Valencia ja Palma

Otimme lauantai- aamusta junan Alicantesta Valenciaan.
Junakyyti pikajunalla kesti 2h ja hintaa sille tuli menopaluuna 25 €.
Pikajuna oli lähtenyt Murciasta ja oli matkalla Zaragozaan.
Junassa oli jo paljon matkaajia ja yllättävää oli, että junaan nousi myös tosi paljon matkaajia Alicantesta. Taisi juna tulla matkan aikana ihan täyteen.

Kahden tunnin matkalla olikin taas aikaa ottaa yksi perinteinen erä matka Scrabblea.
Jostain kumman syystä pelivireeni on ollut kovin mollivoittoinen viimeaikoina, joten pakko skarpata.
Hyvin sujuneen junamatkan jälkeen saavuimme aivan Valencian Vanhan kaupungin kupeessa olevalle Estaciò Del Nord asemalle.

Juna-asema on Secesión Vienesa trendin mukaisesti suunniteltu.
Rakennus on todella hieno niin ulkoapäin kuin sisältäkin.
Rakennus ja sen koristelu on kunnianosoitus Valencian appelsiinikaupan tärkeydelle.


Valencian komea härkätaisteluareena piti paikkaansa aivan juna-aseman vieressä, kuten edelliselläkin vierailullamme.

Valencian Plaza de Toros härkätaistelua-reena valmistui vuonna 1860.
Se on yksi Espanjan vanhimmista härkätaisteluaree-noista.
Suurin osa härkätaistelutapah-tumista järjestetään Fallas viikolla maaliskuussa ja heinäkuun messuilla.
Paikkaa käytetään myös useisiin erilaisiin tapahtumiin. Härkätaisteluareenassa on museo, joka perustettiin vuonna 1929. Museon aukioloajat ovat tiistaista lauantaihin klo 10-19 ja sunnuntaisin klo 10-14. Sisäänpääsymaksu museoon on 2€.

Valencia on Espanjan kolmanneksi suurin kaupunki, mutta jostain syystä matkakohteena selvästi tuntematon.
Kaupunki on hieman aliarvostettu, mutta ehdottomasti vierailun arvoinen.
Olemme vierailleet kaupungissa aikaisemmin, mutta tuolloin visiitti jäi työtehtävien takia hieman lyhyeksi, joten nyt olimme varanneet kaupungin läpikäymiseen ja tarkempaan tutkimiseen kokonaisen viikonlopun.

Valencian Vanha kaupunki on sokkeloinen, kaunis ja tunnelmallinen.
Kaupungilla on takanaan yli 2000-vuoden historia.
Roomalaisten ja maurilaisten vaikutus on selvästi näkyvissä historiallisen keskustan rakennuksissa.
Valencian Vanha kaupunki on elävä alue täynnä kahviloita, ravintoloita, pikkupuoteja ja mielenkiintoisia nähtävyyksiä. Erilaiset torit ja aukiot kutsuvat pysähtymään lasilliselle tai nauttimaan pienestä huikopalasta.



Valenciaa aikoinaan suojanneesta muurista on jäljelle jäänyt komea 1300-luvulta peräisin oleva kaupunginportti Torres de Serranos.
Tornit suunniteltiin puolustusrakenteiksi yhdelle kaupungin vilkkaimmista porteista.
Tornit säästyivät purkamiselta, kun kaupunginmuurit kaadettiin vuonna 1865. Torneja käytettiin aateliston vankilana vuosina 1586-1887. Muutamalla eurolla pääsee kiipeämään tornien huipulle, jotka ovat avoinna päivittäin klo 10-17.30.
Nykyisin torneilla on merkittävä rooli maaliskuussa, kun Fallas Valencian kuningatar toivottaa kaikki valencialaiset sekä Fallas juhliin tulleet vierailijat tervetulleiksi kaupunkiin ja aloittamaan viikon kestävät juhlat.

Torniportin läpi kulki vuosisatoja sitten Serranos reitti.
Kaupunki on ollut myös merkittävä pyhiinvaelluskohde ja tärkeä pyhiinvaellusreitti Santiago de Compostelaan kulkeekin Valencian kautta.
Reitin varrelta oli bongattavissa kampasimpukkamerkkejä, jotka aikoinaan osittivat reitin matkalaisille.

Kauppahalli Mercado Central on yksi Euroopan suurimmista ja vanhimmista kauppahalleista.
Se kätkee sisäänsä lähes neljäsataa myyntitiskiä, joiden ympärillä käy kova kuhina ja meteli.
Valencian kauppahallin koristeellisessa arkkitehtuurissakin riittää ihmeteltävää.
Kauppahallikierros kannattaa päättää hallin edessä oleviin pystybaareihin, joissa voi nauttia taatusti tuoreista raaka-aineista valmistettuja tapaksia.

