G-8DK1F0333J
Monthly Archives:

lokakuu 2016

Yleinen

Junailua Espanjassa osa 3 Alicante – Valencia – Barcelona – Montserrat

Madrid – Segovia – Toledo – Sevilla – Gordoba – Granada – Alicante – Valencia – Barcelona – Montserrat

 

Alicante

Alicante on hyvin suosittu turisti- ja rantalomakohde kesäisin, mikä näkyykin Alicantessa. Palvelu on hyvää ja ystävällistä, ruoka on erinomaista ja ihan kohtuuhintaista. Alicantessa on vilkas mutta rauhallinen yöelämä, jota emme kylläkään käyneet testaamassa. Majoituimme Hotel Maya Alicanteen, joka oli erinomainen hotelli lähellä Postiguetin rantaa ja josta on hyvät yhteydet sekä lehtokentälle, että kaupunkiin.

Alicantessa ei ole kovin paljon nähtävää. Vanhassa kaupungissa on pari hienoa kirkkoa ja linnake joka sijaitsee Benacantil vuoren päällä.

Santa Bàrbaran linnakkeessa ei ole juurikaan mitään katsottavaa , mutta sieltä on mainiot näkymät alas kaupunkiin ja kauas Välimerelle. Linnakkeelle pääsee hissillä, jonka pääsymaksu on alle 3 €.

Santa Maria kirkko sijaitsee vanhan kaupungin aukiolla. Sinne mennessämme jouduimme ovien sulkeuduttua mukaan paikallisiin häihin.

Olemmekin matkoillamme kuokkineet ja vierailleet useimmissa häissä, hautajaisissa ja ristiäisissä, mikä on ollut ihan mukavaa ja avartavaa.

Vanhan kaupungin alueella on vielä San Nicolásin katedraali sekä paljon kivoja pieniä putiikkeja ja muutama taiteen museo. Vanhakaupunki on aika pieni, mutta silti ihan mukava paikka vaellella. Alue on osittain mäkistä ja vaikeakulkuista, miksi se rajoittaa liikuntarajoitteisten ja lastenrattaiden kanssa liikkuvia.

Alicanten keskusta-alue ei ole kovin laaja ja siellä selviää kävellen. Jos kuitenkin haluaa kulkea kauemmas, esimerkiksi hiekkarannoille, joita lähistöllä on useita, kannattaa turvautua linja-autoon tai raitiovaunuun.

Suosittu hiekkaranta on San Juanin ranta, mutta lähistöllä on myös n.30 min päässä El Altetin upeat rannat jotka ovat aivan luonnontilassa.

Alicantessa on laajat satama-alueet. Marinassa on kiva katsella ihmisten liikkumista ja naukkailla vaikkapa Sangriat. Satama-aluetta reunustaa palmupuinen promenadi Explanada de España, joka on päällystetty pienistä marmoritiilistä. Promenadi on vilkas ihmisten kohtaamispaikka ja siellä on myös erilaisia myyntikojuja.

Teimme myös pienen pyrähdyksen lähistöllä olevaan Santa Poalaan, jossa ei juurikaan ollut nähtävää.

Keskikaupungissa oli linnake, kalasatama ja kauppahalli. Santa Poalasta pääsee Alicanten edustalla olevalle Tabarcan saarelle.

Saarelle pääsee myös Alicanten satamasta. Saaren luonto on ainutlaatuinen ja siellä on hyviä kalaravintoloita. Sinne emme valitettavasti tällä matkalla ehtineet, koska syyskausina matkoja tehdään harvemmin ja yhtenä päivänä kelit olivat melko kehnot.

Helppo vierailukohde olisi ollut myös Benidorm, jonne olisi päässyt raitiovaunulla n. 70 minuutissa. Päätimme jättää sen väliin, koska ennakko-oletuksena se olisi ollut Aurinkorantojen kaupunkien kaltainen turistirysä.

Alicante on suosittu lomakohde, jonne lennetään Suomesta. Lentokentälle pääsee kaupungista linja-autolla tai taxilla. Lentokenttä on sen verran lähellä kaupunkia, että taxi ei tule kovinkaan kalliiksi. Myös linja-autolla on helppo mennä lentokentälle.

Päärautatieasema Estación ja Alicanten linja-autoasema sijaitsevat aivan vanhankaupungin lähellä. Alicantesta pääsee kätevästi junalla läheisiin kaupunkeihin. Me jatkoimme junailua kohti Valenciaa Euromed junalla. Matka taittui sutjakkaasti alle kahdessa tunnissa. Jos matkan tekee ilman Renfen Spain Passia, on lipun hinta pelkästään ostettuna vähän yli 20 €/ suunta, riippuen matkustusajankohdasta.

 

Valencia

Saavuimme Valencian Valencian Joaquin Sorolla  juna-asemalle, joka on päärautatieaseman Estació del Nordillle vieressä.

Joaquin Sorolla asemalta lähtevät ja sinne saapuvat Euromed junat Alicantesta ja Barcelonasta sekä suurnopeusjuna AVE Madridista. Valencian päärautatieasema on kerrassaan kaunis rakennus.

Juna aseman vieressä on Valencian härkätaisteluareena Plaza de Toros de Valencia. Tämä härkätaisteluareena on todella iso ja Valenciaa pidetäänkin yhtenä Espanjan suurena härkätaistelukaupunkina. Areenalla on pari härkätaisteluun liittyvää museota joihin pääsee tutustumaan parin euron sisäänpääsyhinnalla.

Valencia on iso rannikkokaupunki Välimeren rannalla. Hyvin pian huomasimme, miten monipuolinen kaupunkilomakohde Valencia on.

Kaupunki tarjoaa rantaelämää, nähtävyyksiä, kulttuuria ja shoppailua eli jokaiselle jotakin.  Me nappasimme käsittelyyn nähtävyydet.

Valencian vanhakaupunki on elävä alue täynnä kahviloita, ravintoloita, pikkupuoteja ja mitä mielenkiintoisempia nähtävyyksiä. Sitä voi myös kuvata sokkeloiseksi, kauniiksi ja tunnelmalliseksi. Vaikka Valencia on iso, ei siellä ollut ihmispaljouden tuntua, eikä myöskään turvatonta tunnetta.

Valenciassa on niin paljon nähtävää, että huomasimme pian arvioineemme paikkaan varatut vajaat kaksi päivää aivan liian vähäiseksi. Vanhassakaupungissa sijaitsee mm. useita keskiaikaisia kirkkoja, aukioita ja muita mielenkiintoisia historiallisia rakennuksia. Turia suihkulähde sijaitsee Neitsyt Marian aukiolla eli Plaza de la Virgenillä.

Aukiolla on useita ravintoloita ja kahviloita, joissa on mukava istuskella ja ihmetellä kaupungin menoa.

Aukion lähellä sijaitsee myös Valencian katedraali Catedral de Santa María de Valencia, jossa kannattaa ehdottomasti vierailla. Katedraali on upea sisältä ja yhdessä sen vitriinistä on aarre, jota Espanjan kirkko pitää Graalin maljana.  Sisäänpääsy Katedraaliin oli 8 €. Mitään kummempia jonoja ei syyskuun lopussa ollut, mutta kiireisimpään turistiaikaan voi katedraaliin joutua jonottamaan. Kannattaa siis silloin hankkia liput netistä ennakkoon.

Katedraalin yhteydessä sijaitsevassa Santo Cálizin kappelissa toimii museo, jossa on myös paljon katsottavaa. Museon sisäänpääsy on 8 €. Lisäksi Katederaalin torniin El Miguleteen pääsee ihailemaan maisemia, kunhan on ensin maksanut pari euroa ja sen jälkeen kiivennyt 207 askelmaa.

Samalla aukiolla sijaitsee olemattoman oloinen Basilica de Virgen de Los Desamparados kirkko.

Kirkon kattomaalaukset ovat kerrassaan upeat. Tähän kirkkoon on vapaa sisäänpääsy. Kirkossa toimii myös Valencian pyhimykselle omistettu museo.

Valenciassa riittää kirkkoja ihailtavaksi.Kävimme ainakin vielä kolmessa muussakin kirkossa, jotka vaan pompsahtivat esiin milloin mistäkin. Usein vain pistäydyimme sisään uteliaisuutta, sillä ulkokuori ei vihjannut sisään kätketystä kauneudesta.

Iglesia San Nicolas de Bari Kirkko oli koristeltu lattiasta kattoon kullalla, kauniilla maalauksilla ja koristeellisilla figureilla. Koko kirkon katto oli koristeellisten maalausten peitossa. Kuuden euron pääsymaksu kannattaa ehdottomasti maksaa.

Hieman sivummalla mitään sanomattomien rakennusten ja alueen keskellä on Valencian hienoin palatsi Palacio del Marqués de Dos Aguas.

Jo ulkoapäin palatsi erottuu koristeluineen ja marmori julkisivuineen ympäristön muista taloista.

Julkisivu on hulppea, eriväristä marmoreista veistetty. 3 € pääsymaksulla voi ihailla palatsin loistoa myös sisältäpäin. Rakennuksen sisäpihalla on esillä upeita hevoskärryjä ja ihailla voi myös entisajan keramiikkataidetta rakennuksen yhteydessä olevassa keramiikkamuseossa.

Valencian vanhankaupunginportti Torres de Serranokseen pääsee kapuamaan 2 € hinnalla ja sieltä voi ihailla maisemia. Portin sisäpuolella on vanhakaupunki ja toiselle puolelle aukeaa kaupunkia halkova Jardí de Turía, jonka kuivatetussa joenuomassa on nykyään valtavan pitkä puistoalue, jossa on eläintarha, puistokahviloita, jalkapallokenttiä, jumppapaikkoja, leikkipuistoja, pyöräteitä, suihkulähteitä ja piknikpaikkoja.

Myös La Ciudad de las Artes y de las Ciencias, taiteiden ja tieteiden kaupunki sijaitsee tällä alueella joenuoman merenpuoleisessa päässä.

Paikka on mielenkiintoinen ja näkemisen arvoinen, vaikka ei menisikään rakennuksiin sisään.

Jättimäistä silmänpuolikasta esittävän rakennuksen sisältä löytyy mm. elokuvateatteri, planetaario ja akvaario.

Lonja de la Seda on silkin tukkukauppaa varten keskiajalla rakennettu rakennusryhmä, joka on sekin mielenkiintoinen tutustumiskohde. Sisäänpääsy tähän Unescon maailmanperintökohteeseen on 2 €.

Kauppahalli Mercado Centraliin kannattaa poiketa. Se on tiettävästi Euroopan suurin kauppahalli.

Kuten muissakin Espanjalaisissa kauppahalleissa ihmeteltävää riittää upeissa raaka-aineissa ja runsaassa tarjonnassa.

Kauppahallissa on myös pystybaareja, joissa voi nauttia taatusti tuoreista raaka-aineista valmistettuja tapaksia ja lasin viiniä.

Valencian kaupungin alueella voi liikkua metrolla tai linja-autolla. Vanhaa kaupunkia kiertää bussi nro 5, jos ei jaksa kulkea jalan vanhan kaupungin läpi. Vanhakaupunki ja Valencian nähtävyydet ovat kaikki ihan kävelymatkan etäisyydellä. Jos tarvitsee matkalle taukopaikan, on vanhassa kaupungissa ihania kahviloita, joissa voi tehdä pienen pysähdyksen ennen kuin jatkaa matkaa.

Valenciassa voi käyttää myös pikaraitiotietä, jotka on karttoihin merkitty osaksi metroverkostoa. Taksit ovat Valenciassa, kuten muuallakin Espanjaa melko edullisia.

Kaupungin keskustan kahdelle hiekkarannalle Las Areans ja La Malvarrosa pääsee parhaiten joko raitiovaunulla tai bussilla. Aivan Valencian kaupungin eteläpuolella on Albuferan luonnonpuisto, jossa on El Saler ja La Garrofera rannat.

Valencia oli kerrassaan kiva paikka, josta jäi paljon näkemättä ja kokematta, tänne täytyy tulla ehdottomasti uudestaan. Uusi matkareitti onkin jo mielessä. Valencia – Madrid ja Pohjois-Espanjan kautta Portoon Portugaliin ja siitä alaspäin pysähdellen eri paikkoihin Portugalissa, Lissabonin kautta Malagaan ja sitten kotiin. Tämä kylläkin siirtyy matkalistan peräpäähän, mutta ehkä jonain päivänä.

