Kuukausi radalla Unkari: osa 2 Eger ja Pécs

Budapest – Eger – Pécs – Keszthely – Györ – Sopron

Eger

Budapestistä teimme päiväretken läheiseen Egeriin.

Junamatka kesti vajaat kaksi tuntia ja edestakaisen lipun hinnaksi tuli 4536 HUF.

Egerin rautatieasema ei sijaitse aivan kaupungin keskustassa vaan sieltä on noin 20 minuutin kävelymatka Vanhaan kaupunkiin, josta löyytyy suurin osa Egerin nähtävyyksistä. Otimmekin sinne taksin, jonka hinnaksi tuli 2200 HUF.

Eger on kaunis ja hyvin säilynyt historiallinen pikkukaupunki keskellä Unkarin viininviljelysalueita.

Egerin viineistä tunnetuin on Bikavér, jota kutsutaan myös Härän vereksi.

Legendan mukaan turkkilaiset epäilivät, että Bikavér viiniin oli sekoitettu häränverta, joka olisi antanut pienelle kaupungin linnaa puolustaneelle joukolle voimaa ja rohkeutta kukistaa yli 30 000 ottomaanisotilaan hyökkäys vuonna 1552.

Muistona Ottomaanien valtakaudesta kaupungissa on edelleenkin turkkilaistyylinen kylpylä ja Euroopan pohjoisin turkkilainen minareetti.

Minareetti oli osa Kethudan moskeijaa, joka purettiin. Ottomaani vallan jälkeen myös minareetti haluttiin kaataa. Apuun haettiin 400 härkää, mutta minareetti pysyi pystyssä.

Minareetti on 40 metriä korkea ja sen yläosassa on minareetin kiertävä hyvin kapea parveke.

Jos mahtuu ja uskaltaa kiivetä, erittäin ahtaat 97 kierreporrasta, niin pääsee parvekkeelle ihailemaan ympärillä olevia maisemia.

Itse jätin väliin ja tyydyin ihailemaan maisemia maantasolta. Minareetti on avoinna klo 10-17.45 ja kipuaminen sen näköalatasanteelle maksaa 700 HUF.

Egerissä on useita barokkikartanoita ja upeita kirkkoja, jotka ovat peräisin 1700-luvulta.

Eger on käveltävä kaupunki, mutta kaupungissa kulkee myös pieni turistibussi, jonka kyydissä voi kiertää paikan tärkeimmät nähtävyydet.

Pikkubussi kyyditsee kätevästi matkailijan Zépasszony völgyyn eli Kauniin naisen laaksoon, jossa sijaitsee pieniä kauppoja ja ravintoloita. Paikka on sen verran kaukana, että kävellen en sinne lähtisi. Pikkubussi kulkee Vanhan kaupungin keskustan ja viinilaakson väliä puolen tunnin välein. Edestakainen lippu maksoi 3000 HUF.

Tarinan mukaan laakson nimi johtuisi pakanajumalatta-resta tai kauniista kevytmielisestä paikallisesta naisesta, jonka elämä oli yhtä skandaalia.

Kolmannen tarinan mukaan nimi on seuraus kauniista tarjoilijasta, joka työskenteli yhdessä laakson viinikellareista. Viinilaakson alueella on yli 40 viinikellaria vierekkäin, joissa useimmissa oli viinin myyntiä ja viininmaistelua sekä ravintoloita.

Jos mielii kauemmaksi kaupungin alueella, niin paikallisbusseihin voi ostaa turisti-infosta 255 HUF maksavia yksittäislippuja. Lipun voi ostaa myös bussista, jolloin ne ovat hieman kalliimpia.

Egerin keskustassa ylväästi kukkulalla seisova myöhäiskeskiaikainen linna on tärkeä kansallinen symboli unkarilaisille.

Historiansa aikana se on kärsinyt kovia iskuja.

Ensin sitä murjoivat mongolialaiset ja sen jälkeen pariinkin otteeseen ottomaanit. Lopuksi 1700-luvulla itävaltalaiset räjäyttivät puolet linnasta taivaan tuuliin. Myöhemmin murjottu linna kunnostettiin Egerin piispojen asuinpaikaksi.

Nykyään linnan eri osissa on näyttelyitä, joissa voi tutustua sen melko monimutkaiseen historiaan. Linnassa on mahdollista osallistua opastetuille kierroksille linnan alla sijaitseviin kasematteihin, joilla oli merkittävä rooli Ottomaanien armeijan voittamisessa kun he piirittivät linnaa vuonna 1552. Tämän tärkeän voiton muistoksi linnan kanuuna ampuukin joka päivä klo 15.52 muistolaukauksen.

Neljäkymmentä vuotta myöhemmin ottomaanit onnistuivat valtaamaan linnan.

Linnan tiloissa oleviin eri teemaisiin museoihin voi tutustua itsenäisesti.

Linnan vankilanäyttely esittelee julmia kidutus- ja teloitusmenetelmiä keskiaikaisessa Unkarissa. Linna on avoinna maanantaista torstaihin klo 9-19 ja muina päivinä klo 20 saakka. Kaikki linnan nähtävyydet sisältävä lippu maksaa 3 600 HUF, johon kuuluu myös klo 12.30 alkava opastettu kierros kasematteihin. Muina ajankohtina pitää maksaa pääsystä maanalaisiin tiloihin erikseen 800 HUF. Linnalta on hyvät näkyvät alas Egerin kaupunkiin.

1700-luvulla Egerin piispa Eszterházy Károlyn aikeet perustaa kaupunkiin yliopisto koki takaiskun kun Maria Theresa ei antanut siihen lupaa, miksi Egeriin perustettiin Lyseumin.

Nykyään oppilaitos on Eszterházy Károly Katolikus Egyetem yliopisto.

Itse yliopiston rakennuskin on hieno, mutta varsinainen aarre on jo tuolloin julkiseksi kirjastoksi perustettu Főegyházmegyei Könyvtár eli arkkihiippakunnan kirjasto.

Kirjaston avaamista varten aloitettiin 1760-luvun jälkipuoliskolla valtava kirjojenkeruu. Professoreita pyydettiin laatimaan listat haluamastaan kirjallisuudesta tai etsimään ja ostamaan niitä kirjastoon. Nyt kirjaston hienoilla tammihyllyillä on erittäin arvokkaita keskiaikaisia käsikirjoituksia ja inkunaabeleja. Tähän mennessä kirjaston kokonaiskokoelma on kasvanut 170 000 osaan, joista vanhin asiakirja on vuodelta 1048, käsinkirjoitettu kodex, paavi Leon 9. asiakirjakokoelma.

Sen lisäksi kirjastossa on säilytetty Mozartin itsensä kirjoittama kirje Unkarin maaperällä. Arvokkaista ja ainutlaatuisista teoksista täytyy vielä mainita Dante codex, joita on olemassa maailmassa vain kolme, Barkóczy albumi sekä Sacrobosco codex tähtitieteestä. Kirjastossa on nykyään vain kopiot näistä aarteista sillä, korvaamattomia alkuperäisversioita säilytetään paksuissa kassakaapeissa. Kirjasto on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 9.30-15.30. Sisäänpääsymaksu on 1200 HUF.

Lyseumin Observatorio sijaitsee Eszterházy Károly katolisen yliopiston rakennuksessa A.

Tornissa on observatorio ja pieni tähtitieteellinen museo sekä camera obscura.

Tähtitieteilijöillä oli käytössä tuona aikana lämmittelyhuone, sillä huonetta jossa kaukoputki oli ei voitu lämmittää, koska höyry olisi tiivistynyt kaukoputkiin. Siksi tiedemiehet asettuivat pieneen huoneeseen, jossa iso takka, mikä lämmitti mukavasti. Lämmityshuoneen teleskooppi on ainoa, jossa on vielä alkuperäinen optiikka.

Lyseumissa on myös  Panorama terassi, josta onkin upeat näkymät kaupunkiin. Mielenkiintoisin nähtävyys, Camera obscura, on sijoitettuna tornin huipulle, mistä kuva heijastuu pöydälle, jossa on linssi- ja peilijärjestelmä.

Tämä Egerissä sijaitseva  tiirailupaikka on ainutlaatuinen, sillä se on mantereen vanhin tämän tyyppinen työväline. Legendan mukaan mustasukkaiset egeriläismiehet saattoivat havainnoida kenen kanssa ja minne heidän vaimonsa kaupungilla käveli. Lyseum on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 10-18 ja pääsylippu sinne maksaa 2200 HUF.

Egri Bazilikaa kutsutaan myös Pyhän Mikaelin ja Pyhän Johanneksen katedraaliksi.

Rakennus on myös Egerin arkkihiippakunnan katedraali.

Unkarin kolmanneksi suurin kirkko oli vierailumme aikana remontissa ja sinne pääsi tutustumaan vain osittain. Kirkon sisätilojen suunnittelu ja tekeminen vei paljon enemmän aikaa kuin itse kirkon rakentaminen. Sisustuksen koristelu, alttarien valmistelu ja kattofreskojen maalaus kesti lähes 120 vuotta. Basilikan rakentamisen tillannut ja sen sisätilojen maalauksiinkin paljon omaa rahaa laittanut Egerin arkkihiippakunnan johtaja László János Pyrker kuoli vuonna 1847 Wienissä. Hänen sydämensä haudattiin alakirkon kryptan keskiosaan hänen toiveensa mukaisesti saatesanoin, ”Sydän, joka sykkii Egerille, kuuluu Egerille”.

Upea Minoriittikirkko eli Pyhän Antoniuksen Padovalaisen – Páduai Szent Antal templom kirkko rakennettiin fransiskaaneille. Valmistuttuaan kirkkoa pidettiin liian ylellisenä tavallisesti ankarille fransiskaaneille, miksi rakennuksen töitä valvonut isä Superior joutui vaikeuksiin. Kaunista kirkkoa pidetään yhtenä Unkarin barokkihelmenä. Paikka on avoinna päivisin klo 9-18.

Egerin ylellinen pääaukio on nimetty kapteeni István Dobón mukaan, joka johti kaupungin puolustusta ottomaaneja vastaan vuonna 1552.

Dobón ja tämän taistelun kunniaksi on pystytetty Zsigmond Kisfaludi Stróblin vuonna 1968 valama dramaattinen pronssiveistos. Paikalla on myös maailmanpyörä, josta avautuu upeat kaupunkimaisemat. Toinen Alajos Stróblin vuonna 1907 tekemä vaikuttava teos esittää István Dobóa miekka kädessään. Aukion merkittävin muistomerkki on minoriittikirkko. Aukiolla on myös upea kaupungintalo Eger Megyei Jogú Város Polgármesteri Hivatala.

Kun Eger vallattiin takaisin ottomaaneilta 1600-luvun lopulla, piispa György Fenessy ryhtyi rakentamaan itselleen uutta palatsia.

Asuntoa varten tarvittava kivi louhittiin kaupungin tuffikivestä, ja ennen pitkää Egerin alle oli kaivettu neljän kilometrin pituinen tunneliverkosto. Näitä käytäviä käytettiin viinin varastointiin 1700-luvulta aina toiseen maailmansotaan asti. Viinistä ei ollut pulaa, sillä Egerissä ihmiset saattoivat maksaa kymmenykset eli kirkollisverot rahan sijasta viinillä. Piispanlinnan pihalta lähteviin tunneleihin pääsee tutustumaan  1 500 HUF maksavan lipun hinnalla kesäaikaan kaikkina päivinä klo 9-18.

Nykyisin vaikuttavassa barokkityylisessä Arkkipiispan palatsissa toimii kulttuuri-, matkailu- ja luontokeskus.

Rakennuksessa olevassa näyttelyssä pääsee kurkistamaan piispojen arkeen.

Paikka on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 10-18. Sisäänpääsymaksu maksaa 2000 HUF.

Serbian kirkko tai Kreikan ortodoksinen Serbian kirkko Egri Szent Miklós püspök templom sijaitsee kukkulalla kaupungin historiallisen keskustan vieressä ja toimii nykyisin museona.

Egeriin saapui 1600-luvulla serbialaisia ja kreikkalaisia pakolaisia, jotka pakenivat laajenevaa Ottomaanivaltakuntaa.

He asettuivat asumaan kaupungin pohjoisosaan, ja aluksi piispakunta salli heidän palvella entisessä Augustinuksen kirkossa. Myöhemmin 1700-luvulla serbi- ja kreikkalaisyhteisön varakkaat jäsenet saivat luvan rakentaa uuden Kreikkalaisen ortodoksisen kirkon sillä ehdolla, että se sijaitsi kaupungin muurien ulkopuolella. Upeassa Pyhän Nikolauksen kirkossa kannattaakin pyörähtää.  Upea ikonostaasi kuvaa Pyhää Nikolausta, apostoleja, pyhiä ja profeettoja. Kirkko on avoinna klo 10-16 tiistaista sunnuntaihin ja sisäänpääsymaksu kirkkoon on 450 HUF.

Kopcsik Marcipánia on aivan must paikka, jos Egerissä vierailee.

Mestarikondiittori Lajos Kopcsik on voittanut lähes kaikki mahdolliset palkinnot maineikkaan 60-vuotisen uransa aikana.

Yksi hänen kruunaavista saavutuksistaan on Marsipaani museo, jossa lähes kaikki nähtävä on tehty marsipaanista ja maalattu temperalla. Upea ja ylenpalttinen marsipaanista tehty barokkisalongin tekemiseen kului kolme vuotta. Mutta kyllä se mieletön olikin. Paikka on avoinna klo 10-18 ja sisäänpääsymaksu museoon on 1600 HUF.

Iltapäivästä palasimme vielä yhdeksi päiväksi Budapestiin, ennen kuin oli aika jatkaa matkaa kohti Pécsiä.

Pécs

Oli aika jättää Budapest taakse ja siirtyä kohti seuraavia, matkan viimeisiä etappeja. Matka jatkui kohti Lounais-Unkarissa sijaitsevaa kaunista Pécsiä, jonka historia on pitkä ja vaiheikas.

Kolmen tunnin junamatka vaihtui kahden tunnin junamatkaan ja siitä bussiin tunniksi.

Slovakian myöhästelevät junat muistuivat heti mieleen. Jatkuisiko sama meininki Unkarissakin?

Juna ja bussi kulkivat läpi Unkarin maaseudun, ohittaen pieniä kyliä sekä laajoja peltoalueita. Hintaa junamatkalle tuli 2500 HUF.

Pécsin kaupunkia voidaan pitää historiallisesti kaupunkina, jossa monet kulttuurit ovat olleet vuorovaikutuksessa 2000 vuoden historiansa aikana.

Kaupunkiin ovat vaikuttaneet keltit ja roomalaiset.

400-luvun ensimmäisellä puoliskolla nykyisestä Pécsistä tuli tärkeä kristillinen kaupunki.

Ensimmäiset kristityt hautausmaat, jotka ovat peräisin tältä ajalta, on merkitty UNESCOn maailmanperintöluetteloon.

Vuosisadan loppuun mennessä roomalaisten valta heikkeni alueella, lähinnä barbaarien ja hunnien hyökkäysten vuoksi.

Ottomaanien miehitysaika liittyy myös vahvasti kaupungin historiaan. Pécs sai vuonna 1998 UNESCOn rauhankaupungit palkinnon vähemmistöjen perinteiden säilyttämisestä sekä suvaitsevasta ja auttavaisesta asenteesta Balkanin sotia pakenevia pakolaisia kohtaan.

Pécs on helposti käveltävä kaupunki.

Jos kuitenkin haluaa, niin moniin paikkoihin pääsee tutustumaan pyörillä kulkevan kaupunkijunan kyydissä.

Kaupungissa on myös toimiva bussiliikenne.

Pécs oli 300-luvulla tärkeä varhaiskristillinen keskus, mistä muistuttavat ikivanhat kristilliset hautakammiot.

Roomalaisen Sopianaen kaupungin raunioita on kaivettu esiin ympäri Pécsiä.

Onkin aivan mieletöntä, että tällaiset aarteet on löydetty ja ne voivat kertoa ihmisten liikkumisen ja yhteiskuntien muodostumisen historiaa.

Cella Septichora ja varhaiskristillinen mausoleumi ovatkin Pécsin kaupungin tärkeimmät ja tunnetuimmat roomalaisen ajan monumentit ja ne sisältyvät UNESCOn kulttuuriperintöluet- teloon.

Cella Septichoran keskus koostuu useista hautakammioista ja isommasta konferenssikeskuk- seksi muunnetusta salista, jossa voi katsoa videoesityksen arkeologisesta paikasta, missä on nähtävissä seitsemän hautakammiota.

Varhaiskristillisen keskuksen toinen osa sijaitsee hieman piilossa vastapäätä Pietarinkirkkoa.

Mausoleumi on yksi Keski-Euroopan suurimmista säilyneistä hautausmaista.

Pietarin ja Paavalin hautakammio on ehdottomasti paikan merkittävin. Hautakammio on koristeltu freskoilla, joissa on Noan arkin kyyhkynen sekä kuvaukset Aadamin ja Eevan lankeemuksesta. Lisäksi kammiosta löytyy kuvaus Elämän puusta ja kuvia Neitsyt Mariasta. Kumpikin paikka on avoinna tiistaista sunnuntaihin kesäaikaan klo 10-18. Yhdistelmälippu Cella Septihor keskuksen ja mausoleumin vierailulle on 1 900 HUF.

Vanha muuri ja sen yhteydessä oleva pyöreä torni Barbakán on erittäin hyvin säilynyt porttilinnoitus, jolla oli puolustustehtäviä osana Piispanlinnaa.

Barbakán rakennettiin vahvistamaan linnan puolustusta turkkilaisia vastaan.

Porttilinnake on säilyttänyt 1400-luvun ulkoasunsa. Se varustettiin laskusillalla, takaportilla, porsaanrei’illä ja salamurhaajan portilla. Tornia ympäröi vallihauta. Torniin pääsee polkua pitkin, joka kulkee Piispanlinnan puutarhan kautta. Tornin sisällä olevia portaita pitkin pääsee tornin huipulle, josta onkin mainiot panoraamanäkymät kaupunkiin. Torni on avoinna päivittäin klo 7-18.

Keskiajalla Pécs oli tärkeä keskus, jonne perustettiin monia luostareita, sairaala sekä Unkarin ensimmäinen yliopisto.

Siitä saakka Pécs on ollut eläväinen opiskelijakaupunki, lukuun ottamatta ottomaanien miehityksen aikaa, jolloin yliopisto lakkautettiin kokonaan.

Ottomaanien hallinnoima 150-vuoden ajanjakso näkyy Pécsissä.

On mahdotonta ohittaa Széchenyi aukiolla olevaa Gázi Kászim pasa dzsámija moskeijaa, joka on yksi Pécsin kaupungin tunnetuin rakennus.

Habsburgien vallattua kaupungin, kaadettiin moskeijan minareetti ja moskeija muutettiin katoliseksi kirkoksi.

Rakennus kantaa ottomaanien arkkitehtuurin tunnusmerkkejä ja sen seinillä on Koraanin kirjoituksia.

Muuttuneen roolinsa vuoksi moskeija nimettiin uudelleen Siunatun Neitsyt Marian kynttilänpäiväkirkok-si.

Kirkossa voikin havaita ja ihastua perinteisten idän ja lännen elementtien ihmeelliseen yhteensopivuuteen. Avoinna kirkko on vierailijoille maanantaista lauantaihin klo 9-17 ja sunnuntaisin klo 13-17. Sisäänpääsymaksu on 1500 HUF.

Moskeijakirkon lisäksi ottomaanien hallintokaudelta kaupunkiin on jäänyt myös toinen moskeija – Jakováli Haszán Dzsáminin.

Tämän moskeijan kohtisuoraan kohoava minareetti on edelleen pystyssä.

Moskeijakompleksissa onkin Unkarin parhaiten säilyneitä ottomaaniaikaisia rakennuksia.

Moskeija on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 10-18 ja sisäänpääsymaksu sinne on 2000 HUF.

Muita tuon ajan nähtävyyksiä ovat Idrisz Baba Türbéjen hautamuistomerkki sekä Memi Pasa Fürdője kylpylän rauniot, jotka antavat erinomaisen kuvan perinteisten turkkilaisten kylpylöiden suunnittelusta.

Kaupungin tärkeimpänä paikkana voidaan pitää Széchenyi aukiota, jossa sijaitsee myös kuuluisan Zsolnay posliinitehtaan perustajan muistoksi tehty keramiikkakaivo, jonka koristeelliset häränpäät suihkuttavat vettä.

Zsolnay suvun keramiikkatehtaasta tuli maailmankuulu ja se edustaa kaupungin 1800-luvun alun nopeaa taloudellisen kehityksen aikaa.

Pécsin kaupungissa kävellessä törmää nopeasti ainutlaatuisiin tuotteisiin ja koristeisiin, joiden kullansinisissä väreissä on monia välivärejä ja todella upea kiilto.

Zsolnay posliini on varmasti yksi Pécsin kaupungin tunnetuimmista tuotteista.

Zsolnayn laattoja on käytetty myös postipalatsin katossa ja rautatieaseman julkisivussa.

Posliinia valmistava suuri teollisuustehdas muutettiin kulttuurikeskukseksi vuonna 2010, jolloin Pécs oli Euroopan kulttuuripääkaupunki. Alueella kannattaakin pyörähtää, sillä se on todellinen taiteen ja kulttuurin keskus monine tapahtumineen.

Kulttuurikeskuksessa on myös Zsolnay suvun jäsenten mausoleumi, jonka portaikkoa ympäröi 42 leijonapatsasta.

Leijonien oletetaan varmistavan, että erityisen posliinituotannon salaisuus pysyy piilossa ikuisesti.

Lisäksi siellä on museo sekä työpaja, joka esittelee keramiikan maalausta. Paikka on avoinna muina päivinä paitsi maanantaisin klo 10-18. Jokaiseen kohteeseen on ostettava sisäänpääsylippu erikseen.

Zsolnay museo sijaitsee Pécsin vanhimmassa talossa, joka on oletettavasti peräisin vuodelta 1324.

Sinne perustettiin 1400-luvulla Unkarin ensimmäinen kirjasto.

Sata vuotta myöhemmin ottomaanien miehityksen aikana siitä tuli kaupungin pääimaamin virallinen asuinpaikka. Museossa on nähtävissä aikajana Zsolnayn tehtaan luomuksista. Siellä on myös upea kokonainen keramiikkahuone. Avoinna paikka on tiistaista sunnuntaihin klo 10-18. Pääsylipun hinta on 2000 HUF. Pécsesissä on useita hyviä museoita, joihin on hankittavissa 6000 HUF maksava yhteislippu.

Yksi Pécsin keskeisimmistä nähtävyyksistä on nelitorninen Bazilika Svetega Petra eli Pietarinkirkko, jota usein kutsutaan katedraaliksi tai Pietarin ja Paavalin basilikaksi.

Katedraalin vanhin osa on niin kutsuttu alempi kirkko eli museotila, jossa esitellään basilikan tehtyjä muutoksia ja sen malleja eri aikakausilta.

Pakko sanoa, mutta tämä katedraali oli todella kaunis sisältä.

Upeat kattokoristeet ja kauniisti koristellut pylväät saivat pysähtymään ja tutkailemaan upeaa käsityötä hieman pidempään.

Keskelle rakennettu katoksellinen alttari oli erikoinen mutta upea.

Katedraalin sisätilojen, sekä sen keskustilan ja alemman museotilan lisäksi pääsee tutustumaan yhteen katedraalin kellotorneista.

Pieni näköalatasanne kellotornin sisällä tarjoaa kauniit näkymät joka puolelle kaupunkia ja ympäröivälle alueelle.

Katedraali on avoinna maanantaista lauantaihin klo 9-17 ja sunnuntaisin klo 13-17. Pääsymaksu kirkkoon on 1500 HUF.

Suureen synagogaan eli Pécsi Zsinagógaan liitetään tiiviisti numero kolme.

Rakennuksen julkisivu on jaettu kolmeen osaan, samoin kuin kirkkosali, jota kiertää iso parveke, joka ympäröi synagogan keskiosaa.

Synagogan yläosassa on kello, jota ympäröi hepreankielinen kirjoitus – olkoon taloni kaikkien ihmisten rukoushuone. Kirjoituksella haluttiin viestittää, että jokainen uskovainen on tervetullut riippumatta siitä, mihin tai keneen he uskovat. Kesäaikaan synagoga on avoinna sunnuntaista perjantaihin klo 10-17.

Nykyisen fransiskaanikirkon Frančiškanska Cerkev paikalla oli pienempi kirkko jo keskiajalla, mutta se muutettiin moskeijaksi kaupungin ottomaanien vallan aikana.

Yli sadan vuoden ottomaanimiehi-tyksen jälkeen kirkon valtasivat fransiskaanit, jotka hoitavat kirkkoa edelleenkin. Joidenkin lähteiden mukaan kirkko oli haltuunottohetkellä niin huonossa kunnossa, että fransiskaanien oli myytävä kirkon kupolikatto uudistaakseen kirkkoaan. Kirkko on avoinna lähes aina.

Pécsin lähistöllä tuotetaan valkoviiniä ja laadukasta kuohuviiniä. Lähiseudulla on myös Villány’n viinialue, joka tuottaa maan parhaita punaviinejä.

Edellisen päivän kaunis aurinkoinen ilma oli vaihtunut rankkasateeseen.

Ajatuksena ennen juna-asemalle menoa oli tehdä vielä pieni kävelylenkki kaupunkiin, josta ei tullut mitään.

Vettä satoi kuin saavista kaatamalla, joten ei kun taxi alle ja juna-asemalle.

Budapestissä vielä osattiin jonkun verran englantia, mutta mitä alemmaksi Unkariin menimme, hiipui englannin kielen taito. Saksan kielellä olisi sen sijaan pärjännyt oikein hyvin. Onneksi puhelimen kääntäjä, elekieli ja tikku-ukko piirustustaito auttavat aina.

Juna-asemalla sitten odottelimme tovin sateen loppumista, ja loppuihan se.

Päästiin kuivin jaloin ja ilman laukkujen kastumista junaan.

Matka kahdella junanvaihdolla Pécsistä Keszthelyyn aiheutti jo ennakkoon ahdistusta.

Vaihtovälit olivat niukat ja niitä oli matkalla kaksi. Kaikki meni kuitenkin ok. Koko matkan satoi, mutta jos kerran piti jossain kohtaa sataa, niin nyt oli oikea kohta. Kunhan huomisesta eteenpäin paistaisi tuo keltainen mollukka.

Takaisin alkuun