Roskilde ja Ribe
Roskilde
Matka junalla jatkui ja suuntana oli Roskilde.
Junamatka Roskildeen Helsingöristä kesti puolitoista tuntia ja hintaa sille tuli alle 50 DKK kahdelta.
Tällä pätkällä olikin sitten aikaa pelata taas yksi Scrabble peli.
Hitto soikoon pelivire ei ole vieläkään kohdillaan.
Roskilde tuo heti mieleen festarit. Kuuluisa kaupunki onkin joka vuotisten festareiden takia, jotka kokoavat kesäkuun lopusta heinäkuun alkuun viikon aikana lähes 100 000 festarikävijää. Tapahtuma on yksi Pohjois-Euroopan suurimmista ja vanhimmista rocktapahtumista. Meno festareilla lienee hieman rauhoittuneen tätä nykyä.
Kaupunki valmistautui jo kovaa vauhtia vastaanottamaan vajaan viikon päästä saapuvia juhlijoita.
Festarialuetta valmisteltiin kuumeisesti ja pisuaareja oli tuotu sinne tänne ympäri kulkureittiä festarialueelle.
Mahtaa haista pasikuikkien lähistö kesäkuumalla.
Junalippujen varaamisen kanssa sai olla tarkkana, sillä paluumatka osui juurikin festariaikaan ja porukkaa olikin sitten jonkin verran liikkeellä. Nytkin kaupunkiin hiipi, jos jonkin laista viheltäjää, tarkoituksenaan kait varata parhaat telttapaikat.
Melko pieni kaupunki tarjoaa toki muutakin, kuin vain festarikokemuksen.
Roskilde on yksi Tanskan vanhimmista kaupungeista ja se toimi Tanskan pääkaupunkina satoja vuosia aina vuoteen 1443 asti.
Se on myös muinainen viikinkiaikainen kaupunki, jonka Harald Sinihammas perusti kappakeskukseksi.
Roskilde sijaitsee Roskilde vuonon rannalla, jossa sijaitsee myös Viikinkilaiva museo. Matka vuonolle on melko pitkä, joten hyvä vaihtoehto on valita bussikyyti keskustasta tai rautatieasemalta. Tosin jos päättää kävellä, niin palkkioksi saa kyllä mainiot maisemat.
Viikinkimuseossa on esillä viisi alkuperäistä viikinkilaivaa.
Laivat ovat esillä panoramahallissa taustana Roskilden vuonomaisema.
Vuoden 1070 tienoilla viisi viikinkilaivaa upotettiin tarkoituksella Skuldelevissa Roskilden vuonossa estämään tärkeimmän sisääntuloväylän käytön ja suojelemaan Roskildea mereltä päin tulevilta vihollisen hyökkäyksiltä. Skuldelev alukset kaivettiin esiin vuonon mudasta vuonna 1962.
Viisi erityyppistä laivaa kauppalaivoista sotalaivoihin nostettiin ylös ja restauroitiin nähtävyyksiksi. Eipä ollut vaikeaa kuvitella noita Roskilden vuonon pohjasta löydettyjä viikinkilaivoja 1000 vuoden taakse seilaamassa vuonossa kauppatavaroineen tai sotureita palaamassa voitokkailta ryöstöretkiltä.
Viikinki museo koostuu kahdeksasta rakennuksesta, joilla on hyvin eri toiminnot.
Telakka-alueella rakennetaan viikinkiaikaisilla työkaluilla, perinteisin tavoin viikinkilaivojen ja perinteisten pohjoismaisten puuveneiden rekonstruktioita.
Toimintakeskuk-sessa pääsee kokeilemaan taitojaan viikinkiajan käsitöissä.
Toukokuun alusta lokakuun puoleen väliin on mahdollista seurata käsityöläisten työtä heidän työpajoissaan ja kokeilla veneenrakennusta, köysityötä, korujen tekoa, sepän hommia tai purjeen valmistusta.
Kesäaikaan museolla järjestetään erilaisia tapahtumia ja retkiä.
Mahdollisuus on päästä viikinkimallisen veneen kyytiin maksamalla 140 DKK maksava lippu.
Jonoa soutuhommiin riitti, tosin kovinkaan pitkälle ei noilla taidoilla edetty.
