Matkailua maailmalla

Kuukausi radalla Tšekki: osa 3 Karlovy Vary ja Plzeň

Praha – Kutná Hora  – Hrad Karlštejn Karlovy Vary – Plzeň – České Budějovice – Český Krumloviin – Brno – Olomouch

Karlovy Vary

Aamusta olikin aika jättää Prahan tukikohta taakse ja siirtyä eteenpäin kohti Karlovy Varya.

Reilun kolmen tunnin junamatka taittui mukavasti pelaillen Scrabblea. Junalipun hinta oli 284 CZK. 

Maisemat muuttuivat matkalla kumpuilevaksi, junan seuraillessa ensin kiemurtelevaa Elbeä ja sitten Egerin sivujokea.

Maisemien vaihtuessa laaksoisiksi ja metsäisiksi, pystyi hyvin kuvittelemaan, miten kaupunki on aikoinaan rakennettu lähes läpäisemättömien ”Robin Hood” metsien keskelle. 

Osa puista oli lehdessä ja osa puista vasta pukkasi silmuja.

Rooman keisarin Kaarle IV perusti Karlovy Varyn kaupungin 1300-luvun puolessavälissä, kun hän löysi paikalta kuumia mineraalilähteitä.

Siitä saakka ihmiset ovat tulleet Karlovy Varyyn veden parantavien ominaisuuksien vuoksi.

1800-luvulla kaupungista tuli kahden suuren saksalaisen valtion Itävallan ja Saksan keisarikunnan kohtaamispaikka, mistä syystä siitä kehittyi maineikas kylpyläkaupunki, jossa ovat vierailleet sellaiset kuuluisuudet kuten Pietari Suuri, Goethe, Beethoven, Chopin, Turgenev ja meidän oma Marsalkka Mannerheim.

Karlovy Varyn turistialue nähtävyyksineen ja kylpylöineen sijaitsee melko kaukana uudemmasta kaupunginosasta, jossa myös juna-asema on.

Pelipaikoille ei oikeastaan ole muuta vaihtoehtoa, kuin ottaa taksi tai bussi.

Päänähtävyys kaupungissa on epäilemättä upeat kuumat lähteet, jotka kirjaimellisesti purskahtavat kaupungin läpi virtaavaan Egerin pieneen sivujokeen Teplaan.

Karlovy Varyssa on 13 päälähdettä ja jopa 300 pienempää lähdettä, joten vierailijoilla on lukuisia mahdollisuuksia höyrystää ja liottaa itseään lähdevedessä, sekä nauttia sitä, sillä vettä kannattaa kuulemma myös juoda sen monien parantavien ominaisuuksien vuoksi.

Terveysveden juomista varten myydään mitä erilaisempia pieniä spa-porsliinikuppeja, jossa veden nauttimiseen on pillimäinen nokka.

Innokkaimmat sitten kiertävätkin hörppimässä vettä jokaisen lähteen vesipisteestä.

Ihmisten ilmeistä päätellen vesi ei kuitenkaan ollut mitenkään hyvää. Jätin siis väliin.

Veden lämpötila näissä vesipisteissä vaihtelee lämpimästä kiehuvan kuumaan, joten kannattaakin huomioida vesipisteellä ilmoitetut asteet ennen kuin siemaisee ihmevettä.

Mineraalipitoinen vesi ja kuumat lähteet ovat iso osa kaupunkikuvaa.

Suurimmalle lähteelle on rakennettu oma lasinen paviljonki.

2000 litraa vettä minuutissa pulputtava lähde syöksee korkean paineen ansiosta vettä lähes 12 metrin korkeuteen. 

Kuuma lähde on tällä hetkellä ainoa kylpyyn käytetty lähde, jonka lämpövettä toimitetaan useisiin alueen kylpylöihin.

Joenuomassa pulppusi myös useita lähteitä, jotka höyrysivät.

Kylmemmällä ilmalla joenuoma muuttunee höyryuomaksi.

Turistisesongin aikaan Karlovy Varyssa kulkee pyörillä kulkeva kaupunkijuna, joka kiertää kaupungin tärkeimmät nähtävyydet.

Kyydin hinta on 80 CZK.

Joella tehdään toukokuusta aina syksyn alkuun myös risteilyitä. Kauniisti rinteille nousevat rakennukset näyttävät varmasti joelta käsin kuvauksellisilta, mutta meiltä risteily jäi nyt kokematta.

Julkinen liikenne hoidetaan kaupungissa busseilla ja muutenkin meno oli liikenteessä rauhallista. Yksittäinen kertalippu maksoi 25 CZK ja saatavana on myös muunlaisia lippuja.

Karlovy Vary levittäytyy pitkälle matkalle joenrannan kummankin puolen ja kävelymatkaa tulee tehtyä huomaamatta melkoinen määrä.

Kaiken kukkuraksi kaupungissa saa hyvää porras- ja mäkitreeniä, sillä laakson pohjalla sijaitseva kaupungin turistialue nähtävyyksineen nousee ylös rinteille.

Karlovy Vary on Tšekkien kaupungeista yksi kalleimpia ja tyylikkäimpiä, ja siellä on lukuisia suuria ja upeita kylpylähotelleja, joista kuuluisin on Grandhotel Pupp.

Grandhotel Pupp kertoo jo ulkomuodollaan, että hotelliin ei kannata majoittua, jos taskussa ei ole tarpeeksi täpäkkää. Hotelli onkin suosittu ympäri maailmaa olevien kuuluisuuksien kesken. Kuuluisuutta lisää se, että James Bond elokuvan Casino Royale kuvattiin tässä hotelissa.

Hienostuneisuutensa takia kaupunki vaikutti oikein turvalliselta ja rauhalliselta. Ihmiset olivat selvästikin tulleet paikkaan rentoutumaan ja nauttimaan terveyskaupungin palveluista sekä sen verkkaisesta elämänmenosta.

Jotain muistoja itäblokista on löydettävissä Karlovy Varystakin.

Kymmenen kerroksinen Neuvostohenkinen tornitalo 1970-luvulta pomppaa esiin alueen muusta hienosta rakennuskannasta, tosin nyt ehostettuna.

Paikka on nykyään tärkeä, sillä heinäkuun alussa kaupungissa pidetään kuuluisat elokuvafestivaalit, jotka ovat yksi tärkeimmistä festivaaleista elokuva-alalla. Tuolloin kaupunki vilisee tähtiä ja kaupungissa vierailee yli 130 000 elokuvakävijää, jotka tulevat kaupunkiin katsomaan tai mainostamaan noin 200 elokuvaa.

Pyhän Maria Magdaleenan kirkkoa pidetään yhtenä Tšekin tasavallan tärkeimmistä barokkirakennuksista.

Se rakennettiin 1700-luvun alkupuolella palvelemaan kaupungin roomalaiskatolista väestöä ja vierailijoita.

Kirkossa on hienot maalaukset raamatullisista kohtauksista ja upea krypta, jossa on hautauskappeli.

Kirkossa on upea akustiikka, miksi siellä järjestetään säännöllisesti konsertteja. Kirkkoon pääsee tutustumaan päivittäin klo 10-17.

Karlovy Vary on ollut yli 160 vuoden ajan yksi Itä-Euroopan tärkeimmistä lasinvalmistuskaupungeista. Jossain vaiheessa 1900-luvun alussa Moser oli Itävalta-Unkarin keisarin, Persian shaahin ja Ison-Britannian kuninkaan kristallitoimittaja.

Moser museossa voi tutusta lasitavaran suunnittelusta aina lasinvalmistukseen, leikkaamiseen ja kaiverrukseen. Museo on avoinna maanantaista lauantaihin klo 9-16. Sisäänpääsy museoon on 150 CZK, mutta jos haluaa lisäksi seurata lasinpuhallusta voi osallistua eri hintaisiin opastettuihin kierroksiin.

Karlovy Varysta on peräisin erilaisia muitakin tunnettuja tuotteita, kuten katkerotyylinen Becherovka viina, jolla tšekit väittävät olevan terveyttä edistäviä vaikutuksia. Noinkohan?

Becherovkan saloihin voi käydä tutustumassa bussiaseman lähellä olevassa Jan Becher museossa. Museo on avoinna klo 9–12 ja 12.30–17 muina päivinä paitsi maanantaina, jolloin se on suljettu. Opastetun vierailun hinta on 250 CZK ja tietenkin opestettu vierailukierros päättyy juoman maisteluun.

Mainita täytyy myös erityiset lautasen kokoiset, pyöreät, ohuet ja melkoisen rapsakat vohvelit.

Vohveleita kylläkin valmistetaan ja myydään myös muissakin Tšekkien kaupungeissa.

Vohveleita voi maistella vaikka Vřídelní kolonáda rakennuksessa, joka on turistialueen pääpaikoilla. Ne ovat myös suosittua tuliaistavaraa.

Karlovy Varyssa on mukava kävellä kauppahallin ympäristössä olevalta linja-autoasemalta Vanhan kaupungin keskustaan, jossa kaupungin merkkipaikat sijaitsevat.

Valtaosa kaikkein merkittävimmästä nähtävästä on joen rannalla, jossa on myös tärkeimmät ostoskadut sekä ruokapaikat.

Kaupunki on kuin karkki ja kieltämättä keskustan upeat rakennukset ja puupaviljonki sekä Mlýnská kolonádan 124 pylvään käytävä tekevät vaikutuksen.

Pyhän Pietarin ja Paavalin ortodoksikirkko on näkemisen arvoinen, kunhan on ensin kävellyt kukkulan päälle, jolla se sijaitsee.

Kirkko onnistuu erottumaan kauniista jugendhuviloiden joukosta korkeiden kultaisten kupoliensa ja sinisen kattonsa ansiosta.

Kirkon sisustusta koristavat arvokkaat maalaukset, freskot ja muut uskonnolliset esineet.

Keskipisteenä on Venäjän tsaari Pietari Suurta kuvaava reliefi.

Varakkaat venäläiset potilaat, jotka aikoinaan hakeutuivat hoitoon Karlovy Varyyn sponsoroivat kirkon rakentamista.

Erityistä närää aiheuttaa se, että kirkko on edelleen Moskovan patriarkaatin alaisuudessa.

Kirkko on avoinna klo 9-18 ja sinne on vapaa sisäänpääsy.

Totuuden nimissä on kuitenkin sanottava, että melkoisen monessa ortodoksi kirkossakin vierailleena, meidän oma Uspenskin katedraali kestää komeudessaan vertailun moneen muuhun maailman ortodoksi kirkkoon.

Matkalla alas laaksoon piipahdimme vanhassa kirkossa sijaitsevassa pienessä vahamuseossa Muzeum Voskovychn Figurissa.

Museossa on esillä merkittäviä henkilöitä viimeisten 120 vuoden ajalta.

Vahamuseo on avoinna joka päivä klo 11-18. Sisäänpääsymaksu museoon on 150 CZK.

Jos haluaa ihailla kaupungin panoraamanäkymää ylhäältä kukkuloita, kannatta kiivetä johonkin kaupungin ympärillä olevaan näköalatorniin.

Patikointireittejä näköalatorneille on monia ja ne ovat hyvin opastettuja.

Korkealla Vanhan kaupungin yläpuolella sijaitseva 35 metriä korkea Dianaturm on näköalatorneista suosituin ja sieltä on upeat näkymät Karlovy Varyyn.

Muita näkemisen arvoisia näköalatorneja mielenkiintoisen arkkitehtuurin ja upeiden näkymien vuoksi ovat Goethe-torni, Charles IV ja Deer Leap näköalatasanne, jossa on hauska vuorivuohen veistos.

Jos ei halua patikoida, niin suositulle Diana tornille pääsee myös funikulaarilla.

Kesäaikaan funikulaari kulkee tornille päivittäin klo 9-19. Edestakainen matka maksaa 150 CZK. Jos kuitenkin päättää kävellä, niin matkalla on useita hienoja historiallisia rakennuksia, joita ihaillessa voi samalla pitää pienen huilitauon.

Diana tornista pääsee ihailemaan ympäröiviä maisemia kipuamalla ensin 150 askelta ylös torniin, tai sitten sujauttaa itsensä hissillä näköalatornin ylätasanteelle. Pääsy torniin on ilmaista. Torni on kesäaikaan avoinna päivittäin klo 9-18.45.

