Matkailua maailmalla

Tanska osa 3: Koukkaus Helsingborgiin

Helsingborg

Aamusta suuntasimme kohti Helsingörin satamaa, josta suunta oli salmen toisella puolella olevaan Helsingborgiin.

Salmen vastakkaisella puolella oleva Helsingborgin satamakaupunki on yksi Ruotsin vanhimmista kaupungeista, jonka historia ulottuu lähes tuhannen vuoden taakse. Helsingborg oli tanskalaisten hallinnassa aina Roskilden rauhaan asti 1600-luvulle. Nykyisin kaupungit tekevät tiivistä yhteistyötä ja kaupunkien välinen liikenne on vilkasta.

Salmen ylittävään autolauttaan mahtuu parikymmentä rekkaa ja liuta pikkuautoja.

Lastaus ja purkaus tapahtuu kymmenessä minuutissa ja lautta on valmis taas jatkamaan matkaa salmen toiselle puolelle.

Liikenne on vilkasta ja se vilkastuu kesällä, kun salmen ylittäjien määrä kasvaa Keski-Eurooppaan suuntaavien turistien myötä.

Matka Helsingöristä Juutinrauman toiselle puolelle Helsingborgiin on vain vajaa neljä kilometriä. Lauttamatka sinne kestää parisen kymmentä minuuttia ja matka menee hyvinkin leppoisasti joko lautan kahvilassa istuen tai tax free ostoksia tehden. Edestakainen lauttamatka ilman kulkupeliä maksoi alle 100 DKK.

Emme kuitenkaan heittäytyneet Tura-matkaajiksi vaan poistuimme laivasta salmen toisella puolella.

Tura-matkustajat ovat Helsingborgi-laisnimitys matkaajista, jotka tekevät edestakaismatkan lautalla salmen yli Helsingöriin ja takaisin Helsingborgiin poistumatta lautalta.

Tura-matkaaja voi seilata edestakaisin kaupunkien väliä, niin monta kertaa kuin haluavat. Tura-matka tarjoaa mahdollisuuden istahtaa laivan ravintolaan ja nauttia merinäköaloista tai istahtaa laivan baariin drinkille. Keskimäärin Tura-matkaajat kuulemma seilaavat kerrallaan 3-4 kertaa edestakaisin. Mieleen tulee heti viiden tunnin Shopparimatkat Tallinkilla Tallinnaan.

Lautalla on pieni myymälä, jossa pystyy tekemään tax free ostoksia.

Se on myös hyvä syy kulkea matka maiden välillä edestakaisin poistumatta laivasta.

Ostosten teko onkin sitten kellopeliä.

Väkeviä alkoholijuomia voi ostaa vain Ruotsista lähdettäessä 10 minuuttia lähdöstä, kun taas tupakkaa ja nuuskaa pystyy ostamaan vain Tanskasta lähdettäessä.

Eli jos ostoksille mielii kannattaa kahvittelu unohtaa ja suunnata heti tax free myymälään, koska kymmenen minuuttia matkan lähdöstä aukeaa näiden tuotteiden myynti ja aikaa ostosten tekoon on 10 minuuttia, ennen kuin ollaan satamassa.

Useampikin olutkärrääjä oli laivassa mukana.

Ruotsin hieman edullisemmat hinnat ja helpot kulkuyhteydet houkuttelevat tanskalaisia käymään ostoksilla naapurimaan puolella. Kaljaa ja viinaa taas roudattiin toiseen suuntaan. Lautalla näin ensimmäisen 3 l viinitönkän, jossa olikin vodkaa.

Helsingborgin satama on aivan keskustan tuntumassa ja siitä onkin näppärä siirtyä kaupungille ja hypätä linja-autoon tai junaan.

Helsingborgin keskustan alueen nähtävyyksiin riittää jalkapatikka.

Jos mielii muutamille kaupungin ulkopuolella oleville nähtävyyksille, tarvitaan bussia liikkumiseen.

31 SEK hintaisen kertalipun sijaan kannattaa hankkia 62 SEK maksava päivälippu. Lippuautomaatteja on pysäkkien läheisyydessä.

Ruotsi on siirtynyt lähes kokonaan korttien käyttöön. Rahan kanssa pelaaminen on tosi vaikeaa ja monessa paikassa sitä ei edes oteta vastaan. Onneksi me saimme joltain edelliseltä Ruotsin reissulta jääneet kruunut tuhlattua laivan kahvilaan.

Kun päivälippu bussiin oli hankittu, niin seuraavaksi suuntasimme Fredriksdaliin. Bussipysäkiltä on vielä noin kilometrin kävelymatka kohteeseen, mutta kauniilla säällä tuo taittui mutkitta.

