Budapest – Eger – Pécs – Keszthely – Györ – Sopron
Sopron
Se olisikin sitten tämän reissun viimeinen etappi edessä. Aamusta suuntasimme kohti Sopronia. Junamatka Györistä Soproniin kesti tunnin ja vartin ja maksoi 2500 HUF. Pilvinen ja melkoisen kylmä sää sen kun jatkui.
Kaupunki sijaitsee Ikva joen laaksossa Sopron vuoriston juurella. Toisella puolella on Fertő järven rannalla sijaitsevat Balfin kukkulat.
Kaupunki sijaitsee yhdellä Unkarin tärkeimmistä viinintuotantoalueista. Viinin valmistusta on harrastettu tietojen mukaan alueella jo ennen roomalaisten tuloa.
Viiniviljelmiä olikin nähtävissä pitkin radan vartta. Kovin pientä oli kylmän kevään jälkeen kasvusto.
Saimme viimeisessä hotelissa koronan. Mietitty vitsi löytyi nätisti sängylle asetettuna – onneksi liemenä nautittu korona ei aiheuttanut sen suurempia sivuoireita.
Kaupungin jokavuotista kesän alun viinijuhlaa valmisteltiin kuumeisesti.
Harmiksi se alkaisi vasta seuraavan päivän illasta, jolloin olimme jo nostaneet kytkimen ja suunnanneet kotimatkalle.
Kaupunkiin ja sen tärkeimpiin nähtävyyksiin on helppo tutustua kävellen.
Jos kuitenkin haluaa käyttää julkisia liikennevälineitä, niin paikallisbussin yksittäislippu kuskilta ostettaessa maksaa 390 HUF.
Turisti voi myös tutustua kaupunkiin pyörillä kulkevalla kaupunkijunalla, jonka avulla on mahdollisuus kiertää eri reittejä. Kaupungissa on tarjolla myös erilaisia opastettuja kävelykierroksia.
Soproniin historiallista tunnelmaa tuovat kantakaupungin mukulakivikadut, gootti-, barokki- ja renessanssityyliin rakennetut arkkitehtoniset rakennukset, historialliset monumentit ja paikallinen kulttuuri.
Kaupunkia kutsutaankin Unkarin korurasiaksi.
Sopronin historiassa on ollut moninaisia vaiheita.
Aluksi kaupunkia asuttivat roomalaiset, joiden jälkiä on vieläkin löydettävissä Sopronista.
Roomalaisaikaan kaupunki tunnettiin muurien ympäröimänä Scarbantian kaupunkina.
Toisen maailmansodan aikana Sopronia pommitettiin toistuvasti, jolloin pommitusten aiheuttamat tuhot paljastivat myöhemmin rakennettujen talojen alle jääneiden roomalaisen kaupungin rakenteita.
Näitä voi ihailla Forum Scarbantiae näyttelyssä joka päivä klo 9-17. Myös tärkeä Meripihkatie kulki kaupungin läpi.
800-1100-luvuilla unkarilaiset tulivat Scarbantiaan, ja rakensivat sinne linnan, josta enään on jäljellä vain osa.
Unkarilaiset antoivat kaupungille nimen Suprun.
Tšekin kuningas Ottokar II miehitti linnan petollisin keinoin ja otti panttivangeiksi johtavien kaupunkilaisten lapset.
Sopronin unkarilaisasukkaat pysyivät uskollisena omalle kuninkaalleen ja avasivat 1277 portit kuningas László IV:lle, joka onnistuikin valloittamaan kaupungin takaisin.
Vastineeksi kuningas László IV teki Sopronista kuninkaallisen vapaakaupungin.
Asiakirja oli tärkeä askel kehityksessä, joka lopulta johti siihen, että Sopronista tuli 1400-luvulla yksi Unkarin tärkeimmistä kaupungeista.
Sopronin arkiston yksi arvokkaimmista asiakirjoista onkin kuninkaalta saatu Sopronin vapaakaupungin asettamisen asiakirja.
”Kaupungin avain” tehtiin tämän historiallisen tapahtuman vuosipäivän muistoksi.
Nykyisen ulkonäkönsä kaupunki on saanut vuoden 1676 tulipalon jälkeen, jolloin se tuhoutui täydellisesti. Tulipalon jälkeen barokkityylinen keskikaupunki rakennettiin entisen paikalle.
Uskon lähteen kolme pronssista hahmoa edustavat Sopronin historian merkittävimpiä tapahtumia.
Kaupungin perustamista vuonna 1277 ja kansanäänestystä 1921 symboloivat patsaan kaksi mieshahmoa.
Naispatsas edustaa rajojen lopullista avaamista vuonna 1989.
Tuomari István oli ensimmäinen tunnettu Sopronin tuomari, joka ilmaisi uskollisuutensa Unkarin kruunulle vuonna 1277 .
1921 Pormestari Mihály Thurner Mihány Sopronyi Thurner edisti voimakkaasti kansanäänestystä, joka alueella pidettiin Trianonin rauhansopimuksen jälkeen.
Kansanäänestys järjestettiin, jotta kaupunkilaiset saivat päättää, tulisiko Sopronin kuulua Itävaltaan vai Unkariin.
Äänestyksen lopputuloksen mukaan Sopron ympäristöineen päätti jäädä Unkarille, vaikkakin itävaltalaiset esittivät epäilyksensä äänestyksen rehellisyydestä.
Tapahtuman johdosta Sopronia kutsutaankin Unkarin uskollisimmaksi kaupungiksi tai Unkarin länsiportiksi, koska kaupunki sijaitsee vain 6 km:n päässä Itävallan rajasta. Osoituksena kunnioituksestaan ja rakkaudestaan kaupunkia kohtaan pormestari lisäsi omaan nimeensä toisen nimen, Sopronyi.
Uskonlähteen naispatsas symboloi vapautta rajojen auettua ja rautaesiripun poistuttua vuonna 1989.
Paneurooppalainen piknik tapahtuman aikana Unkarin ja Itävallan välinen raja avattiin tilapäisesti.
Unkariin oli tuoksi päiväksi saapunut runsaasti itäsaksalaisia, jotka käyttivät tilaisuutta hyväkseen loikatakseen länteen.
He jättivät kulkuneuvonsa rajalle ja kävelivät esteettä Itävallan puolelle.
Tätä tapahtumaa pidetään sosialismin luhistumisen alkuna koko itäisessä Euroopassa ja tapahtuma käynnisti rautaesiripun murenemisen.
Ehkä unkarilaiset liioittelevat jossain määrin piknikin merkitystä, mutta joka tapauksessa paikkaan perustettiin muistopuisto sekä pystytettiin muistomerkki.
Kuva on otettu netistä, sillä emme tuonne menneet aikataulun tiukkuuden ja hieman hankalan matkan takia. Puistossa vietetään edelleen vuosittain juhlaa teemalla yhteinen Eurooppa ilman rajoja.
Kaupungin maamerkki ja symboli Tűztorony eli Palovartijan torni rakennettiin tuhoisan tulipalon jälkeen uudestaan.
Kiipeämällä 200 spiraalinmuotoista rappua ylös torniin, pääsee ihailemaan kaupunkia korkeuksista.
Kipuamisesta joutuu pulittamaan 1700 HUF.
Palotornin vartijat eivät olleetkaan aivan keitä tahansa, sillä heidän vaativana tehtävänään oli lähialueen tarkkailu ja tulipalon suunnan osoittaminen.
Yöllä merkki annettiin lyhdyillä ja päivällä värikkäillä lipuilla.
Lisäksi palovartijat varoittivat kaupungin asukkaita, kun ulkomaalaisia sotilaita tai ulkomaalaista viiniä kuljettavia kärryjä lähestyi kaupunkia.
Vaatimuksena oli myös soittotaito, sillä kaupunginvaltuuston kanssa tehdyn sopimuksen mukaan he toimivat soittajina häissä, hautajaisissa ja festivaaleilla.
Työtehtäviin kuului myös muistuttaa neljännestunnein kaupunkilaisia ajankulusta. 1500-luvulta lähtien trumpettien sijaan ruvettiin ajankulku ilmoittamaan tornikelloa soittaen. Kesäaikaan Palotorni on avoinna joka päivä klo 10-18.
Palotornin päällä on tuuliviirinä kaksipäinen kotka, joka on muisto Sopronissa tapahtuneista kruunajaisista.
Legendan mukaan kotkan osittaessa pohjois-etelä suuntaan tulee sade.
Nyt se viuhui sinne tänne kovassa tuulessa.
Ihan sama – huonot kelit jatkukoot puolestani, sillä me olisimme kohta jo kotimatkalla.
Ota näistä sitten selvää, rakkaalla kirkolla kun on monta nimeä…
Benediktiinikirkko tai Neitsyt taivaaseenastumisen kirkko, tunnetaan myös nimellä Vuohikirkko – Kecske templom.
Kirkon nimi johtuu legendan mukaan siitä, että kirkon rakentaminen maksettiin maahan haudatulla aarteella, jonka laiduntava vuohi löysi.
Todellisuudessa kirkon nimen takana on murha, jonka tekijän Henrik Geisselin perhe lahjoitti rahat kirkon tornin rakentamiseen hyvitykseksi kauheasta teosta.
Yhteen kirkon pylväistä onkin kuvattu enkelin pitelemä vuohenpää ja lahjoittajasuvun vaakuna.
Kun fransiskaaniveljeskun-ta hajosi 1700-luvulla, kirkko siirtyi benediktiinimunkkien haltuun.
Unkarin parlamentti kokoontui kirkossa 1500 – 1600 luvuilla yhteensä viisi kertaa ja kruunajaisia siellä on vietetty kahdesti.
Kirkko on avoinna joka päivä klo 8-16. Viereisellä aukiolla on Pyhän kolminaisuuden patsas, joka on yksi Unkarin merkittävimmistä ruttopilareista.
Muita rakennuksia torin laidalla ovat melko vaatimattoman näköinen Gambrinus ház, jonka kuningas Sigismund lahjoitti Sopronille kaupungintaloksi vuonna 1422.
Paikassa on nykyisin ravintola, joka oli suljettu ja ilmeisesti korjauksen alla.
Patika ház eli Apteekkitalo työntyy pitkälle Főtérin keskusaukiolle, minkä vuoksi 1525 kaupunginvaltuusto halusi purkaa sen.
Kuningas Ludvig II kuitenkin kielsi talon purkamisen vedoten pääaukion arkkitehtoniseen yhtenäisyyteen.
Tämä onkin Unkarin ensimmäinen ja vanhin muistomerkkien suojelupäätös. Sisäänpääsyn hinta pienen pieneen apteekkimuseoon oli 800 HUF. Paikka on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 10-14.
Mikäli haluaa vierailla useissa museoissa kannattavaa on ostaa museopassi, jonka avulla saa alennusta useista kaupungin tärkeimmistä museoista.
Gyógygödör Borozó kuuluisaan viinitilan nimeen liittyy erityinen tarina.
Legendan mukaan he, jotka tulivat Soproniin hakemaan parannusta ja astuivat Pinceborozóks tavernaan sekä joivat sen viiniä, poistuivat sieltä parantuneena.
No olihan se otettava yhdet viinit, vaikkei mitään vaivaa juuri sillä hetkellä ollutkaan.
1300-luvulla rakennettu vanha synagoga purettiin pääosin 1500-luvun alussa, mutta onneksi se on nyt kunnostettu museoksi.
Synagogassa on esillä juutalaisuutteen liittyvää esineistöä ja tietoa synagogan restauroinnista.
Nähtävänä on synagogan vanhoja rakenteita kuten esimerkiksi kylpylä, jota käytettiin puhdistusrituaaleissa. Sisäänpääsymaksu paikkaan oli 1400 HUF. Turistiaikaan paikka on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 10-18.
Vanhan synagogan lähellä on myös toinen synagoga, keskiaikainen uusi synagoga, joka on lähes vuosisadan uudempi kuin vanha synagoga.
Synagogan perusnäyttely Sopronin unohdettu kansa muistelee Unkarin juutalaisia perheitä ja yksilöitä, jotka asuivat Sopronissa ja sen ympäristössä ennen vuotta 1944.
Sukuhistorian lisäksi pääsee tutustumaan Soproniin palanneiden juutalaisten elämään. Synagoga on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 10-18.
Fabricius talo on yksi Sopronin pääaukion tunnusmaisimmista rakennuksista.
Rakennus on rakennettu roomalaisen kauden julkisen rakennuksen jäänteisiin.
Fabricius talossa on kiinnostava kokoelma roomalaisia ja kelttiläisiä teoksia sekä antiikkihuonekaluja. Paikka on avoinna muina päivinä paitsi maanantaisin klo 10-18. Sisäänpääsy museotaloon maksaa 800 HUF.
Vieressä olevaa barokkityylistä kulmataloa on vaikea olla huomaamatta. Se on 1400-luvulta ja se tunnetaan nimellä Storno ház. Stornon taloa on isännöinyt moni taho aina kuninkaallisista säveltäjiin.
Talossa pidettiin Sopranossa syntyneen pianovirtuoosi, säveltäjä, kapellimestari ja opettaja Franz Lisztin ensimmäinen konsertti, joka johti hänen maailmankuuluun musiikilliseen uraansa.
Nykyään rakennuksessa toimii kaupungin keskusmuseo, joka oli tällä hetkellä suljettu korjaustöiden takia.
Sopron Bányászati Múzeum eli Kaivosmuseo tarjoaa vieraille mahdollisuuden tutustua kaivostoiminnan merkitykseen Sopronin historiassa ja kulttuurissa.
Olemme nyt tämän matkan aikana tutustuneet oikeisiin kaivoksiin, joten kivinäyttely ja vierailu valekaivoksessa ei tällä kertaa houkuttanut.
Sen sijaan mainio paikka vierailla on metsämuseo jonne lippu maksaa 800 HUF.
Paikka on avoinna kesäaikaan maanantaista torstaihin klo 10-16 ja viikonloppuna pari tuntia myöhempään.
Museossa on arvokas kokoelma käsityökaluja.
Lisäksi museossa pääsee tutustumaan metsästykseen ja sen historiaan sekä metsään elinympäristönä.
Orsolya tér aukiota hallitsee nunnaluostari, kirkko ja koulu.
Katolisen kirkon taidekokoelman näyttely on nähtävissä luostarin oratoriosalissa.
Kirkko koki kovia Toisessa maailmansodassa, jossa se pommitettiin rauniokasaksi.
Jälleenrakennus valmistui Sopronin luostarin 200-vuotisjuhlan kunniaksi. Kuin ihmeen kaupalla kirkontornin kolme arvokasta kelloa säilyivät ehjinä.
Taródi vár näyttää keskiaikaiselta linnalta, mutta se on uustuotantoa ja valmistui 1950-luvulla.
István Taródi oli haaveillut omasta linnasta vuosia ja niinpä hän 50 vuotta kestävän huolellisen opiskelun ja rakentamisen jälkeen sai linnansa valmiiksi.
4 000 neliömetrin kivilinnan pakkomielteinen rakentaminen vei kaiken hänen vapaa-aikansa ja tulonsa. Tästä syystä paikalliset antoivat kivirakennelmalle nimen, Hölmöjen linna.
Hölmöläisen työtä tai ei, niin esillä on yhden ihmisen kädentaito ja elämäntyö. Linnaan pääsee tutustumaan 800 HUF sisäänpääsymaksulla.
Ja koska kaikki ei mene kuin Strömsössä, niin näkemättä jäi Esterházyn linna. Hieman hankalan matkan päässä Sopronista oleva linna ja pakollinen etukäteen varattava opastettukierros oli aikatauluun hieman hankala sovitettava. Toisaalta onhan noita linnoja tultu muutama matkan varrella nähtyä.
Kohti kotia
Kuukauden railimatkan loppusuora avautui.
Viimeinen etappi oli vajaa puolitoista tuntia kestävä junamatka Sopronista Budapestin kautta lentokentälle ja kohti kotia.
Junalipun hinta oli 4261 HUF.
Raidekilometrejä matkan aikana kertyi reilut 3000 ja askeleitakin jokunen.
Matka sujui ilma sen suurempia kommelluksia, mitä nyt Slovakian joka ikisen junan myöhästelyt tyyliin reilu 4 tuntia-tunti, yksi väärä junanvaihto, hieman yhteisen kielikommunikoinnin haasteita ja melkoisen huonoja matkustuskelejä lukuun ottamatta jalatkin säästyivät ensimmäisten päivien jälkeen rakoilta.
Jokusen kerran tuli kirottua optimistisesti mukaan otettujen kesävaatteiden määrä, joita ei juurikaan tarvittu.
Kaikki maat olivat siistejä ja turvallisen oloisia ja isoja turistikaupunkeja lukuun ottamatta myös melko edullisia.
Englantia osattiin pääkaupungissa, mutta kaikkien maiden pienemmät kaupungit ja niiden palvelut piti hoitaa kääntäjän avulla. Saksaa puhuttiin yleisesti ja ihmiset olivat joka paikassa pääsääntöisesti erittäin ystävällisiä ja avuliaita.
Unkarissa silmään pisti valtavat rakennus- ja kunnostusprojektit, joita oli lähes jokaisessa vierailemissamme kaupungeissa useita. EU on ollut antelias.
Budapestin lentoasema sijaitsee melko lähellä keskustaa ja sinne kulkee bussi, taxi tai muu yksityiskyyti.
Edullinen tapa on napata bussi numero 200E Kőbánya-Kispest metron ja bussin pääteasemalta.
Metroasemalla on hyvä opastus bussin pysäkille.
Bussi kuten metrokin kulkee tiiviiseen tahtiin koko päivän ajan. Bussiin saa nousta vain etuovesta. Hotellit tarjoavat myös Shutlebussi kyytejä lentokentälle.
100E Airport Express kuljetus tarjoaa suoran yhteyden Ferenc Lisztin kansainvälisen lentokentän ja Budapestin keskustan Deák Ferenc aukion välillä. 100E Airport Expressin pysähdyspisteet ovat Kálvin tér metroasema, Astorian metroasema ja Deák Ferenc tér metroasema. 100E Airport Expressin lentokenttäbussiin tarvitaan erikoislippu, jonka hinta on 2 200 HUF. Seurueen matkustaessa saattaa taxi hyvinkin tulla kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi.
Sinivalkoisilla siivillä aikataulussa kohti kotia. YES! Matkaväsymys kyllä todentotta hieman painoi jaloissa. Sauna vielä lämpiämään ja omaan sänkyyn nukkumaan.
Seuraavaksi sitten suunnittelemaan Islannin matkaa ja eiköhän sen jo pitkään suunnitellun, koronan takia viivästyneen Balkkanin kieromatkakin vuoro jo kohta tule.
No Comments