Olihan tuo ajoittain huvittavan näköistä touhua, kun kaikki eivät oikein osanneet edes soutaa.
Museossa on laajalti esillä viikinkien historiaa, tietoa heidän valloituksistaan sekä elämäntyylistään. Mahdollisuus on myös ikuistaa itsensä viikinkivarusteissa, ja voitte vain arvata, että noita asuihin pukeutujia riitti.
Sisäänpääsymaksu museoon on 160 DKK ja avoinna paikka on päivittäin kesäaikana klo 10-17.
Roskilden viehättävä satama on yksi kaupungin vetonauloista.
Satama-alueella voi ihailla purjelaivoja, veneitä ja kauniita maisemia.
Siellä on myös useita ravintoloita, kahviloita ja putiikkeja, joissa voi nauttia paikallisesta ruoasta ja ostaa paikallisia käsitöitä.
Kesäaikaan on varsin suosittua harrastaa myös erilaisia tarjolla olevia vesiaktiviteettejä.
Satamassa järjestetään erilaisia tapahtumia ja markkinoita ympäri vuoden, mikä tekee siitä vilkkaan ja eläväisen paikan. Jos haluaa nähdä Roskilden vuonolta käsin, kannattaa osallistua lounas-, tee- tai illallisristeilylle.
Lähellä Viikinkilaiva museota on entisen kaasutehtaan sisällä sijaitsevassa Roskilden RoS-galleria.
Paikassa on esillä tanskalaisten nykytaiteilijoiden näyttelyitä.
Sisäänpääsy galleriaan on ilmainen.
Paikka on avoinna muina päivinä paitsi maanantaina klo 12-17.
Tuo jäi nyt tällä kertaa väliin, ikuistettavaksi ohikulkumatkalla.
Kaupungin toinen merkittävä nähtävyys ja maamerkki on komea Roskilden tuomiokirkko, joka oli aiemmin katedraali.
Kirkon sisäpuoli on vieläkin vaikuttavampi kuin kirkon ulkopuoli.
Nykymuotoisen tiilikirkon rakennustyöt aloitettiin 1170-luvulla, eli juurikin aikaan, kun tiili rakennusmateriaalina oli saavuttanut Tanskan.
Roskilden asema Tanskassa oli merkittävä, koska oli se toimi piispan kotipaikka. Tästä syystä Roskilde oli Tanskan tärkein kaupunki uskonpuhdistuksen loppuun asti, jolloin myös katedraalin merkitys loppui ja siitä tuli protestanttinen kirkko.
Onneksi suuriosa tuon ajan maalauksista ja koristeista on jätetty paikoilleen, eikä niitä hävitetty reformin lyödessä laineitaan.
Kirkko kuuluu UNESCOn maailmanperintöluetteloon. Kirkkoon on haudattu 40 Tanskan kuningatarta ja kuningasta. Kirkko on ollut Tanskan virallinen hautakirkko 1500-luvulta lähtien ja se on Tanskan ja ehkä koko maailman kuninkaallisin hautauskirkko. Hautapaasit ovat kerrassaan upeita.
Kirkossa voi myös nähdä mahtavan Kalmarin unioni perustajan kuningatar Margareta I hautamonumentin.
Margareeta I oli pidetty hallitsija, joka yhdisti kaikki Pohjolan valtiot Ruotsin, Norjan ja Tanskan yhdeksi isoksi valtioksi.
Kalmarin unioni pysyi koossa vuoteen 1412 asti, jolloin Kuningatar Margareeta I kuoli. Ruotsalaiset kapinoivat uutta unioninkuningasta vastaan, koska heidän mielestään unionista oli hyötyä vain Tanskalle. Siihen loppui Suur-Pohjolan taru.
Lisäksi kirkossa voi nähdä pienen esityksen, jossa Pyhä Yrjänä tappaa lohikäärmeen.
Samanlaisia kuvituksia on myös muissa Tanskan kirkoissa.
Tämä kuva on otettu Riben kirkosta.
Tarun mukaan lohikäärme teki pesänsä Silene nimisen kaupungin lähteen lähelle Libyassa.
Saadakseen vettä lähteestä kaupunkilaisten oli uhrattava joka päivä lammas ja neitsyt. Uhrattava valittiin arpomalla ja eräänä päivänä arpa osui prinsessa Cleolindan kohdalle.
Kuningas tarjosi kyläläisille kaiken kultansa ja hopeansa uhrattavan vaihdosta. Se ei auttanut, vaan prinsessa joutui uhrattavaksi. Prinsessan rukoillessa epätoivoisesti armoa, Pyhä Yrjänä sattui paikalle ja ritarilupaukselleen uskollisena hän surmasi lohikäärmeen. Lohikäärmeen verestä versoi ruusupensas täynnä verenpunaisia ruusuja. Kiitollisina kyläläiset hylkäsivät pakanallisuuden ja kääntyivät kristityiksi.
Kirkon seinässä tarinaa kertova 1400-luvulla rakennettu kello mekaanisilla hahmoilla poistettiin käytöstä 1700-luvulla, koska seurakuntalaisia kiinnosti kellon esitys ja lohikäärmeen parkaisu enemmän kuin papin saarna.
Noin vuonna 1870 hahmot asetettiin jälleen seinälle ja kello pääsi jälleen toimintaan.
Jotta esitystä ei missaa, kilisee kello sen alkamiseksi tasatunnein.
Kesäkuukausina kirkko on avoinna yleensä maanantaista lauantaihin klo 10-18 ja sunnuntaisin klo 13-16. Sisäänpääsymaksu kirkkoon on 70 DKK, johon sisältyy kirkon nähtävyyksien opaskirjanen.
Keltainen barokkityylinen Roskilden palatsi rakennettiin vuosina 1700-luvulla kuningas Kristian VI:n käskystä.
Paikka toimi kuninkaan asuntona, kun hän vieraili alueella.
Sen lisäksi palatsi on ollut monien historiallisten tapahtumien paikka, ja siellä on ollut paikallisyhteisön viralliset elimet vuosisatojen ajan, kuten piirin verotoimisto, hiippakunnan toimisto ja piispan asuinpaikka.
Vuosina 1835–1848 rakennuksessa pidettiin säätykokouksia, joissa muotoiltiin Tanskan perustuslaki.
Nykyään palatsissa on nykytaiteen museo.
Palatsin puutarhassa järjestetään näyttelyjä, konsertteja ja muita kulttuuritapahtumia.
Roskilden kaupunginmuseo sijaitsee kaupungin kahdessa vanhimmassa historiallisessa talossa Sukkerhusetissa ja Liebes Gårdissa.
Museossa on laaja valikoima esineitä, valokuvia ja dokumentteja, jotka kertovat Roskilden menneisyydestä, kaupungin kehityksestä, sen merkittävistä tapahtumista sekä paikallisesta elämästä eri aikakausina.
Museo on avoinna kesäaikaan päivittäin klo 10-16. Sisäänpääsymaksu museoon on 60 DKK.
Viehättävä vanhan ajan kauppa Lützhøfts Købmandsgaard on avoinna sesonkiaikaan arkipäivisin klo 11-17 ja lauantaisin klo 10-14.
Paikka on avoinna myös muina ajankohtina, mutta silloin rajatummin.
Tunnelma kaupassa on, kuin aika olisi pysähtynyt. Ihania käsintehtyjä käyttöesineitä ja herkkuja voi ostaa kaupasta. Hinnat toki ovatkin sitten nykypäivää. Samassa pihapiirissä on teurastamomuseo ja lihakauppa sekä käsityömuseo.
Upeat vanhat talot sekä Roskilden kauniit puutarhat tarjoavat silmänruokaa sekä paikan rentoutumiseen ja luonnon kauneuden ihailuun.
Puutarhamaiset puistot levittäytyvät kaupungin eri osiin ja niissä on vehreitä nurmikenttiä, värikkäitä kukkaistutuksia ja viehättäviä kävelyreittejä. Kesäisin puistot ovat myös paikallisia tapahtumia ja ulkoilmakonsertteja sekä erilaisia tapahtumia.
Näyttävä Roskilden vanha kaupungintalo on rakennettu noin vuonna 1880 goottilaiseen tyyliin.
Kaupungintalon vaikuttava torni on kuitenkin peräisin noin vuodelta 1500, sillä se oli alun perin Pyhän Laurencen kirkon torni.
Kun aiemmin paikalla sijainnut kirkko purettiin uskonpuhdistuksen aikana, torni pelastettiin kaupungin vartiotorniksi, joka sitten myöhemmin liitettiin rakennettuun kaupungintaloon.
Osaan puretun kirkon raunioista pääsee tutustumaan pienessä museossa torin alla. Alkuperäisen kirkon koon voi nähdä etsimällä sen ääriviivat Stændertorvetin jalkakäytävästä. Vanha kaupungintalo on muutettu yhteisötaloksi, jossa paikalliset voivat käyttää tiloja erilaisiin kokouksiin ja vihkitilaisuuksiin.
Keskustan alueella oli vipinää. Kirpputorilla tavara vaihtoi omistajaa ja sopivasti hälinää kaupunkiin toi juuri valmistuneet ja koulunsa päättäneet opiskelijat. Hattupäitä ja heidän perheitään tuntui olevan kaikkialla. Mikä huvittavaa, noita hattupäitä oli kaikkialla vielä kaksi viikkoa myöhemminkin. Tapana kun kuulemma on, että hattu päässä kuljetaan ainakin pari viikkoa.
Musicon on melko uusi taiteelle ja viihteelle omistettu Roskilden kaupunginosa.
Entisen betonitehtaan paikalla sijaitseva Musicon sijaitsee lähellä peltoja, joilla kuuluisa Roskilden musiikkifestivaali järjestetään vuosittain.
Pop-, rock- ja nuorisokulttuurin museo Ragnarok on Musiconin keskipiste. Kultainen kuutio erottuu alueelta, eikä sitä voi missata. Museon sisällä on interaktiivisia näyttelyitä siitä, kuinka rock- ja popmusiikki on vaikuttanut nuorten kulttuuriin Tanskassa 1950-luvulta lähtien. Erikoisnäyttelyt kattavat läheisen Roskilden festivaalin historian. Sisäänpääsy museoon maksaa 120 DKK. Paikka on avoinna kesäaikaan klo 10-17 ja keskiviikkoisin aina klo 20 asti.
Lähettyvillä, noin seitsemän kilometrin matkaa päässä kaupungista on Lejre Forsögsenterin ulkoilmamuseo, jossa on paljon katsomista rauta-ajalta ja jossa kesäisin on erikoistilaisuuksia. Ulkoilmamuseolle pääsee helpoiten junalla Roskilden päärautatieasemalta. Tänne meillä ei aika tällä kerralla riittänyt, eikä ehkä intokaan. Tuota viikinkikamaa nähtiin jo Norjassa ja Islannissa.
Pari päivää oli kulunut taas mukavasti ja iltapäivästä jatkoimme junalla matkaa Ribeen.
Seuraavan pätkän piti kestää reilut 3 h, koska matkalla oli kaksi junanvaihtoa.
No tietenkin se kaikista tiukin junanvaihto meni pitkäksi. P..h.na…
Siinä sitten, onneksi lämpimässä illassa odottelimme seuraavaa paikallisjunaa tunnin verran. Ilta olikin jo pitkällä, kun saavuimme Ribeen.
Ribe
Tarkoituksena oli alun perin mennä Roskildestä vieressä olevaan Odenseniin ja sitten vasta Ribeen, mutta matkasuunnitelmaan oli tehtävä muutos, koska Odensenistä ei löytynyt majoitusta. Kaupungissa kun oli monipäiväiset festarit.
Matkareitillä ollut Odensen siis jätettiin väliin ja jatkoimme suoraan Ribeen.
Junamatka olisi suunnitelmien mukaan kestänyt kahdella vaihdolla reilut kolme tuntia, mutta nenän edestä lähtenyt viimeinen juna jouduttiin korvaamaan seuraavalla , joten tunti otettiin lisäaikaa. Hintaa matkalle tuli nippa nappa alle 1000 DKK kahdelta. Viikon kuluttua paluumatkalla pysähtyisimme sitten Odenseniin, ennen kotiinpaluuta.
Tuohon keskiaikaiseen kaupunkiin oli päästävä, vaikka se junalla kulkiessa olikin hieman mutkikasta.
