Milano – Torino – Genova – Pisa – Firenze – Rimini – San Marino – Bologna – Padova – Venetsia – Verona – Bergamo – Como
Rimini
Riminiin eksyimme San Marinon takia. Firenzestä ei mene suoraa junaa Riminille, vaan matka täytyy tehdä Bolognan kautta. Ensimmäinen junaosuus tehtiin Firenze Santa Maria Novella asemalta Bolognan keskusasemalle, jossa vaihdettiin junaa. Odotusajan junanvaihtoon piti olla noin 20 min. Ensimmäinen juna oli myöhässä 15 minuuttia, joten vaihto missattiin ja seuraava odotusaika oli melkein tunnin.
Italian junia mollataan ehkä syyttä, sillä aseman kuulutukset ja info pelasi hienosti, samoin palvelu ja uuden junalipun saanti.
Trenitalia hoiti asian varsin mallikkaasti, iso kiitos.
Hintaa ensimmäiselle matkaosuudelle tuli alle 40 € kahdelta henkilöltä. Toinen matkaosuus tehtiin Bologna- Rimini. Matka-aika oli 1,15 h ja hintaa tälle siirtymälle kahdelta matkustajalta tuli noin 30 €. Riminin juna-asema sijaitsee Vanhan kaupungin kupeessa.
Riminin kaupungin jakaa kahtia rautatie, joka kulkee keskustan kohdalla reilun puolen kilometrin päässä Adrianmeren rannikosta. Juna-asemalta ei siis ole pitkä matka rannan alueelle.
Aseman edustalla oleva Piazzale Battisti aukio on joukkoliikenteen keskus, jossa voi nousta linja-autoihin, juniin ja taksiin. 
Rimini on Adrianmeren suosituin rantapaikka.
Rimini on pieni kaupunki, jonka keskusta on tiivis. Kaikki tarvittava löytyy melkeinpä poikkeuksetta kävelymatkan päästä.
La Marina ranta-alue onkin Riminin pääpaikka ja sen on varsinainen hotellien ja palveluiden keskus.
Nyt syyskuun lopussa turistikausi oli jo loppunut ja meno alueella rauhaisaa. Rannalla seistessä olotila muuttui hyvinkin turvalliseksi ja hidastempoiseksi… Riminin paras nähtävyys ja nautinto onkin juuri rannan alue – kesällä ja aurinkoisessa säässä.
Toki Riminissä on muutakin kuin ranta. Riminin varsinainen keskusta alkaa rautatieaseman edustalta. Juna-aseman toisella puolella on Vanha kaupunki, jossa sijaitseva Tempio Malatestiano eli Malatestianon temppeli on Riminin tärkein kirkko. Sen vieressä on aamusta iltaan avoinna oleva Mercado Coperto eli kauppahalli.
Vanhaan kaupunkiin kuljetaan Arco di Augustus – Augustuksen portista, joka on Vanhan kaupungin pääkadun päässä, aivan Vanhan kaupungin rajalla oleva vanha roomalainen muistomerkki.
Piazza Cavour aukion lähellä on kauniita rakennuksia ja kaikenlaista tutustumisen arvoista.
Palazzo del Podestà on kaunis goottilaistyylinen palatsi, joka on nykyisin kaupungintalo, ja sen vieressä olevassa rakennuksessa on taide- ja valokuvanäyttelyitä.
Lähellä sijaitseva linnake Castel Sismondo – Rocca Malatestiano on kahdesta nimestään huolimatta paikka, jonka valtaosa turisteista jättää tietämättään huomiotta. Paikka ei ole avoinna yleisölle, paitsi erityistilaisuuksien aikana. Ulkoapäinkin se on komeaa katsottavaa, vaikkakin oli juuri osittaisen korjauksen alla. Matkalla aukiolta linnakkeelle on paljon ravintoloita ja keskiviikkoisin sekä lauantaisin alueella on torikojuja.
Vanha Ponte di Tiberio silta ylittää Portocanalen.
