Etelä-Italia ja Sisilia osa 5 : Reggio Calabria ja Taranto

Rooma – Vatikaani – Palermo – Cefalù – Catania – Ciracusa – Taormina – Messina – Reggio Calabria – Taranto – Lecce – Bari – Alberobello- Caserta – Pompej – Napoli

Reggio Calabria

Saavuimme myöhään iltapäivästä Reggio Calabriaan. Reggio Calabria on lopullinen kohde nopeille Eurostar- ja Intercity-junille, jotka kulkevat saappaan kärjestä kohti Roomaa ja Napolia. Kaupungin päärautatieasema on Stazione Centrale.

Reggio Calabria on vilkas satamakaupunki.

Kaupungissa liikennöi ATAMin linja-autot, jotka ovat melko luotettavia ja täsmällisiä.

Yksittäislipun hinta on 1.50 €.

Päivälippu, joka maksaa 4,50 € voi myös olla hyvä valinta, koska Reggio Calabrian kaupunkialue sijoittuu aika laajalle alueelle.

Lisäksi paikallisjunilla on mahdollista liikkua Reggio Calabrian alueella. Kaupungissa kulkee myös City Tourin pikkubussi, jonka nähtävyyskierros kestää 60 minuuttia ja maksaa 5 €.

Muinaisten meriteiden risteyksenä ollut Messinan salmi ja sen lähipaikat pitävät sisällään monia myyttejä ja legendoja.

Yhden legendan mukaan Reggio Calabrian perusti arkistaan kuuluisan Nooan lapsenlapsi Aschenez.

Kaupunki on kuuluisa myös ensimmäisen päivätyn heprealaisen kirjan painopaikkana.

Kaupungissa on aikoinaan ollut vahva juutalaisyhteisö, miksi siellä vuonna 1475 painettiin Rashin kommentit Toorasta teos. Lisäksi kaupunki on tunnettu yliopistostaan ja hyvämaineista musiikkikonservatoriosta. Opiskelijoiden läsnäolo näkyykin kaupungin nuorekkaassa ilmeessä.

Muinaista Reghion, nykyistä Reggio Calabrian kaupunkia on koetellut kaksi isoa maanjärsitystä, joista jälkimmäinen maanjäristys vuonna 1908 tuhosi kaupungin 68 prosenttisesti.

Maanjäristyksen jälkeen kaupunki piti rakentaa uudelleen, mistä syystä kaupungissa onkin useita komeita jugendtyylisiä rakennuksia.

Sen sijaan sitä aikaisemmat historialliset nähtävyydet ovat melko harvassa kaupungin kärsimän tuhon vuoksi. Merenrannan lähellä on kuitenkin näkyvissä muutamia raunioita, mukaan lukien roomalaiset kylpylät ja Kreikan muuri.

Keskiajalta oleva Castello Aragonesen linna on puolustanut kaupunkia vuosisatoja ja upea linna kesti tuhoisan maanjäristyksen ja on edelleen hyvässä kunnossa.

Kaupungin historiallinen symboli toimii nykyään näyttelytilana, jonne pääsee tutustumaan 3 € pääsymaksulla maanantaista lauantaihin klo 9-13 ja 14 -19.

Reggio Calabria Museo Nazionalessa on valtava kokoelma vuosituhansien takaisia paikallishistorian esineitä.

Hienompia niistä ovat kuuluisat pronssipatsaat, jotka löytyivät vahingossa vuonna 1972, kun sukeltamassa ollut turisti huomasi meren pohjasta esiin törröttävän käden.

Pronssipatsaiden taustaa ei tiedetä, mutta tutkijat ovat päätelleet, että patsaat olisi heitetty pois ylimääräisenä painolastina merihädässä olleesta laivasta.

Pronssipatsaita varten on tehty ilmastoitu huone, jolla pyritään estämään korroosivauriot.

Päästäkseen näyttelytilaan kuljetaan sulkutilan kautta, jossa sisään menevevät ihmiset odottavat viitisen minuuttia, että ilmankosteus tasataan näyttelytilan ilmaa vastaavaksi.

Riace Bronze huoneeseen pääsee kerrallaan enintään kaksikymmentä henkilöä.

Patsaat on nimetty kekseliäästi patsas A:ksi ja patsas B:ksi.

Museo on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 9 – 20.

Sisäänpääsymaksu on 8 € ja keskiviikkoisin kaksi euroa vähemmän.

Tähän, kuten  muihinkin alueen museoihin pääsee maksutta kuun ensimmäisenä sunnuntaina ja meillehän tämä sopi mainiosti.

Pienen musiikki museon Italian Museo dello Strumento Musicale eli Mustrumun piti olla avoinna viikonloppuisin klo 10-12.

Paikassa olisi ollut esillä soittimia eri aikakausilta.

Museossa on myös joitain harvinaisia instrumentteja, joita ei enää käytetä.

Olisin niin halunnut nähdä nuo, mutta kas kummaa, kun saavuimme paikalle oli se kiinni, vaikka nettisivujen mukaan sen piti olla auki.

No kun kerran oli kiinni, niin mitä sitä ihmettelemään. Harmillisesti jäi siis näkemättä museon noin 800 instrumenttia. Ilmeestä huomasin, että erästä asia ei harmittanut ollenkaan.

Harmillisesti myös toinen mielenkiintoinen museo Fondazione Piccolo Museo San Paolo oli suljettuna tilapäisesti. Sen kokoelmissa on ikoneja, maalauksia, norsunluu veistoksia, hopeaa ja kirjoja. Museon lähes kaksisataa ikonia ovat peräisin Itä-Euroopasta ja Balkanilta. Näkemättä jäi siis tämäkin.

Italian kauneimmaksi kilometriksi nimetyn rantabulevardin varrella on ruoka- ja viinipaikkoja.

Siellä sijaitsee myös Athenen muistomerkki –  Monumento de Athena, jota pidetään yhtenä kaupungin ikonina.

Patsas kuvaa soturijumalatar Athena Promachosia, jonka kerrotaan puolustavan kaupunkia tarpeen mukaan.

Muistomerkin edessä on nykyaikainen amfiteatteri.

Upeasti kimalteleva meri ja taustalla näkyvä Sisilian rannikko luovat rantabulevardilla kävelemiselle nautinnolliset puitteet merituulen viilentäessä auringon paahteista ilmaa.

Illalla rantakatu herää eloon, ja monet ihmiset kerääntyivät sinne nauttimaan auringonlaskusta sekä suorittamaan passeggiataa. Varsinkin viikonloppuiltaisin tapahtuvassa näyttäytymiskävelyssä parhaimpiinsa pukeutuneet ihmiset kävelevät hitaasti pääkävelykadun päästä toiseen. Matkan varrella ihmiset pysähtyvät juoruilemaan tai tapaamaan toisiaan, joskus nauttimaan apearatiivin.  Kävelyesityksen ajatuksena on nähdä ja tulla nähdyksi.

Mainio paikka vilvoittelupaikka kuumana päivänä on Villa Comunalen eli Villa Umberto I kasvitieteellinen puutarha. Se on upea hengähdyspaikka, jonka oli löytänyt lisäksemme moni kaupunkilainen.

Rantapromenadin varrella on nähtävillä Rabarama kolme veistosta, jotka ovat todella hämmästyttävä näky.

Erilaisissa asennoissa olevat vartalot on muodostettu värikkäillä kirjaimilla, numeroilla ja kuvioilla.

Patsaat olivat todella hienoja.

Villa Zerbin  huvila on rakennettu venetsialaiseen tyyliin.

Huvilan arkkitehtuuri on varsin vaikuttava, ja sen venetsialaiset yksityiskohdat näkyvät kaikissa yksityiskohdissa.

Huvila on melko suuri ja siinä on useita tilavia huoneita.

Huvila toimii kaupungin kulttuurikeskuksena, jossa on esillä vaihtuvia näyttelyitä.

Huvilan ympärillä on upea puisto. Rabaraman patsaat sopivatkin hyvin palatsin eteen.

Reggio Calabrian katedraali Cattedrale di Maria Santissima sijaitsee Piazza del Duomossa.

Tämä koristeellinen katedraali on alueen merkittävin uskonnollinen rakennus.

Katedraalin julkisivu on valmistettu kalkkikivestä ja marmorista, ja siinä on neljä koristepylvästä, joissa on pienet kupoliset tornit.

Katedraali rakennettiin uudelleen tuhoisan maanjäristyksen jälkeen, joten se on uustuotantoa. Katedraali on avoinna klo 7-12.15 ja 16-20.

Diocesan Museum sijaitseen muinaisessa kirkossa. Museossa on nähtävänä mielenkiintoinen kokoelma kirkollisia esineitä ja muistomerkkejä, jotka Reggio Calabrian piispa ja pappi ovat keränneet vuosien varrella. Paikka on avoinna tiistaista lauantaihin klo 9-13, mutta perjantaina auki lisäksi klo 15-19. Tähän pieneen museoon sisäänpääsymaksu on 3 €.

Pinacoteca civica di Reggio Calabria on mielenkiintoinen taidemuseo Francesco Cilea teatterissa.

Museossa on esillä erilaisia arvostettuja ja kiinnostavia maalauksia sekä veistoksia.

Myös museo tilana on upea ja vierailu siellä kannattaa ehdottomasti.

Museoon ei ole sisäänpääsymaksua ja avoinna tämä mainio museo on  arkipäivisin klo 8.30-12.30.

Chiesa degli Ottimati kirkon historiaa on dokumentoitu jo 1000-luvulla.

Kirkossa on tyypillinen punainen kupoli bysanttilais-normannityyliin.

Sisäänpääsy vaihtelee ajankohdan mukaan ja on todella rajoitettu, joten sopiva aika vierailulle kannattaa katsoa netistä.

Sisällä on erilaisia ​​freskoja ja sen alkuperäinen mosaiikkilattia sekä jotkut Bysantilaiset pylväät ovat  huomionarvoisia.

Santuario San Gaetano Catanoso pyhättö rakennettiin 1972 calabrialaisen Pyhän Gaetanon muistoksi. Orpojen isänä ja vanhusten asioiden edistäjänä tunnettu pappi julistettiin pyhäksi 2005. Kirkossa on pyhimyksen lasinen hauta ja museo, joka esittelee tietoa pyhän elämästä. Ei kummoinen paikka…

Sen sijaan mainio paikka vierailla on kaupungin Bergamotti museo – Museo Nazionale del Bergamotto.

Museo esittelee Etrogim sitrushedelmän käyttöä, historiaa ja ennen kaikkea sen eteeristä öljyä, jota käytetäänkin lähinnä parfyymeihin ja kosmetiikan hajusteena.

Museon on avoinna muina päivinä klo 9-12 ja 16-19 ja sinne on vapaa sisäänpääsy.

Sunnuntaisin museo avoinna ainoastaan aamupäivästä.

Etrogimin viljelyn uskotaan levittäneen Calabriassa hellenisoituneiden juutalaisten toimesta Mooseksen aikana, XIV eKr.

Etelä-Italiassa monet paikat viettävät edellee siestaa tai oikeammin riposoa. Calabriassakin moni paikka oli suljettuna noin klo 12-17. Parasta onkin lähteä liikkeelle aikaisin tai myöhempään iltapäivästä.

Calabrian maakunnan epävirallinen symboli on sarven muotoinen punainen chili.

Se ei vain lisää mausteisuutta jokaiseen ruokaan, vaan se myös torjuu malocchiota eli ”pahaa silmää”.

Vatsanväänteiden estämiseksi kannattaa lukea ruokalista tarkkaan.

Maistoimme yhtä alkupalaa, jossa sitä oli ja huh huh, olihan tulinen suupala.

Kansanperinteeseen ja uskomuksiin liittyvät myös suuret keraamiset, kivi- tai terrakottanaamarit, jotka näyttävät usein hirviömäiseltä.

Niitä kiinnitetään oven pylväisiin, parvekkeisiin, ikkunoihin tai talon sisälle suojaamaan taloa.

Nämä groteskit naamiot sisältävät maagisia voima ja karkoittavat pahat henget ja suojelevat pahalta silmältä.

Tämä calabrialainen kansanperinne on sittemmin levinnyt myös muihin eteläisiin alueisiin.

Päivä oli todella kuuma ja lämpötila kipusi yli 40 asteen. Tarkoituksenamme oli lähteä vielä illalla syömään, mutta kuumuus oli vienyt niin ruokahalun kuin  voimatkin. Viileä ilmastoitu hotellihuone tuntui oikein mukavalta.

Menimme aikaisin nukkumaan, sillä seuraavana aamuna oli aikainen herätys ja junamatka. Suuntana oli saappaan korossa oleva Taranto. Tämä junamatka olikin sitten tämän tourneen pisin. Istumista ja itsensä viihdyttämistä piti aikataulun mukaan olla 6½ tuntia, mutta kuten muissakin siirtymissä aikataulu ei pitänyt, joten tunti lisäaikaa junassa ei ollut ollenkaan yllätys.

Taranto

Otimme aikaisesta aamusta junan kohti Tarantoa.

Intercity juna kulki rannikkoa pitkin ja osan matka-ajasta istuimme vain ihailemassa upeita merellisiä maisemia.

Istumapaikat kannattaa ehdottomasti varata junan oikealta puolelta.

Vaikka matka saappaan kärjestä sen korkoon kesti suunnitellun 6 h 35 minuutin sijasta tunnin enemmän, kului se yllättävän nopeasti pelaillen taas kerran Scrabblea, katsoen väliin jääneitä tv-sarjoja netistä, ihaillen maisemia ja nauttien omista eväistä, jotka kannattaa ehdottomasti varata mukaan.

Näissä Intercity junissa ei ole ravintolavaunua eikä kiertävää myyntikärryä. Tässä kohtaa myös huomasi, miten tarpeellinen oli oma taskuwifi ja lisäakku. Ainoana miinuksena oli hitaalla käynyt ilmastointi, joka aina ajoittain nosti sisälämpötilaa hikilukemiin. Lipun hinta oli reilusti alle 20 €.

Lähestyttäessä määränpäätä iski pienoinen paniikki.

Apua! Mihin olimmekaan menossa?

Ympäristö rupesi näyttäytymään enemmän ympäristökatast- rofilta, kuin historiallisesti merkittävältä kaupungilta.

Jalostamon savupiiput, konttinosturit ja savu Euroopan suurimmalta terästehtaalta Ilvalta ei juuri siinä kohdassa luvannut paljon.

Taranto jää ehkä hieman syrjäiseksi paikaksi matkustelun maailmankartalla, eikä paikan maine rikollisena kaupunkina edesauta tässä.

Jos totta puhutaan, niin vanha linnoitus ja tuhansien vuosien historia eivät oikein onnistu tekemään Tarantosta kiehtovaa matkakohdetta.

Tarantossa on valtava kaupallinen ja sotilaallinen satama, joka tekee siitä yhden Italian tärkeimmistä kaupungeista.

Satamakaupunki sijaitsee kahden meren välisellä niemimaalla. Satamat isoine laivoineen myös hallitsevat kaupungin merinäköalaa.

Kaupunki elää merestä ja sen voi hyvin allekirjoittaa, kun vierailee Mercato del pesce kalatorilla, joka aukeaa aamusta klo 7.30.

Taranton kaupunkilomalla ei ole todellakaan vaikea löytää hyvää ruokapaikkaa, sillä merenrantasijainnin vuoksi lähes joka ravintolassa on tarjolla pyyntituoretta kalaa. Söimme illallisen hotellin lähellä olevassa ravintolassa, jota meille suositeltiin ja hyvää oli, parasta koko Italian matkan aikana.

Taranton Vanha kaupunki on rakennettu pienelle saarelle, jonne kulkee kaksi siltaa. Juna-asema sijaitsee lähellä Vanhaa kaupunkia ja sen nähtävyyksiä. Lähellä on myös iso rahtisatama.

Itselleni kaupungin kiehtovuutta ja odotusarvoa lisäsi se, että Taranto oli muinaisen Magna Grecian pääkaupunki.

Kun antiikin aikaisista paikoista puhutaan, ei niihin voi olla liittämättä erilaisia taruja. Niinpä tarun mukaan Taranton kaupungin perusti aikoinaan roomalaisten merenjumalan Poseidonin poika.

Oikeasti Taranto sai alkunsa kreikkalaisena siirtokuntana 706 eKr, kunnes roomalaiset valloittivat sen. Sen jälkeen Taranto on ollut spartalaisten, normannien, espanjalaisten ja saraseenien miehittäminä, jotka kaikki ovat jättäneet jälkensä kaupunkiin.

Borgo Antico on Taranton historiallinen Vanha kaupunki, ja se sijaitsee pienellä saarella mantereiden kielekkeiden välissä.

Suurin osa kaupungin historiallisista maamerkeistä sijaitsee täällä.

Ponte Girevolem kääntösilta yhdistää saaren mantereeseen.

Erityisen komea silta on, kun se aukeaa sovittuina ajankohtina.

Yksi Taranton ja itse asiassa koko Italian vanhimmista ja mahtavimmista nähtävyyksistä on 1400-luvulla rakennettu Borgo Anticon saarella sijaitseva Castello di Taranton linna, jota kutsutaan myös Castel Sant’Angeloksi sotilaslinnoitukseksi.

Se sijaitsee kaupunkia ympäröivän lahden sisäänkäynnillä.

Yksi linnan vetovoimaisimmista paikoista on Pyhän Leonardon kappeli, joka sijaitsee linnan muurien sisällä ja erottuu harmaiden seinien joukosta kauniilla koristeillaan. Linna on avoinna aamu yhdeksästä yömyöhään ja siellä on mahdollista osallistua ilmaisille opastetuille kierroksille vuoden jokaisena päivänä.

Linnaa vastapäätä seisoo kaksi 500-luvulta eKr  olevaa pylvästä.

Pylväät ovat peräisin paikalla aikoinaan sijainneesta Tempio di Poseidonista.

Aikoinaan varmaankin upeasta temppelistä on jäljellä pylväiden lisäksi vain kasa kiviä.

Paljon tarvitaan mielikuvitusta näkemään temppeli aikansa loistokkuudessa.

1000-luvulla rakennettu San Cataldolle katedraalin yksi kappeleista on melkoisen hieno.

Muuten kirkko on sisältä melko vaatimaton.

Kirkon etupuolella on useita marmoripatsaita ja koristeellisia yksityiskohtia.

Oviaukon yläpuolella näkyy Taranton vaakuna.

Katedraalin sisällä on bysanttilaisia vaikutteita, jotka näkyvät parhaiten alkuperäisissä mosaiikkilattialaatoissa.

Taranton katedraali on omistettu San Cataldolle, irlantilaiselle munkille, joka asui ja haudattiin sinne 700-luvulla.

Sivukappelissa on nähtävänä monenlaisia pyhäinjäännöksiä.

Avoinna katedraali on klo 8.30-12.45 ja 16.30-19.30.

Katedraaliin ei peritä sisäänpääsymaksua.

Museo Ipogeo Spartano di Taranto olisi ollut must paikka, mutta tällä hetkellä museon on tilapäisesti suljettu.

Harmi, sillä se olisi ollut jo ihan spartalaisten legendaarisuuden vuoksi varmasti mainio vierailupaikka. Muinaisina aikoina spartalaisilla oli siirtokunta nykyisen Taranton alueella. Osa tästä historiasta ja menneestä aikakaudesta on edelleen nähtävissä maanalaisessa Sparta museossa.

Melko vaatimattoman näköisessä rakennuksessa, sivukadulla sijaitseva Museo Nazionale Archeologico on käymisen arvoinen ja yksi maineikkaim- mista arkeologisista museoista Italiassa.

Siellä on nähtävissä Taranton historiaa aina kreikkalaisroomalai-selta ajalta alkaen.

Esillä oli arkisia esineitä, kuin myös upeita antiikinajan koruja. Museon kokoelma suorastaan hämmästyttää ja yllättää.  Museo on avoinna päivittäin klo 8.30-17.30  ja sisäänpääsymaksu sinne on 10 €.

Mainio paikka olisi ollut vierailla Cheradin saarilla Taranton lahdella.

Isola di San Pietro on suurin kahdesta jäljellä olevasta saaresta.

Pieneen saaristoon aikoinaan kuulunut San Nicolicchio joutui väistymään rahtisataman tieltä.

Paikkoihin pääsee yhdyslautalla, jonka hinta olisi ollut 15 € henkilöltä. Jos ei jää saarille viettämään rantapäivää kestää edestakainen matka reilun kaksi tuntia. Arvioimme aavalla merellä kulkevan lautan ja kohdepaikan kiinnostavuuden aikasyöpöksi ja skippasimme tämän retken.

Monumento al Marinaio muistomerkki on omistettu italialaisen laivaston rohkeille merimiehille, jotka taistelivat brittiläistä laivastoa vastaan Toisen maailmansodan aikana.

Seitsemän metrinen muistomerkki kuvaa kahta merimiestä, jotka tervehtivät mereltä tulevia aluksia.

Taideteos on yksi kaupungin tärkeimmistä ikoneista.

Komea tai ei, niin kuvattavahan se oli tämäkin Benito Mussolin käyttöön vihkimä Palazzo del Governoeli eli Rotonda Marinai d’Italia.

Nykyisin kaupungin hallintorakennuksena toimiva rakennus sijaitsee suurella puoliympyrän muotoisella aukiolla, minne se rakennettiin tuhoutuneen Politeama Alhambran teatterin raunioille.

Rakennuksessa on nähtävissä Roomalaisen castrumin mahtavat muodot sekä fasistiselle arkkitehtuurille tyypillinen suuruudenhullu propaganda.

San Domenico Maggiore kirkko Vanhassa kaupungissa on vaatimaton sisältä, mutta etenkin iltavalaistuksessa se näyttää oikein hienolta ja mielenkiintoiselta.

Parrocchia Maria Santissima del Monte Carmelo kirkko on yksi kaupungin tärkeimmistä kirkoista.

Kirkko on avoinna päivisin klo 8–12, 16.30–19.30.

Kirkko on 1500-luvulta peräisin olevan muinaisen karmeliitta seurakunnan kotipaikka ja se on tärkeä osa kaupungin pääsiäisviikon kansanperinnettä kulkueineen ja asuineen.

Concattedrale di Gran Madre di Dio kirkko onkin sitten jo uudempaa tuotantoa. Kirkon moderni ulkomuoto on kuvauksellinen, vaikka pelkistetty moderni sisus ei luo vanhojen ja kullattujen aarreaittojen kaltaista ”wau” efektiä.

Kuumana päivänä kannattaa poiketa Villa Peripaton puutarhaan, joka on kaupungin vihreä sydän ja lumoava viheralue.

Puisto sijaitsee kaupungin laidalla.

Kauhistusta ajoittain aiheuttanut liikenne sai tällä kertaa hymyn suupieleen.

Taitava Vespakuski oli kehittänyt kuljetuspalvelun aatelin.

Ei selässä olevaa folioon pakattua tarjoiltavaa, vaan oikeat expressokupit vasta valmistetulla kahvilla ja leivokset tuoreena tarjottimella. Siinä oli taitoa ja tasapainoa kun kuski lähti työtehtävälle.

Vaikka Tarantossa ei ollut paljoa katsottavaa kului päivä mukavasti haahuillen  ympäriinsä. Erityisen kiva oli seurata satamasta lähtevien ja sinne tulevien kalastajien touhua.

Vaikka Taranto oli yleisilmeeltään melko ränsistynyt ja likainen ,oli käynti siellä silti ihan ok.

Seuraavana aamuna  kassit kantoon ja kohti Taranton uutta juna-asemaa.

Matka jatkui kohti Lecceä.

Takaisin alkuun