Maarianhamina, Kastelholma, Jomala, Geta ja Eckerö
Ahvenanmaan nähtävyydet
Kesäloma häämöttää. Suosiolla osa lomasta pidetään nyt juhannuksesta eteenpäin ja osa siirretään pitkälle syksyyn. Joskos sitten pääsisi jo taas kahden koronapiikin jälkeen junailemaan? Viime kesä meni asuntoautoillen ja ympäri Suomea kierrellen.
Pari pyörähdystä onnistuimme tekemään Norjan puolelle, juurikin silloin, kun rajat olivat hetkellisesti auki. Noin tasan vuosi sitten Turkua kierrellessämme ja sataman ruotsinlaivoja katsellessa ajatuksissa kävi hypätä joskus taas laivaan ja mennä Ahvenanmaalle ja Tukholmaan. Enpä tuolloin olisi uskonut, että tulevan kesälomamme yksi osa suuntautui Ahvenanmaalle.
Tutkailimme erilaisia vaihtoehtoja matkustaa Ahvenanmaalle. Lentoaikataulut olivat todella kummalliset ja Finnlinesin autolautan aikataulut olivat hivenen hankalat.
Saaristoreitti olisi houkutellut Turusta pikkusaarien kautta Ahvenanmaan pääsaarelle, mutta mahdolliset pitkätkin lauttajonot eivät jaksaneet innostaa, joten otimme perinteisen reitin Turusta Maarianhaminaan.
Laivan kannella kauniissa ilmassa olikin kiva katsella kaunista Turun ja Ahvenanmaan saaristoa ja nauttia kesän hellettä vilvoittavasta merituulesta. Viiden tunnin laivamatkan jälkeen saavuimme Maarianhaminaan.
Ahvenanmaan virallinen kieli on ruotsi, mutta ainakin näin turistiaikaan myös suomen kielellä pärjäsi.
Ahvenanmaa on Itämerellä sijaitseva saariryhmä, jolla on oma itsehallinto.
Ahvenanmaan tuhansista saarista 60 on asuttuja.
Tällä kertaa päätimme majoittua hotelliin ja tehdä sieltä käsin päiväretkiä ympäri Ahvenanmaata.
Maarianhaminasta sekä muista isoimmista paikoista löytyy eritasoisia hotelleja. Samoin ympäri saarta on tarjolla erilaisia majataloja. Ahvenanmaalta löytyy useita leirintäalueita, joista monet sijaitsevat meren rannalla upeissa maisemissa. Leirintäalueet ovat etenkin pyöräilijöiden suosiossa ja niistä löytyykin mukavia yöpymismökkejä. Yöpymismökit ovat varsin mainioita ja viihtyisiä yöpymiskohteita.
Olemme joskus niissä Ahvenanmaalla käydessämme yöpyneetkin. Ahvenanmaalla on myös vuokrattavana paljon erilaisia ja eritasoisia mökkejä sekä B&B majoitusta.
Ahvenanmaalla välimatkat ovat lyhyitä ja siellä onkin helppo liikkua, niin autolla kuin pyörälläkin.
Pääsaari on 45 kilometriä pitkä ja 55 kilometriä leveä, miksi Ahvenanmaa on suosittu pyöräilykohde.
Monet vierailijat vuokraavat polkupyörän vasta Ahvenanmaalta.
Pyörävuokraamojen lisäksi monet hotellit ja majapaikat välittävät vieraille vuokrapyöriä.
Kesäkuukausina toimivat polkupyörälautat yhdistävät pyöräilyreitit kokonaiseksi pyöräilyverkostoksi, joissa on helppo liikkua ja tutustua saareen. Pyöräreitit löytyvät helposti seuraamalla valkovihreitä viittoja. Ahvenanmaan matkailuneuvonnasta saa apua pyöräilyreitin suunnitteluun. Tarjolla myös valmiita pyöräilypaketteja.
Jos et ole omalla autolla liikkeellä, niin voit hyödyntää Ahvenanmaan julkista liikennettä, johon kuuluvat linja-autot ja saaristolautat.
Linja-autolla pääsee pääsaaren eri osiin ja pääsaarelta useammalle pienemmälle saarelle pääsee saaristolautalla.
Lauttamatka on matkustajille ilmainen, mutta pyöristä ja muista kulkuneuvoista peritään lauttamaksu.
Tarjolla on myös venekyytejä Ahvenanmaan pienimmille saarille, jonne ei ole lauttayhteyttä.
Jos aikoo vierailla Kastelholman linnassa, Vita Björnin vankilamuseossa, Ahvenanmaan Kulttuuri- historiallisessa museossa ja Taidemuseo Maarianhaminassa, kannattava hankinta on 10 €/ aikuiset ja 8 €/ lapset maksava kesäyhteislippu.
Ahvenanmaalla on suosittua myös patikoida ja suosittujen patikointireittien yhteydessä on useita näköalatorneja. Suosittua on myös vuokrata kajakki ja tutustua Ahvenanmaan vesialueisiin melomalla joko valmiilla retkellä tai itsenäisesti. Lisäksi alueella on hyvät mahdollisuudet pelata golfia tai kalastaa.
Maarianhamina
Maarianhamina on Ahvenanmaan pääkaupunki ja samalla myös saariston ainoa kaupunki. Kaupungissa asuu lähes 12000 asukasta, mikä on 40 % kaikista ahvenanmaalaisista. Kesäaikaan Maarianhaminan väkiluku kasvaa huomattavasti turistien ja mökkiläisten saapuessa saarelle.
Maarianhaminaa voikin pitää kesäkaupunkina. Maarianhamina ei ole kovin iso kaupunki ja sen nähtävyydet pystyy helposti kiertämään jalkaisin. Maarianhaminan kaupungin sivuilta löytyy vinkkejä kävelyreitiksi.
Maarianhaminassa kulkee myös ilmainen Röde Ormin Hop on Hop off kaupunkijuna.
Sen kyytiin hyppäämistä vinkin suositella.
Junan lähtöpiste on Eteläsatamassa ja se kulkee kaikkien tärkeiden nähtävyyksien ja paikkojen kautta.
Ahvenanmaalla oli vuonna 2021 Åland 100 juhlavuosi.
Juhlavuosi toi koko vuodeksi Ahvenanmaalle paljon kaikenlaista ohjelmaa.
Maarianhamina on merenkulun kaupunki ja ensimmäisenä silmään pistää satamassa Merenkulkumuseo sekä maailman ainoa nelimastoinen rahtipurjelaiva S/V Pommern.
Talvisin laiva on suljettu, mutta muuten avoinna yleisölle toukokuusta syyskuuhun. Merenkulkumuseo sen sijaan on auki ympäri vuoden. Kesäkuukausina vierailemaan pääsee klo 10-17 ja muina ajankohtina museo sulkee ovet tuntia aikaisemmin. Vierailu museoon maksaa 16,50 €/aikuinen ja 7-17- vuotiaat 11,50 € ja alle 7-vuotiaat pääsevät museoon ilmaiseksi.
Sekä laivassa, että Merenkulkumuseossa on paljon nähtävää ja koettavaa.
Interaktiiviset näyttelyt kertovat tarinoita merenkulusta.
Näytteillä on myös erilaisia merenkulussa käytettyjä esineitä.
Museossa on huomioitu myös lapset, joille oli tarjolla monenlaista puuhaa.
Sjöpromenadia kulkiessa voi ihastella merta ja nauttia vaikka lasillisen.
Punaisissa merimakasiineissa olevat ravintolat ja terassit houkuttelevat pysähtymään.
Itseoikeutetusti rannan komein ravintola on jugend tyylinen meripaviljonki.
