Tallinnan ja Pärnuun lisäksi monet suomalaiset ovat löytäneet myös Saarenmaan oivaksi turisti- kohteeksi. Kovassa nousussa on ollut myös Tartto ja uutena kohteena päätä on nostanut myös Narva. Virossa pääteiden kuntoon on panostettu ja sekä tie Saarenmaalle, että Narvaan oli hyvä.
Virossa kannattaa huomioida Suomea tiukempi autoilun alkoholipolitiikka.
Promilleraja on nolla. Sakkoa voi tulla myös varusteiden puuttumisesta.
Virossa on autossa pakollista olla mukana jauhesammutin ja huomioliivi.
Nopeusrajoitukset poikkeavat myös suomalaisista. Taajaman ulkopuolella saa ajaa pääsääntöisesti 90 km/h, paikoin 110 km/h. Pääteillä on paljon automaattisia nopeusvalvontakameroita. Teitä on kunnostettu ja kunnostetaan koko ajan, joten päätiet ovatkin melko hyvässä kunnossa. Huomioida kannattaa, että houkuttelevia pysähdyspaikkoja ja bensa-asemia ei ole liiaksi saakka näiden reittien varrella. Teiden opasteet ovat selkeitä ja niitä on helppo seurata.
Saarenmaalle ja muille Länsi-Viron saarille matka Tallinnasta lähtee Via Balticaa eli E67 pitkin ensin Pärnun suuntaan.
Noin 20 kilometrin jälkeen tie erkaantuu reittille 9 kohti Haapsalua ja hieman ennen Haapsalua reitti jatkuu tietä 10 kohti etelää ja Saarenmaata.
Saarenmaalle matkatessa kannattaa ottaa huomioon saarelle vievä lauttamatka.
Lautta kulkee mantereen Virtsun ja Saarenmaan välillä useita kertoja päivässä.
Lipun lautalle voi ostaa netistä etukäteen, mikä ruuhkaisimpana turistiaikana voikin olla ihan järkevää.
Saarenmaa
Kuressaare on Saarenmaan pääkaupunki, joten sinne siis… Saarenmaalle on helppoa matkustaa omalla autolla Tallinnasta. Kuressaarelle pääsee myös linja-autolla. Saarenmaalle voi myös lentää Tallinnasta. Saarenmaalta voi vierailla muilla saarilla lautalla, ja sieltä on mahdollista myös mennä jatkoyhteydellä Pärnuuhun.
Saarenmaalla paikasta toiseen liikkuu helpoiten autolla, mutta Kuressaari on sen verran pieni paikka, että siellä liikkuminen onnistuu jalkaisin tai pyörällä.
Saarenmaa on suosittu matkakohde, minkä vuoksi lauttalippu kannattaa varata etukäteen.
Lauttaliput voi tilata kätevästi netistä.
Olimme Saarenmaalla elokuussa 2020, jolloin oli pieni hengähdystauko koronasta ja rajat naapurimaihin olivat avoinna matkustamiseen.
Voikin siis hyvin sanoa, että kun muualle ei oikein korona-aikana ole päässyt, niin on pitänyt kierrellä naapurimaita ja kotikuntia. Normaalioloissa ei ehkä ihan tässä mittakaavassa olisi tullut näitä reissuja tehtyä tai ainakaan niistä postailtua.
Lautat Saarenmaalle lähtevät Virtsun satamasta, jonne Tallinnasta on matkaa noin 140 km. Lauttamatka Kuivastun satamaan kestää puoli tuntia ja siitä on vielä 78 kilometrin matka Kuressaareen.
Saarenmaalta löytyy paljon erilaista tekemistä.
Hiekkarannat, luontokohteet ja tasokkaat kulttuuritapahtumat sekä golf-kenttä yhdessä kylpylöiden kanssa takaavat Saarenmaan suosion matkailukohteena.
Suosituin kohde on Kuresaaren kaupunki, jossa alueen palvelut ovat hyvin saatavilla. Kuresaaresta on helppo tehdä retkiä saaren muihin osiin.
Kylpylöistään tunnetun Kuresaaren sydän on keskiaikainen Piispanlinna, jossa toimii myös Saarenmaan museo. Piispanlinna on yksi Viron mielenkiintoisimmista ja parhaiten säilyneistä puolustusrakennelmista.
Nykyisin linnassa on historianmuseo.
Museo on avoinna kesäkuukausina klo 11-18 ja sisäänpääsy linnan museoon ja sen näyttelyihin maksaa 10 € aikuiselta ja alle 9-vuotiaat pääsevät linnaan ilmaiseksi.
Myytävänä on myös 25 € hintaisia perhelippuja.
Linnan piha-alue tarjoaa monenlaista tekemistä lapsille ja aikuisille. Linnan piha-alueella ja linnasalissa on usein tarjolla myös erilaisia musiikkitapahtumia.
Piispanlinnaa voi ihailla myös vallihaudasta käsin.
Kuressaaren linnan vallihaudassa on kesäkuukausina mahdollisuus vuokrata soutuveneitä.
Puolentunnin soutelu maksaa 6 € ja tunti 10 €.
Linnan alue ympäristöineen on myös kaunis iltavalaistuksen aikaan. Läheisellä puistoalueella on muutamia mukavia ravintoloita isoine kesäterasseineen.
Kuresaaren keskustassa on paljon kauniita vanhoja rakennuksia ja ihania tunnelmallisia ravintoloita ja terasseja.
Kuressaaren Raatihuoneessakin kannattaa piipahtaa.
Rakennuksessa toimii turisti-info, joka on avoinna arkipäivinä klo 9-17 ja lauantaisin klo 10-15. Sunnuntaisin paikka on suljettu.
Lisäksi rakennuksen pohjakerroksessa on Kuressaaren Raatigalleria, jossa voi tutustua taidenäyttelyihin. Yläkerrassa on esillä Viron suurin kattomaalaus, jota kannattaa myöskin käydä vilkaisemassa.
Kiva käyntikohde on myös vanha mylly jossa toimii erittäin suosittu ravintola.
Kaupunki tarjoaa varsinkin kesäkuukausina paljon erilaista ohjelmaa ja tekemistä kaikenikäisille.
Parhaiten tietoa löytyy täältä.
Kuressaaren keskustassa on parikin hienoa kirkkoa, joista Pyhän Nikolain ortodoksikirkko on hyvä vierailukohde.
Kiertelimme saarta autolla sinne ja tänne.
Ajelimme erilaisia isompia ja pienempiä teitä.
Osa oli oikein hyvässä kunnossa, osa taas ei.
Matkalla eteen avautui upeita merimaisemia, mutta myös alueen rappioromantiikkaa.
Mihklin maatilamuseossa kannattaa ehdottomasti piipahtaa.
Paikka on avoinnatiistaista lauantaihin klo 11-18 ja sisäänpääsy aikuiselta on 3 €.
Lapset pääsevät sisään veloituksetta.
Paikalla pääsee samalla kokemaan myös luonto- ja perinnekulttuurista ohjelmaa ja toimintaa. Paikassa viihtyvät kaikenikäiset. Alueella on myös pieni museokauppa, josta saa kahvia, virvokkeita ja jäätelöä.
Pangan jyrkänne on suosittu matkailunähtävyys Saarenmaalla.
Jyrkänteen alueelle pysähdytään usein eväsretkelle tai vaan ottamaan kuva.
Alueella ei ole minkäänlaisia palveluita tai valmiita, kyltein opastettuja reittejä. Parkkipaikalta kukin voi suunnistaa alueella kuten haluaa.
Toinen merkittävä luontonähtävyys Saarenmaalla on Kaalin kylässä sijaitseva Kaalin kraatteri, joka on esihistoriallisella ajalla maahan pudonneen meteoriitin aiheuttama halkaisijaltaan 110 metriä leveä ja 22 metriä syvä kraatteri.
Kraateri on reunustettu matalalla kiviaidalla ja sen pohjalla on tällä hetkellä melko vähän vettä. Kaalin kylä sijaitsee 20 kilometrin päässä Kuressaaresta.
Kuvattava oli myös Anglan tuulimyllyt, jotka ovat yksi tunnetuimpia nähtävyyksiä Saarenmaalla.
Alue on avoinna päivittäin klo 9-20.
Yhteen tuulimyllyyn on mahdollista päästä sisälle.
Kulttuurikeskuksen talossa sijaitsee kahvila ja matkamuistomyymälä sekä näyttelytila, jossa on esillä laaja kokoelma metallintyöstökoneita ja sorveja. Sisäänpääsy alueelle maksaa 6 € aikuiselta ja alle 7-vuotiaat lapset pääsevät alueelle veloituksetta. Alueelle myydään myös 10 € maksava perhelippu. Toiminta kulttuurikeskuksen alueella on vilkasta ja paikalla järjestetään erilaisia tapahtumia ympäri vuoden.
Tämä oli se paikka Saarenmaasta, jossa mieleen tuli ja päässäkin alkoi soida Geog Otsin Saaarenmaan valssi. Sanat ja sävel, kuin kuuluivat tähän maisemaan.
Kiersimme autolla ympäri saarta ja päädyimme Sõrven majakalle, joka on suosittu vierailukohde Saarenmaalla.
52 metriä korkea majakka seisoo uljaana Sõrvenniemellä Saarenmaan eteläisimmässä kärjessä.
Majakka on avoinna vierailijoille kesäkuukausina joka päivä klo 10-19. Majakkaan pääsee kiipeämään 4 € sisäänpääsymaksulla ja sieltä avautuukin hyvällä säällä näköala kauas merelle. Majakan entisten työntekijöiden talossa toimii nykyisin vierailukeskus, jossa saa tietoa alueen historiasta ja luonnosta.
Majakan vieressä on suosittu ranta- ja kyläravintola Sääre Paargu. Paikassa olikin muuten erinomaisen hyvä ruoka. Sõrveniemen kärjessä sijaitsee myös pieni, eikä kovin kummoinen Sõrven sota-, historia- ja luontomuseo. Museo on avoinna klo 10-20 ja vieraillakseen siellä pitää maksaa neljän euron sisäänpääsymaksu.
Saaren eteläkärkeen matkailijat ovat kasanneet rannan pyöreistä irtokivistä erilaisia paaseja.
Eteläkärki on myös suosittu lintuharrastajien bongauspaikka.
Kauniina kesäiltana mainio kokemus voisi olla myös Kuresaaresta purjealus Hoppetilla lähtevä auringonlaskun risteily ja konserti merellä. Alus tekee myös muita risteilyjä ja niistä saa lisätietoa täältä.
Rummun uponnut vankila
Jos olet matkalla Viron länsiosiin, tosi mielenkiintoinen koukkaus kuumana kesäpäivänä on yksi erikoisimpia nähtävyyksiä, Rummun uponnut vankila, joka sijaitsee 45 kilometrin päässä Tallinnasta.
Paikka on nykyään suosittu uimapaikka ja sukelluspaikka.
Autoja parkkialueelle virtasikin solkenaan kesällä 2023.
Rummussa toimi neuvostoaikana avolouhos, jossa viereisen vankilan asukit louhivat kalkkikiveä.
Viron itsenäistyttyä louhos ja vankila lakkautettiin. Louhos täyttyi vedestä, joka lopulta upotti vankilan.
Alueen ensimmäinen parkkipaikka on ennen sisäänkäynnin lipunmyyntiä. Lipunmyynnin jälkeen on vielä toinen parkkipaikka, joka onkin jo lähempänä uimapaikkaa. Hetkittäin aluetta katsoessa mieleen nousee epäilys, siitä minne on menossa. Paikka nimittäin näyttää aika karulta muureineen, piikkilankoineen ja aikansa eläneineen vahtitorneineen.
Kalkkikivestä valkoiseksi muuttunut alue kunnon rantabaarimeiningillä loksautti leuat.
Uponnut kaupunki ja sen rauniot antavat hyvinkin mielenkiintoisen ja erilaisen puitteet uimakokemukselle.
Jos paikkaa haluaa tutkia lisää, niin mukaan kannattaa ottaa snorkkelikamat. Paikassa järjestetään myös sukellusta uponneisiin rakennuksiin. Sisäänpääsy paikkaan on 5 €.
Narva
Viron itäisin kaupunki Narva on maan kolmanneksi suurin kaupunki, joka sijaitsee aivan Venäjän rajalla. Narva sijaitsee noin 200 kilometrin päässä Tallinnasta. Sinne pääsee näppärästi omalla autolla E20 tietä pitkin. Kaupunkiin pääsee myös linja-autolla tai junalla.
Maan ensimmäinen rautatie mahdollisti aiemmin raideliikenteen myös Venäjälle, mikä nyt jäädytettyjen venäjäsuhteiden takia on tauolla.
Hiljentynyt idänliikenne sekä se, että Narva ei ole kovin tuttu matkailukaupunki näkyi hyvinkin maantiellä. Itään ei juuri rekkoja ja karavaanareita ajellut.
Lähes tuhatvuotisen Narvan historia on mielenkiintoinen.
Kaupunki oli aikoinaan eurooppalaisen barokkiarkkitehtuu-rin helmi.
Toisessa maailmansodassa kaupunki vaurioitui pahoin ja se jouduttiin rakentamaan lähes kokonaan uudelleen. Lähes 98% sen vanhoista rakennuksista tuhoutui, miksi Narvassa onkin pääsääntöisesti nähtävissä rähjäistä neuvostoajan arkkitehtuuria. Toki alueelle rakennetaan koko ajan uutta ja myös vanhaa korjataan.
Rajakaupunkina Narvaa on hallinnut sen olemassaolon ajan, milloin kukakin.
Kaupungin asema ratkaistiin lopullisesti heinäkuussa 1917 järjestetyssä kansanäänestyksessä, jossa alueen väestö sai äänestää liittymisen puolesta juuri ensimmäisen kerran itsenäistyneeseen Viron tasavaltaan. Väestö oli tuolloin jo jakautunut puoliksi venäläisiin ja puoliksi virolaisiin.
Narvalla on historian aikana ollut merkittävät kauppasuhteet Venäjään ja se on ollut tärkeä rajanylityspaikka. Valtaosa kaupungin asukkaista puhuukin äidinkielenään venäjää ja kaupunkia on Viron uuden itsenäistymisen jälkeen karsastettu sen venäläisyydestä johtuen.
Narva on virolaisen ja venäläisen kulttuurin risteyspaikka ja se oli aiemmin ihanteellinen pysähdys- ja rentoutumispaikka matkalla Pietariin tai sieltä takaisin.
Pietari sijaitsee vain noin 160 km päässä Narvasta, eli lähempänä kuin Tallinna. Kaupungin kasvu ja merkittävyys onkin liittynyt juuri sen sijaintiin rajakaupunkina.
Neuvostoajalla Ystävyyden sillaksi nimetty rajajoen ylittävä silta oli nyt hiljainen. Aiemmin vilkkaan sillan kautta oli suora ja nopea reitti Venäjälle. Nyt sen kautta kulki harvakseltaan jokunen rekka ja muutamia ihmisiä.
Komea Iivananlinna pullistelee vastarannalla, aivan kuin maan nykyinen isäntäkin.
Iivana kolmas rakennutti linnan 1400-luvun lopulla, jolloin Moskovan suuriruhtinaskunta laajeni voimalla.
Narvajoen toisella rannalla kohosi tuolloin jo Hermannin linnoitus, joka kuului Liivinmaan ritarikunnalle. Kaksi keskiaikaista linnoitusta rajajoen kummankin puolen kuvastavat taas vastakkaisasetelmaa lännen ja idän välillä.
Linnan lähellä olevassa puistossa on Pulmapuu eli Hääpuu.
Hääpuu on metallista tehty puu, jonne voi kiinnittää ikuisen rakkauden symbolina metallisen kaiverretun lehden.
Puu on hääparien suosiossa ja sinne käydäänkin viemässä vihkiseremonian jälkeen oma, nimin ja päivämäärin kaiverrettu lehti.
Tämä on mainio ja moderni vaihtoehto siltoihin kiinnitettäville rakkauslukoille.
Puun sadat, ellei tuhannet lehdet kimaltelevat auringossa ja tullessa heiluessaan ne kuiskivat rakkauden sanomaa.
Kaupungin ehdoton päänähtävyys ja erilaisten tapahtumien keskus on 700-vuotta vanha, hyvin säilynyt Narva Hermanni linnus eli Hermannin linnoitus.
Linnoitus sijaitsee Viron ja Venäjän välisen syvän ja nopeasti virtaavan Narvajoen rannalla.
Linnoituksen torneista valkoinen pitkän Hermannin torni on 51 metriä korkea, ja sieltä on erinomaiset näköalat joelle ja toisella, Venäjän puolella rantaa sijaitsevaan Ivangorodiin ja Iivanan linnaan.
Hermannin linnan perustivat tanskalaiset vuonna 1256 Tanskan kuninkaan varakreivin asuinpaikaksi.
Linnoituksen ympärille syntynyt asutus sai kaupunkioikeudet ja vuonna 1346 Narvan linna siirtyi Saksalaisen Liiviläisen ritarikunnan haltuun.
Historian aikana linnaa on isännöinyt saksalaisten lisäksi tanskalaiset, ruotsalaiset sekä, venäläiset.
Hyvin säilynyttä linnaa ei ole hyväksytty UNESCOn maailmanperintölistalle, koska se restauroitiin ja rakennettiin osittain uudelleen neuvostoaikana niin, että se ei ole riittävästi alkuperäisen linnan kaltainen.
Linna on avoinna päivittäin klo 10-18 ja sinne on aika kova 15 € sisäänpääsymaksu, johon kylläkin sisältyy mahdollisuus vierailla tornissa maisemia ihailemassa sekä vierailla linnan yhteydessä olevassa historiamuseossa, joka kertoo kaupungin värikkäästä ja yllättävän vähän tunnetusta historiasta.
Vanhassa kaupungissa Linnan alaisuudessa toimivassa taidemuseossa on esillä lähinnä narvalaista ja virolaista modernia taidetta ja nykytaidetta.
Paikka on avoinna keskiviikosta sunnuntaihin klo 11-18 ja sisäänpääsy sinne maksaa 6 €.
Kiinni kun oli, niin eipä sinne sitten päästy.
Ruotsin leijona muistomerkki on muistona Ruotsin sotamenestyksestä Suuressa Pohjan sodassa vuonna 1700.
Tuolloin ruotsalaiset piirittivät ja tuhosivat Narvaa piirittäneet venäläisjoukot.
Muistomerkki oli Ruotsin kuningaskunnan lahja Narvan kaupungille.
Patsaan leijonahahmo oli jäljennös Tukholman kuninkaanlinnan edustalla sijainneesta patsaasta. 1936 lahjoitettu patsas pystytettiin kaupungin sisäänkäynnin viereen, mutta se tuhoutui Toisen maailmansodan aikana. Ruotsin leijona muistomerkki pystytettiin uudelleen vuonna 2000 suuren taistelun 300-vuotispäivän muistoksi.
Uusi monumentti pystytettiin kaikkien taistelussa kaatuneiden muistomerkiksi sekä itse taistelulle, mutta myös symboliksi nykyisestä Viron ja Ruotsin yhteistyöstä.
Muistomerkin luota avautuu niin kutsuttu viiden kruunun näköala.
Kuva kahdesta linnoituksesta oli aikoinaan kuvattu Viron 5 kruunun seteliin.
Siinä rajajoen äärellä kaksi linnoitusta ovat jo vuosisatojen ajan valvoneet toisiaan ja olleet selkeänä jakolinjana idälle ja lännelle.
Raja-alue tuntuu yhtä aikaa todelliselta ja epätodelliselta ja vielä kummallisemmaksi se muuttuu tässä ajassa, kun katselee kalastajia, jotka heittelevät kilvan uistintaan joen kummallakin rannalla, huudellen ja kysyen toisiltaan saaliin painoa.
Venäjän puoleista rajaa valvoo isoveli edelleen näkyvästi.
Näköalatasanteella seisoessa ja katsellessa kummankin linnan katolla liehuvia lippuja tajuaa seisovansa lähellä äärimmäistä Euroopan Unionin, Schengenin ja Naton itärajan pistettä.
Mitään näkyviä erityistoimenpiteitä Ukrainan sodan ja sen seurauksena kiristyneiden maasuhteiden takia ei kuitenkaan rajalla ollut nähtävissä.
Narvan linnoitukset, Hermannin linna kuin myös Victorian linnakkeen kasematit, ovat osa suuren Pohjan sodan historiaa.
Porilaisten marssi muistuttaa meitäkin Narvan taisteluista.
Narva oli 1600-luvulla Ruotsin ja Venäjän välinen rajakaupunki, josta Ruotsi halusi tehdä yhden alueellisista keskuksistaan. Kaupunkiin rakennettiin seitsemän bastionia eli muurein tuettua maavallia.
Victorian bastioni on avoinna turisteille.
Oman 300-vuotisen historiansa aikana Victorian bastioni on nähnyt useita sotia, ollut voittamassa ja häviämässä, mutta aina seisonut kulloisenkin hallitsijan rinnalla.
Linnakkeen kasemateissa ja ruutikellareissa on näyttely, joka kertoo linnakkeista koostuvan puolustusjärjestelmän historiasta.
Linnakkeessa järjestetään opastettuja kierroksia.
Paikka on avoinna keskiviikosta sunnuntaihin ja eri päivinä olevat aukioloajat kannattaakin tarkistaa ennen vierailua netistä. Sisäänpääsyn hinta on 7 €.
Narvajoen rannalla on lähes kilometrin pitkä kävelykatu.
Se on loistava paikka käydä kävelyllä, nauttia drinkki pienessä kahvilassa tai vaikka piknikillä.
Siellä on leikkikenttä lapsille, shakkilautoja aikuisille, ulkoilmalava konsertteja varten ja paljon penkkejä, joilla voit istua ja nauttia näkymistä joelle. Infotaulut antavat hyvän yleiskuvan kaikista kiinnostavista kohteista.
Vanhan keskustan Raekoja Plats aukiolla komeilee 1600-luvulta peräisin oleva Narvan raatihuone, joka toimii nykyisinkin kaupungintalona.
Raatihuoneentorin arkkitehtoniseen kokonaisuuteen kuuluivat aikoinaan raatihuone, pörssihuone, kaupungin apteekki sekä vauraiden ruotsalaisten porvarien asuintalot. Jäljellä on enään vain raatihuoneen, sillä muut rakennukset tuhoituivat pommituksissa. Kaupungilla on suunnitelmissa avata tulevaisuudessa Narvan raatihuone myös turisteille.
Kaupungintalon vieressä oleva modernia arkkitehtuuria edustava yliopiston päärakennus on mielenkiintoinen.
Yliopiston julkisivu on hyvin erikoinen, ja se onkin herättänyt paikallisissa paljon mielipiteitä.
Jos on ulkopuoli erikoinen, niin on sisätilatkin.
Sisäpiha kahvila kaupungin kuuluisimman kahvilan Munan maisematerassin kanssa on ajatuksia herättävä.
Narvan vanha sairaalarakennus rakennettiin vuonna 1913, mutta sen vanhin osa, jossa on nykyään laboratorio valmistui jo vuonna 1906.
Sairaalaa vihittiin käyttöön Venäjän tsaarivaltion Romanovien hallitsijasuvun 300-vuotisjuhlan kunniaksi.
Se oli vuosisadan alun moderneimpia sairaalarakennuksia Virossa. Kuten moni muukin, niin tämäkin rakennus kärsi vahinkoja Toisessa maailmansodassa. Se kunnostettiin melkein ennalleen, vain osa koriste-elementeistä jäi puuttumaan. Rakennuksessa toimii edelleen sairaala.
Kreenholmin saarelle rakennettiin 1800-luvulla kuuluisa Kreenholmin tekstiiliteollisuusteh-das.
Tehdas oli aikoinaan Venäjän imperiumin suurin tehdas.
Kreenholmin tehdaskompleksi oli pitkään myös Viron teollisuuden pääpaikka, ja siellä työskenteli vielä 1980-luvulla 10 000 ihmistä.
Tehtaan ympäristöön muodostui tiivis teollisuusarkkitehtoo-ninen kokonaisuus, johon kuuluivat tehdas, sairaala, työläisten kasarmit, johtajien talot ja Kreenholmin puisto.
Alueen kaavoitus ja suunnittelutyöt ovat käynnissä ja paikka on tarkoitus kunnostaa ja muuttaa mm. liike- ja asuntokeskittymäksi säilyttäen kuitenkin vanhat kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset.
Kreenholmin tehdaskompleksi oli neuvostoaikana hyvin tärkeä, ja sen myötä panostettiin paljon kulttuuriin ja urheiluun. Vielä 1980-luvulla Virossa oli erinomainen jääkiekkojoukkue, Kreenholmin Narva 2000. Narvassa on syntynyt myös suomalaistunut ja kaikkien tuntema maajoukkuepelaaja Leo Komarov.
Tehdaskompleksi oli aikoinaan niin merkittävä, että tehtaan ortodoksisille sekä luterilaisille työntekijöille rakennettiin omat valtavat kirkot.
Narvan Aleksanterin suurkirkko on Viron suurin kirkkorakennus, joka suunniteltiin Kreenholmin tekstiilitehtaan luterilaisten työntekijöiden tarpeisiin.
Vuonna 1884 valmistuneen kirkon suuressa kahdeksankulmaisessa salissa on kuulemma ollut kerralla 4600 henkeä kerralla.
Kirkossa on erinomainen akustiikka, vaikkei sitä heti sen sisätilojen ränsistyneesta tilasta uskoisi.
Hyvän akustiikan takia kirkossa järjestetäänkin konsertti- ja kuorotapahtumia.
Sen kattoon heijastetaan myös erilaisia valoteoksia.
Aleksanterin kirkko vaurioitui sekä Ensimmäisessä että Toisessa maailmansodassa. Kirkon kellotapuli tuhoutui vuoden 1944 pommituksissa yhdessä siellä sijainneiden arvokkaiden Walckerin urkujen kanssa.
Kirkossa pääsee kiipeämään kellotorniin, jonka näköalatasanteelta on hienot näkymät kaupunkiin. Kirkon yhteydessä on myös pieni museo, jossa on esillä kirkollisia taideteoksia 1300-luvulta 2000-luvulle. Kirkko on avoinna keskiviikosta lauantaihin klo 11-5 ja sunnuntaina se aukeaa tuntia aiemmin.
Luojan ylösnousemuksen katedraali valmistui 1896 Kreenholmin ortodoksityöntekijöille.
Kirkon seinät ja kupoli on tehty paikallisista tiilistä.
Kulkuväylät, portaat ja koristeet on tehty suomalaisesta graniitista.
Kirkkoon mahtuu 2000 ihmistä. Kirkossa voi ihailla kolmiosaista ikonostaasia ja 1600-luvulta peräisin olevaa krusifiksia. Toisin kuin luterilaiselle kirkolle Toisen maailmansodan pommitukset jättivät tämän kirkon koskemattomaksi. Katedraali on avoinna päivittäin klo 8-20.
Narva-Jõesuu
Narvan keskustan lisäksi erinomainen vierailupaikka on läheinen Narva-Jõesuu, joka on Viron parhaita rantapaikkoja. Kahdeksan kilometriä pitkä hienohiekkainen valkea hiekkaranta on täynnä kylpylähotelleja.
Narva-Jõesuun ensimmäinen kylpylä avattiin jo 1800-luvulla, joten kylpyläperinteitä paikasta löytyy. Narva-Jõesuuhun voi kesäisin matkata Narvasta jokea pitkin Caroline jokilaivalla tai ympäri vuoden seutuliikenteen busseilla 31, 31A ja 31B.
Narva-Jõesuu on varsin pieni paikkakunta ja nopeasti nähty.
Aivan itäisimmässä kärjessä jokisuun ja Suomenlahden yhtymäkohdassa seisoo upea majakka.
Narva-Jõesuuhun rakennetaan koko ajan uusia hienoja loma-asuntoja ja kylpylähotelleja.
Rannan tuntumassa oli myös useita upeita vanhoja rakennuksia, joiden hienoista puukoristeista voi arvailla, miten loistokkaita ne ovatkaan aikoinaan olleet.
Nyt niiden annettiin rauhassa lahota paikoilleen.
Matka jatkui vaihtelevassa säässä kohti Tallinnaa, jossa oli tarkoitus yöpyä ja viettää jälleen kerran yksi kesäinen päivä.
Sillamäe
Matkalla Tallinnaan poikkesimme Sillamäessä.
Suomenlahden rannalla, noin 23 kilometrin päässä Narva-Jõesuusta Tallinnan suuntaan sijaitsee neuvostoaikaan salaisena ja suljettuna pidetty atomikaupunki Sillamäe.
Koko kaupunkia ei karttatietojen mukaan ollut edes olemassa.
Sillamäessä rikastettiin neuvostoaikaan uraania sotateollisuuden käyttöön, miksi kaupunkiin ei päästetty ulkopuolisia. Työläisiksi kaupunkiin hankittiin venäläisiä siirtolaisia, sotavankeja ja leningradilaisia kodittomia nuoria.
Arkkitehtuuriltaan Sillamäki edustaa stalinistista uusklassismia rakennuksineen ja puistokatuineen.
Vaikka kaupunkia on uusittu jo modifioitu, niin silti jotkut osat kaupungista ja etenkin sen museot vievät vierailijan neuvostoaikaan.
Vain harvojen autonomistajien aikoinaan käytössä olleet autotallit herättävät muistoja ja hymyn huulille. Autotalli saattoi nimittäin sijaita tosi kaukana omasta asunnosta. Kun autoa sitten tarvittiin, niin sitä sitten hakemaan jalan tai Tallinnassa ratikalla tai johdinautolla.
Elämyksestä neuvostoaikaan saa varmasti täydellisen yöpymällä neuvostotunnelmaisessa Back to USSR huoneistossa.
Sillamäen rantapromenadi Mere puiesteen yhdistää historiallisen keskustan merenrantaan.
Rantapromenadilla on viihdettä ja jännittävää tekemistä koko perheelle.
Se on houkutteleva urheilu- ja kulttuuritapahtumien järjestyspaikka ja sopii myös rantalomasta nauttiville. Promenadilla on seitsemän suihkulähdettä ja seikkailurata yhdessä Sõtken joen yli vievän Robinsonin sillan kanssa.
Kaupunki oli kaikkineen positiivinen kokemus ja todellakin erilainen kuin suurin osa Viron muista kaupungeista.
Kohtla-Järve
Poikkesimme Kohtla-Järvelle, joka tunnetaan suurista öljyliuskeesiinty-mistään.
Kohtla-Järven Palavankiven museo kerää ja esittelee palavankiven teollisuuden- ja Kohtla-Järven kaupungin historiaa.
Palavankiven museo on alallaan ainoa koko maailmassa.
Museon nykyinen pysyvä näyttely keskittyy Viron strategisen luonnonvaran, palavankiven käytön historiaan ja nykypäivään.
Palavaakiveä onkin kutsuttu myös ruskeaksi kullaksi.
Museo on avoinna tiistaista perjantaihin klo 12–18 ja lauantaina klo 10–16. Alueen kaivosmuseo sijaitsee hieman kauempana kaupunkialueelta.
Huomaa, että kaupunkia ympäröivä kaivostoiminta on ollut ja on edelleen merkittävä teollissuusala alueella.
Muistona tästä on keskusaukiolla, kaupungin paraatipaikalla muistomerkki, josssa kaksi kaivosmiestä seisoo betoniin ja dolomiittiin ikuistettuna rinnakkain hakut korkealle kohotettuna.
Kaupungin yleisilme on keltaisen ja harmaan nuhruinen.
Stalinin aikaiset talot olisivat varmasti kauniita, mutta nyt suojellut, yksityisomistuksissa olevat talot rapistuvat kunnostuksen puutteessa.
Kaupunki ei ollut kovin kummoinen ja se olikin nopeasti kierretty.
Auton renkaat käännettiin kohti Tallinnaa, mutta ennen sitä navigaattoriin laitettiin osoitteeksi Pühtitsan taivaaseenastumisen luostari.
Pühtitsan taivaaseenastumisen luostari
Vajaan tunnin matkan päässä Narvasta etelään sijaitsee Pühtitsan taivaaseenastumisen luostari.
Se on Viron ainoa toimiva venäläinen ortodoksinen nunnaluostari.
Jo kaukaa näkyvät luostarin pääkirkon kauniit kupolit nousevat kutsuvasti esiin puiden takaa.
Luostarissa säilytetään muinaista Jumalanäidin ikonia.
Luostarialueella on useita kauniita puurakennuksia ja pienempiä kirkkoja, joiden keskellä on sipulikupolinen pääkirkko.
Kirkko on täynnä kullattuja ikoneita, mutta harmillisesti valokuvia siellä ei saa ottaa. Ei edes maksua vastaan.
Luostari on omavarainen, sillä heillä oli hyvin hoidetut kasvimaat, ihanat puutarhat ja navetta. Selkeästi jo ikääntyvää luostarin nunnaväestöä oli auttamassa ilmeisesti nuoria paikallisia kesätyöläisiä.
Paikka oli erittäin kaunis ja hiljainen. Paikka pani töppöstä toisen eteen kiireellä astelevan matkailijan rauhoittumaan edes hetkeksi.
Kirkon lähistöllä on hautausmaa, jossa on Pyhä tammi, johon Neitsyt Marian ikonin sanotaan ilmestyneen.
Vanha tammi on edelleen pystyssä, ja tiedemiehet uskovat sen olevan vähintään 1000 vuotta vanha.
Nykyään muinaisen jättiläisen ympärille on pystytetty aita. Ja sen vieressä on 1500-luvun uudelleen luotu kappeli, jonka sisällä on vanha kappeli. Kauempana kukkulalla on pyhä lähde. Monet ihmiset tuovat mukanaan astioita, jotka he sitten täyttävät pyhällä vedellä.
Rakvere
Rakvere on Viron viidenneksi suurin kaupunki ja sopivasti matkan varrella, joten poikkesimme pienellä kiepahduksella päätieltä sinne.
Kaupunki houkuttelee matkailijoita 1200-luvulta peräisin olevilla linnanraunioillaan.
Linnanraunio kohoaakin komeana kukkulan päällä ja onkin helppo ymmärtää sen merkitys historiassa kauppareitin vartijana.
Linnassa on sesonkiaikaan erilaista ohjelmaa, kunnostettuja nähtävyyspaikkoja sekä Shenkenbergin kievari, joka tarjoaa keskiaikaisten reseptien mukaan tehtyjä ruokia. Paikka on avoinna päivittäin klo 10-18 ja sisäänpääsy sinne maksaa 11 €.
Kaupungissa on myös kylpylätoimintaa. Melko pienestä kaupungista löytyi edelleen myös vanhaa virolaistunnelmaa.
Rakveren Vallimäellä linnoituksen lähellä sijaitsee muinaiselle Tarvapään linnoitukselle ja kaupungille nimen antanut, tarvasta eli alkuhärkää kuvaava veistos.
Se pystytettiin kaupungin 700-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 2002.
Patsaan kyljille on kuvattu Rakveren vaakuna, kaupungin lyhyt historia viron, ruotsin, saksan, tanskan, puolan ja venäjän kielillä sekä patsaan valmistumista tukeneiden lahjoittajien nimet.
Rakverekin oli nopeasti kierretty ja matka jatkui kohti Tallinnaa.
Purtsen linna
Pieni koukkaus vielä matkalla olleeseen Purtsen linnaan, joka sijaitsee ihan Tallinna–Narva maantien varressa. Pieni linna on rakennettu jo 1500-luvulla. Suuressa Pohjan sodassa se tuhoutui pahoin, ja kommunismin aikana siellä asui kolhoosityöläisiä. Nyt se on kunnostettu alkuperäiseen asuunsa.
Matka Narvaan oli paketoitu ja loppumatka sitten suunnistettiinkin kohti Tallinnaa.
No Comments