Lounais-Jyllannissa sijaitseva Ribe on Tanskan vanhin kaupunki ja yksi Pohjoismaiden vanhimmista kaupungeista.
Se on myös UNESCOn maailmanperintö–kohde.
Kaupunki perustettiin 700-luvulla viikinkien valtaamalle alueelle.
Ribe oli viikingeille tärkeä kauppakaupunki strategisen sijaintinsa ansiosta, joka yhdisti Skandinavian muihin Pohjoismaihin.
Kaupunki oli myös tärkeä hansakaupunki keskiajalla.
Keskiajalla Ribe eli kulta-aikaansa Tanskan ainoana Pohjanmeren satamakaupunkina, josta kuljetettiin maataloustuotteita sekä tuotiin viiniä, suolaa, silkkiä ja mausteita.
Kaupunki oli myös tärkeä kirkon ja valtionhallinnon keskuspaikka. Kuninkaat oleskelivat usein Riberhusin linnassa, josta on nykyisin jäljellä vain muurinjäänteitä.
Kaupunkia kohtasi lukuisat tulipalot, joista tuhoisin oli vuonna 1580.
Tuolloin 213 taloa paloi poroksi.
Kaupunki on kokenut ruton ja uskonpuhdistuksen sekä vuonna 1634 tapahtuneen vakava tulvan aiheuttamat mittavat vahingot ja muutokset.
Silti Ribe on säilyttänyt keskiaikaisen viehätyksensä.
Riben keskusta on kuin elävä ulkoilmamuseo, jossa kapeat mukulakiviset kujat ja historialliset yli 100 vanhaa suojeltua rakennusta kertovat menneisyyden tarinoita. Vanha kaupunki onkin kuin aikamatka keskiajalle. Tässä kaupungissa viihtyy jokainen.
Keskustassa komeilee kaupungin 1200-luvulla rakennettu komea Vor Frue Kirke, joka oli katolisena aikana Neitsyt Marialle katedraali.
Nykyään kirkko on luterilaisevankelinen toiminnassa oleva seurakuntakirkko.
Kirkko kohoaa ylpeänä taivaalle ja tarjoaa upean näköalan yli kaupungin. Se on Tanskan vanhin kirkko sekä Riben maamerkki. Kirkko on myös yksi Tanskan upeimmista romaanisista katedraaleista.
Riben katedraali rakennettiin alun perin kolmikäytäväksi kirkoksi, jossa oli kaksi identtistä tornia.
Vuonna 1283 yksi torneista romahti, ja toinen torni muutettiin tasakattoiseksi.
Nykyään Borgertårnetin eli kansalaistorniin 248 portaan kiipeäminen palkitsee upeilla näkymillä yli kaupungin ja sen ympäristön.
Riben katedraalimuseo sijaitsee torniosassa.
Museo esittelee katedraalin rakennushistoriaa ja kertoo, kuinka uskonnollinen elämä muuttui Tanskassa 1536 tapahtuneen uskonpuhdistuksen jälkeen.
Jokainen vuosisata on leimannut kirkkoa joko rakenteellisilla tai koristeellisilla muutoksilla.
Kirkko on avoinna huhtikuun ja lokakuun muina päivinä paitsi sunnuntaisin klo 10-17.
Sunnuntaisin kirkko avautuu vierailijoille vasta klo 12 kirkonmenojen jälkeen. Kirkkoon on ilmainen sisäänpääsy, mutta torniin ja Tuomiokirkkomuseoon päästäkseen täytyy maksaa erikseen pieni sisäänpääsymaksu.
Riben luostari oli dominikaanimunk-kien oppimisen keskus, jossa he opettivat oikeaa oppia.
Uskonpuhdistuksen aikana luostari lakkautettiin ja se muutettiin Riben sairaalaksi.
Luostari rapistui ja se peruskorjattiin vuonna 1825.
Vanhat ulkorakennukset ja muut munkkien oleskelua ja sairaalan toimintaa varten olleet ylimääräiset tilat purettiin ja luostari sai nykyisen muotonsa.
Luostari ja luostarikompleksi ovat nykyään asuinkäytössä.
Suljettu luostarin piha on keidas, joka on ympäröity leveillä goottilaisilla holvikäytävillä. Luostarin pihaan pääsee tutustumaan Sant Catharie kirkon kautta tiistaista sunnuntaihin klo 10-16.
Viikinkiaikaa on esillä myös tässä kaupungissa. Viikinkikeskuksessa eli VikingeCenterissä pääsee tutustumaan viikinkiaikaan.
Paikka on elävä museo, joka tarjoaa kävijöille mahdollisuuden kokea, miltä elämä näytti viikinkien aikana.
VikingeCenter on kuulemma yksi parhaista viikinkihistorian paikoista Tanskassa?
Paikka on avoinna huhtikuun lopusta lokakuun puoleenväliin.
Aivan keskikesällä se on auki päivittäin, mutta muina ajankohtina ainoastaan arkipäivinä. Kellonajat vaihtelevat sesongin mukaan, joten ne kannattaakin tarkistaa netistä. Koska paikka sijaitsee melkein kolme kilometriä kaupungin ulkopuolella, eikä sinne ole kovin helppo päästä muulla kuin omalla autolla, jäi se käymättä.
Kaupungissa on myös toinen Viikinki museo Ribes Vikinger, joka esittelee Riben historiaa 700-luvun alusta ja siitä eteenpäin viikinkiajalle ja keskiajalle noin 1700-luvulle saakka.
Museo on aivan Riben Vanhan kaupungin kupeessa lähellä rautatieasemaa.
Kahden pysyvän näyttelyn lisäksi museossa on esillä myös erikoisnäyttely Viikinkikaupunki, jossa on löytöjä Riben laajasta kaivauksesta 2017-2018.
Museo on sikäli mielenkiintoinen, että siellä ei ole pelkästään lasivitriinissä esillä olevia näyttelyesineitä, vaan luotuja kuvauksia myös oikeista elämäntilanteista.
Lisäksi moniin rakennettuihin ”tilannekohtauksiin” pääsee myös koskemaan ja tutkimaan niitä lähemmin.
Paikka on avoinna päivittäin klo 10-17 ja myös tähän museoon on kohtuullinen 110 DKK sisäänpääsymaksu.
Keskustassa oleva Ribe Raatihuone on upea ja vaikuttava rakennus, joka edustaa 1490-luvulla rakennettua goottilaista arkkitehtuuria.
Rakennus toimi aikoinaan kaupungin hallintorakennuksena.
Kesäaikaan vanha Raatihuonen on avoinna viikolla kävijöille klo 13.30-15.30.
Sisäänpääsy sinne maksaa 25 DDK.
Sisäänpääsyä odotellessa pääsimme taas kuokkimaan häihin. Mikäpä sitä oli maljaa nostella kauniissa ja aurinkoisen lämpimässä säässä.
Keskustan läpi kulkee kävelykatu, jonka varrella sijaitsee ihania putiikkeja ja sisäpihoilla mainioita kahviloita ja ravintoloita. Päiväsaikaan paikka onkin vilkas, mutta illaksi kaupunki hiljenee totaalisesti.
Mielenkiintoisessa Noitamuseossa pääsee tutustumaan siihen, kuinka noitien pelko pyyhkäisi Tanskassa ja Euroopassa 1500- ja 1600-luvuilla.
Pelko johti noitaoikeudenkäyntei-hin ja Ribe oli merkittävä keskus Tanskan noitaoikeudenkäynneille. Tanskan noitavainon tunnetuin uhri on ribeläinen Maren Spliid, joka poltettiin roviolla noituuden vuoksi vuonna 1641. Kesäaikaan museo on avoinna päivittäin klo 10-17. Lipun hinta museoon on 110 DKK.
Riben taidemuseossa taide, arkkitehtuuri ja maisema yhdistyvät kauniissa ympäristössä.
1864 rakennettu upea rakennus tarjoaa arvokkaat puitteet museolle, jonka taidekokoelmaan kuuluu kultakauden maalareiden, Skagen Paintersin ja klassisten tanskalaisten modernistien mestariteoksia. Kesäaikaan museo on avoinna päivisin klo 10-17, eikä sisäänpääsymaksukaan ole ihan mahdoton.
Kannikegaarden on mielenkiintoinen rakennus.
Rakennuksessa toimii kirkon hallintoelimet, mutta sen pohjakerros on avoinna kaikille.
Kohteen kaivamistöiden aikana löydettiin arkeologisia jäänteitä vuodelta 1100 jKr. olleesta luostarista, jonka uskotaan olevan Tanskan vanhin tiilirakennus. Suojeltavat rauniot integroitiin rakennukseen ja tehtiin yleisön nähtäville lasipäällysteinen lattia, josta rauniot on nähtävissä.
Moderni ja hieman erikoinen rakennus istuu oikein hyvin keskustorille historiallisen kirkon ja raatihuoneen viereen.
Toukokuusta lokakuuhun klo 20 ja 22 yövartija aloittaa kierroksensa ravintola Weis Stuen edestä.
45 minuuttia kestävä kierros Riben historiallisilla kaduilla on ilmainen ja sen aikana kuulee yövartijan kertomia tarinoita ja laulua.
Tosin täytyy osata tanskan tai englannin kieltä.
Yövartijan tehtävä oli tärkeä, sillä hän vastasi yöaikaan rauhan ja järjestyksen ylläpitämisestä, katuvalojen syttymisestä sekä hälytyksestä tulipalon ja tulvan sattuessa.
Yövartija lauloi tasatunnein vakuuttaakseen kansalaisille, että hän valvoi, mutta myös siksi, että hyvin harvalla oli kelloa ja laulu kertoi ajan kulumisesta.
Laulu oli tärkeä osa Yönvartijan roolia, häntä pidettiinkin eräänlaisena ammattimaisena katulaulajana.
Riben yövartijan historia juontaa juurensa 1500-luvulle, jolloin asukkaat itse olivat vastuussa kaupungin partioinnista ja siitä, että kaikki oli kunnossa ja katuvalot päällä.
Yövartijan turvana yöllisillä vartiointikierroksilla oli piikkinuija, jota kutsuttiin aamuntähdeksi.
Tämä perinne on jatkunut yli 500 vuotta 1900-luvun alkua ja Toista maailmansotaa lukuun ottamatta.
Ribessä järjestetään turisteille myös muita opastettuja kävelykierroksia.
Houkuttelevin niistä ehdottomasti on kesäiltaisin klo 21 järjestettävä haamukierros, jonka aikana käydään läpi kaupungin dramaattiset tapahtumat, kuninkaiden murhat ja noitien polttamiset.
Tunnin opastettu kävelykierros maksaa 80 DKK.
Vaikka ei opastetuille kierroksille osallistuisikaan, niin kaupungin katuja ja kujia ympäriinsä kulkemalla pääsee ihastelemaan tätä viehättävää ristikkorakenteisten talojen, upeiden ulko-ovien ja viehättävien pihojen kaupunkia.
Ihanasti myös kukkaan puhjenneet köynösruusut koristivat ovien pieliä.
Kaupungin läpi virtaa Ribe joki.
Tulvapylväs seisoo paikallaan joen rannassa muistuttamassa alueen korkeimmista tulvaveden korkeuksista.
Aiemmin pahimpien myrskyjen nostattamien myrskyaaltojen ja niitä seuranneiden tulvien aikana hukkui tuhansia ihmisiä.
Nykyään modernit padot suojaavat aluetta. Riben satamasta on mahdollista vuokrata sähköveneitä, joilla voi tehdä veneretken ja tutkailla kaupunkia joelta päin.
Melko pieni, mutta valtavan ihastuttava Ribe oli koluttu ja oli aika siirtyä taas eteenpäin.
Seuraavana päivänä jatkoimme matkaa Ålborgiin.
Tämä osuus matkasta olikin sitten rasittavin.
Suoraa junaa ei kaupunkiin mennyt ja jouduimme taas tekemään kaksi junanvaihto.
Myös bussi olisi tullut ajallisesti yhtä hitaaksi.
Auton vuokrakin kävi mielessä, mutta olisimme joutuneet joka tapauksessa menemään isompaan kaupunkiin vuokraaman auton. Lisäksi Tanskan kohtuullisen kova kilometriveloitus olisi nostanut autovuokran hintaa ja tuonut siihen taas yhden oman tvistinsä. Siispä se idea unohdettiin , joten vaihtoehdoksi jä lampsiminen asemalle ja junaan.
No Comments