Maarianhaminassa on kaksi vierasvenesatamaa, joista kumpikin oli täynnä veneitä. Ilonen ja lomalaisten kiireetön meno tarttui. Tällä kertaa paattien perässä ei liehunut montaakaan ruotsin lippua sen sijaan lämpimässä kesätuulessa veneiden perässä liehuivat kauniit sinivalkoiset värit.
Kierrellä kannattaa myös Maarianhaminan historiallisessa Merikorttelissa, jossa erilaiset käsityöläispajat ja perinteiset venevajat sekä ranta-aitat osoittautuivat varsin mielenkiintoisiksi.
Alueen punaisissa ja harmaissa venevajoissa valmistettiin edelleen veneitä perinteisin työmenetelmin käsityönä.
Alueella on myös puulaiva- ja veneiden rakentamista esittelevä museo sekä merimoottorimuseo, jossa voi tutustua vanhoihin moottoreihin.
Museokorttelissa on vierassatama perinteisille purjealuksille ja puuveneille, joita olikin laiturissa useita. Komeita olivat.
Paikka on avoinna joka päivä klo 10-17.
Merikorttelin vieressä on Mariebadin kylpylä, jossa on myös ulkoallas ja iso terassi auringonottoon.
Sisäänpääsymaksu kylpylään on 10 euroa aikuiselta ja lapset 4-19 vuotta 6 euroa. Tarjolla on myös erilaisia perhelippuja. Kylpylä on auki päivittäin, joitakin pyhäpäiviä lukuunottamatta.
Maarianhaminan kauppakadulla, joka on viihtyisä kävelykatu voi tehdä ostoksia ja nauttia kesän mukanaan tuomasta ihmisvilinästä.
Ostoskatu on täynnä kauniita rakennuksia, joista löytyy monenlaisia pikkuputiikkeja.
Ahvenanmaan torilta on lyhyt matka Österhamnin suositulle minigolfradalle, joka sijaitsi aivan meren äärellä.
Minigolfin peluun lisäksi kesäisin voi nauttia ravintolan ja baarin palveluista sekä musiikkitapahtumista.
Lähellä minigolf rataa, kävelyetäisyydellä keskustasta on Lilla Holmenin pikku saaressa oleva uimaranta.
Rannalla on laituri, ja uimalautta sekä rantalentopallokenttä ja hauska kiipeilylaiva lapsille.
Lisäksi saarelle on rakennettu lintutalo ja aitauksia muille eläimille.
Kiva oli seurata myös vapaana kulkevia riikinkukkoja sekä kauniista ilmasta nauttivia lomalaisia.
Melko pieni St Göranin kirkko puistobulevardin puolessa välissä, lähellä keskustaa on hienompi ulkoapäin kuin sisältä. Lähellä kirkkoa on Södragatanin alueen puutalokorttelit, jossa on nähtävillä upeita ja hyvin hoidettuja vanhoja puuhuviloita.
Torin tuntumassa sijaitsevat Ahvenanmaan itsehallintotalo, Ahvenanmaan Maakuntapäivät ja Maakuntahallitus, Maarianhaminan Kaupungintalo ja Valtion virastotalo.
Vieressä olevassa Stadshusbacken puistossa seisoo tsaaritar Maria Aleksandrovnan patsas, jonka mukaan Maarianhamina on nimetty.
Jos haluaa tutustua Ahvenanmaan historiaan tarkemmin kannattaa vierailla Kaupungintalon lähellä olevassa kulttuurihistoriallisessa museossa. Ahvenanmaan taidemuseo esittelee ahvenanmaalaista taidetta. Perusnäyttelyn lisäksi museossa on vaihtuvia näyttelyitä. Museo on auki joka päivä klo 10-17. Pääsymaksu 8 € aikuinen ja 5 € lapsi 7-17- vuotta kattaa sisäänpääsyn sekä kulttuurihistoriallisen että taidemuseon.
Ahvenanmaan joihinkin museoihin on ilmainen sisäänpääsy aina kuukauden ensimmäisenä torstaina, kansainvälisenä museopäivänä 18. toukokuuta ja Ahvenanmaan itsehallintopäivänä 9. kesäkuuta.