Fredriksdalissa Skånen lääni on tiivistetty 36 hehtaarin ulkoilmamuseoon, joka sijaitsee vuonna 1787 rakennetun kartanon ympärillä.

Alueella pääsee tutustumaan Skandinavian kulttuuriin ja historiaan.

Alueella on parisataa vuotta vanhaa rakennusperintöä, jotka on siirretty pala palalta ulkomuseoon.

Osassa rakennuksia on pieniä museoita, kauppoja ja työpajoja. Alueen puistossa sijaitsee Fredriksdalin teatteri, joka avattiin vuonna 1932. Sitä pidetään yhtenä Euroopan kauneimmista ulkoilmateattereista.

Alueella on kauniita kävelyreittejä ja hetkessä tuntuukin kuin olisi siirtynyt ajassa pari sata vuotta taaksepäin. Paikka on avoinna päivittäin klo 10-18 ja sisäänpääsymaksu on 120 SEK.

Vanhasta kaupungista ja Stortorgetista eteen avautuvat leveät terassikiviportaat, jotka johtavat kahden portin muodostavan tornin läpi.

Upeat portaat johtavat Kärnanin tornille ja sitä ympäröivään vehreään puistoon.

Terassikiviportaita pidetään toisena kaupungin maamerkkinä. Portaat rakennettiin vuosina 1800-1900-luvun vaihteessa ja niiden on tarkoitus olla arkkitehtuurinen linkki 40-metriä korkeammalla olevan Slottshagen puiston ja Stortorgetin torin välillä.

Alaosa koostuu erittäin leveistä portaista, jotka johtavat ensimmäiselle leveälle terassille.

Puolessa välissä terassin takaseinässä on koristeellinen suihkulähde, jossa on pieniä keinotekoisia vesiputouksia kolmessa holvikaaressa. 

Kiipeämällä pyöreisiin torneihin saa palkaksi panoraamanäkymät Helsingborgiin ja Øresundiin. Ylös pääsee myös hissillä pientä korvausta vastaan.

35 metriä korkea Kärnan on Helsingborgin symboli ja maamerkki.

Kaupungin keskustan takana, terassikiviportaikon päällä sijaitseva torni on yksi viimeisistä kaupungin linnasta jäljellä olevista osista.

Tanskalaiset rakensivat sen 1300-luvulla, ja 1600-luvun myrskyisällä vuosisadalla se oli kahden valtion kiistakappale. Kun linna päätyi lopullisesti ruotsalaisten käsiin vuonna 1679, se purettiin, koska sitä oli vaikea puolustaa. Tornista tuli sen jälkeen tärkeä merimerkki salmessa kulkeville aluksille.

Upeita näkymiä satama-alueelle pääsee ihailemaan kiipeämällä 146 askelmaa Kärnanin tornin näköalatasanteelle.

Kiipeämisestä saa pulittaa 100 SEK.

Kesäaikaan torni on avoinna päivittäin klo 10-18.

Ruotsin vanhin kävelykatu Kullagatan on mainio paikka kuluttaa kengänpohjia ja pitää kahvikakkutauko viihtyisässä kahvilassa, mitä ruotsalaiset kutsuvat Fikaksi.

Monista Fikoista saa myös ruokaa ja muitakin virvokkeita.

1100-luvulta peräisin oleva Maria kyrkan eli Pyhän Marian kirkko on Helsingborgin vanhin kirkko.

Kirkko tosin rakennettiin uudelleen nykyiseen goottilaiseen tyyliin.

Kirkon rakentaminen kesti kauan ja se aloitettiin luultavasti jo 1300-luvulla ja valmistui vasta tornin valmistuttua 1500-luvulla.

Rakentamisessa hyödynnettiin vanhan kirkon tiiliä.

Pyhän Marian kirkko rakennettiin katoliseksi kirkoksi Tanskassa, mutta uskonpuhdistuksen myötä siitä tuli 1500-luvulla luterilainen ja Ruotsin vallattua alueen tanskalaisilta 1600-luvulla kirkosta tuli myös ruotsalainen kirkko.  

Kirkon aukioloajat vaihtelevat riippuen päivästä. Kirkon ympärillä olevalla aukiolla on ihana tunnelma, jossa on paljon ravintoloita ja baareja. Siinä olikin seuraava pysähdystauko.

Sofiero on ylellinen 1800-luvun loppupuolella rakennettu kuninkaallinen kesäasunto ja puutarha, joka sijaitsee viisi kilometriä kaupungista. Sinne kulkee säännöllisesti 8-linjan busseja.