 

Barcelona

Parin vauhdikkaan Valencia päivän jälkeen jatkoimme matkaa Barcelonaan Sants Estación asemalle. Hyppäsimme junaan Valencia Joaquin Sorolla asemalta, joka sijaitsee aivan Valencia Nordin vieressä. Se on uusi asema, josta lähtee AVE- suurnopeusjunat sekä Euromed juna Barcelonaan.

Euromed junat kulkevat 220 km/h ja matkustusmukavuus on aivan AVE- junien luokkaa.

Istuimet ovat tilavat ja matkalaukuille on hyvin tilaa junassa. Junissa on hyvä ja toimiva palvelu, joskin ainoana miinuksena on, että tarjolla ei ole ilmaista wifiä, vaan sen joutuu ostamaan erikseen.

Sama koskee myös AVE -junia. Tosin junissa on mahdollisuus katsoa selkänojassa olevalta ruudulta elokuvia.

Mentäessä junalle kuljetaan turvatarkastuksen läpi. Matkatavarat läpivalaistaan ja matkustusasiakirjat tarkistetaan. Jos ei matkusta junapassilla matkan hinta on n. 30 €/ suunta ja matka-aika reilu kolme tuntia.

Barcelonan Sants juna-asema on todella iso. Se sijaitsee hieman kaupungin keskustan ulkopuolella. Barcelonan juna-aseman yhteydessä on myös toinen Barcelonan päälinja-autoasemista. Juna-asemalta keskustaan pääsee kätevästi linja-autoilla 27, 32, 78, 109, 115, H10 ja V7 tai taksilla sekä metrolla L5 ja L3. Matka keskustaan kestää n. 15 min.

Kaikkiin joukkoliikennevälineisiin käyvät samat liput. Jos aikoo liikkua enemmänkin paikasta toiseen julkisilla, kannattaa hankkia kymmenen lipun T-10 kortti tai 2-5 päivän Hola Barcelona Travel Card. Lippuja voi ostaa metroasemilta olevilta lipputiskeiltä ja automaateista.

Barcelonan nähtävyydet ovat aika laajalla alueella. Samoin hotelli saattaa sijaita hieman keskustan ulkopuolella, joten paras tapa useinkin on liikkua metrolla. Barcelonan metroverkosto on kattava ja helppo käyttää.  Metrolla pääsee myös lähelle kaikkia tärkeitä nähtävyyksiä.

Hyvä hankita voi olla myös Barcelona Card. Sillä saa ilmaisen sisäänpääsyn joihinkin nähtävyyksiin sekä pääsee jonojen ohi museoihin ja nähtävyyksiin. Myös jotkut ravintolat antavat alennuksia kortilla. Lisäksi kortilla voi matkustaa julkisilla liikennevälineillä ilman lisälippuja. Kortin voi hankkia maksua vastaan haluamilleen päiville.

Barcelonassa on joitain paikkoja, jotka on pakko käydä katsomassa. Yksi niistä on La Sagrada Familia, jonne lippu kannattaa ehdottomasti hankkia etukäteen netistä.

Vaikka lipussa on sisäänpääsyaika, on sinne silti jonotettava ja läpäistävä turvatarkastus.

Kirkon ulkopuolella oli paljon turhautuneita turisteja, jotka jonottivat turhaan lippua kirkkoon tai sitten saivat sisäänpääsyajan tuntien päähän. Kirkko on kyllä huikea näky niin sisältä kuin ulkoakin.

Yhteen kirkon torniin on mahdollista päästä vierailulle. Torniin mennään hissillä ja sieltä voi kävellä alas. Olimme varanneet liput torniin, mutta ikävästi lähestyneen ukkosrintaman takia torniin meno peruttiin. Ihan halpaa vierailu Sagrada Familiassa ei ole. Lippu torniin ja kirkkoon maksoi 32 €/ hlö. No vierailu kirkossa oli jo vuosien varrella kolmas ja jokaisella kerralla siellä on mielestäni ollut sama määrä nostureita työn touhussa, joten rakennustöihin tarvittanee rahaa vielä vuosiksi etten päinkin:)

Olimme ostaneet ennakkoon liput Parc Güell puistoon.

Puistoon jonotti sata määrin ennakkoon lipun ostaneita turisteja, odottaen omaa sisäänpääsyvuoroa.

Saman verran ihmisiä odotti lippuluukulla lippua, jotta pääsisivät jossain vaiheessa jonottamaan sisäänpääsyä puistoon. Ihmisiä oli paikalla todella paljon.

Puisto on rakennettu Barcelonaa ympäröiville kukkuloille ja sinne on melko jyrkkä kiipeäminen. Puistossa on paljon ihailtavaa, joskin väkeä puistossa oli melkoisesti, miksi vierailu mukavuus hieman kärsi. Lipun hinta puistoon ennakko-ostettuna oli 10 €/ hlö.

La Rambla kävelykadulla on paljon katsottavaa. Pitkin katua on eläviä ihmispatsaita, jotka ovat taidokkaasti maskeerattuja.

Kävelykadun reunoilla ja keskellä on erilaisia laillisia myyntikojuja. Lisäksi Afrikasta tulleet siirtolaiset levittävät myytävänsä hetkessä isosta selässä kannettavasta nyytistä kadulle ja vislauksesta myös kasaavat lakanan takaisin nyytiksi, ja jatkavat matkaa eteenpäin. La Rambla vilisee ihmisiä ja jos missä niin siellä on syytä pitää omaisuudestaan kiinni.

Rannasta päin tultaessa La Ramblalta oikealla on Barri Gòtic, jossa riittää valtavasti nähtävää.

Alueella on Barcelonan katedraali Catedral de la Santa Creu i Santa Eulàlia ja luostarit, Piispan kortteli ja Kuninkaan aukio, Plaça del Rei.

Katedraalissa kannattaa vierailla myös katolla, jonne pääsee kätevästi hissillä. Käynti katolla maksaa 3 €. Jos lisäksi haluaa vierailla kirkon yhteydessä olevassa museossa ja kirkon muissa kuin yleisissä osissa, on lipunhinta 7 €. Barri Gòticissa on paljon katsottavaa ja ihailtavaa ja siellä kuluu helposti useampikin tunti.

Vasemmalla puolella noin puolessa välissä La Ramblaa on La Boqueria -kauppahalli, jossa kannattaa ehdottomasti käydä.

Se on kyllä aina turistien kansoittama, mutta kuten muissakin Espanjan kaupunkien kauppahalleissa on siellä silmänruokaa ja hyvää pikku naposteltavaa viinilasin kera. Muuten turistialueiden ruokaa ei kannata kehua maun eikä hinnan suhteen, sen sijaan syrjemmällä on mainioita ruokapaikkoja kohtuu hintaan.

Passeig de Gràcia on tunnettu ostos- ja ravintolakatu. Lisäksi kadun varrella on kuuluisimmat Gaudín suunnittelemat rakennukset Casa Milà ja Casa Batlló.

Rakennuksiin pääsee tutustumaan myös sisältäpäin, mutta me emme näin tehneet.

Itse Barcelona on niin iso ja siellä on niin paljon katsottavaa ja koettavaa, että jokainen löytää varmasti mieluista tekemistä. Barcelonaan voi myös yhdistää rantalomailun halutessaan.

Barcelonan ympäristössä on myös mainioita kohteita joissa voi vierailla, kuten Montserrat, Girona ja Figueres, joka on Salvador Dalín syntymäkaupunki sekä Tibidabo, jossa on huvipuisto. Kaikkiin näihin pääsee kätevästi paikallisjunalla ja Tibidaboon kesällä myös Tibidabo bussilla.

 

Montserrat

Me jatkoimme vielä viimeiselle etapille ennen kotimatkaa. Matkaa suuntautui päiväretkelle Montserrattiin. Montserrat sijaitsee noin 40 kilometrin päässä Barcelonasta ja sinne on kätevää matkustaa junalla.

Koska Renfen Spain Passin matkat oli kaikki käytetty, ostimme meno-paluu junalipun Plaça d’Espanya asemalta Montserrat Aeriin. Lipun hinta riippuu paljolti siitä, ostatko jo samalla kertaa kyydin ylös vuorelle vai et. Kannattaa myös katsoa minkälaisen lippucombon valitsee, koska lippuja ei voi vaihtaa sen jälkeen.

Junamatka Montserrattiin kestää n. tunnin ja köysirata tai funiculaari vie loppumatkan ylös vuorelle. Valitsimme köysiradan ja sillä meno vuorelle kesti n. 5 min ja hintaa koko paketille tuli 30 € / hlö.

Juna-asemalta kipaistiin alikulkutunnelin ali ja käveltiin muutama sata metriä jolloin olimmekin jo köysiradan lähtöpaikalla. Köysiradalta näimme, että osa ihmisistä kiipesi ylös vuorelle patikkapolkuja pitkin. Melkoinen urakka.

Vuoren päällä on luostari ja kirkko. Vuorenhuippua pidetään yhtenä koko Espanjan merkittävimmistä luonnonnähtävyyksistä ja Garlin maljan löytöpaikkana. Näkymät vuorelta olivatkin melkoiset ja luonnon vuoriin hiomat muodot todella kauniita. Paikalla oli paljon turisteja ja sinne tehdään myös pyhiinvaellusmatkoja. Tietä pitkin paikalle oli tullut myös paljon pyöräilijöitä, jotka lienevät harjoitelleen ylämäkipyöräilyä.

Alueella oli isoja rakennuksia, pari ruokalaa ja kahviota sekä itse kirkko.

Kirkko oli ihan hieno, mutta ei vetänyt vertoja matkallamme jo aiemmin näkemiimme loisteliaisiin kirkkoihin.

Montserratin luostarista löytyy Katalonian maakunnan virallinen suojeluspyhimys musta neitsyt, Virgen de Montserrat. Neitsytpatsas sijaitsee Montserrati kirkon oikeassa siivessä. Patsasta pääsee katsomaan ilmaiseksi, mutta jonot ovat aivan valtavat.

Pieni musta patsas on sijoitettu lasiseinän taakse, mutta Neitsyen käsi tulee lasiseinän ulkopuolella siten, että sitä voi koskettaa ja suudella.

Kun kaikki tärkeä oli nähty, oli aika palata takaisin Barcelonaan.

Barcelonasta lentokentälle pääsee monella eri tavoilla. Yksi helpoimpia ja tiheimpään tahtiin liikkuvia kyytejä on Aerobús. Yhdensuuntainen lippu maksaa n. 6 €.

Matkavahvuutemme oli kasvanut Barcelonassa ja päätimme ottaa aamuaikaiselle Norwegianin lennolle etukäteen tilatun shutle-bussin, joka vei meidät El Prat lentokentälle.

Hinta 60 € oli mielestäni erittäin huokea ja täysin kilpailukykyinen 8 ihmisen taxi tai metro/bussimatkaan verrattuna. Varsinkin kun lisää kokonaisuuteen matkanteon mukavuuden ja sujuvuuden sekä matkatavaroiden helpon kuljettamisen.

Yleinen

Junailua Espanjassa osa 2 Madrid – Sevilla – Gordoba – Granada

Madrid – Segovia – Toledo – Sevilla – Gordoba – Granada – Alicante – Valencia – Barcelona – Montserrat

Madrid –Sevilla junamatka

Otimme aamuaikaisella junan kohti Sevillaa. Juna lähti Madridin Atocha juna-asemalta. Atochan rautatieasema on Madridin suurin rautatieasema. Se sijaitsee kaupungin keskusta-alueella. Atocha on vilkas juna-asema ja sieltä liikennöi Madridin lähiliikennejunat sekä etelästä saapuvat paikallis- ja kaukoliikennejunat, kuten myös AVE-suurnopeusjunat.

Espanjassa pitkänmatkan juniin tehdään turvatarkastukset. Laukut läpivalaistaan ja matkustus asiakirjat tarkistetaan, ennen kuin pääsee junaan johtavalle laiturille.

Matkustimme Madrid-Sevilla välin käyttäen Renfen Spain Passia. Passin voi hankkia vain henkilö, joka asuu Espanjan ulkopuolella.

Passi on henkilökohtainen ja sitä ostettaessa tulee esittää passi ja asuinpaikkatodistus.

Junapassi esitetään junassa konduktöörille yhdessä erikseen varatun paikkalipun ja passin kanssa, jossa se leimataan. Saman päivän aikana on mahdollista tehdä useampi junamatka samalla leimauksella.

                                                                                             

Sevilla

Saavuimme mukavasti ja nopeasti taittuneen 2½ tuntisen junamatkan jälkeen Sevillan Santa Justan asemalle. Asemalta suuntasimme viemään vetolaukkumme hotellille. Olimme pari päivää Sevillassa ja siellä oli kyllä paljon katsottavaa. Sevillan tunnelma oli hyvin erilainen kuin monessa muussa Espanjalaisessa kaupungissa. Vaikka Sevilla on iso kaupunki, sijaitsevat kaikki nähtävyydet kävelyetäisyydellä. Jos kuitenkin on tarve kulkupeleihin, on mahdollista liikkua linja-autolla, raitiovaunulla tai metrolla.

Sevillan Alcázar on kuninkaallinen palatsi, jossa voi ihastella itse palatsia, mutta myös upeita puutarhoja vesielementteineen.

Palatsi sijaitsee Plaza Virgen de los Reyes -aukion lähettyvillä, joka on täynnä kyyditettäviä odottelevia hevosvaunuja.

Alcázariin on hyvä suunnata jo aamupäivällä, jolloin siellä on väljempää kuin iltapäivällä. Päivän aikana palatsin sisäänkäynnille muodostuu pitkä ja hitaasti mateleva jono. Peruslippu palatsiin on 9,50 €, johon voi ostaa lisää audio-opastusta yms. Järkevää onkin hankkia lippu ennakkoon, jolloin se on myös halvempi kuin ovelta ostettaessa.

Linnassa vierähtää helposti useampikin tovi. Vaikutuksen tekevät salit ja koristeelliset katot sekä erilaiset rakennukset, joita on puistoalueella muurien sisäpuolella.

Plaza de España on kaareva rakennus, jossa erikoisuutena on 48 maakuntapenkkiä, joista jokaiseen on kuvattu mosaiikkityönä maakunnan tärkeät ja merkittävät historialliset tapahtumat.

Penkit olivat upeita ja taidolla tehtyjä. Rakennuksen edessä avautuu valtava aukio ja kanaali, jonka yli kulkee siltoja. Kanaaliin voi mennä soutelemaan veneellä, joita vuokrataan viiden euron hinnalla.

Parque Maria Luisa puisto on aivan Plaza de España vieressä. Sieltä löytyy suihkulähteitä, kauniita rakennuksia, lampia, penkkejä ja kukkaistutuksia ihailtavaksi. Sevillan katedraali on maailman kolmanneksi suurin katedraali. Se on valtava paikka, jonne kannattaa ehdottomasti mennä. Katedraaliin on 9 € pääsymaksu, joka kannattaa maksaa. Katedraalissa on paljon katsottavaa mm. Kristoffer Kolumbuksen hauta. Katedraalissa on Giralda kellotapuli, jonne voi halutessaan kiivetä ja sieltä näkee koko Sevillan. Kiipeäminen kellotapuliin sisältyy Katedraalin pääsymaksuun.

Joen rannalla yksinään seisova torni, on aikoinaan kuulunut osana Alcázarin linnaa. Joen toisella puolella ei ole juurikaan nähtävyyksiä.

Sevilla on tärkeä uskonnollinen pyhiinvaelluskohde. Varsinkin pääsiäisen aikaan siellä vierailee paljon ihmisiä. Katoliseen perinteeseen Espanjassa ovat aina kuuluneet näyttävät kulkueet.

Niitä järjestetään paikallisten pyhimysten päivinä ja juhlapyhinä.

Joskus Neitsyttä viedään kantaen paikasta toiseen syistä, jotka eivät aina turistille aukea. Näin kävi kohdallamme.

Kulkueessa oli soittokunta ja sitten suuren joukon ihastellessa Neitsyt tuotiin seremoniallisesti ulos kirkosta pimenevään iltaan ja kulkue lähti sen perään.Koko tapahtuma oli näyttävä ja tunnelmallinen.

Vaikka Sevilla oli melko eloisa kaupunki ja siellä oli väkeä liikkeellä, ei se tuntunut mitenkään turvattomalta tai ruuhkaiselta. Päinvastoin tunnelma oli leppoisa ja kiireetön. Ruoka oli hyvää ja hintataso yleisesti melko edullinen, jos liikkuu hieman pois turistipaikkojen läheisyydestä. Shoppailijalle Sevillasta löytyy kaikenlaisia ihania putiikkeja ja kauppoja. Onneksi meillä ei ollut tilaa ostaa mitään uutta laukkuihin laitettavaksi.

Uusimman Sevilla blogin postaus täällä.

                                                                                                 

Córdoba

Teimme Sevillasta Córdobaan päiväretken. Otimme Santa Justan asemalta AVE-junan, jolla matkustimme näppärästi Córdobaan ja takaisin. Matka kesti noin tunnin. Córdobaan kulkevat myös edullisemmat, mutta hitaammat paikallisjunat. Yksittäin ostettuna lipun hinta on n. 15- 30 € suuntaansa, riippuen junatyypistä ja ajankohdasta. Junayhteyksiä Córdobaan on useita tunnissa.

Sevillasta pääsee Córdobaan myös linja-autolla. Córdoban juna-asema ei ole ihan lähellä vanhaa kaupunkia. Kävellen sinne menee n. 20 minuuttia. Linja-autollakin pääsee asemalta turistikohteisiin, mutta aikaa matkaan menee yhtä paljon kuin kävellen. Jos ei ole kiire, kannattaa matka tehdä jalan, jolloin saa hyvän kuvan kaupungin uudemmasta osasta.

Córdoba on suosittu turistikohde. Syyskuun loppupuolella siellä onneksi oli hieman rauhallisempaa.

Kaupungin päänähtävyys on Mezquita tuomiokirkko, jonne on 8 € pääsymaksu. Jos haluaa välttyä jonottamiselta, voi lipun ostaa lippuluukun sijasta alueella olevista automaateista.

Kirkko on mielenkiintoinen nähtävyys sisältä, sillä siellä on nähtävissä kirkon historia moskeijasta katoliseksi kirkoksi. Mezquitan torniin pääsee vain rajattu määrä vierailijoita ja lippu sinne maksaa 2 €.

Aamu on paras aika vierailla Mezguitassa, koska puolen päivän aikaan alkaa paikkaan tulla bussilasteittain turisteja Aurinkorannikon suunnalta.

Córdoban vanhakaupunki on myös itsessään nähtävyys. Sieltä löytyy keskiajalta peräisin oleva juutalaiskaupunginosa. Kapeilla kujilla oli kiva kävellä ja ihastella rakennuksia, joista useimpien seiniä koristi värikkäät kukkaruukut. Pieniä ja luokseen kutsuvia ruokapaikkoja oli tarjolla runsaasti ja ruoka olikin oikein hyvää.

Puente Romanon roomalainen silta on päiväsaikaan mitäänsanomaton näky, mutta voin uskoa, että iltavalaistus korjaa tilanteen. Kävelimme vielä Alcázar de los Reyes Cristianos –linnoituksen, jonka ainoa nähtävyys oli upeat puutarhat. Córdoba on sen verran pieni paikka, että siellä liikutaan jalkaisin. Alueeseen tutustuu helposti yhden päivän aikana.

                                                                                           

Granada

Palasimme vielä päiväksi Sevillaan, ennen kuin lähdimme Granadaan. Sevilla-Granada välinen siirtymä tehtiin ALSA:n linja-autolla, koska Sevillasta Granadaan menee harvoin suoria junia. Jos olisimme ottaneet junan, olisimme joutuneet vaihtamaan junaa Antequera Santa Anassa ja se olisi asemien välisine siirtymineen venyttänyt matka-aikaa aivan turhaan.

ALSA:n Supra economy linja-autot ovat mukavia ja niissä on ilmainen wifi ja selkänojassa tv-ruutu, josta pystyi valitsemaan matkan ajaksi elokuvia tai muuta katsottavaa.

Tosin maisemat olivat matkalla sen verran hienoja, että niitä ihaili mielellään. Matka taittui mukavasti reilussa kolmessa tunnissa ja hintakin oli kohtuullisen huokea n. 20 €. Bussityypistä  riippuen matkan voi matkustaa edullisemminkin.

Sevillan linja-autoasema Plaza de Armas asema sijaitsee lähellä joenrantaa ja siihen on helppo mennä. Sen sijaan Granadassa Estación de Autobuses de Granada linja-autoasema on hieman etäämpänä kaupungin keskustasta. Keskustaan pitää jatkaa linja-autolla tai taxilla.

Granada oli huomattavasti vilkkaampi ja kansoitetumpi paikka kuin pieni ja rauhallinen Córdoba.

Alhambran upea linnoitus seisoo ylväänä kaupungin yllä. Linnoitus kätkee sisäänsä ylenpalttisesti koristellun palatsin ja upean puutarhan. Linnake sijaitsee kukkulalla kaupungin ulkopuolella ja parhaiten sinne pääsee taxilla, minibussilla tai kaupunkijunalla.

Kaupunkijuna toimii Granadassa myös Hop on Hop off periaatteella ja sillä pääsee kätevästi kaikkiin nähtävyyksiin. Itse nappasimme taxin Alhambraan ja matkalla huomasimme, että jotkut reippailijat aikoivat myös kävellä koko matkan ylös palatsille, iso homma, koska kiivettävää kukkulalle riitti.

Pääsyliput Alhambraan eivät olleet ihan edullisia. Päivälippu linnoitukseen maksaa 14.00 € ja siitä hinnat vaihtelevat ylöspäin riippuen ottaako opastuksen jne… Linnakkeen päivittäistä kävijämäärää rajoitetaan, miksi lippu kannattaa hankkia ennakkoon. Ostettuihin pääsylippuihin merkitään vierailuaika, mikä sujuvoittaa sisäänpääsyä. Alhambran alueelle pääsee myös ilman lippua, sillä maksullinen sisäänpääsy koskee vain tärkeimpiä nähtävyyksiä, kuten Nasridien ja Generalifen palatseja sekä Alcazaban linnoitusta.

Linnoituskukkulan ja laakson toisella puolella kohoavalla kukkulalla on Albayzínin arabikaupunginosa. Se on rinteeseen rakennettu valkoisten talojen ja kapeiden kujien sokkelo. Albayzínin yläosassa on näköalapaikka, josta voi ihailla Alhambraa ja alla avautuvaa Granadan kaupunkia.

Näköalatasanteelta on kiva kävellä alaspäin ja päätyä alarinteen basaarikojualueelle, jossa on basaarimaiseen tapaan myynnissä kaikenlaista tavaraa.

Granadan katedraali on myös näkemisen arvoinen paikka. Siellä sijaitsee hautakammiona toimiva Kuninkaiden kappeli.

Tännekin voi ostaa liput ennakkoon, mutta me ostimme ne ovelta ja mitään suurempia jonoja katedraaliin ei ollut.

Liput maksoivat 5 € kumpaankin paikkaan erikseen. Granadassa on myös useita muita kirkkoja, jotka ovat vaatimattoman näköisiä ulkoapäin, muuta kätkevät sisäänsä mieletöntä loistoa ja kauneutta.

Näkemisen arvoinen olisi varmaankin ollut myös Sacromonten luola-alue, mutta sinne emme tällä reissulla ehtineet. Granadassa ei juurikaan hyödy metro tai bussilipusta koska keskusta-alueella voi hyvin siirtyä paikasta toiseen kävellen. Erikseen onkin sitten mietittävä miten siirtyy Sacromonten luolille tai Alhambraan.

Aamulla otimme jälleen ALSA:n linja-auton ja jatkoimme matkaa Alicanteen.

Granadasta Alicanteen pääsee parhaiten omalla autolla tai sitten linja-autolla.

Järkevää junayhteyttä ei tällä välillä ole. Linja-automatka kesti reilun 5 h ja siinä oli kaksi pysähdystä.

Harvoin liikumme linja-autolla, ja siksi tuntuikin hupaisalta, että tälläkin kertaa jouduimme koko linja-auton tarkastukseen. Pysähdyksellä Murciassa linja-auto tyhjennettiin matkustajista ja matkatavaroista ja huumekoirat ohjattiin tarkistamaan auto ja matkustajat. Kaikilta tarkistettiin myös matkustusasiakirjat ja henkilöllisyys. Eikä aikaakaan, kun pari nuorempaa heppua poistettiin matkatavaroineen kyydistä.

Matka muiden osalta sai jatkua reilun tunnin viivästyksen jälkeen…siis kohti Alicantea!

Yleinen

Junailua Espanjassa osa 1 Madrid -Segovia -Toledo

Madrid – Segovia – Toledo – Sevilla – Gordoba – Granada – Alicante – Valencia – Barcelona – Montserrat

Lensimme Madridiin Luftansalla Munchenin kautta. Lennot olivat mukavat ja tarjoilu pelasi, vieläpä ilmaiseksi. Eipä taida olla enää kovinkaan monta lentoyhtiötä, jossa saa muutakin kuin kahvin ja veden ilman lisämaksua. Munchenin kenttä on iso, mutta helposti sukkuloitavissa.

Tällä matkalla otimme käyttöön Renfen Spain Passin, joka oikeuttaa valittuun määrään matkoja yhden kuukauden sisällä missä tahansa Espanjassa. Matkoja voi valita oman tarpeensa mukaan 4 – 10 kappaletta kuukauden sisällä ja hinnat alkavat alle 200 €/ henkilö. Renfe Spain Passi kelpaa ainoastaan suurennopeudenjunissa (AVE), pitkänmatkanjunissa (Larga Distancia) sekä taajamajunissa (Media Distancia).  Paikallisjunia (Cercanias/Rodalies) voi käyttää ilmaiseksi ennen ja jälkeen pitkänmatkanjunalla tehdyn matkan.

Matkasimmekin pitkät siirtymät AVE-junilla, jotka vetivät täysin vertaansa lentokoneille.

Pitkätkin siirtymät sujuivat sukkelasti 300 km/ h kiitävällä vauhdilla, katsoen ohjelmia istuimen näyttöruudusta ja pelaten Scrabblea.

Istuimet olivat tilavia ja matkalaukuille löytyi riittävästi tilaa. Kaikki palvelut toimivat moitteettomasti junassa. Istuinvaraukset on kuitenkin tehtävä erikseen, mikä hieman nostaa kokonaishintaa. Istuinvarauksen hinta on n. 10 €/matka, riippuen junasta.

Pitkien siirtymien välisiin juniin, kuten Bacelona – Valencia sekä Madrid- Sevilla on lentokenttämäiset turvatarkastukset.

Spainn Passiin kuuluu myös erilaisia muita etuuksia ja alennuksia. Kannattaakin katsoa suoraan Renfe Spainn sivuilta lisätietoa junapassista ja etuuksista.Ensi vuonna pääsemmekin nauttimaan + 60 etuisuuksista. Seniorit, jotka ostavat Tarjeta Doradan, voivat saada huomattavan alennuksen useimmista junalipuista, jolloin kannattaakin räknätä, mikä tulee halvimmaksi vaihtoehdoksi.

Espanjaan voi myös hankkia Interrail One Country Passin, mutta tällä lipputyypillä matkustettaessa tulee varata paikkalippu kaikkiin juniin erikseen ja passin ostaminen/tilaaminen sekä käyttö vaikutti hieman hankalammalta kuin Spainn Passin hankkiminen.

 

Madrid

Saavuimme Madridiin, josta alkoi  lähes pari viikkoa kestävä Espanjan junakierros.  Hotelimme Emperador sijaitsi lähellä niitä muutamia nähtävyyksiä, joita Madridissa on. Madrid onkin enemmän kuuluisa urheilutapahtumistaan. Madridista on kuitenkin kätevä matkustaa lähellä oleviin mielenkiintoisiin paikkoihin ja yhteydet muualle Espanjaan ovat erinomaiset.

Olimme Madridissa syyskuun lopussa ja silloin siellä oli mainiot kelit ja vähemmän turisteja liikenteessä.

Madrid on iso paikka, ja kerralla on mahdotonta ottaa haltuunsa koko kaupunkia ja sen ympäristöjä.

Madridissa lähes kaikkialle pääsee metrolla. Metro onkin kätevin tapa liikkua, jos ei jaksa tai halua kävellä. Kertalippu metroon maksaa n. 2 € euroa, mahdollista on hankkia joko 10 kerran matkalippu tai 1-7 päivän päivälippu. Käytimme myös jonkin verran taxia, joita oli helppo napata lennosta. Taxilla liikkuminen oli hyvin vaivatonta ja melko edullista.

Kävimme Madridissa kuninkaanlinnassa ja se oli kyllä pääsymaksunsa arvoinen käyntikohde. Linna on Euroopan suurimpia palatseja ja siellä riitti niin kuvattavaa kuin katseltavaakin.

Myös Plaza Mayor osui reitillemme. Kauniin aukion laidalla oli kiva naukata Gin Tonicit, jotka tarjoiltiin vapaalla kädellä ja korkealta kaataen niin, että makukin muuttui paljon paremmaksi kuin perinteisessä mitatussa versiossa.

Jos juomaa tuli nyt kehuttua, niin ruoka ei Madridissa ollut kummoista. Tosin emme eksyneet tähtiravintoloihin.

Madridin suuren museokolmikon naapurissa sijaitsee Parque del Retiro, joka on kaupungin suosituin puisto ja ulkoilualue. Siellä on liikkeellä paljon erilaisia ihmisiä, samoin kuin aktiiviliikkujia. Pradon taidemuseoon mennessä kannattaa varautua jonottamiseen. Jonoa alkaa muodostumaan jo heti aamusta ja se pahenee kun turvatarkastus hidastaa jonon etenemistä.

Kävimme katsomassa vielä illalla flameco esityksen, mikä ei nyt ollut kovin kummoinen spektaakkeli.

Lisäksi hankittavana oli Real Madridin pelipaita lapsenlapselle. Mainita täytyy, että turvatarkastus tehdään myös mentäessä Real Madridin viralliseen fanikauppaan.

Madridista voi tehdä kätevästi erilaisia päiväretkiä ympäristön kaupunkeihin. Mainioita paikkoja Madridin ympäristössä ovat Alcalá de Henares, Aranjuez ja El Escorial. Näihin emme matka-aikataulun puitteissa ehtineet mutta priorisoimme käyntikohteiksi Segovian ja Toledon.

 

Segovia

Matkustettaessa Segoviaan valittavana on pari tuntia kestävä perusjuna tai sitten reilussa puolessa tunnissa kulkeva AVE-juna. Kaupunkiin pääsee myös bussilla. Jos matkustaa Segoviaan perusjunalipulla on sen hinta n. 10-15 € / suunta. Jos menee AVE-junalla hinta pyörii siinä 20 € hujakoilla suuntaansa, riippuen ajankohdasta. Jos käyttää Spain Passin matkoja tähän pitää hankkia istumapaikka ja silloin kannattaakin jo laskea tuleeko halvemmaksi ottaa matka passista vai ei.

Juna Segoviaan lähtee Charmartinin juna-asemalta. Juna-asema sijaitsee hieman kauempana kaupungista.

Asemalta lähtevät junat maan luoteisosaan, sekä Portugalin Lissaboniin.

Asemalle pääsee metrolla ja bussilla, mutta me hurautimme sinne taxilla, koska se oli aikataulusta johtuen kätevin tapa.

Valtava, uusittu betoninen asemarakennus ei ole kovin viihtyisä. Sen sisätilat olivat synkät, eikä sinne juurikaan osunut luonnonvaloa.

Segovian juna-asema Guiomar ei ole ihan keskustassa, joten juna-asemalta kannattaa ottaa bussi numero 11, jolla pääsee nähtävyyksien äärelle.

Segovia on tunnettu Rooman valtakunnan aikaisesta akveduktista. Akvedukti onkin vaikuttava näky ja paljon paremmin säilynyt kuin Rooman vastaava. Se onkin Unescon suojelulistalla. Akveduktin lisäksi Segoviassa kannattaa ehdottomasti tutustua Alcaraz de Segoviaan ja Catedral de Santa Mariaan.

Kaupunki on täynnä hienoja rakennuksia ja mukavia pikku katuja kauppoineen.

Heti alkuunsa jo totesimme, että aikataulussa tuli tehtyä moka. Emme saaneet haluttua aamujunaa, joten jouduimme lähtemään liikkeelle hieman myöhäisemmällä junalla. Valinta osoittautui virheeksi, sillä olisi ehdottomasti pitänyt ottaa alunperin ajoittua junaa aikaisempi vaihtoehto.

Vierailu Segoviassa olisi vaatinut huomattavasti enemmän aikaa, kuin mitä olimme siihen varanneet. Yritimme kuroa kiinni menetettyä aikataulua ja otimme kaupungista taxin, jolla ajoimme suoraan kukkulan päällä olevalle Alcázar linnalle. Hauska sattuma, mutta  Toledonkin linnan nimi on Alcázar. Linnalle olisi päässyt myös bussilla tai kävellen.

Saadaksemme 8 € pääsyliput linnaan jouduimme tovin jonottamaan. Lipun olisi voinut ostaa ennakkoon netistä ja siten välttää jonottamisen. Linna oli kaikkineen näkemisen arvoinen, joten jonottaminen kannatti.

Kävelimme linnalta alas kaupunkiin marssivauhtia ja muutama kirosana tuli julkaistua ilmoille, kiiruhdettaessa paikasta toiseen.

Linnalta johti ihania pikkukatuja alas kaupunkiin ja niiden varrella oli paljon erilaisia kauppoja ja ravintoloita, jotka tarjosivat paikallista herkkua, cochinilloa, kokonaisena paistettu juottoporsasta. Makuelämys jäi tällä kertaa kiireestä johtuen kokematta.

Olisi ollut niin kiva katsella paikkaa hiukan tarkemmin. Kaikki tärkeä tuli kuitenkin nähdyksi, mutta kiireen tunne ei ollut kiva.

Viimeisellä junalla matkasimme kohti Madridia. Seuraavana päivänä olikin Toledon vuoro.

 

Toledo

Madridissa on kolme juna-asemaa. Toledoon juna lähtee Atocha asemalta. Atocha asema on suurin Madridin juna-asemista ja se sijaitsee Madridin keskusta-alueella. Matka Toledoon kestää n. ½ tuntia. Edestakaisen lipun hinta on n. +/-  30 € ajankohdasta ja junasta riippuen. Toledoon pääsee myös AVE-junilla. Toledon juna-asema on kävelymatkan päässä nähtävyyksistä.

Toledon yksi nähtävyys on Alcázar linna, joka seisoo ylväästi mäen päällä. Nykyisin linna on sotamuseona. Muut Toledon tärkeät nähtävyydet ovat Catedral Primada sekä San Juan de los Reyesin luostarialue.

Katedraaliin on reilun 10 € pääsymaksu, mutta se kannattaa maksaa, vaikkakin jonottamaan todennäköisesti joutuu, jos ei ole hoksannut ostaa lippua ennakkoon. Katedraali oli hieno ja pitää sisällään  paljon erilaista taidetta. Onko se kuitenkaan kaikista kaunein katedraali – lienee makuasia? Katolisessa maailmassa on paljon vastaavia katedraaleja ja kirkkoja.

Toledossa on paljon kivaa katsottavaa, ihania kapeita kujia ja kauppoja, mutta varsinaisia nähtävyyksiä ei ole kovinkaan montaa. Toledon linnoituksen sisäpuolinen alue nähtävyyksineen on kävelyetäisyydellä toisistaan ja kaupungissa liikutaankin kävellen.

Erityisesti Toledossa myydään erilaisia miekkoja ja muita teräaseita.

Sain kuin sainkin mieheni pidettyä erossa miekoista, koska kotikokoelman kartuttaminen raahaamalla miekkaa mukana ympäri Espanjaa, ei tässä matkustusmuodossa olisi ollut kovin järkevää.

Kaupungissa on myös useita hyviä ravintoloita ja kahviloita, ihan sopuhintaan. Paikka oli syyskuun lopussa melko rauhallinen ja ihan turvallisen ja leppoisan oloinen.

Hieman jäin harmittamaan se, että Toledoon olimme varanneet aikaa enemmän kuin esim. Segoviaan. Toledossa ei ollut juuri mitään eriskummallista nähtävää katedraalin lisäksi ja paikka oli kierrelty melko nopeasti. Voisi jopa sanoa, että pienoinen pettymys koko paikka.