Sillan yli kulkee normaali liikenne, vaikka silta näyttää ulkoisesti melkoisen ränsistyneeltä.
Sillan lähellä on kaupunginmuseo ja Piazza Ferrarin kirurgin talo eli Domus del Chirurgo. Alueella on kuulemma hyviä kalaruokaravintoloita ja pizzerioita, joita emme tällä kertaa ehtineet kokeilla.
Riminin rannan yhteydessä on maailmanpyörä, josta on upeat näkymät Riminiin ja pitkin merenrantaa johtavaa 15 km pitkää valkoista hiekkarantaa. Rannalla on myös majakka, jonka vieressä on delfinaario.
Harvoin laitan hotellikommentteja blogiini, mutta iso plussa pitää antaa hotelli Card Internationalille, joka oli aivan juna-aseman lähellä. Sijainti ja itse hotelli oli mainio, samoin erittäin hyvä aamiainen ja palvelu.
15 minuutin päässä Riministä on mini Italia puisto, jossa on kaikki tärkeät Italian nähtävyydet esillä. Esitteiden ja kehujen mukaan paikka olisi voinut olla käymisen arvoinen, mutta meillä aikataulu ei siihen antanut nyt mahdollisuutta.
San Marino
Kun kerran huudeilla huideltiin, niin pitihän se mennä käymään myös Italian ympäröimässä Euroopan pienimmässä tasavallassa San Marinossa.
San Marino sijaitsee Titano vuoren rinteillä melko lähellä Riminiä.
Junaa ei San Marinoon mene, joten matkasimme sinne linja-autolla. San Marinoon pääseekin kätevimmin bussilla Riministä.
Helpointa on hypätä bussiin Riminin juna-asemalta tai Augustuksen portilta. Kesäaikaan bussi kulkee myös Piazza Tripolin kautta. Bussilipun hinta edestakaisin oli 10 € ja sen saa kätevimmin ostettua esim. Riminin juna-asemalta tai sitten Burger King-ravintolan viereisessä olevasta kioskista.
Bussit kulkevat Rimini – San Marino väliä talviaikaan 75 minuutin välein. Tunnin bussimatkan aikana voi ihailla maisemia. Matkan loppuosa kuljetaan kapeita, jyrkkiä ja hyvin kiemuraisia teitä.
San Marinossa päätepysäkki on aivan Vanhan kaupungin kupeeseen.
Linja-autopysäkiltä on lyhyt, mutta jyrkähkö matka ylös keskustaan.
Paikka ei kaikilta osin sovi lastenrattaille tai liikuntarajoitteisille.
San Marinon keskustaan pääsee myös köysihissillä. Borgo Maggioren linnalta lähtevä köysihissin edestakainen matka maksaa 5 € ja yhdensuuntainen matka 3 €. Matka kestää 2 minuuttia ja siinä voi ihailla upeita maisemia.
San Marino on niin pieni, että sen on kiertänyt helposti puolessa päivässä.
San Marinossa käytetään euroja, vaikka maa ei EU:hun kuulukaan. San Marinosta on helppo löytää ravintoloita ja ruokakulttuuri on samanlainen kuin Italiassa. Siellä myös puhutaan italiaa.
Monet näistä ravintoloista sijaitsevat huikeilla näköalapaikoilla ja niistä kannattaa totta tosiaan nauttia.
Näkymät veivät kiireen pois ja toivat tilalle hetken….
Paikka oli syyskuussa rauhallisuuden tyyssija.
Erityisesti ravintoloita on Vanhassa kaupungissa, joka itsessään on myös kaupungin suurin nähtävyys. San Marinon pääkaupunki San Marino onkin UNESCOn maailmanperintökohde.
Vanhassa kaupungissa on tornia, muuria ja museota sekä myös kaupallisempaa matkailutarjontaa. San Marino on keskihintainen vierailupaikka. Juomat ja syöminen on ravintoloissa halvempaa kuin Suomessa.
San Marinon päänähtävyyksiä ovat, Vanhan kaupungin lisäksi, Titano vuoren päällä sijaitsevat kolme tornia; Rocca eli Guaita- torni 1, Cesta- torni 2 ja Montale –torni 3.
Tornit ovat valtakunnan tärkein symboli ja ne näkyvätkin lilliputtimaan moneen kolkkaan.
Kaksi ensimmäistä tornia ovat itse asiassa pieniä linnoja.” Linnoihin” pääsee tutustumaan maksua vastaan. Ensimmäinen torni sijaitsee suoraan Vanhan kaupungin edessä. Tornilta on hyvät maisemat merelle asti.
Torni kakkosessa toimii asemuseo, jossa on esillä jousia, miekkoja, haarniskoita, tuliaseita ja muta aseistusta. Tästä tornista näkee hyvin kaksi muuta tornia ja lisäksi pääsee kiipeämään tornin huipulle, josta on valokuvauksellinen näköala Vanhaan kaupunkiin ja muualle ympäristöön. Portaat ylös torniin ovat kapeat ja jyrkät, joten liikuntarajoitteisille ne eivät sovi.
Kolmas torni seisoo hieman kauempana kivetetyn metsäpolun päässä. Torni on vaatimattomampi kuin muut tornit ja sinne ei pääse sisälle. Tornit sijaitsevat lähellä toisiaan, ja niiden välinen vaellusreitti on kaunis mutta siinä on jyrkkiäkin korkeuseroja.
Kaupungissa on tornien lisäksi myös muitakin nähtävyyksiä. Palazzo Publico eli San Marinon kaupungintalo sijaitsee hienolla paikalla Vapauden aukiolla. Kaupungintalossa voi myös vierailla.
Kaupungintalon edessä tapahtuu kerran tunnissa vahdinvaihto, jota on hauska seurata.
Aukiolla on myös pieni vapaudenpatsas.
Paikasta aukeaa komeat näkymät ympäristöön.
Moni turisti haluaa myös passiinsa San Marinon leiman.
Tyypillistä onkin ostaa pari postimerkkiä, jotka leimataan passin sivuille.
Leiman passiin saa turisti-infosta.
Keräilijät ostavat myös mielellään San Marinosta kolikoita ja postimerkkejä.
San Marino on Tax Free alue ja se onkin himoshoppailijan taivas.
Meiltä jäi Tax Free edut tällä kerralla käyttämättä.
San Marinon Vanhassa kaupungissa kapeat kadut mutkittelevat ylös ja alas.
Talot on rakennettu toisiinsa kiinni jyrkän vuoren rinteille.
Paikka on kaikkineen erittäin siisti ja turvallinen.
Rakennukset ovat erityisen hyvässä kunnossa ja ihmiset olivat hyvin ystävällisiä.
San Marinossa ei ole kovin paljon muita nähtävyyksiä, kuin upeat maisemat.
Paikassa on kaksi turisteille avoinna olevaa kirkkoa, joista Pyhän Marinuksen basilika on kirkoista suurin ja tärkein.
Toinen nähtävyys on Pyhän Franciksen kirkko, joka on puolestaan maan vanhin kirkko.
Toisin kuin Italian puolella olevat koristeelliset kirkot, nämä kirkot olivat kovin vaatimattomia.
San Marinon lilliputti valtion muut alueet sijaitsevat, Superstradan varrella ja maaseudulla, eikä niissä ole juurikaan nähtävää.
Bologna
Back to Bologna… Saavuimme Bolognan keskusasemalle illalla noin yhden tunnin junamatkan jälkeen. Rimini-Bologna junamatkan hinta meiltä kahdelta oli oli alle 30 €. Juna-asemalta suuntasimme suoraan hotelille. Bologna on keskeisen sijaintinsa ja hyvien junayhteyksien takia mainio paikka siirtyä moneen muuhun kohteeseen Italiassa.
Bologna tunnetaan Italiassa ruoan ja kulttuurin keskuksena.
Kaupungissa olikin maistettava nimikkoruokaa, pasta alla bolognesea – hyvää oli.
Oikeastaan pasta bolognese ei ole kotoisin Bolognasta.
Vaikka Bologna itsessään on suuri kaupunki, ovat kaikki turistinähtävyydet pienellä alueella ydinkeskustassa.
Julkisia kulkuneuvoja ei Bolognassa tarvitse. Linja-autoa tai taksia tarvitsee ainoastaan jos matkaa lentokentälle.
Mikäli haluaa kuitenkin kiertää nähtävyydet muutoin kuin jalkaisin, hyvä vaihtoehto on Hop on Hop off bussi tai pyörillä kulkeva kaupunkijuna. Hintaa kaupunkikierrokselle vaihtelee riippuen valitusta kulkuväineestä ja kierroksesta.
Bolognan ydinkeskustassa eli vanhoissa kortteleissa pääaukioiden ympäristössä sijaitsevat lähes kaikki nähtävät kohteet.
Kannattaa myös katsoa, mitkä käyntikohteet sisältyvät Bologna Cardiin.
Aukioiden Piazza Maggiore ja Piazza del Nettuno välissä on palatseja, joissa nykyään on museoita ja muuta katsottavaa. Alueella on myös paljon kahviloita ja ravintoloita.
Piazza Maggioren laidalla on yksi maailman suurimmista kirkoista, Basilica di San Petronio. Itse kirkkoon on ilmainen sisäänpääsy, sen sijaan panoramaterassille ja kappeliin on kumpaankin erikseen 5 € maksu.
Jotta kirkossa saa kuvata, pitää maksaa kolmen euron kuvausmaksu.
Merkiksi maksusta saa ranteeseen keltaisen rannekkeen.
Maksu kannattaa todellakin maksaa.
Bologna welcome sivuilta voi ladata ilmaisen audioguiden useimpiin Bolognan kirkkoihin.
Bolognassa on myös muitakin upeita ja käymisen arvoisia kirkkoja. Santa Maria Della Vita, jonne sisäänpääsymaksu on 5 €, jos lisäksi haluaa käydä kirkon museossa, kannattaa ostaa yhdistelmälippu.
San Domenicon kirkko kannattaa myös käydä katsomassa.
Tämä melko vaatimattoman näköinen kirkko kätkee sisäänsä loistoa ja kauneutta.
Kirkkoon on ilmainen sisäänpääsy.
San Giacomo Maggioren kirkkoa pidetään yhtenä Bolognan kauneimmista kirkoista. Kirkossa on lähes jatkuvasti kirkollisia toimituksia ja kuvaaminen siellä on kielletty. Myös Santo Stefanon kirkko on pistäytymisen arvoinen.
Piazza di Porta Ravegnana aukiolla on kaksi tornia – Le Due Torri. Ansinellin tornit ovat Bolognan maamerkki.
Torre degli Asinelli on korkea ja kapea torni. Sen huipulle pääsee kiipeämällä 498 askelmaa.
Portaat ovat osittain melkoisen jyrkät ja kapeat ja hintaa kapuamiselle tulee 3 euroa.
Nykyään tornin katetussa porraskäytävässä on pieniä käsitöitä myyviä paikkoja.
Toinen torni, Torre Garisenda on pienempi ja se on Pisan tornin tavoin kalteva.
Bolognassa kuten monessa muussakin Italian vanhoissa kaupungeissa on paljon katettuja jalkakäytäviä eli I Porticeja.
Ehdottomasti kauneimmat Bolognan nähtävyydet ovat nämä käytäväkadut ja katujen varsien rakennukset, jotka hehkuvat punaisen ja keltaisen eri sävyissä.
Kaupungista puhutaankin punaisena kaupunkina.
Ylhäältä käsin katsottuna kaupunki tosiaan näyttääkin punaiselta.
Yksi käymisen arvoinen paikka on Teatro Comunale, eli Bolognan oopperatalo.
Sinne tehdään 10 € hintaisia opastettuja kierroksia.
Kierrokset tehdään italiaksi ja englanniksi ja niitä on vain kerran tiettyinä päivinä.
Ajankohdat ja ennakkovaraukset kannattaa tehdä etukäteen netin kautta.
Taiteen ystäville Bolognasta löytyy useita hyviä museoita.
Kaupungin ylpeys on tuhat vuotta vanha yliopisto, joka on maailman vanhin olemassa oleva yliopisto.
Yliopisto käsittää kymmeniä rakennuksia, joista osa on jopa 500 vuotta vanhoja.
Yliopiston museoihin kannattaakin tutustua.
Nähtävä oli Arkeologisen museon, Museo Civico Archeologico vieressä oleva Teatro Anatomico, jossa keskiajalla opetettiin, ja havainnollistettiin ihmiskehoa ja sen leikkelyä.
Paikka on sisäpihalla ja sinne mennään porttikongista.
Tämä yliopiston entinen päärakennus toimii nykyään Bolognan kirjastona sekä anatomian teatterin kotipaikkana. Paikka on kerrassaan upea.
Anatomian teatteriin on 3 euron pääsymaksu, ja se on avoinna arkipäivinä klo 10–18, lauantaisin klo 10–19 ja sunnuntaisin klo 10–14.
Hieman kaupungin ulkopuolella on Santuario Madonna di San Luca.
Kirkko sijaitsee kukkulan päällä, noin 3,5 kilometrin päässä keskustasta ja parhaiten sinne pääsee Piazza Maggiorelta lähtevällä San Luca Express kaupunkijunalla.
Kapunkijunalla kulkeminen maksaa 10 €/henkilö.
Toki kukkulalle voi myös nousta kiipeämällä yli 600 rappusta. Ylhäältä kukkulalta on upeat näkymät Bolognaan. Itse kirkkoon on ilmainen sisäänpääsy, mutta näköalaterassille on erillinen 3 € maksu.
Kirkkokukkulalle johtaneesta katetusta jalkakäytävästä on vielä pylväitä olemassa ja parhaiten niihin pääsee tutustumaan jalkaisin.
Bologna oli rento, rauhallinen ja turvallisen oloinen kaupunki.
Siellä ei myöskään ollut kiusaksi asti kaduilla kaupittelevia krääsänmyyjiä ja pummeja, eikä kerjäläisiä, kuten monessa aiemmassa kohteessamme.
Italiassa on tapahtunut valtava siistiytymismuutos.
Kaikissa käymissämme kohteissa on roskapussit ja katujen törkyisyys kadonnut, mikä oli isosti positiivista.
Padova
Matkustimme illaksi Padovaan. Junamatka Bolognasta Padovaan maksoi kahdelta alle 40 € ja matkaan meni aikaa noin tunti. Padova on Venetsian lähin kaupunki. Venetsiaan on Padovasta noin ½ h junamatka, miksi valitsimmekin sen yöpaikaksi. Hotellien hinnat Padovassa ovat kohtuulliset ja hinta-laatusuhde parempi kuin Venetsiassa.
Padovan juna-asema sijaitsee aivan kävelyetäisyydellä keskustasta ja siellä on helppo liikkua matkatavaroiden kanssa, toisin kuin Venetsiassa.
Padovan asemalta on reilu kilometrin matka Padovan Vanhaan kaupunkiin, jossa kaikki nähtävyydet ovat.
Kävellen Vanhaan kaupunkiin menee noin 20 minuuttia, mutta juna-aseman edestä sinne menee myös raitiovaunu.
Lipun voi ostaa raitiovaunupysäkeillä olevista automaateista.
Kertalippu maksaa alle 2 € ja sillä voi matkustaa 75 minuutin ajan. Vaihtoehtoisesti voi hankkia päivälipun hinta on alle 5 €.
Padovassa oli paljon pyöräilijöitä, mikä ei ole se tavallisin liikkumismuoto Italiassa. Lieneekö suuri pyöräilijöiden määrä johtunut siitä, että kaupunki on yliopistokaupunki, jossa nuoret näyttivät suosivan erityisesti pyöräilyä. Kaupunkipyöriä on myös mahdollisuus vuokrata Padovassa.
Padovan Vanhan kaupungin alueella kulkee kaupunkijuna, jolla voi kiertää eri nähtävyydet. Padovan keskusta on pieni. Kaikki oleellinen onkin kaupungissa nopeasti kierretty.
Prato della Valle on iso aukio, jossa on puistoalueita ja erilaisia nähtävyyksiä.
Lauantaisin Prato della Valle aukiolla on suuret markkinat, joita juuri purettiin kun saavuimme sinne.
Puiston ympäri menevä vesikanava patsaineen ja siltoineen oli kaunis ja kuvauksellinen.
Muutakin nähtävää kaupungissa on, kuten Rooman aikaisia raunioita, lisää kirkkoja, kasvitieteellinen puutarha, juutalaiskorttelisto ja museoita, joista Gioton ja Tintoreton töitä esittelevä taidemuseo on suosituimpia vierailukohteita.
Padovassa kannattaa käydä Sant’Antonio di Padova kirkossa, joka sijaitsee Piazza del Santo aukiolla. Kirkko on hieno ja varsinaisena pyhiinvaelluspaikkana kirkossa on Sant’Antonin hautakammio, jonka sisustaa koristavat Donatellon veistokset. Kirkkoon on ilmainen sisäänpääsy.
Toinen hieno kirkko vierailla on Cattedrale di Santa Maria Assunta, joka tunnetaan myös Padovan katedraalina.
Upeita seinämaalauksia voi ihastella kirkon Oratorio di San Giorgio sekä Cappella degli Scrovegni kappelissa, jonne sisäänpääsy on 8 €.
Cappella degli Scrovegni on kovin vaatimattoman ja pienen näköinen rakennus ulkoapäin. Sisäänsä tämä melko pieni kappeli kätkee upeat seinät ja katot, joita koristavat Gioton freskot.
Jos haluaa välttyä jonottamiselta, kannattaa lippu hankkia ennakkoon netin kautta. Harmillisesti tässä kappelissa on kuvauskielto.
Vanhan kaupungin kadut ja kujat ovat aika tyypillisiä italialaisia.
Vanha kaupunki on myös suurelta osin kävelykaupunkialuetta.
Isoja aukioita reunustavat upeat rakennukset ja monet eri kahvilat ja ruokapaikat.
Hieno aukio on Plazza della Regiane. Plazza della Signorissa pidetään ulkomarkkinoita, joissa myydään kaikenlaista tavaraa.
Piazza delle Erbe, Piazza della Frutta markkinat sijaitsevat kuninkaallisen palatsin edessä olevalla aukiolla.
Kummatkin markkinat ovat avoinna maanantaista lauantaihin aamupäivisin ja illasta markkinakojut vaihtuvat ravintoloiden ulkoalueiksi.
Padovan yliopisto piti käydä katsomassa, jo ihan sen kuuluisten oppilaidensa takia.
Galileo opetti Padovan yliopistossa ja Copernicus opiskeli siellä.
Vuonna 1678 yliopistossa myönnettiin naiselle maailman ensimmäinen korkeakoulututkinto.
Padovassa ei ole kovin paljon nähtävää, enkä ole aivan varma kannattaako Padova card hankkia, vaikkakin hinta on melko edullinen. Jos kortin hankkii kannattaa huomioida, että esim. Giotton freskoihin on tehtävä ilmaisen sisäänpääsyn lisäksi erillinen vierailuvaraus, jonka hinta on 1 €.
Padovaa kiertää myös Hop on Hop off bussi, jonka hinta on 15 €. Nähtävää on sen verran vähän, että bussikyytiä niiden kiertämiseen ja katsomiseen ei välttämättä tarvitse.
No Comments