Sunnuntaisin klo 10-13 on Kauppahallin ja La Lonjan välisellä aukiolla kirpputori, jossa voi vaihtaa, ostaa ja myydä antiikkikeräilyesineitä sekä uutta ja vanhaa krääsää.
Paikassa oli jos jonkin laista myyjää ja kaupustelijaa.
Liikkeellä oli myös paljon ostajia tai muuten vaan aikaansa sunnuntaina kuluttavia kaupunkilaisia.
Valencian kaunis katedraali on rakennettu 1200- ja 1500-lukujen välisenä aikana. Katedraalin rakentaminen kesti yli 200-vuotta.


Valencian katedraali on goottilaistyylinen rakennus, joka on rakennettu muinaiseen roomalaiseen temppeliin, joka oli myöhemmin myös moskeija.

Katedraaliin kuuluu museo, jossa säilytetään yhtä ehkä maailmanhistorian merkittävämpää esinettä, Valencian Pyhää Maljaa The Holy Grail of Valenciaa.
Malja tai pikari on kaksituhatta vuotta vanha ja sen uskotaan olevan juuri se Pyhä Graalin Malja, jota Jeesus käytti viimeisellä Pyhällä ehtoollisella.
Malja on itämaista alkuperää olevaa kiillotettua akaattia.
Kertoman mukaan pyhä Pietari vei sen viimeisen illallisen jälkeen Roomaan, jossa paavit Sixtus II:een asti pitivät siitä huolta.
200-luvulla kristittyjen vainojen aikana malja siirrettiin Roomasta turvaan Huescaan. Muslimien valloitettua Espanjan maljaa piiloteltiin ympäri maata luostareissa ja navetoissa, kunnes kuningas Alfonso V lahjoitti sen vuonna 1436 Valencian katedraalille.
Totta vai tarua, niin kertomalla on vahva pohja, sillä myös paavit Johannes Paavali II ja Benedictus XVI ovat käyttäneet tätä pyhäinjäännöstä viettäessään eukaristiaa vierailullaan Valenciassa.

Katedraalissa on esillä myös pyhäinjäännöksiä sekä seinillä ripustettuina kuuluisat Francisco Goyan maalaukset.
Kristittyjen vainon aikana vuonna 304-305 martyyrikuoleman kärsinyt Pyhän Vincentin käsivarsi on aitiopaikalla katedraalissa.
Tarkkaa kuolinpäivää ei tiedetä, mutta myöhemmin päätettiin sen olleen 22 tammikuuta, minkä takia edelleenkin Valenciassa vietetään tuona päivänä kaupungin suojeluspyhimyksen juhlaa.
Katedraali on avoinna arkipäivisin klo 10.30-18.30 ja viikonloppuisin klo 10.30-17.30. Sisäänpääsymaksu katedraaliin ja sen museoon on 10 €.

Katedraalin yhteydessä on kahdeksankulmainen Micaletin kellotorni Torre del Micaleti, jota pidetään kaupungin symbolina.
Kiipeämällä 207 porrasta pääsee tornin huipulta ihailemaan kaupunkinäkymää Valenciaan.
Suurin nähtävyys huipulla on Miguel, kuuluisa vuonna 1432 valettu kello, joka painaa yli kymmenen tonnia.
Alun perin torni seisoi täysin erillään katedraalista, mutta 1400-luvun lopulla tehdyt laajennukset yhdistivät nämä kaksi rakennusta. Torni on avoinna päivittäin klo 10 – 18.45 ja kiipeämisestä sinne joutuu pulittamaan 2,50 €.

Lonja de la Seda oli aikoinaan silkin tukkukauppa ja pörssi.
Se rakennettiin 1400-luvulla.
Keskiajalla rakennettu rakennusryhmä on UNESCOn maailmanperintö-kohde.
Se on yksi hienoimmista olemassa olevista goottilaisista siviilirakennuksista. Silkkikauppa toi mukanaan muut hyödykkeet ja Valencia keikisteli kultakautensa huipulla.
Paikka on avoinna maanantaista lauantaihin klo 10-19. Sunnuntaina se on avoinna klo 10-14. Sisäänpääsyn hinta on 2 €.



Valencian silkkimuseo sijaitsee 1400-luvun Colegio del Arte Mayor de la Sedanissa.
Paikassa on esillä historiaa ja perintö, jonka aikoinaan 300-vuotta kukoistanut silkkiteollisuus jätti Valenciaan.
Rakennuksessa on kolme päähuonetta.
Ensimmäisessä huoneessa on José Vergaran upea kattofresko ja 1700-luvun valencialainen keraaminen lattia.
Nähtävänä on myös kappeli, joka on koristeltu valkoisella ja vihreällä laattapäällysteellä, mikä luokin upean optisen vaikutelman.
Historiallinen arkisto pitää sisällään lukemattomia asiakirjoja killan historiasta. Museo on avoinna tiistaista lauantaihin klo 10-19 sekä sunnuntaina klo 10-14.30. Sisäänpääsyn hinta on 7 €.



Äyräittensä yli jatkuvasti tulvinut Turía joki päätettiin kuivata 60 vuotta sitten.
Jardí de Turía on entiseen joenuomaan tehty viihtyisä kaupunkipuisto, jolla on pituutta yhdeksän kilometriä.
Puistoalue on erittäin suosittu ajanviettopaikka. Yksi alueen suosituimpia paikkoja on Gulliver puisto, jossa riittikin vilskettä ja elämää.

Isoon maassa makaavaan 70-metriseen Gulliver hahmoon on tehty leikkimaailma, joka veti puoleensa kaiken ikäisiä.
Paikan ympärillä olevat piknik paikat olikin kansoitettu pikkuväen synttäripaikoiksi tai perheiden sunnuntai retkieväskohteeksi.
Puisto on avoinna päivittäin klo 10-17.30.

Entisen jokiuoman varrelle mahtuu eläintarha, puistokahviloita, jalkapallokenttiä, jumppapaikkoja, leikkipuistoja, pyöräteitä, suihkulähteitä ja romanttisia piknikpaikkoja.
Puiston merenpuoleisessa päädyssä on Santiago Calatravan suunnittelema ja vuonna 2004 valmistunut Ciutat de Les Arts.

Mahtipontinen kulttuurirakennusten kokonaisuus sisältää muun muassa oopperatalon, tiedemuseon ja planetaarion.

Kalliiksi käynyt rakennusprojekti oli ajaa Valencian kaupungin konkurssiin, ja massiiviset pytingit olivat aluksi pahasti alikäytettyjä.
Moni paikallinen vihasikin niitä.
Vuosien varrella kulttuurikeskus on hiljalleen noussut Valencian uudeksi symboliksi ja nykyään se on yksi Valencian suosituin vierailukohde ja nähtävyys.

Valencia on paellan kotikaupunki.
Perinteisesti paellaa syödään sunnuntaisin.
Tällä reissulla paellaa tuli syötyä useampaankin otteeseen.
Valenciassa ruokailurytmi on vieläkin myöhäisempi kuin muualla Espanjassa.
Lounaspaikat avaavat ovensa puoli kahdelta tai kahdelta eikä illallisesta kannata haaveilla ennen yhdeksää. Valenciassa vietetään myös täysipitkää siestaa.

Les Falles festivaalien hauskanpidoista ja ilotulituksista sekä loppuhuipennuksen liekeistä pelastetut paperimassasta tehdyt hahmot ja patsaat ovat nähtävissä Museo Fallerossa.
Esillä on Ninoja vuodesta 1934 lähtien.
Museossa pääsee myös tutustumaan Ninojen rakentamiseen. Fallas festivaaliperinne on saanut paikkansa UNESCOn ihmiskunnan aineettoman perinnön festivaalilistalta. Museo on avoinna tiistaista lauantaihin klo 10-19 ja sunnuntaina klo 14 asti. Pääsymaksu museoon on 2 €.

Usein lempinimeltään Valencian Sikstuksen kappeliksi kutsuttu Pyhän Nikolauksen kirkko Iglesia de San Nicolás de Bari on todella upea.
Vanha goottilainen temppeli kunnostettiin 1600-luvun lopulla, jolloin sen holvit muunnettiin kokonaan ja ne freskottiin.
Kirkon upeat kattofreskot tekevät vaikutuksen kaikkiin siellä vieraileviin. Tosin paikka on hieman piilossa ja kannattaakin olla tarkkana, ettei kävele ohi, sillä sinne johtaa melko huomaamaton ja huonosti mainostettu kuja.


Paikka on avoinna tiistaista perjantaihin klo 10.30–19. Lauantaisin klo 10–18.30 ja sunnuntaisin klo 13–19. Sisäänpääsy 10 €. Kannattaa ostaa 12 € maksava yhdistelmälippu, jolla voi vierailla myös San Nicolásissa, Silkkimuseossa ja Santos Juanesin kirkossa.

Aivan katedraalin kulman takana Santa Catalinan kirkon korkea minareettityylinen torni kiinnittää heti huomion.
Kirkko rakennettiin 1200-luvun alussa vanhan moskeijan paikalle.
Vuoden 1548 tulipalon jälkeen suuri osa kirkon sisätiloista rakennettiin uudelleen barokkityyliin.
Kirkko itsessään ei kovin kummoinen ei sisältä, eikä ulkoa ja parasta antia siinä onkin komea torni ja sieltä avautuvat upeat näkymät kaupunkiin.
Kirkon torniin pääsee kapuamaan 207 kierreporrasta maanantaista lauantaihin klo 11-13.
Kapuaminen torniin maksaa 2 €.
Kirkko on avoinna päivittäin klo 10-13 ja uudelleen illalla klo 19-20 ja sinne on vapaa sisäänpääsy.
Valencian tärkeimmät nähtävyydet ovat melko lähellä toisiaan ja voikin sanoa, että jalkapatikalla kaupungissa selviää hyvin.
Tosin rannalle on kolmen kilometrin matka ja ellei vieraile samalla kerralla Ciutat de Les Artsin alueella, niin kannattaa hypätä ratikan kyytiin.
Valencian upeat hienohiekkaiset rannat houkuttelivat nytkin kävijöitä vaikka lämpötila kipusi juuri ja juuri 17 asteeseen.
Ranta alueella on hyvät palvelut ja rannan vieressä kulkevalla kadulla oli paljon baareja ja ravintoloita. Voikin arvata, että kesäkuumalla paikka on todellakin kansoitettu.



Kaupungissa on toimiva julkinen liikenne, joka koostuu linja-autoista ja metrosta sekä sen osana olevasta raitiovaunulinjoista.
Yksittäislippu maksaa 1,50 € ja voikin olla kannattavaa hankkia Valencia Tourist card, jonka hinta vuorokaudelta on 15 €. Myynnissä on myös useamman päivän kaupunkikortteja.
Kortilla voi matkustaa julkisissa liikennevälineissä ja sillä pääsee moneen nähtävyyspaikkaan ilmaiseksi tai saa niistä hyvän alennuksen.
Takuuvarma menopeli on myös Hop on Hop off bussi, joka kiertää kaikki tärkeimmät nähtävyyskohteet, jonne bussilla pääsee.

Palacio del Marqués de Dos Aguasin palatsi rakennettiin paikalliseen ylimystöön kuuluvan perheen asuintaloksi.
Palatsia uudistettiin 1700- ja 1800-luvuilla.
Palatsissa pääsee tutustumaan koristeelliseen keramiikkaan, jotka on valmistettu enimmäkseen Valenciassa viimeisten parin vuosisadan aikana. Esillä on myös muuta sisustustaidetta, kuten vanha maalattu katto ja tekstiilejä, jotka ovat säilyneet hyväkuntoisina muutaman sadan vuoden ajan tähän päivään asti.

Pohjakerroksen kärrypihalla on esillä kärryjä ja vaunuja, joilla Valencian aristokraatit aikoinaan liikkuivat.
Palatsin alkuperäinen sisustus ja huonekalut antavat kuvan palatsin aristokraattien elämästä.
Loistokkuutta löytyy palatsin tanssisalista, itämaisesti sisustettua kiinalaista huoneesta sekä keittiöstä, joka on rakennettu lähes kokonaan keramiikasta.
Paikka on avoinna tiistaista lauantaihin 10-14 ja 16-20. Sunnuntaisin ja pyhäpäivinä paikka on avoinna klo 10-14.Sisäänpääsyn hinta on 3 €.



Napolin Castell Nuovon torneista inspiraation saaneen Pere Bonfillin rakentamat Quart tornit suunniteltiin kaupungin puolustaviksi porteiksi.
Vuoteen 1874 asti ne tunnettiin Torres de la Calinana eli kalkkikivitorneina, koska kaupunkiin tuotu kalkkikivi kuljetettiin näiden porttien kautta.
Tornit toimivat jonkin aikaa myös naisten vankilana.
Quart torneilla oli keskeinen osa Napoleonin joukkojen pysäyttämisessä vuonna 1808. Tykinkuulien jättämät jäljet torneissa ovat nähtävissä vielä tänäkin päivänä.
Myös näihin torneihin pääsee kiipeämään parin euron sisäänpääsymaksun hinnalla. Tornit ovat avoinna päivittäin klo 10-18.30.
Valenciassa riittää nähtävää. Upeita kirkkoja oli vaikka ja kuinka monta, kuin myös upeita rakennuksia, aukioita ja puistoja.


Eläväisessä kaupungissa myös tapahtuu koko ajan jotain. Nytkin keskustorilla oli kansantanssi esityksiä ja nähtävänä oli upeita pukuja ja esityksiä sekä mukaansa tempaavaa musiikkia.


Kaupungissa on niin paljon katsottavaa sekä päivä- että iltavalaistuksessa. Upeat suihkulähteet ja rakennukset pistävät pään pyörimään.