Maarianhaminan satamasta lähtee myös useita turisteille tarkoitettuja venekyytejä ja saaristoristeilyitä eri puolille Ahvenanmaata.
Harmillisesti kaikki risteilyt Kobba Klintar saarelle – entiselle luotsiasemalle olivat loppuunmyytyjä.
Kannattaakin siis varata matka saarelle etukäteen netistä.
Vierailu saarella olisi maksanut 29 €/henkilö ja taxivene olisi ottanut kyydityksestä saarelle lähes parisataa euroa.
Venekyyti saarelle lähtee museolaiva Pommernin läheltä.
Kobba Klintar tervehtii laivamatkustajia pienellä luodolla hetkeä ennen Maarianhaminaan saapumista. Kohteen voi myös nähdä matkustajalaivan kannelta, josta tämäkin kuva on otettu. Nykyisin luotsiasema toimii suosittuna vierailukohteena ja siellä on pieni kesäkahvila. Kiva olisi ollut ihan käydä paikanpäällä.
Heinäkuussa torilla on torstaisin kesämarkkinat ja kirpputoritapahtuma. Maarianhaminassa vierähtää helposti kokonainen päivä.
Kastelholman linna
Kastelholman linna sijaitsee noin puolen tunnin ajomatkan päässä Maarianhaminasta. Sundin kunnassa sijaitseva historiallinen linna on suosittu vierailukohde melko lähellä olevan Taffelin sipsi tehtaan lisäksi.
Nykyisin museona toimiva Kastelholman linna on hyvin säilynyt. Linnalla on pitkä ja värikäs historia puolustuslinnakkeesta erilaisten poliittisiin selkkauksien näyttämöksi sekä kruunun lääninhaltijan ja voutien istuimena toimimisesta.
Kustaa Vaasa teki Kastelholmasta kuninkaallisen metsästyslinnan ja laajennutti sitä.
Myöhemmin 1500-luvulla Kustaa Vaasan poika Juhana sai Suomen ja Ahvenanmaan herttuakunnakseen ja lopuksi piti kruunusta käydyn veljenriidan päätteeksi veljeään ja tämän vaimoa Katariina Maununtytärtä vankina Kastelholmassa. 1600-luvulla Kastelholma oli Ahvenanmaan hallinnollinen keskus ja siellä vieraili Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf tarkistamassa valtakuntansa alueita.
Vuosisatojen saatossa linna paloi useaan otteeseen ja sen annettiin rapistua loistoajoistaan. Nyttemmin linnaa on entisöity useaan otteeseen. Nytkin linnassa tehtiin entisöinti- ja korjaustöitä.
Linnassa ja sen ympäristössä on paljon katsottavaa. Linnavierailulla on huomioitu myös lapset ja olikin hellyttävää katsoa linnanneidoiksi ja ritareiksi pukeutuneita pikkuihmisiä aarrejahdissa. Linna ympäristöineen on avoinna toukokuun alusta syyskuun loppuun päivittäin klo 10–17. Heinäkuussa linna on auki tunnin pidempään. Juhannusviikosta aina elokuun toiselle viikolle linnassa järjestetään opastettuja tutustumisia.
Sisäänpääsy linnaan ja Vita Björniin vankilamuseoon maksaa aikuiselta 8 € ja lapselta 7–17- vuotiaat 5 €. Mahdollisuus on myös hankkia 20 € perhelippu 2 aikuista ja 2 lasta. Lisäksi on mahdollista osallistua opastetulle kierrokselle linnassa, joka kestää noin tunnin ja se sisältyy sisäänpääsymaksuun. Jos haluaa tutustua linnan itsekseen kannattaa ladata omaan älypuhelimeen ääniopastus. Linna-alueen kaikkiin museoihin on saatavilla 15 € maksava kesälippupaketti.
Linnan lähistöllä on ulkoilmamuseo Jan Karlsgården, joka on tyypillinen ahvenanmaalainen 1850-luvun tila asuinra-kennuksineen, ulko- rakennuksineen ja navettoineen.
Ulkoilmamuseoon on vapaa pääsy.
Alueella järjestetään monenlaista toimintaa kesäisin.
Alueella sijaitsee myös vanha kruununvankila Vita Björn, joka on sisutettu vankilamuseoksi.
Vankilamuseossa on paljon mielenkiintoista katsottavaa.
Vankilamuseo on auki samaan aikaan kuin Kastelholman linnakin.
Kastelholmaan voi tulla myös omalla veneellä ja vierasvenesatama onkin aivan lähellä linnaa. Läheisyydessä on myös useita yöpymis- ja ruokailumahdollisuuksia sekä Golf kenttä.
Sundin kunnan alue on muutenkin mielenkiintoinen, sillä siellä sijaitsee paljon historiallisia kulttuurimuistomerkkejä.
Tutustua kannattaa Kastelholman linnan lähellä olevaan keskiaikaiseen Sundin Johannes Kastajalle omistettuun kirkkoon. Ahvenanmaan suurin kirkko sijaitsee yksinäisellä paikalla merenlahden rannalla, vajaan kahden kilometrin päässä päätieltä. Kirkon seinämaalaukset ovat peräisin 1300-luvun alkupuolelta.
Kirkon yksi nähtävyys on Raamatun henkilöitä esittäviä veistoksia käsittävä alttarikaappi sekä sen päälle Pyhää ehtoollista esittävä maalaus.
Myös kirkon 1200-luvulla tehty kookas krusifiksi on näkemisen arvoinen.
Kirkon jykevä kivinen torni kohoaa 22 metrin korkeuteen.
Bomarsundin rauniolinnoitus sijaitsee myös Sundissa. Kymmenen kilometriä Kastelholmasta itään olevan Bomarsundin rakentaminen aloitettiin 1800-luvulla.
Siitä piti tulla silloisen isäntämaan Venäjän läntisin tukikohta, joka turvaa ja takaa isäntämaan edut, vallan ja mahdin Itämerellä.
Linnoituksen ympärille kehittyi toimiva pieni yhteisö, johon kuului posti, koulu, kauppoja ja toimistotiloja. Nyttemmin alueella sijaitsee Nya Skarpansin puutaloalue.
Krimin eli Oolannin sodan seurauksena rakennusvaiheessa ollut linnoitus tuhottiin lähes kokonaan.
Raunioiden lisäksi tästä sodasta jäi muistoksi laulu Oolannin sodasta sekä Kokkolassa esillä oleva Englannin kuninkaalliselta laivastolta Krimin sodasta saaliiksi saatu maihinnousuvene barkassi. Lisää tästä voit lukea aiemmasta blogistani täältä.
Bomarsundin tuhoamisella oli myös suuri merkitys Ahvenanmaan historiassa, sillä Ahvenanmaasta tehtiin demilitarisoitu alue. Ahvenanmaa on edelleen puolueeton ja aseeton alue. Rauniot ovat suosittu nähtävyys, vaikka itse linnoituksesta ei ole juurikaan mitään jäljellä. Entiset puolustustornit toimivat hyvinä näköalapaikkoina merelle.
Alueella sijaitsee myös pieni museo, jossa voi tutustua Bomarsundin kuviin ja esineisiin. Jos linnoituksesta haluaa saada opastaulua enemmän irti kannattaa ehdottomasti vierailla ennen raunioille menoa museossa. Museo on auki juhannusviikosta kesäkuun loppuun arkipäivinä klo 10-17, kuten myös elokuussa. Heinäkuussa museo on avoinna päivittäin klo 10-17. Museoon on vapaaehtoinen sisäänpääsymaksu. Alueen itsenäiseen tutustumiseen voi ladata Coastal Past -sovelluksen, jonka avulla linnoituksen historian pitäisi avautua aivan uudella tavalla. Itse en tuota sovellusta ladannut.
Bomarsundin linnoitukselta matkaa voi vielä jatkaa losseilla Värdön saarelle, aina Norrgårdiin saakka tai Kumlingen saarelle.
Kumlingen saarelle matka lautalla kestää noin tunti kaksikymmentä minuuttia.
Kumlingen saarella ei oikeastaan ole mitään erityistä. Googlailin ja käteen jäi Pyhän Annan vaatimaton kirkko, Kumlingen kylätoimikunnan vanhaan kansakouluun perustama Kumlingen kulttuurikeskus, Kumlingen kylän tuntumassa sijaitsevassa vanha apteekki, postiliikennettä varten pystytetty lentomajakka sekä museotila Hermas. Tämä saari jätettiin siis väliin.
Jatkoimme matkaa Simskälan saarelle, jossa Myrskyluodon Maijan kirjoittajan kotitalo sijaitsee.
Nykyisin talossa toimii majatalo ja ravintola Stormskärs Värdshus. Jos haluaa päästä tutustumaan varsinaiselle Myrskyluodolle, järjestetään sinne veneretkiä Simskälastista tiistai-iltaisin heinäkuussa sekä elokuun alkupuolella.
Ahvenanmaan koulumuseo sijaitsee Strömsbyssä.
Sympaattinen museo on auki juhannuksesta elokuun alkuun ja pääsymaksu museoon on 2 € aikuiset ja 1 € lapset.
Pieni kirkko Värdössä ei ole kummoinen nähtävyys.
Värdön saarella toimii myös pieni Wennströms lanthandel museo, joka on avoinna heinäkuun keskiviikkoiltoina klo 18-21.
Viikko sitten olleesta juhannuksesta muistona oli joka kylään pystytetty jo nuukahtanut juhannussalko.
Komeita olivat juhannussalot edelleen ja niiden koristelussa näkyi selvästi eri kylien erilaisuus ja pieni kilpailu komeimman salon tittelistä.
Jokaisesta kylästä löytyi myös ainakin yksi tuulimylly.
Tuulimyllyt olivat hyvin säilyneitä.
Seuraavana päivänä suuntasimme Jomalan kautta Godbyhyn ja sieltä saaren pohjoisosaan Getaan.
Jomala, Geta ja Eckerö
Ahvenanmaan ainoa lentokenttä sijaitsee Jomalassa, joka on alle 10 km päässä Maarianhaminasta.
Jomalassa on useita kivoja uimarantoja ja upeita venevaja-alueita.
Jomalassa on mahdollista tutustua useisiin historiallisiin nähtävyyksiin, kuten Ingby Bergenin, jossa näkyvillä on edelleen jääkauden jäljet ja pronssikautisia hautaröykkiöitä.
Borgbergetillä on viikinkiaikaisen linnoituksen jäänteitä Borgbergetin laella sijaitsi rautakauden aikainen puolustuslinna. Mäelle johtaa valkopäisin tolpin merkitty polku. Mäkilinnasta on jäljellä enää kivimuurien perustuksia. Mäelle on pystytetty sen sijaan puusta veistettyjä sotureita seutua vartioimaan.
Itse Jomalassa on Ahvenanmaan vanhin kivikirkko, joka on pyhitetty suojelupyhimys Olaville.
Muita nähtävyyksiä ovat mm. vanhassa kivinavetassa sijaitseva taide- ja kulttuurihistorial-linen museo sekä Ramsholmenin luonnonsuojelualue, jotka jäivät tällä kertaa käymättä.
Seuraavaksi pysähdyimme Godbyhyn. Godby on iso kylä, jossa on panimoravintolasta Stallhagen.
Godbyn lähellä kannattaa käydä katsomassa keskiaikaista Finströmin kirkkoa ja sitä vastapäätä olevaa punaista tuulimyllyä.
Godby on saaren isojen pääteiden risteyskohta, joka sijaitsee puolessa välissä matkalla pääsaaren pohjoisreunalla sijaitsevaan Getaan tai Eckeröhön.
Getassa sijaitsee Ahvenanmaan vuori – Getavuori.
Käppyrämäntyjen peittämät kukkulat nousevat yli sadan metrin korkeuteen merenpinnasta, ja niiden laella on näkötorni, josta voi ihailla merellistä ympäristöä.
Jos maisemat ovat hienot kukkulan päältä, ovat ne hienot myös meren äärellä.
Alue on kalliokiipeilijöiden suosiossa. Yhtenä alueen nähtävyytenä on Djupviksgrottanin luola ja alueen muut luolat ja rotkot, jonne kulku vaatii eräilyä. Lisäksi alueella on keskiaikainen pyhäkkö, Pyhälle Yrjölle omistettu Getan kirkko.
Veteraaniajo-neuvojen harrastajilla on oma pieni museo Getassa.
Tähän paikkaan kannattaa todellakin poiketa.
Kokoelma oli hieno ja paikka mielenkiintoinen.
Esillä on taidokkaasti kunnostettuja vanhoja moottoriajoneuvoja.
Paikan sisäänpääsymaksu oli vapaaehtoinen.
Museon viereen on siirretty myös pieni huoltoasemaraken-nus, joka sijaitsi aikoinaan Maarianhaminan pohjoisosassa.
Huoltamoraken- nuksessa aika oli pysähtynyt.
Tavarat olivat niillä sijoillaan, minne ne sen viimeinen omistajatyöntekijä oli aikoinaan jättänyt.
Paikan innokas puuhamies kertoi tarinaa, jos toistakin ja näytti myös asiaan vihkiytyneiden salaisen huoneen.
Getasta pääsee myös retkelle Sälskärin majakalle. 30 metriä korkea valkoiseksi kalkittu majakka seisoo ylväänä omalla pienellä saarellaan. Komea majakka on Suomen vanhin merimajakka. Majakka on varsin suosittu vierailukohde kesäisin, tosin rajoitetut retkiajankohdat hieman rajoittavat vierailun ajoittamista omaan matkasuunnitelmaan.
Hieman Getasta eteenpäin on pieni Dånö, jossa toimii kotiseutumuseo. Museossa voi tutustua entisajan luotsi- ja kalastajatorpan elämään.
Getasta ajoimme poikittain pikkuteitä pitkin Eckeröhön.
Matkalla piipahdimme Västerkalmaren palokuntamuseossa, jossa oli myös paljon katsottavaa.
Lapset tykkäävät paikasta aivan varmasti.
Paikka on auki 1.6-15.8 tiistaista lauantaihin klo 12-16. Sisäänpääsy museoon on 3,50 € aikuinen ja 2 € 7-12 v lapset.
Eckeröstä olemmekin joskus kauan sitten menneet lautalla Grisslehamniin Ruotsiin. Samalla reissulla kävimme tutustumassa Eckerön historialliseen Posti- ja tullitaloon, joka sijaitsee aivan meren rannalla.
Päärakennuksessa järjestetään vaihtuvia nykytaiteen ja muotoilun näyttelyitä.
Lisäksi Posti- ja tullitalossa on ahvenanmaalaisten kahvila ja suklaapuoti sekä pieni Postiruotumuseo, joka kertoo postinkulun historiasta saaristossa.
Rakennus on auki vierailijoille kesäkuun puolestavälistä syyskuun loppuun joka päivä klo 10–18 ja sinne on vapaa sisäänpääsy. Opastetuille kierroksille pääsee osallistumaan ennakkovarauksella ja niistä peritään pieni maksu. Postiruotumuseo on avoinna päivittäin klo 10-16 kesäkuun alusta elokuun puoleen väliin.
Postitalon vieressä on Sandmon uimaranta. Toinen kiva uimaranta Degersand sijaitsee Eckerön etelälaidalla.
Eckerön Käringsundista löytyvät Ahvenanmaan kauneimmat kalastajakylämaisemat. Käringsundissa on kesäisin auki oleva metsästys- ja kalastusmuseo, jossa voi tutustua entisaikain hylkeenpyyntiin.
Museo on auki toukokuusta juhannukseen ja elokuun puolesta välistä elokuun loppuun maanantaista lauantaihin klo 10-17.
Heinäkuun ja kesäkuun viimeisen viikon museo on auki joka päivä klo 10-17.
Sisäänpääsy museoon maksaa 8 € aikuinen ja lapset 7-17-vuotiaat 5 €. Alle 7-vuotiaat pääsevät museoon maksutta.
Museoon on myös saatavilla perhelippu. Lapsille löytyy tekemistä myös Eckerössä olevasta Smart Parkista. Seikkailupuisto on avoinna maanantaista lauantaihin klo 11-18.Kesäisin Käringsundista järjestetään retkiä historialliselle Märketin majakalle.
Eckerön ja Maarianhaminan väliseen matkaan menee noin puoli tuntia autolla. Poispäin Eckeröstä pysähdyimme vielä kuvaamaan Hammarlandin eli Pyhän Katariina Aleksandrialaisen keskiaikaisen harmaakivikirkon.
Lemland ja Lumparland
Kolmantena päivänä suuntasimme Lemlandiin ja Lumparlandiin.
Ohitimme Lemströmmin kanavan, jotta veneet pääsevät vaivattomammin Maarianhaminan Itäsatamasta ja Slemmernin merenlahdelta Ahvenanmaan sisämerelle.
Lisäksi kävimme pyörähtämässä Järsössä.
Matkalla Maarianhaminasta saarille voi pysähtyä Knutsbodassa pienpanimossa Open Water Breweryssä sekä vierailla myös Pellaksen komeassa laivurintalossa, jossa toimii sekä museo että kahvila. Paikka on avoinna kesäkuun puolesta välistä elokuun loppuun. Sisäänpääsy yli 15 vuotiailta on 5 €.
Lähistöllä sijaitsee myös Amalia Cafe & Logi limonaditehdas, joka tunnetaan perinteisesti tehdystä limonadistaan.
Matkalla kameraan osui myös Pyhän Birgitan kirkko.
Ajoimme aina Långnäsin satamaan asti, josta myös öiseen aikaan saapuvat ja lähtevät matkustajalaivat sekä Finnlinesin autolautta. Myös Ahvenanmaalle tulevat rahtialukset rantautuvat tänne.
Aikomuksenamme oli mennä Föglön saarelle, jonne yhteyslautta lähtee Svinöstä. Lauttojen aikataulut olivat sen verran haasteelliset pikaiselle vierailulle, että päätimme jättää tämän saaren käymättä. Tutkailin kuitenkin paikan tarjontaa ja Degerbyssä sijaitsee historiallinen kestikievari ja käräjäpaikka Enigheten sekä suurin osa Föglön palveluista.
Föglö sai kansainvälistä huomiota, kun sukeltajat löysivät 145 pulloa maailman vanhinta samppanjaa tuntemattomasta hylystä 55 metrin syvyydestä Föglön saaristosta. Toinen merkittävä löytö oli hylky täynnä viinipulloja.
Kotimatkalla tarkoituksenamme oli pysähtyä vielä yhdeksi yöksi Turkuun.
Turussa piti järjestää jälleen Tall Ship race tapahtuma, mutta kuten monet muutkin isot tapahtuman, niin myös tämä peruttiin tältä kesältä. Harmi!
Olemme aiemminkin vierailleet Tall Ship race tapahtumissa ja niissä on aina ollut paljon katsottava ja koettavaa.
Ehkäpä taas joskus tulevaisuudessa tämäkin tapahtuma saadaan toteutumaan.
2 Comments
Keep up the good work. Nice pictures and useful information in the text. Welcome to Åland!
Thänx