Kukkulalla on pengerretty ravintola, minieläintarha lapsille sekä perhostalo.

Perhostaloon kannattaa ehdottomasti mennä.

Se on avoinna kaikkina viikonpäivinä klo 10-18.

Kuuman kosteassa Perhostalossa on perhosia ympäri maailmaa.

Perhosia pystyy tarkkailemaan hyvinkin läheltä.

Pienellä tuurilla saatat nähdä perhosen kuoriutumisen kotelostaan. Sisäänpääsy paikkaan maksaa 150 CZK.

Karlovy Varyn museo esittelee kylpyläkaupungin historiaa ja kylpylätoiminnan kehittymistä alueella.

Myös lähdevedet ja niiden monet terapeuttiset käyttötarkoitukset ja ominaisuudet, mukaan lukien niiden mineraalikoostumuk-set ovat museossa esillä. Museossa voi vierailla kesäaikaan tiistaista sunnuntaihin klo 10-18. Sisäänpääsymaksu on 100 CZK.

Vierailemisen arvoinen olisi varmaa ollut myös Karlovy Varyn taidegalleria, jossa on kokoelma johtavien tšekkiläisten taiteilijoiden maalauksia ja patsaita. Galleriassa pidetään myös säännöllisiä konsertteja ja teatteriesityksiä. Paikka on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 10-17. Me jouduimme nyt aikapulan takia priorisoimaan käyntipaikkoja ja valitsimme joulutalon.

Jouluihmisenä oli pakko päästä hieman kauempana olevaan joulutaloon.

Nyt oli todellinen vaara, että matkalaukun paino olisi lisääntynyt. Onneksi mukana oli järjenääni.

Joulutalo koostuu laajasta näyttelystä, joulumuseosta, myytävänä olevista joulutavaroista sekä jouluisesta kahvilasta.

Joulutalossa on myös esillä Tšekin tasavallan suurin nallekarhukokoelma. Paikka on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 13-18. Sisäänpääsy joulutaloon maksaa 200 CZK.

Seuraavana aamuna matka jatkui eteenpäin suuntana Plzeň. Aurinko paistoi ja se jopa hieman lämmittikin. Ihana vaihtelu pilvisiin keleihin.

Plzeň

Terveysvedet oli nyt nautittu monella tapaa ja aika oli jatkaa matkaa kohti Plzeňiä. Junamatka kesti aikalailla luvatun 2½ tuntia, vaikka matkaan mahtui mutkia.

Heti alkuun tarkoitettu suora juna ei ollutkaan suora, vaan matkalla piti tehdä yllätysvaihto toiseen junaan. Se sujui kuin Strömsössä, koska ihmiset vain siirrettiin asemalaiturin toisella puolella odottavaan junaan. Siinä ei nokka kauaa tuhissut.

Hetki kuljettiinkin eteenpäin toisella junalla, aikataulusta vain pari minuuttia myöhässä.

Pian konnari ilmoitti, että yksi aseman väli joudutaan kulkemaan bussilla.

Bussi odotti asemalla, kaikki ihmiset, konnari mukaan lukien bussiin ja suuntana seuraava asema.

Seuraavalla asemalla ihmiset taas junaan ja juna matkaan.

Jos tämä ei ollut etukäteen suunniteltu ja operoitu juttu, kuten ihmisten ilmeistä ymmärsin ja lipun aikataulu- ja reittitiedot vielä jälkeenpäin tarkistaneena, niin voin vain sanoa, että olihan tuo melkoinen suoritus. Aplodit siitä. Loppujen lopuksi juna ei juurikaan myöhästynyt aikataulusta. Junalipun hinta Plzeňiin oli 275 CHK eli noin 13 €.

Plzeň on Tšekin neljänneksi suurin kaupunki. Kauniin luonnon ympäröimä kaupunki on miellyttävä ja sillä on rikas historia. Suurin osa Plzeňin nähtävyyksistä sijaitsee kävelyetäisyydellä Vanhan kaupungin aukion ympärillä.

Kaupungin suurin ylpeys on pilsneri. Tuo vaalea ja monille maistuva olut onkin peräisin tästä kaupungista.

Ihan jouduin jo toisen kerran tällä reisulla uhrautumaan oluen takia.

Maistettavahan se oli maailman kuulemma parasta pilsneriä. Alan ei asiantuntijana, no comments.

Pilsnerin kuuluisin tuottaja on Pilsner Urquell panimo, jossa järjestetään päivittäin opastettuja kierroksia useilla eri kielillä.

Vanhassa keskustassa sijaitseva panimomuseo on käymisen arvoinen paikka.

Paikka on avoinna päivittäin klo 10-18.

Sisäänpääsy museoon maksaa 150 CZK.

Museon maanalainen käytävien ja kellarien labyrintti on aikoinaan toiminut oluen, ruoan ja jään säilytyspaikkana.  

Kellareihin ja käytäviin pääsee Panimomuseon rakennuksesta. 190 CZK maksava opastettu kierros tutustuttaa vierailijat maanalaisten käytävien, kellarien ja kaivojen historiaan. 18-vuotiaat tai sitä vanhemmat vierailijat saavat kiertueen lopussa kupongin ilmaiseen olueeseen, jonka voi lunastaa useissa Breweryn ravintoloissa.

Lähes 20 kilometriä kaupungin vanhimpien osien alla oleva labyrintti toimi legendan mukaan myös pakoreitteinä.

Yhden legendan mukaan joidenkin talojen alapuolella olevien salaperäisten kellarien seiniin olisi upotettu lukuisia aarteita.

Sota-aikana kellarit ja käytävät toimivat myös väestön turvapaikkana. Maan ala lämpötila on vain noin 6 °C, minkä vuoksi ihan T-paidalla siellä ei tarkene.

Olut on Tšekeissä kulutustavaraa, joten miksipä ei siis menisi olutkylpyyn? Hanasta ammeeseen valutettava pilsneri ja siihen pulahtaminen saa heti aistit valppaaksi. Kuuma hieman väljähtäneelle haiseva, ”eilinen” olut sieraimissa ja ruskea kylpyvesi ei mitenkään saa innostumaan, ei vaikka kylvyssä saisikin nautiskella kylmästä huurteisesta. Menijöitä noihinkin näytti riittävän.

Alueelta on peräisin myös Bohemian crystal lasitavara, jonka tekoa voi ihailla Sklarna Annin lasipuhaltamossa.

Plzeňin historiallinen keskusta on pieni, ja siihen ehtii tutustua hyvin yhdessä päivässä.

Plzeňin kaupungin vanha osa on kävelymatkan päässä rautatieasemalta, ja sinne pääsee hyvin myös raitiovaunulla tai johdinautolla.

Julkisen liikenteen 30 CZK maksavia kertalippuja voi ostaa lehtikioskeista tai matkailuneuvonnasta, jossa myydään myös useamman päivän turistilippuja.

Koska ollaan olutkaupungissa, niin monet opastetut kierrokset liittyvät tavalla tai toisella olueseen. Kaupunkikierroksia kannattaa kysellä turisti-infosta.

Kaupunki vaikutti hyvinkin rauhalliselta, joten sellainen tunne tuli, että olutpäissäänkään ei ensimmäisenä tarvitse olla huolissaan pitkäkyntisistä.

Keskustan ehdoton maamerkki on komea goottilainen Pyhän Bartolomeuksen katedraali, jonka tornit näkyvät kauas ja niistä näkee myös kauas.

Hyvällä säällä voi nähdä osan Alpeista.

Valmistuessaan torni oli ennätysmäinen, ja se on edelleen Tšekin korkein kirkkotorni.

Pientä 90 CZK maksua vastaan ​​voi päivittäin klo 10-18.30 kiivetä kapeita kierreportaita ylös tornin huipulle ja ihailla kaupunkia lintuperspektiivistä.

Kiipeämistä riittää lähes 300 portaan verran. Hyvä rapputreeni.

Itse katedraaliin pääsee arkipäivinä tutustumaan klo 10-18 ja viikonloppuna vasta jumalanpalvelusten jälkeen klo 13 alkaen.

Katedraali ei ollut mitenkään erikoinen, eikä se sijoitu kirkkokinkereissä top 30 joukkoon.

Komealla ulkomuodollaan se kuitenkin hallitsi kaupungin keskusaukiota.

Mainita täyty, että kirkossa huomio kiinnittyi kopioon Prahan lapsesta sekä hienoon sivualttariin.

Upea kaupungintalo on oikea katseenvangitsija.

Kaupungintalon kaupungin historiasta kertovaan näyttelyyn pääsee tutustumaan ilmaiseksi päivittäin klo 10-18.

Kaupungintalon alakerrassa oleva näyttely ei kyllä kovin kummoinen ollut.

Aukiolla huomion vievät kolme modernia, kullalla päällystettyä suihkulähdettä. Niiden sanotaan symboloivan kaupungin vaakunassa esiintyvää enkeliä, vinttikoiraa ja kamelia. Vai niin, itselleni tuli lähinnä mieleen huono vitsi tai kaivostyökalut. Vaikka kuinka yritin hakea tavoiteltua mielikuvaa, niin tällä kertaa en siinä onnistunut.

Kun Plzeňin kunta päätti vuonna 2004 pystyttää pääaukiolle vanhojen jo 1800-luvulla poistetuiden aukion kulmissa seisseiden suihkulähteiden tilalle uudet hieman erikoiset suihkulähteet, suurin osa kansalaisista vastusti tätä ajatusta.

Lopullinen päätös suihkulähteiden pystyttämisestä kuitenkin tehtiin, kun Plzeň valittiin Euroopan kulttuurikaupungiksi vuonna 2015. Kulttuuripääkaupungin jäljiltä kaupungin tapahtumatarjonta on yhä runsasta.

Myös Plzeňissä on oma ruttopylväs. 

Se komeilee yhdessä keskusaukion kulmassa.

Ruttopylväät ilmestyivät Keski-Eurooppaan kaupunkeihin 1700-luvulla juhlistamaan ruttoepidemioiden loppua.

Toinen näkyvä maamerkki on kaksitorninen synagoga, joka on yksi Euroopan suurimmista.

Siihen sanotaan mahtuvan jopa 2500 ihmistä.

Vuonna 1892 perustetun synagogan minareettimaiset tornit kohoavat 65 metrin korkeuteen. Synagogassa on selvästi vaikutteita islaminuskosta ja ortodoksisuudesta.

Synagogaa käytettiin varastona Toisessa maailmansodassa ja se suljettiin kokonaan kommunistivallan aikana. Synagoga kunnostettiin ja avattiin uudelleen vasta parikymmentä vuotta sitten.

Plzeňissä ei ole enää kovin monta uskontaan harjoittavaa juutalaista, joten synagogaa käytetään myös konserttisalina ja valokuvataiteen näyttelytilana. Avoinna se on sunnuntaista torstaihin klo 10-17 ja sisäänpääsymaksu on 120 CZK.

Vastapäätä synagogaa on kaupungin teatteri, jonne viiletti nenän edestä kaksi pissistä.

Siinä sitten kohtuullisen viileässä säässä suoritettiin vaateidenvaihto ja aloitettiin kuvaussessio, jossa otettiin selffieitä ja kuvattiin toisiaan mitä ihmeellisemmissä keikistelyasennoissa.

Kuvia katsottiin, niistä neuvoteltiin, asetuttiin uudestaan keikistelyasentoon, taas katsottiin ja arvioitiin kuvia sekä kuvattiin uudestaan ja uudestaan. Hermo meinasi mennä, kun homma vaan kesti ja kesti. No onneksi häipyivät ja sitkeä odottaminen palkittiin. Saimme kuvan teatterista ilman päästä varpaisiin pynttäytyneitä prinsessoja.

Kaupungin vanhan osan katujen varsilta löytyy paljon ravintoloita sekä kahviloita, joissa hintataso on huomattavasti edullisempi kuin Prahassa tai Karlovy Varyssa oli. Tosin vielä halvemmalla ruokaa ja juomaa saa kulkemalla hieman ydinkeskustan ulkopuolelle, mutta silloin ei voi enää taata, että ruokalistaa löytyy englanniksi tai tarjoilija osaa muuta kieltä kuin tšekkiä. Itseasiassa monet osasivat myös saksaa ja sillä olisi saanut palvelua. Hieman sivummalla törmää myös hienoihin seinämaalauksiin ja graffitteihin.

Länsi-Böömin museo on yksi Tšekin tasavallan suurimmista museoista ja sen kokoelmassa on huimat kaksi miljoonaa esinettä.

Avoinna museo on tiistaista sunnuntaihin klo 10-18 ja sisäänpääsy kaikkiin näyttelyin maksaa 200 CZK.

Museossa riittää katsottavaa, ja sen eri näyttelyosastot kiinnostavat takuu varmasti kaikkia.

Erityisen kiinnostava on miletarium näyttely.

Vain harvat tietävät, että Kaarle IV perustama Tšekin tasavallan vanhin säilynyt asevarasto sijaitsee Plzeňissä. 

Museossa on esillä ainutlaatuinen kokoelma ampuma-aseita ja muita aseita. 

Asevaraston kokoelman goottilaisia ​​kiväärejä ja muskettiaseita 30-vuotisen sodan ajalta pidetään harvinaisuutena Euroopassa.

Sotahistorioitsijat ympäri maailmaa vierailevatkin museossa nähdäkseen Plzeňin kaupungin harvinaisen asevaraston, jossa on runsaasti aseita kolmen vuosisadan ajalta.

Plzeň on yksi perinteisen tšekkiläisen nukketeatterin kehdoista, ja se lisättiin hiljattain UNESCOn maailmanperintöluetteloon. Muzeum Loutekissa eli Nukkemuseossa on esillä Plzeňin nukketeatterin historia.

Kiertelevät nukkenäyttelijät matkustivat vuosisatojen ajan kaupungista toiseen, mutta 1800-luvulle Plzeňiin oli pystytetty pysyvä näyttämö. Esitykset eivät olleet vain lapsille, vaan ne sisälsivät usein terävää satiirista huumoria.

Museo on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 10-18. Sisäänpääsymaksu on 60 CZK. Kymmenen minuuttia kestävä esitys oli niin ihana ja toi muistoja omista nukketeatterileikestä lapsuusvuosina, joissa käsinukkeina seikkailivat Kasper, Jesper ja Joonatan.

Hyvä hetki hengähtää on Mlýnská strouha puistoalueella, joka tunnetaan myös nimellä Plzeňin Venetsia. Puistossa on pieni tekojärvi, jota ympäröi rehevä kasvillisuus.

Neitsyt Marian taivaaseenastumisen kirkko on yksi Plzeňin vanhimmista kirkoista.

Se on osa entistä fransiskaaniluostaria, jossa on uskonnollisen taiteen museoksi kutsuttu näyttely.

Näyttely on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 10-18 ja sisäänpääsymaksu on 80 CZK.

Näyttelyssä on esillä uskonnollista taidetta ja liturgisia esineitä.

Luostarin tilat ovat säilyneet hyvin alkuperäisessä goottilaisessa muodossaan.

Aivan kuten luostarilla, niin myös siihen kuuluneella kirkolla on ollut kivinen tie.

Ensin sen tuhosivat hussilaiset, sitten Mansfeldin armeija.

Onneksi kirkon barokkityylinen osa kesti 30-vuotisen sodan. Kirkkoon pääsee vierailemaan päivittäin riippuen kirkon palvelusohjelmasta.

Länsi-Böömin galleria on alueen merkittävin gallerialaitos.

Se sijaitsee Masné krámyssa.

Galleriassa esillä oleva kokoelma kattaa historiallisen ajanjakson 1300-luvulta nykypäivään.

Kokoelmassa on paljon tšekkiläistä taidetta 1800- ja 1900-luvun vaihteesta sekä tšekkiläisen modernismin teoksia, joihin kuuluu erityisen arvokas kubismin kokoelma.

Galleriassa voi vierailla tiistaista sunnuntaihin klo 10-18. Sisäänpääsymaksu on 70 CZK. Toinen mielenkiintoinen galleria on Plzeňin kaupungingalleria.

Plzeňistä jatkoimme matkaa seuraavana aamuna Ceske Budojeviceen etelä Tsekkeihin. Toiveena oli, että aurinko edes seuraisi meitä. Lämpö kun oli jäänyt parkkiin Espanjan ylle ja tarjosi niille huudeille melkoiset keväthelteet.

Takaisin alkuun

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply