Wien – Salzburg – Hallstatt – Großglockner Hochalpenstrassen – Innsbruck – Garmisch-Partenkirchen – München – Füssen
München
Müncheniin tai suomalaisittain Myncheniin on erinomaiset juna- ja linja-autoyhteydet ympäri Eurooppaa ja Saksaa. Linja-automatkoissa on tarjolla edullisia hintoja, jotka joissain tapauksissa ovat edullisempia kuin junailu. Tosin Saksassa on mieletön määrä erilaisia junalippukombinaatioita ryhmille ja eri viikonpäiville sekä tarjouksia, jotka kyllä pystyvät kilpailemaan linja-automatkojen kanssa.
”Any way” me olemme päättäneet junailla… Junamatkan kesto Inssbrukista Müncheniin riippuu siitä, mitä junareittiä pitkin ja millä junalla Müncheniin matkustaa. Suora junayhteys Innsbrugista Müncheniin kestää alle 2 h ja sen hinta on reilut 20 €.
Münchenin juna-asema on oikeasti iso ja vilkas liikenteen solmukohta. Sen edestä voi kätevästi napata raitiovaunun tai metron. Juna-asema sijaitsee keskeisellä paikalla kaupungin keskustassa.
Hotellimme sijaitsi aivan juna-aseman tuntumassa. Hotelli oli ihan ok. Alue oli siisti ja rauhallinen, mutta jostain alueen kadunkulmiin ilmestyi joka aamu sama maahanmuuttajataustainen miesjoukkio, joka päivysti siinä iltaan asti. Mitä lie tehneet, mutta kädet huitoivat ja keskustelu oli äänekästä.
Vaikka München on iso kaupunki, ei siellä missään vaiheessa tullut turvaton olo. Toki tavaroista kannattaa pitää erityisen hyvä huoli, mutta enimmäkseen paikasta jäi miellyttävä ja ystävällinen tunne.
Münchenissä on niin paljon katsottavaa, että kannattaa oikeasti miettiä ja laskea hankkiiko München Cardin tai München City passin.
Kummassakin kortissa on paljon etuja ja alennuksia, eivätkä kortit ole todellakaan hinnoiteltu ylihintaisiksi, kuten monissa muissa suurkaupungeissa on tapahtunut. Kortti on mahdollista hankkia yhdelle tai useammalle päivälle sekä myös ryhmälle, joka onkin mainio vaihtoehto ja halvempi kuin vaikka kahdelle yksittäin ostettu kortti.
Kortteihin voi sisällyttää myös matkan lentokentälle sekä liikkumisen julkisissa tai Hop on Hop of bussilla. Jos muuten haluaa käyttää julkisia voi valita S- ja U-bahn junat, raitiovaunun tai linja-auton. Kertalippu maksaa alle 3 € ja päivälippi hieman yli 6 €. Myös erilaiset ryhmäliput julkisiin voi olla hyvä ja edullinen valinta. Taxilla liikkuminen on melko edullista ja aina voi vuokrata myös kaupunkipyörän.
Vaikka München on suuri ja laajalle levinnyt suurkaupunki, on sen keskusta-alue kuitenkin melko kombakti. Suuri osa nähtävyyksistä, kaupoista ja ravintoloista sijaitsee Marienplatz aukion tuntumassa. Marienplatzilla sijaitsee uudelleen rakennettu Altes Rathaus- vanha raatihuone, jossa toimii nykyään lelumuseo.
Aivan vieressä on Neues Rathaus, jossa oleva Glockenspiel kellopeli esittää näyttävän 12 minuuttia kestävän spektaakkelin päivittäin klo 11.00 sekä 12.00 ja kesäaikana myös klo 17.00.
Keskiaikaisen kellopeliesityksen aikaan tori täyttyy turisteista ja ihmiset kilpailevat parhaista kuvaamispaikoista usein kiihkeästi. Istumapaikkoja ei juurikaan ole, ja jos sellaisen mielii saada, kannattaa paikalle mennä ajoissa ja valmistautua tilaamaan hieman torialueen kahviloista extrahintaisia juomia, ehkäpä useammankin kuin vain yhden.
Yhteen Neues Rathausin torniin pääsee kiipeämään 4 € maksua vastaan tai sitten menemällä hissillä. Ylhäältä on upeat näköalat sekä kaupunkiin, että kauemmas horisontissa siintäville Alpeille.
Myös Marienplatz aukion vieressä olevan Peterskirchen torniin pääsee kapuamaan 3 € hinnalla. Itse kirkkoon on ilmainen sisäänpääsy.
Peterskirchen on upea kirkko, jossa kannattaa ehdottomasti käydä. Siellä on myös useita pyhäinjäännöksiä, joista merkittävin on Aaint Munditian jalokivi- ja kultakoristeinen luuranko.
Toinen merkittävä kirkko on Frauenkirche, joka sijaitsee myös aivan Marienplatz aukion lähellä.
Kirkon kaksoistornit ovat yksi Münchenin maamerkeistä. Kirkon eteläisessä tornissa sijaitsee näköalatasanne, jolta on hyvät näkymät lähelle ja kauas. Torniin pääsee sekä kipuamalla portaat tai hissillä. Hinta on 3 €.
Kerrassaan mielettömän hieno paikka oli Residenz palatsi ja varsinkin sen aarrekammio. Palatsi sijaitsee Marienplatzin lähellä.
Residenz pitää sisällään vaikka mitä. On upeaa arkkitehtuuria, kauniisti koristeltuja sisätiloja, taideteoksia, jalokiviä ja koruja sekä oma teatteri.
Residenz palatsi onkin käymisen arvoinen iso museokokonaisuus. Yhdistelmälippu palatsiin ja aarrekammioon maksoi 11 € . Hintaan sai mukaansa audioguiden.
Kumma kyllä palatsiin ei ollut kauheasti jonoa ja saimmekin kulkea ja ihailla paikkoja siellä ilman suurta väenpaljoutta.
Käytävä oli myös Hofbräuhausissa, vaikka oluen ystäviä emme olekaan.
Kolmekerroksisen HB:n alakerrassa on suuri olutravintola, mikä on täynnä pitkiä pöytiä.
Tunnelmasta piti huolen iloinen baijerilainen nelikko, jotka soittivat hanurilla ja puhallinsoittimilla reipasta baijerilaista musiikkia. Perinteisiin baijerilaisiin pukuihin pukeutuneet tarjoilijat kantoivat kolpakoita, mutta myös paikallista, oluen kanssa nautittavaa ruokaa pöytiin. Hieman kummeksuen meitä katsottiin, kun mieheni tilasi pullollisen soodavettä.
Uskollisilla oluenystävillä oli tiskin luona lukollisessa kaapissa nimetyt ja numeroidut omat olutkolpakot. Paikka kuhisi turisteja, jotka olivat tulleet katsomaan oluttavernaa ja kokemaan sen iloisen tunnelman.
Munchenissä on myös erillisiä olutpuistoja, joissa vietetään aikaa ulkosalla istuen ja nauttien seurasta, seuraten jalkapallo-otteluita tai muita urheilutapahtumia tai sitten vaan nautitaan tunnelmasta ja pelkästä oluesta.
Paikallisten suosima olutpuisto on Augustiner Keller, joka on hieman vanhan kaupungin ulkopuolella. Olutpuistossa pääasiallinen juoma on olut ja joskus kyytipojaksi tilataan tukeva miesannos sianlihaa, hapankaalia ja perunaa.
Olutpuistoon voi myös tulla syömään omia eväitä. Puiston paikat olivat aivan täynnä niin turisteja kuin paikallisiakin.
Tällä reissulla käymättä jäi sekä Olympiapark, Münchenin Olympiastadionin alue sekä BMW Welt –keskus, sillä mielenkiinto kiinnittyi moneen muuhun kohteeseen.
Viimeisin postaus Münchenista löytyy täältä.
Füssen
Füsseniin oli lähdettävä katsomaan prinsessa Ruususen satulinnaa.
Parhaiten Füsseniin pääsee junalla, joita kulkee parin tunnin välein Münchenin rautatieasemalta.
Edestakainen lippu yhdelle maksaa n. 20 €.
Saksan rautateillä on mainioita erilaisia lippukomboja niin alueelliseen liikkumiseen kuin eri alueiden välillä liikkumiseen, ryhmille ja viikonlopuille. Kannattaakin tutustua erilaisiin lippu vaihtoehtoihin DB:n sivuilta.
Baijerlipulla voi matkustaa 1-5 henkilöä ja hinta lisämatkustajasta nousee aina hieman peruslipun hinnasta. Kahden henkilön lipun hinnaksi tuli n. 30 €. Erilaisissa lippukomboissa on myös rajoitteita.
Baijer lipussa voi matkan tehdä vain viikolla klo 9 jälkeen seuraavaan aamuun klo 3 asti. Lippu on voimassa Baijerin alueella ja erillisiin kohteisiin Itävallan puolella. Otimme Bajerlipun ja matkasimme kohti Füssenia.
Füssen on pieni kaupunki, jonka moni varmaan ohittaa kiirehtiessään kohti linnoja.
Me jäimme takaisin tulomatkalla istuskelemaan kaupungin terasseille ja nauttimaan kukkien väriloistosta ja lämpimästä myöhäisiltapäivästä sekä kauniisti koristelluista rakennuksista. Pikkukaupungista löytyy pari söpöä kirkkoa. Füssenin juna-asema on lyhyen matkan päässä keskustasta.
Linnalle sen sijaan on melkoinen matka. Juna-aseman edestä lähtee linja-autoja, jotka kuljettavat turistit Hohenschwangaun lippupisteelle. Liput pitää hankkia, ennen kuin lähtee joko jalan, minibussilla tai hevoskyydillä linnoituksille.
Kävellen Neuschwansteinin linnaan menee aikaa reilut ½h. Linna on pienen vuoren päällä, joten kiivettävää riittää jos valitsee patikoinnin. Hohenschwangaun linnaan pääsee kävellen n.20 minuutissa.
Pääsyliput linnoihin kannattaa hankkia ehdottomasti etukäteen. Linnaan otetaan turisteja ryhmittäin ja tiettyihin etukäteen annettuihin kellonaikoihin.
Ihmisiä oli lippuluukuilla jonottamassa jo mieletön määrä, vaikka olimme aikaisin aamusta liikkeellä.
Vaikka jonottamalla pääsisikin lippuluukulle kohtuullisessa ajassa, voi joutua odottamaan vielä omaa sisäänpääsyvuoroa itse linnaan tosi kauan.
Meillä oli liput varattuna etukäteen, joten jono lunastamaan ennakkoon varatut liput oli pitkä, mutta huomattavasti lyhyempi kuin ne jonot, joissa jonotettiin pääsyä ostamaan lippuja.
Lipun voi varata ennakkoon netissä ja varauksen yhteydessä saa ajankohdan, jolloin lippu on viimeistään lunastettava tai se menee uudelleen myyntiin.
Lippu maksetaan vasta lunastettaessa sitä. Liput kumpaankin linnaan maksaa 13 €/ linna. Kumpaankin linnaan yhdistelmälippu maksaa 25 €. Linnakiertelyn lisäksi on mahdollista vielä ostaa sisäänpääsy museoon joka kertoo Baijerin kuninkaista.
Lunastimme etukäteen varatun lippumme ja suuntasimme bussilla kohti Neuschwansteinin linnaa.
Bussi jättää matkustajat kääntöpaikalle, jonka vieressä on rotkon ylittävä riippusilta, josta saa upeita kuvia linnasta. Paikalla olikin paljon turisteja ottamassa kuvia. Osa innokkaista rohkelikoista, minä mukaan lukien palasimme nopeasti tukevalle maalle, sillä riippusilta muuten heilui…
Linja-auton kääntöpaikalta/ riippusillalta joutuu vielä kävelemään n. 15 minuutin matkan linnalle. Matkalla oli aivan uusi kieltomerkki, mikä ei millään lailla hidastanut selfiekepeillä huitovia kiinalaisia, joita oli muuten paljon, todella paljon.
Odotustilat ja palvelut linna-alueella eivät ole kummoiset ja oman vuoron odottelu sisäänpääsyyn tuntui ikuisuudelta.
Vierailu linnassa oli kiinnostava. Ainoa huonopuoli oli, että kummassakaan linnassa ei saanut kuvata. Voitte arvata mikä työ vartijoilla ja ryhmän kierrosoppailla oli kiinalaisten kanssa, jotka eivät millään tahtoneet uskoa kuvauskieltoa.
Aika moni valitsee vain Neuschwansteinin linnan, mutta päivässä ehtii kyllä vierailla kummassakin linnassa, koska opastetuilla ryhmäkierroksilla on tiukka n. 40 minuutin kierrosaika, joka päättyy linnanpihaan, jossa ei sitten olekaan mitään katseltavaa.
Kannattaa siis ehdottomasti tutustua myös Hohenschwangaun linnaan. Ainoa aikasyöppö alueella on siirtymät, varsinkin jos ne tekee jalan.
Kun paikat oli koluttu, otimme suunnan kohti Füssenia ja sen jälkeen junalla takaisin Müncheniin.
Illalla emme jaksaneet enää lähteä etsimään ruokapaikkaa, koska päivän melkoinen kävelyrupeama tuntui jaloissa.
Söimme siis perinteisin hotelli-illallisen, josta lienee tullut jo tapa joka reissulle.
München
Vietimme vielä yhden päivän Münchenissa ennen kotiin paluuta Helsinkiin. München lentokentälle pääsee kätevästi Münchenin keskustasta metrolla S1 ja S8 n. 10 minuutin välein. Matka kestää n. 40-60 minuuttia. Yksittäinen lippu kentälle maksaa 11 €, mutta jos joutuu liikkumaan ennen kentälle menoa tai tuloa Münchenin alueella kannattaa hankkia vain euron kalliimpi Tageskarte päivälippu yhdelle tai useammalle hengelle kimpassa.
Lentokentälle meneviin juniin pääsee näppärästi Hauptbahnhof, Marienplatz ja Ostbahnhof asemilta. Lufthansa Express Bus kulkee keskusasemalta lentokentälle 45 minuutissa hintaan 10,50 €. Kentälle pääsee myös taxilla, mutta aikaa menee reilu ½h ja hintakin on aika korkea, reilusti päälle 60 €.
Münchenin lentoasema eli Franz Josef Straußin lentoasema on todella iso ja siirtymät siellä ovat pitkät.
Haahuilemaan keskusalueen kauppoihin, ei siis kannata jäädä.
Kentällä on hyvät palvelut ja isosta matkustajamäärästä huolimatta kentällä on helppo liikkua.
Paikka oli rauhallinen ja huoneemme parvekkeelta oli ihana katsella alhaalla roikkuvia pilviä ja niiden takaa pilkahtavia vuoren rinteitä ja huippuja.
Taxit eivät myöskään ole lyhyillä matkoilla kovin kalliita ja niitä on hyvin saatavissa ympäri Innsbruckia.
Garmisch-Partenkirchenissä on paljon erittäin kauniisti ulkoapäin maalattuja ja koristeltuja rakennuksia. Kaupungissa onkin ihana vain kierrellä ja katsella rakennuksia.