Vaikka kaupunki on iso ja siellä on koko ajan liikkeellä paljon porukkaa, vaikutti se erittäin miellyttävältä ja turvalliselta. Tätä kaupunkia voi todella suositella.
Harmillisesti Suomesta ei ole suoria lentoja Valenciaan, mutta pienen mutkan kautta tai vaihtolennoilla kaupunkiin pääsee melko näppärästi.
Sunnuntai-iltana olikin taas hypättävä junaan ja palattava Alicanteen. Viikonloppu kaupungissa riitti oikein hyvin sen tarkempaan syynäämiseen.
Valencian aiempi blogipostaus löytyy täältä.
Palma

Autonomisessa asemassa olevan Baleaarien saariryhmän pääkaupunki Palma de Mallorca on myös Mallorcan saaren suurin kaupunki.
Palmasta on lyhyt matka muualle Mallorcan saarelle, ja reilussa tunnissa pääsee minne tahansa.
Palmasta on lauttayhteyksiä Espanjan mantereelle ja muille Baleaarien saarille, kuten Ibizalle, Menorcalle ja Formenteraan.
Matkustajasatamasta pääsee muualle kaupunkiin samalla bussilinjalla kuin lentoasemallekin mennään.
Palma de Mallorcan lentoasema on lyhyen matkan päässä keskustasta, ja sieltä on helppo siirtyä muualle kaupunkiin bussilla tai taksilla.
Palman rautatie- ja linja-autoasemat ovat maan alla ydinkeskustan laitamilla, ja sieltä pääsee hyvin kaikkialle Mallorcan saarelle.

Saarena Mallorca on ollut historiansa aikana useiden hyökkäysten ja valloitusten kohteena.
Arabit tunsivat Palman nimellä Medina Mayurqa ja mallorcalaiset kuitsuivat kaupunkiaan Ciutatsi eli kaupungiksi.
Kaupunki nimettiin roomalaisen Palmarian kaupungin mukaan, joka on edelleen olemassa metrin tai kaksi maan alla. Palman katedraalin lähellä olevien talojen asukkaat löytävät yhä silloin tällöin roomalaisia jäänteitä pihoiltaan.

Otimme aamusta erittäin edullisen lennon Alicantesta Palmaan.
Vajaan tunnin kestävä lento oli tupaten täynnä mennen tullen.
Lentoja Alicantesta Palmaan oli kymmeniä pitkin päivää, eli ilmeisen suositusta lentoreitistä on kysymys.
Palman lentoasema on iso ja se onkin Espanjan kolmanneksi suurin lentoasema, joten aikaa kannattaa varta sekä poistumiseen, että lähtemiseen. Välimatkat lentoasemalla olivat pitkiä.
Lentoasema on vilkas ympäri vuoden mutta erityisen vilkas se on huhtikuulta marraskuun alkupuolelle. Palmasta on päivittäin lentoja Espanjan suurimpiin kaupunkeihin.

Takseja on lentoaseman edustalla paljon, eikä niihin tarvitse juuri koskaan jonottaa.
Taksin käyttö on melko hintavaa, sillä matkan hintaan lisätään kolmen euron lentokenttälisä, ja jokainen matkalaukku maksaa 60 senttiä ylimääräistä.
Lisäksi lentoasemalta lähtevät taksit velottavat normaalia enemmän per kilometri. Bussi A1 kulkee lentoasemalta Palman keskustaan ja kyyti maksaa 5 € henkilöltä.

Paseo Marítimo tai katalaaniksi Passeig Marítim on upea rantakatu, joka kulkee rinnakkain Palman merenrannan kanssa.
Leveä palmujen reunustama kävelykatu on erittäin suosittu paikka viettää aikaa.
Satamassa on nähtävissä kalastusveneitä sekä ylellisiä superjahteja ja risteilijöitä.

Palmassakin on oma La Rambla.
Tosin tämä katu ei vedä vertoja Barcelonassa olevalle esikuvalleen.
Nyt kadun täyttivät ystävänpäiväkrääsän myyjät, katutaiteilijat ja muunlaiset myyntikojut.
Palman kauppahalli Mercat de L’Olivarin pikkupuodeissa myydään mereneläviä, lihaa, vihanneksia ja juureksia sekä leivonnaisia. Kauppahalli sijaitsee keskeisellä paikalla upeassa historiallisessa ympäristössä.

Palman kuuluisin nähtävyys ja maamerkki on upea katedraali, joka tunnetaan yleisesti nimellä La Seu.
Kuningas Jaume I oli matkalla saarelle, kun hän joutui kovaan merenkäyntiin ja hurjiin taisteluihin.
Kohdatessaan suuren vaaran nuori kuningas vannoi, että jos hän onnistuisi tehtävässään vapauttaa maurien saari, hän rakentaisi sinne kiitoksena massiivisen katedraalin. Saari vapautettiin ja goottilaiskatedraalin rakennustyöt aloitettiin 1200-luvulla.

Rakennustyöt hieman venyivät ja ne saatiin päätökseen vasta 1630-luvulla.
Tämän jälkeen katedraalin on tehty muutoksia, joista tunnetuimmat ovat arkkitehti Antoni Gaudín kädenjälkeä.
Samaisen Gaudín tunnetuin työ on Barcelonassa sijaitseva, edelleenkin keskeneräinen La Sagrada Família kirkko.

La Seun katedraalin ruusuikkuna on maailman suurimpia lasimaalauksia.
Katedraalin uskomattomien lasimaalauksien vuoksi sitä kutsutaan myös Valon katedraaliksi.
Katedraalin kattoterassit ovat mainioita näköalapaikkoja ja niihin pääsee opastetuilla vierailukierroksilla, jotka kestävät noin tunnin.
Kattoterasseille päästäkseen on noustava 215 porrasta. Sisäänpääsy katedraaliin maksaa 10 euroa ja sillä pääsee myös kirkon museoon.



Museo sijaitsee kirkon vieressä olevassa erillisessä rakennuksessa.
Turstiaikaan liput kannattaa ostaa netistä etukäteen, sillä paikanpäältä ostettuna joutuu melko varmasti jonottamaan.
Sunnuntaisin katedraali on suljettu, mutta avoinna muina päivinä klo 10-15.15.

Aivan katedraalin vierestä löytyy toinen kiinnostava nähtävyys, Almudainan kuninkaallinen palatsi.
Palatsi on edelleen ajoittain kuninkaallisen perheen käytössä esimerkiksi juhla- ja edustustilaisuuksia varten.
Almudainan palatsi oli alun perin maurilaispalatsi, mutta siihen tehtiin muutoksia 1200- ja 1300-lukujen aikana kuningas Jaume II:n toimesta. Palatsin sisustus on sekoitus eri tyylejä eri historian aikakausilta.

Almudainan palatsi on avoinna kävijöille ympäri vuoden klo 10-18 lukuun ottamatta muutamia juhlapyhiä.
Palatsi on suljettuna aina maanantaisin.
Sisäänpääsy maksaa aikuisilta 7 €.
Lisämaksusta voi osallistua myös opastetulle kierrokselle tai hankkia palatsista kertovan applikaation puhelimeen tai tablettiin.

Palatsin ja katedraalin edessä on Parc de la Marin puisto.
Paikka on suosittu ajanviettopaikka, jossa on useita kahviloita.
1960-luvulle asti meri ulottui kaupungin muureille asti tarjoten täydellisen heijastus pinnan katedraalille.
Kun uusi rantatie rakennettiin, rakennettiin rannan ja kaupunkimuurin väliin keinotekoinen järvi toistamaan veden aiempaa vaikutusta miljöölle.
Kirkkoja olisi piisannut tässäkin kaupungissa vaikka kuinka ja monta. Nyt ne skipattiin. Rupesi kirkkokiintiö olemaan taas täysi.

Vanhan kaupungin sydämessä on kaupungintalo, joka olikin varsin upea rakennus.
Myös Baleaarien itsehallintoalueen parlamenttitalo sijaitsee aivan kaupungintalon vieressä.
Mielenkiintoinen rakennus Vanhassa kaupungissa on Can Rey, joka edustaa modernistista jugendia.

Sen suunnitteli paikallinen jalokivikauppias Lluís Forteza-Rey itselleen.
Rakennuksen muotokieltä ja tyyliä on yhdistetty erityisesti Gaudín teoksiin, eikä ihme sillä jokin vaikutus Gaudín kymmenen vuoden asumisella saarella varmastikin on ollut.
Erikoinen mutta komea Can Forteza Rey on viisikerroksinen rakennus, joka on alun perin suunniteltu asumiskäyttöön.

Plaza Mayor de Palma on perinteinen aukio, jossa pidetään juhlia ja tapahtumia.
Paikka rakennettiin San Felipe Nerí luostarin paikalle Palmassa.
Se toimi inkvisition toimipaikkana vuoteen 1838 asti.
Nykyään aukiota reunustavat rakennukset ovat yksityisasuntoja ja toimistoja. Pohjakerroksen katetuissa käytäväosissa on ravintoloita ja baareja sekä pikku putiikkeja.

Palman Vanhassa kaupungissa sijaitsevat arabikylpylät ovat lähellä Palman katedraalia ja kuninkaallista palatsia.
Arabikylpylät ovat ainoat säilyneet kylpylärauniot Palman islamilaisesta kaudesta 1000-luvulla.
Kompleksissa on kolme vanhaa huonetta, joiden läpi voi kävellä. Siellä on myös mukava puutarha istua ja rentoutua.
Paikka on avoinna joka päivä klo 10-17.30, paitsi sunnuntaina se sulkee ovensa puolituntia aikaisemmin. Sisäänpääsymaksu sinne on 2,50 €

Castell de Bellver eli Bellverin linna on kiinnostava kohde niin historiansa, kuin linnalta aukeavien maisemien vuoksi.
Linna tarjoaa yhden parhaista näkymistä koko lahdelle ja Mallorcan saarelle.
Vieraillessamme linnalla merisumu nousi aivan yllättäen sataman ylle ja sen edessä olevalle lahdelle. Sumutorvet alkoivat soida ja näkyvyys katosi hetkessä.


Linna on rakennettu puolustus- ja valvontatarkoituksiin, ja se sijaitsee ihanteellisella paikalla. Linna on Espanjan ainoa pyöreä goottilainen linna, jossa on kolme alkuperäistä tornia ja ylimääräinen Torre del Homenaje.
Bellverin linna rakennettiin 1300-luvun alussa kuninkaallisten asuinpaikaksi. Myöhemmin linna on toiminut muun muassa vankilana.

Bellverin linna sijaitsee kukkulalla noin 110 metrin korkeudessa merenpinnasta ja sieltä on mielettömät näkymät kolmen kilometrin päässä olevaan Palman keskustaan.
Linnan alapuolelle pääsee bussilla numero 4, 20 ja 46, mutta kiivettävänä kukkulalle on pirun pitkät ja melko huonokuntoiset rappuset.
Hop on Hop off bussilla pääsee myös ylös linnalle tai sitten omalla autolla. Me otimme taxin, sillä matka keskustasta + nousu linnalle olisi ollut tässä kohtaa liikaa. Taxi maksoi reilun 5 € suuntaansa.
Linna on avoinna vierailijoille tiistaista sunnuntaihin ympäri vuoden. Aukioloajat vaihtelevat päivien mukaan ja ne kannattaakin tarkistaa netistä. Lippu maksaa aikuiselta 4 euroa ja sunnuntaisin sisäänpääsy on ilmainen.

Linnan upea ja hyvin säilynyt sisäpiha toimii erilaisten kulttuuritapahtu-mien paikkana ympäri vuoden.
Linnassa on myös Museu d’Historia de la Ciutat eli Kaupungin historiallinen museo, joka esittelee Palman historiallista kehitystä roomalaisten aikana.
Palmassa on useita kiinnostavia museoita, mutta jos aikaa on vain yhdelle, kannatta vierailla Es Baluard museossa.

Sant Peren linnakkeen yhteydessä sijaitseva nykytaiteen museo esittelee niin espanjalaisten kuin kansainvälisten taiteilijoiden teoksia.
Vuonna 2004 avatussa museossa on vakituisen näyttelyn lisäksi vaihtuvia näyttelyitä.
Es Baluard on avoinna kävijöille tiistaista sunnuntaihin ympäri vuoden. Pääsylippu museoon maksaa 6 €.

Museossa on ravintola ja näköalapaikka, josta aukeaa näkymät katedraalille ja satamaan.
Paikka on suljettu maanantaina ja aukeaa muina päivinä klo 10.
Sunnuntaisin se sulkeutuu klo 15 ja muina päivinä klo 20.
Museon vieressä on kaunis puistoalue suihkulähteineen.


Rannassa on myös Sa Llotja, jonne on ilmainen sisäänpääsy.

Paikka näyttää puoliksi linnalta ja puoliksi kirkolta, jossa on kaksoistornit ja enkeli oven päällä.
Itse asiassa rakennus ei ole kumpaakaan.
Rakennus suunniteltiin kaupungin pörssiksi ja kauppapaikaksi, kun Mallorca oli merkittävä merenkulun kauppakeskus 1400-luvulla.

Kaupan vähentyessä vuosisatojen kuluessa Palmalla ei enää ollut niin suurta kaupallista merkitystä ja rakennus muutti käyttötarkoitustaan aina tarpeen mukaan.
Sitä käytettiin vapaussodan aikana tavaroiden ja aseiden myymälänä.
Kuvataiteen galleria siitä tuli 1800-luvun lopulla.
Nykyään La Llotja on kulttuurikeskus, jossa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä.
Paikka on suljettu monien muiden museoiden tapaan maanantaisin mutta avoinna muina päivinä klo 10.30 – 13.30 sekä uudelleen siestan jälkeen 17.30 – 21.

Palma on erittäin sokkeloinen ja melko pimeä kaupunki.
Tiiviisti rakennetussa kaupungissa, varsinkin Vanhassa kaupungissa auringonvalo ei juurikaan pääse kapeille kujille.
Vanha kaupunki ja kaupungin nähtävyydet sijaitsevat sen verran lähellä toisiaan, että kaupungissa selviää hyvin kävellen.
Useimmille kujille ei autoilla ja muilla turistikulkupeleillä mahdu, mutta hevoskyytiä Vanhan kaupungin nähtävyyksille on tarjolla katedraalin edestä.
Kaupungissa on toimiva linja-autoverkosto.
Bussit kulkevat joka puolella kaupunkia, mukaan lukien tärkeimmät turistinähtävyydet ja Palman rannat.

Santa Catalina alue on myös mielenkiintoinen paikka piipahtaa.
Paikassa on ihania värikkäitä taloja ja rakennuksia sekä historiallisia tuulimyllyjä.
Tuulimyllyjä oli nähtävissä myös muualla kaupunkialueella.
Santa Catalinassa järjestetään myös ulkomarkkinat, jotka olivat selvästi paikallisten suosiossa.

Genovan luolat eli Coves de genova sijaitsevat noin 5 minuutin matkan päässä Palman kaupungista.
Paikkaan pääsee kätevästi bussilla 46, jonka pysäkki sijaitsee 100 metrin päässä luolien sisäänkäynnistä.
Genovan luolat löydettiin vahingossa vuonna 1906, kun alueella kaivettiin kaivoa. Nykyään ne muodostavat kiehtovan luonnonperinnön.

Luolien sijainti on varmasti ollut tiedossa jo esihistoriallisella ajalla, jolloin ne toimivat luonnollisena turvapaikkana ja elinympäristönä.
Luolasto sijaitsee vain 36 metrin syvyydessä, mutten sinne joutuu kulkemaan portaita pitkin, miksi se ei sovi liikuntarajoitteisille ja aivan perheen pienemmille.
Luolavierailun kesto on noin 35 minuuttia. Genovan luolat ovat avoinna klo 11 – 17.30. Sisäänpääsy tippukiviluolaan maksaa 12 €.

Mikäli loman aikatauluun mahtuu kannattaa tehdä retki Palman ulkopuolelle, Sóllerin kalastajakylään.
Solleriin kulkee bussi tai tavallinen juna, mutta sinne liikennöi myös edelleen vanhanaikaiset, puiset junat vuonna 1912 avatulla radalla.
Alunperin sitrushedelmien kuljettamiseen pääkaupunkiin vientiä varten rakennettu rata on nykyään suurelta osin turistien käytössä.
Junareitti kuuluu koko Mallorcan parhaisiin elämyksiin, sillä reitillä pääsee tutustumaan saaren kauniisiin maisemiin. Tunnin kestävä matka on luonnonkaunis ja ohittaa kauniit vuoret ja laitumet.



Junalippuja ei voi ostaa etukäteen, vaan niitä myydään ainoastaan samalle päivälle ja ne voi maksaa vain käteisellä.
Puoli tuntia ennen junan tuloa 380 paikasta oli jäljellä enää 10, joten asemalle kannattaa mennä hyvissä ajoin ja varautua jonottamaan jokusen hetken.

Meno-paluulipun hinta Palmasta Sólleriin on alle 30 € ja yhdistelmälippu, johon sisältyy myös edestakainen raitiovaunumatka Port de Sólleriin, maksaa 35 €.
Juna kulkee päivittäin ympäri vuoden tammikuuta lukuun ottamatta ja se lähtee Palman päärautatieaseman vierestä vanhalta asemalta.
Sóllerin kaupunki ei ole kovin iso. Kaupungissa on hyvät ostosmahdollisuudet ja muutamia nähtävyyskohteita.



Suosittua on jatkaa matkaa Sóllerin kaupungista raitiovaunulla Port de Sóllerin rantakylään.
Ratikkakyyti kestää 15 minuuttia.
Vanhat puiset raitovaunut kiemurtelevat juna-asemalta kaupungin läpi aivan ulkoravintoloiden keskeltä tai vierestä.
Port de Sóllerin rantakylä on pieni ja se onkin ei ranta-aikaan mainio paikka pysähtyä lasilliselle tai nauttia kalasataman kalaruoista. Mallorcan keittiön perinteisistä raaka-aineista kuuluisaa sobrasada makkaraa ujutetaan ruokaan kuin ruokaan.

Olimme jättänee matkatavaramme uuden juna- ja linja-autoaseman säilytyslokeroon, josta me sitten illalla kävimme ne noutamassa ennen lentokentälle lähtöä.
Illasta otimme paluulennon Alicanteen.
Palma ja sen ympäristö oli ihan ok parin päivän tutustumiskohde. Kaupunki oli paljon likaisempi ja kaikin puolin epäsiistimpi, kuin mantereen kaupungit, joissa koko ajan joku keräsi roskia ja pesi katuja.
Vaikka kaupunkia en ihan hirveästi nyt hehkuta, niin tulihan käytyä tuollakin. Jos rantaloma ei ole kiikarissa, niin paikat on nyt sitten tällä saarella nähty – ei jatkoon.


No Comments