Kustaa VI Adolf ja kruununprinsessa Margaret saivat palatsin häälahjaksi vuonna 1905 ja he kunnostivat rakennuksen ja muokkasivat puutarhaa istuttamalla sinne alppiruusuja, jotka ovat linna-alueen puutarhojen tunnusmerkki.

Itse linna ei sisältä ole kovinkaan kummoinen, mutta varsinkin kesällä puutarha kukkaloistossaan oli komea ja linnan puistossa on paljon näyttelyitä, esityksiä, konsertteja ja muuta toimintaa.

Sofieron linna ja sen puutarha ovat yksi Helsingborgin suosituimmista matkailukohteista, ja ne houkuttelevat vierailijoita ympäri maailmaa.

Bussia takaisin kaupunkiin odotellessa parkkialueella kävi melkoinen autoralli, eli ilmeisen suosittu paikka tosiaan on.

Paikka on avoinna kesäaikaan päivittäin klo 10-18 ja sisäänpääsymaksu on 155 SEK.

Sataman lähellä sijaitseva valkoisen Dunkers Kulturhusin muotoilu on saanut vaikutteita renessanssilinnoista.

Rakennus on erikoinen, mutta komea.

Kulttuurikeskuksen tarkoituksena on edistää luovuutta ja kulttuuria kaupungissa.

Paikassa on pysyvä näyttely Helsingborgin historiasta sekä vaihtuvia näyttelyitä. Itse talo on avoinna päivittäin ja näyttelytilat ovat avoinna muina päivinä paitsi maanataisin. Liput kulttuuritalon eri tapahtumiin ja toimintoihin pitää ostaa erikseen. Kulttuurikeskuksessa on myös teatteri, konserttisali, ravintola ja taidestudioita.

Taas piti ottaa bussi alle, jotta pääsimme vielä käymään Ramlösa Brunnsparkissa. Metsän keskellä sijaitsevat kauniit 1800-luvun entiset kylpylätilat, sairaala ja kylpylähuone, ovat nykyään kaikki yksityisasuntoja.

Puistossa sijaitsee myös Ramlösa kivennäisvesilähteen alkuperäinen sijaintipaikka.

Avoimen nurmialueen keskellä, laakson rinnettä vasten, on vanha lähde, joka löydettiin sattumalta 1800-luvun lopulla.

Pian vettä ruvettiin pullottamaan ja myymään. Vieläkin alueen lähteistä pumpataan vettä alueelta uusiin tiloihin siirtyneelle Ramlösan tehtaalle.

1700- ja 1800-luvuilla aateliset, teollisuusmiehet ja kuninkaalliset kerääntyivät lomakeskukseen juomaan korkeasta rautapitoisuu-destaan tunnettua vettä, sillä se oli osoittautunut tehokkaaksi moniin sairauksiin ja ongelmiin oksentelusta, ripulista, päänsärystä kuukautishäiriöihin, kihtiin sekä reumaan, hulluuteen, ontumiseen ja ties mihin.

Heti näkee, miten rauta on värjännyt pääkaivon ympärillä olevan hiekkakiven punaiseksi. Jos haluaa raudan maun suuhun, niin ei kun vettä hörppimään.

Helsingborgin komea kaupungintalo on yksi Helsingborgin suurista maamerkeistä.

Rakennus rakennettiin 1890-luvulla ja sen kruunaa 65-metrinen kellotorni.

Kaupunkilaisten iloksi, kaupungintalon tornista soitetaan joka päivä kellopelinääntä muistuttavia melodioita.

Kaupungintalo on edelleen toimiva virastorakennus ja sinne pääse vierailulle. Vierailuajat ovat kaupungintalon aukioloaikoina klo 11-14 tai avoimien ovien päivänä.

Lisäksi kaupungintalon edustalla on Magnus Stenbockin ratsastajapatsas.

Stenbock oli maineikas ruotsalainen sotilasupseeri suuren Pohjan sodan aikana, joka myös johti ruotsalaiset joukot voittoon viimeisessä taistelussa Tanskaa vastaan Helsingborgissa 1710.

Helsingborg oli oikein kiva päivävierailukohde. Kaupungista löytyi kivoja vanhoja katuja ja rakennuksia, mutta myös uutta ja modernia rakennusta. Paikka vaikutti kaikkinensa ainakin vielä näin juhannuksen aikaan melkoisen rauhalliselta.

Illasta palasimme takaisin Helsingöriin.

Helsingöriä lähestyttäessä tuttu Kronborgin linnoitus linnoineen otti tulijat vastaan, tehden kerralla selväksi, miksi se on aikoinaan ollut niin mahtava ja merkittävä osa salmen liikenteessä ja vartioinnissa.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply