Matkailua maailmalla

Tanska osa 2: Hillerod ja Helsingör

Hillerod ja Helsingör

Hillerod eli Hillerød

Aamupäivästä otimme junan kohti pikkuista Hillerodin kaupunkia.

Matka Kööpenhaminasta Hillerodiin kesti 40 minuuttia.

Syy miksi kaupunkiin eksyimme oli se, että siellä sijaitsee upea 1700-luvun Frederiksborgin linna.

Rehellisesti sanottuna Hillerodissa ei ole paljon muuta tekemistä tai nähtävää Frederiksborgin linnan lisäksi. Saavuimme myöhään iltapäivästä Hillerodiin ja olimme varanneet sieltä yöpymisen.

Juna-asema ei sijaitse aivan kaupungin keskustassa, vaan sinne on pari kilometriä matkaa. Otimmekin taxin, joka sitten vei meidät hotelille.

Paikka oli rauhallisuuden tyyssija illasta, kun päivämatkaajat Kööpenhaminasta olivat poistuneet.

Olo oli vilkkaan Kööpenhaminan jälkeen kuin Herran kukkarossa.

Illalla etsimme vielä ruokapaikan niistä, jotka vielä olivat auki.

Moni paikka olikin sulkenut ovensa turistien lähdettyä.

Siinä me sitten kiertelimme tyhjää kaupunkia todetaksemme, että siellä on paljon erilaisia kauppoja ja Torvetin mukulakiviaukiolla on monia mahtavia ravintoloita valittavana päiväturisteille. Selväksi tuli, että turistimäärä ainakin näin kesäaikaan pitää kauppiaat ja ravintoloitsijat leivässä.

Mainioiden yöunien jälkeen olikin sitten aika taas laittaa töppöstä toisen eteen ja siirtyä tutkimaan linnaa, tämän paikan pääkohdetta.

Historiallinen Hillerodin kaupunki oli kuninkaallisten suosikkilomakohde yli 400 vuoden ajan.

Kuninkaat metsästivät usein Gribskovissa ja pitivät tilaisuuksia kaupungin linnoissa, ja siksi Kööpenhaminasta Hillerodiin kulkeekin Kongevejen eli Kuninkaiden tie.

Pohjoismaiden suurin renessanssilinna ja sen barokkipuutarha ovat ehdoton käyntikohde, jos vierailet noilla hoodeilla. Linnaa onkin kutsuttu myös Tanskalaiseksi Versaillesiksi. Tanskalainen Versailes, no joo, mutta paljon on matkaa Versailesiin.

Vallihauta, barokkipuutarhoja ja neljä satukirjamaista tornia sisältävä Frederiksborgin linna on kuin satulinna, joka saa mielikuvituksen liikkeelle. 

Upea linna on rakennettu kolmelle pienelle Linnajärven saarelle.

Kauniilla säällä voi vain arvata, miten linna ja sen tornit heijastuvat kauniisti Linnajärveen. Niin ei nyt käynyt, sillä pilvisen kylmä päivä osui juurikin meidän vierailupäivän sääksi.

Christian IV:n tuhosi aiemmin paikalla olleen linnan, ja rakensi 1600-luvun alussa tilalle uuden mahtipontisen linnan, jotta se tekisi vaikutuksen Euroopan kuninkaisiin ja ruhtinaisiin sekä ilmentäisi hänen asemaa aikansa voimakkaana eurooppalaisena hallitsijana. Rahaa ja hikeä ei rakentamisessa säästelty.

Kuninkaalliset asuivat Frederiksborgissa 1700-luvun loppuun asti, minkä jälkeen linnaa pidettiin vanhentuneena.

Christian VII palasi Frederiksborgiin 1800-luvun puolivälissä ja modernisoi linnan useilla tulisijoilla ja uunilla suurien ja kylmien huoneiden lämmittämiseksi.

Modernisointi osoittautui katastrofaaliseksi, sillä yksi takka sytytti suuren linnanpalon vuonna 1859, jonka seurauksena linna tuhoutui pahoin.

Vain kappeli ja yleisöhuone selvisivät tulipalosta.

Jälleenrakennuksen aikana kuninkaallinen perhe ei enää halunnut asua linnassa, miksi Carlsbergin panimon perustaja JC Jacobsen ehdotti kansallisen historian museon perustamista upeaan ympäristöön ja tarjoutui rahoittamaan sitä.

Vuodesta 1878 lähtien Frederiksborgin linnassa on toiminut kansallishistoriallinen museo, jossa on esillä Tanskan kuninkaiden ja kuningattarien 500 vuoden historia.

Frederiksborgin linna on upea esimerkki renessanssiarkkiteh-tuurista.

Linna on kuin karkki ulkopuolelta, eikä sisäpuolikaan tuota pettymystä.

Sisäänpääsymaksu linnaan on 110 DKK ja paikka on avoinna kesäkuukausina klo 10–17. Tämäkin kohde sisältyi Copenhagen Cardiin.

Linnan sisätiloissa on toinen toisiaan kauniimpia huoneita, jossa riitti ihmeteltävää.

Koska olimme olleet yötä Hillerodissa, ehdimme linnalle heti aamusta.

Junalla tulevat turistit eivät siis vielä aamusta pyörineet kameran edessä ja saimmekin kuvailla ja kulkea linnan sisätiloissa aivan rauhassa.

Esillä oli myös paljon erilaista esineistöä, joiden tutkimiseen olisi kulunut aikaa, vaikka kuinka ja paljon. Erityisen vaikutuksen teki eri huoneiden taidokkaasti tehdyt katot, jotka olivat kerrassaan upeita.

Frederiksborgin linnakappeli on ainutlaatuinen tila, jonka alkuperäinen sisustus on peräisin kuningas Christian IV:n ajalta, mutta kappelissa on myös useita muita historiallisia aarteita.

Vaikka 1859 tulipalo tuhosi suuren osan Frederiksborgin linnasta, jäi kappeli käytännössä vahingoittumatto-maksi.

Absoluuttisen monarkian aikana Tanskan kuninkaat voideltiin linnan kappelissa.

Kirkossa vihittiin myös Prinssi Joachim ja prinsessa Alexandra Christina.

Vuodesta 1693 se on ollut myös elefanttien ja Dannebrogin ritarikunnan kappeli. Kirkon yläparven seiniä koristaa kymmenet ja kymmenet vaakunat. Vaakunoissa on useita, jotka on myönnetty kansainvälisille valtionpäämiehille ja ansioituneille tanskalaisille.

Kappelilta pääsee kuninkaan oratorioon.

Huone tuhoutui linnanpalossa vuonna 1859, mutta huone luotiin uudelleen, joten se näyttää nyt lähes samalta kuin se oli ennen tulipaloa.

Christian IV:n päivästä lähtien Frederiksborgin linnan kappeli on toiminut seurakuntakirkkona ja sellaisena se toimii edelleenkin. Kyllä on seurakuntalaisilla hulppea kirkko.

Linnapuisto koostuu useista kauniista osista, joista muotoiltu barokkipuutarha on tähtinähtävyys.

Oman puutarhan puut ja pensaat eivät ihan taivu noihin kiemuroihin ja muotoihin.

Puutarhassa on esillä myös kuninkaallisia monogrammeja sekä suihkulähteitä ja vesiputouksia, jotka putoavat terasseille ja siitä alas Linnajärveen.

Koko aamupäivähän se meni linnakierroksella ja iltapäivästä oli aika taas jatkaa matkaa. Junalla suuntasimme Helsingöriin, jonne oli matkaa noin ½ h. Junalipun hinnaksi olisi tullut noin 50 KDD henkilöltä, mutta kun meillä oli tuo Copenhagen Card, niin sillä pääsi matkustamaan myös Helsingöriin.

Oli kyllä kannattavaa hankkia tuo monen päivän Copenhagen Card, sillä yleensä yhden tai kahden päivän aikana noista kaupunkikorteista ei oikein kerry säästöä, kun joka paikkaan ei vaan päivän aikana ehdi.

Helsingør tai Helsingör

Suomalaisittain Helsingör sijaitsee noin 50 kilometriä Kööpenhaminasta. Nappasimme junan Hillerodista, jolla sitten saavuimme Helsingörin juna-asemalle. Juna-asema on aivan sataman tuntumassa.

Kaupungin 1891 valmistunut rautatieasema tunnetaan maan kauneimpana rautatieasemana.

Komean rautatieaseman ulkopuolella komeilee Hamletin ja Ofelian patsaat, jotka toivottavat matkailijat tervetulleiksi Hamletista kuuluisaan kaupunkiin.

Helsingöriä kutsutaan myös monessa yhteydessä Elsinoreksi.

Kaupunkia kutsutaan myös Halmletin kaupungiksi, sillä sijoittuuhan Shakespearen ehkäpä kuuluisimman teoksen tapahtumat Kronborgin linnaan.

Kaupunki onkin täynnä patsaita ja paikkoja, joissa viitataan tähän kuuluisaan näytelmään.

Helsingör oli aikoinaan suurien verotulojensa ja sataman takia kosmopoliittinen kaupunki, joka houkutteli ihmisiä kaikkialta maailmasta.

Saavuimme juuri sopivasti iltapäiväksi Helsingöriin viettämään tanskalaista juhannusta, Sankt Hansia.

Juhlaa vietetään aina 23. kesäkuuta riippumatta siitä, mille viikonpäivälle se osuu.

Tanskassa juhannusta juhlitaan laulaen, puheita pitäen sekä kokkoa polttaen. Aika lailla oli meidän juhannuksen näköistä touhua.

Mikä show oli kokon sytyttäminen…

Se oli kyllä melkoista amatööritonnttujen puuhaa.

Kesti ja kesti, kun litran pulloista heiteltiin sytytysainetta kokkoon

Eikä tuo kokkokaan ollut kovin kummoinen.

Kotimaiset kokot ovat komeampia.

Koko sitten syttyi kuin syttyikin 20 minuuttia aiotusta myöhemmin, koska olkinoita oli kadoksissa ja sitä etsittiin.

Ympäri Tanskaa kokon päällä palaa usein oljista tehty noitanukke, joka tarinan mukaan lentää palaessaan saksalaiselle Kyöpelivuorelle juhlimaan paholaisen kanssa. Sinne meni noita jättäen pirunsarvia muistuttavat tulenliekit jälkeensä.

Matkalla hotelille ohitimme Marienlystin linnan, jonka kerran niin komea menneisyys kuninkaallisena paviljonkina oli nyt hieman rapistuneena odottamassa restaurointia.

Palatsimaisen rakennuksen virka viime aikoina on ollut toimia Helsingörin kaupunginmuseoiden sivupisteenä.

Helsingörin satama-alue on mukava paikka, jossa on useita pikku ravintoloita ja kahviloita.

Melko pieni, mutta mielenkiintoinen Helsingör onkin sopiva päiväretkikohde Kööpenhaminasta.

Helsingör on myös vilkas rajanylityspaikka.

Vastakkaisella puolella salmea olevaan Ruotsin Helsingborgiin pääsee lautalla 20 minuutissa.

Juutinrauman voi ylittää joko lautalla tai sitten ajamalla lähes kahdeksan kilometriä pitkän Juutinrauman sillan yli.

Silta tunneleineen on yhteensä 16 kilometriä pitkä yhdysväylä Ruotsin ja Tanskan välillä.

Silta onkin mahtava maamerkki naapurimaiden rajalla. Myös suora junayhteys maiden välillä käyttää siltaa. Silta ei tule tästä kohtaa yli, vaan se alkaa Malmön huudeilta ja päätyy lähelle Kööpenhaminaa, yhdistäen nämä kaksi metropolialuetta toisiinsa.

No niin ja nyt sitten pääkohdetta ihailemaan.

Kronborgin linnaa on kutsuttu myös Elsinoreksi tai Hamletin linnaksi.

Linna on Helsingörin ehdoton nähtävyys.

Meren rannalla aivan kaupungin keskustan lähellä sijaitseva linna on käymisen arvoinen paikka.

Tosin me jouduimme hieman kiertämään sinne päästäksemme, koska kaupungissa oli menossa iso Aironman tapahtuma ja juoksulenkki sekä pääkisa-alue kulki linnan ympäristössä.

Alun perin paikassa oli Eric Pommerilaisen vuonna 1420 rakentama linnoitus.

Uusi linna, nelisiipinen rakennus suljetulla sisäpihalla, rakennettiin vuosina 1574-1584 Fredrik II:n johdolla.

Tuli on riehunut useissa Tanskan linnoissa ja niin myös Kronbergin linnassa. Vuonna 1629 tapahtuneen katastrofaalisen tulipalon jälkeen kuningas Christian IV rakennutti linnan uudelleen. Kronborgin linna toimi vuosia kuninkaiden ja kuningattarien kotina.

Linnoitettu linna linnakkeineen ja tykkipattereineen hallitsi vesireittiä Juutinrauman kapeimmassa kohdassa Ruotsin ja Tanskan välillä.

Juutinrauman tulli eli Øresundstolden keräsi Juutinrauman läpikulkevalta laivaliikenteeltä veromaksuja. Alussa maksu oli sama kaikille laivoille, mutta 1150-luvun jälkeen veroa ruvettiinkin keräämään rahdin arvon mukaan. 1400- ja 1500-luvuilla Helsingörin kaupunki rikastui verottamalla kaikkia Itämeren ja Pohjanmeren välillä kulkevia laivoja.

Verotulot olivat tuolloin 2/3 Tanskan valtion tuloista.

Kronborgin linnan tykeillä upotettiin surutta ne laivat, jotka yrittivät ohittaa salmen maksamatta tullia.

Vuonna 1857 Tanska joutui lopettamaan tullin keruun kansainvälisen painostuksen seurauksena. Muistona veronkeruusta on edelleen satamassa nähtävissä tullitalo.

Linna on UNESCOn maailmanperintö-kohde ja erittäin suosittu turistikohde.

Sitä pidetään yhtenä Pohjois-Euroopan hienoimmista renessanssilinnoista.

Linna on draamojen lisäksi maailmankuulu Shakespearen Hamlet näytelmän tapahtumapaikkana.

”Olakko vai eikö olla?”

Sitä tosin ei varmuudella tiedetä, kävikö Hamlet itse koskaan linnassa.

Linnan sisällä ja linnanpihalla on erilaisia pieniä esityksiä kuuluisan Hamletin tuotannosta. Linnassa järjestetään ympäri vuoden myös erilaisia ​​tapahtumia, kuten konsertteja, teatteriesityksiä ja kulttuurinäyttelyitä. Vuotuinen Hamlet festivaali on erityisen suosittu tapahtuma.

Linna toimi myös vankilana ja kellarikerroksen kasematit ja tyrmät on edelleen nähtävissä. Yli 100 vuoden ajan alue toimi myös varuskuntana.

Linnan kellarissa, yhdessä kasematin holvissa on nähtävissä Holger Dansken patsas.

Holger on ollut useiden satojen vuosien ajan tärkeä kansallinen symboli tanskalaisille.

Tarinan mukaan tämä tanskalainen tarusankari nukkuu Kronborgin linnan alla ja palaa auttamaan Tanskaa sen joutuessa hätään.

Nukkuvan sankarin parta on vuosien saatossa kasvanut kiinni lattiaan.

Linnassa kerrotaan myös kummittelevan, kuten Shakespearin Hamletissa kuvataan.

Pimeinä talviöinä aave kävelee linnan valleilla.

Aave muistuttaa kuollutta kuningasta, jonka veli Claudius on tappanut päästäkseen valtaistuimelle ja kuningattaren vuoteeseen.

Aave käskee Hamletin kostaa valtaistuimensa kaapanneelle veljelleen, ja puff, …aave katoaa aamunkoitteessa.

Hamlet päättää kostaa isänsä kokeman vääryyden ja kehittää juonen vääryydellä kuninkaaksi hankkiutuneen kieron pään menoksi. 

Eikä siinä vielä kaikki, sillä useat turistit ja paikalliset asukkaat ovat nähneet pimenevässä illassa Hamletin linnan ympärillä olevassa vallihaudassa terävöityneen valon.

Haamuksi on veikattu vallihautaan hukuttautunutta Ofeliaa, joka laulaa suruissaan.

Kesäaikaan paikka on avoinna klo 10-18. Linnaan pääsee myös Copenhagen kortilla.

Ulkoapäin erikoisen näköinen Tanskan kansallinen merimuseo piti kuvata.

Museon rakennus on erottuva, jännä ja jopa mielenkiintoinen nykyaikainen maanalainen museo, joka sijaitsee entisellä kuivatelakalla, lähellä Kronborgin linnaa.

Museo itsessään oli pienoinen pettymys odotuksiin verrattuna.

Vuonna 1915 perustettu museo tuo hyvin esille tanskalaisen kaupan ja merenkulun historiaa 1400-luvulta nykypäivään.

Lisäksi näyttelyt käsittelevät aiheita, kuten merimiehiä ja merentakaisten siirtokuntien hyväksikäyttöä sekä rahtikonttien maailmanlaajuisia matkoja.

Merenkulusta kiinnostuneille paikka on avoinna kesäaikaan kaikkina päivinä klo 11-18.

Jos näytät ostetun museolipun Kronborgin linnan kassalla saat 25% alennuksen samana päivänä ostetulle linnalipulle. Myös tähän museoon pääsee Copenhag Cardilla.

Lähellä on myös telakkamuseo.

Se sijaitsee keskellä vanhaa historiallista telakka-aluetta ja kertoo tarinoita 100 vuoden takaa Helsingörin telakan ollessa kaupungin suurin työpaikka.

Museo on avoinna arkipäivisin klo 10-17 ja viikonloppuna klo 11-16.

Paikkaan on vapaa sisäänpääsy.

Veden äärellä sijaitseva historiallinen rakennus on muutettu dynaamiseksi kulttuurikeskukseksi, joka tarjoaa monenlaista toimintaa ja elämyksiä niin paikallisille kuin matkailijoillekin.

Kulttuuripihassa pääsee tutustumaan erilaisiin taidenäyttelyihin, huippumoderniin kirjastoon ja konsertteihin, teatteriesityksiin sekä elokuvanäytöksiin.

Itse rakennus on upea sekoitus modernia arkkitehtuuria ja historiallista charmia, mikä tekee siitä visuaalisen herkkupalan arkkitehtuurin ystäville, mutta myös ihan tavalliselle turistillekin.

Paikan aukioloajat vaihtelevat toimintojen ja ajankohdan mukaan, joten ne kannattaa tarkistaa etukäteen netistä. Moneen paikkaan on vapaa sisäänpääsy, mutta jotkut tapahtumat saattavat maksaa erikseen.

Poikkesimme myös satamassa olevaan Værftets Madmarked Street food paikkaan, jossa oli mieletön määrä erilaisia katuruokaa myyviä kojuja. Paikka oli oikein mainio hengähtää hetkeksi ja täyttää vatsanpohja.

Alue on tosi iso ja siellä olikin melkoinen kuhina, johtuen osittain siitä, että Ironman kisojen kisaajista moni oli tullut myös tankkaamaan huvenneita energiavarastojaan. Tunnelma oli mainio ja tätä paikkaa voin suositella.

Lähes 12 metriä korkea kuparinen Svea pylväs sijaitsee Satama-aukiolla.

Pylväs pystytettiin muistoksi miehityskaudelle 1940-45, Ruotsin ponnisteluille Juutinrauman kautta maahan saapuneiden pakolaisten hyväksi sekä vapauspäivän muistoksi 5. toukokuuta 1945, jolloin Tanskan prikaati saapui Ruotsista Helsingöriin vapauttaakseen kaupungin miehittäjistä.

Svea pylväs on myös symboli Ruotsin myötätuntoisesta ja korvaamattomasta avusta pakolaisille, erityisesti tanskalaisille juutalaisille Toisen maailmansodan alkuvaiheessa, jolloin juutalaisia salakuljetettiin kalastusveneillä salmen poikki turvaan Ruotsiin.

Pyhän Olafin punainen katedraali sijaitsee kaupungin sydämessä. Nyt kirkko oli osittain huputettuna, koska sen tornia restauroitiin.

Katedraali on täynnä historiaa ja upeaa goottilaista arkkitehtuuria, ja se juontaa juurensa 1500-luvulle.

Kirkko on nimetty sen suojeluspyhimyksen, Norjan viikinkikuninkaan ja kansallispyhimyksen Pyhän Olavin mukaan.

Kirkko on kesäaikaan avoinna tiistaista lauantaihin klo 10-16 ja sunnuntaisin klo 10.30-15.

Melko lähellä sijaitsee hyvin säilynyt Karmeliterklostret eli Karmeliittaluostari.

Luostari on yksi Pohjois-Euroopan parhaiten säilyneistä keskiajalta peräisin olevista luostareista.

Se onkin yksi Helsingörin tärkeimmistä nähtävyyksistä.

Historiallinen paikka sijaitsee vain lyhyen kävelymatkan päässä kaupungin keskustasta, tarjoten vierailijoille vilauksen kaupungin rikkaaseen menneisyyteen.

1400-luvun alussa rakennetussa luostarissa asuivat alun perin karmeliitat, jotka asuivat siellä 1500-luvun uskonpuhdistukseen asti.

Luostari toimi uskonnollisen palvonnan ja mietiskelyn paikkana sekä kulttuuri- ja henkisen toiminnan keskuksena.

Luostari on yhdistetty Marian kirkkoon.

Uskonpuhdistuksen jälkeen kirkko oli ensin autio. Myöhemmin sitä käytettiin matkamiesten yösijana.

Purkamisen sijaan kirkko annettiin kaupungissa oleille ja siellä vahvasti vaikuttaneille saksalaisille kauppiaille, jonka jälkeen vuodesta 1576 lähtien kirkossa saarnattiinkin vain saksaksi.

Paikka on avoinna klo 10-14. Luostariin ja kirkkoon on vapaa sisäänpääsy.

Helsingörin vilkkain keskus on Anna Gade.

Keskustan kauppakaduilla on kiva kuljeskella.

Sivukatujen värikkäät puu- ja kivitalot ovat kauniita ja niitä olikin kiva pällistellä.

Axeltorvissa on keskiviikkoisin ja sunnuntaisin markkinat ja toukokuusta lokakuuhun perjantaisin on lisäksi antiikkimarkkinat, ne sellaiset joita näytetään myös Suomen Tv:ssä. Harmi, että nuo menivät sivu suun.

Helsingörissä on monia julkisia taideteoksia, kuten veistoksia, patsaita, monumentteja ja seinämaalauksia. Suurin osa kaupungin merkittävimmistä teoksista sijaitsee vanhalla telakka-alueella tai sen ympäristössä, lähellä Kronborgin linnaa.

Veden äärellä on myös Han, lempinimeltään pieni merenmies, joka luotiin Kööpenhaminan kuuluisan Pienen merenneito patsaan kumppaniksi.

Toisin kuin pronssiset telakkatyöntekijät kadulla, Han on kiillotettu ja tulkitsevampi esitys miehestä, joka katselee linnaa veden yli.

Jos pysyy paikalla tarpeeksi kauan ja tarkkailee tarkasti, niin huomaa, että patsaan silmät sulkeutuvat sekunniksi. Tämä tapahtuu kerran puolessa tunnissa.

500 vuotta vanhassa rakennuksessa toimi aiemmin Helsingörin kaupunginmuseo. Rakennuksessa on aikoinaan toiminut sairaala, kansalaistalo, hevosmylly, vasallitalo, lukio, köyhäintalo sekä yleinen kirjasto.

Nykyisin kaupunginmuseo sijaitsee Kulttuuritalossa.

Paikka on päivittäin klo 10-16 ja sinne on vapaa sisäänpääsy.

Meidän aikataulu piti meidät sen verran kiireisinä, että tähän museoon emme nyt tällä kertaa uhranneet aikaa.

Museon näyttelyissä on muun muassa erilaisia historiallisia asiakirjoja, kaupunkimalli vuodelta 1801 ja kokoelma nukkeja.

Helsingör on melko pieni kaupunki ja siellä pärjää mainiosti kävellen. Jos kuitenkin suuntaa kaupungin ulkopuolelle ainoa vaihtoehto on junakyyti tai bussit. Bussi onkin kaupungin tärkein kulkuväline. Yksittäinen matka maksaa 19 DKK. Linja-autoissa ei voi maksaa käteisellä, joten lippu pitää hankkia etukäteen. Siispä kokeilemaan bussikyytejä.

Hieman keskustan ulkopuolella, noin kolmen kilometrin päässä sijaitsee yksityisrahoitteinen Tanskan tiede- ja teknologia museo.

Museo sijaitsee entisessä 1960-luvulta peräisin olevassa rautavalimossa.

Museossa on kattava kokoelma höyrykoneita, erilaisia ​​keksintöjä, sähkölaitteita, polkupyöriä, vanhoja autoja ja lentokoneita.

Lisäksi museossa on toimiva tinatyöpaja ja näyttelyitä, jotka on omistettu sähkömagnetismin ja nykyaikaisen nauhoituksen esi-isän Telegraphonen löytämiselle. Paikka on avoinna tiistaista-sunnuntaihin klo 10-17 ja loma-aikoina se on avoinna myös maanantaisin. Alle 18-vuotiaat pääsevät museoon ilmaiseksi, muilta maksu on 130 DKK.

Skibsklarerergaarden on vanha laivanvarustajan talo 1600-1700-luvuilta.

Kunnostettu talo on onnistunut säilyttämään viehätyksen ja alkuperäisen ulkonäön.

Hyvin säilyneessä talossa on 1780-luvun sisustus, josta saa elävän kuvan siitä, miltä aikalaisten elämä aikoinaan näytti.

Vierailla kannattaa myös sisäpihalla olevassa pienessä myymälässä, josta merimiehet aikoinaan ostivat kaiken mitä he mahdollisesti matkoillaan tarvitsivat.

Kaupassa on Tanskan vanhin säilynyt myymäläsisustus.

Lisäksi nähtävillä on 1700-luvun toimisto, jossa lasti kirjattiin.

Nykyään talossa on myös kaupungin historiallinen arkisto, jossa on laaja valokuvakokoelma. Paikka on avoinna koulujen loma-aikoina klo 11-16. Sisäänpääsymaksu on 100 DKK.

Helsingör olisi sitten koluttu ja seuraavana etappina olisi päiväretki salmen toisella puolella olevaan Helsingborgiin.

Aamusta astuimme lauttaan, jossa onnistuimme tuhlaamaan joskus Ruotsin reissulta jääneet kruunut.

Ruotsin puolella kun on melkein mahdotonta maksaa rahalla. Kortti on melkein joka paikassa ainut maksuväline. Ei kun menoksi. Här kommer vi!

Takaisin alkuun

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply