Kahden viikon kierros Tanskaa
Alkuperäinen suunnitelma oli junailla myös Ruotsissa ja tehdä muistojen kultaama risteily Tukholmaan ja ottaa siitä juna Juutinrauman sillan kautta Tanskaan. Suunnitelma kuitenkin muuttui ja päätimme pitää Ruotsin erillään ja tehdä sinne ihan oman kesämatkan myöhemmin. Kesäkelit pohjoisemmassa houkuttelee huomattavasti enemmän kuin Etelä-Euroopan hurjat heteet. Kokemusta noista helteistä on, joten ei enää + 40 asteen lämpötiloja päivästä toiseen.
Ohitimme siis tällä kertaa Ruotsin ja lensimme suoraan Kööpenhaminaan.
Olemme vierailleet Kööpenhaminassa useamman kerran aikaisemminkin, mutta tähän melko kompaktiin kaupunkiin on aina kiva palata uudestaan.
Kööpenhaminasta alkoikin meidän reilut kaksi viikkoa kestänyt railreissu.
Jos noiduin Pohjoismaiden kalleutta Norjan ja Islannin kohdalla niin sama virsi jatkuu Tanskankin kohdalla.
Hotellit olivat yllättävän kalliita niiden tasoon nähden, eikä ruoka ja juomakaan tiputtaneet matkan loppusaldoa.
Tälläkin matkalla lento ja liikkuminen olivat matkan halvin osuus. Junaliput olivat edullisia ja yksittäisliput tulivat huomattavasti halvemmaksi kuin ostaa maakohtainen junapassi, varsinkin kun käytti orange lippuja ja muita alennuksia hyväksi. Tanskan junaverkosto on myös erittäin hyvä ja kattava. Junalla pääsee liikkumaan kätevästi saarelta ja paikasta toiseen. Suurin osa juna-asemista myös sijaitsi kaupunkien keskustoissa, joten jalkapatikoitsijana pärjäsi oikein hyvin.
Kööpenhamina
Lento Helsingistä Kööpenhaminaan kestää reilun tunnin. Normaalisti liikennöinti näiden kaupunkien välillä on vilkasta ja valittavana lentoja on useista eri lentoyhtiöistä. Tällä kertaa me valitsimme norjalaiset siivet.
Kööpenhaminan Kastrup-lentoasema eli Københavns Lufthavn CPH sijaitsee melko lähellä keskustaa.
Metro ja junat keskustaan lähtevät terminaalista kolme.
Metro sekä junakyyti keskustaan kestää noin 15 minuuttia. Yksittäisten matkojen liput ovat kalliita, ja niiden, jotka aikovat käyttää enemmänkin julkisia samana päivänä tai loman aikana, kannattaa ostaa saman tien 24 tuntia tai sitä kauemmin voimassa oleva matkalippu. Vaikka Tanska onkin EU-maa, on siellä valuuttana DKK eli tanskan kruunu.
Lentokentältä Kööpenhaminaan ja muualle Tanskaan junat lähtevät yleensä laiturista 2 ja Ruotsiin laiturista 1.
Kööpenhaminan päärautatieasema sijaitsee aivan keskustassa Tivolin vieressä.
Päästäkseen perille pitää hankkia 3 vyöhykkeen lippu.
Keskustaan pääsee kätevästi myös linja-autolla. Matka kestää linja-autolla keskustaan noin 35 minuuttia. Kööpenhaminaan kulkeviin ja joihinkin muihinkin busseihin voi lipun ostaa kuljettajalta, mutta käytettävän rahan tulee olla alle 100 DKK suuruinen seteli.
Lentokentältä kaupunkiin pääsee myös taxilla, mutta kyydin hinta on melko kallis. Kööpenhaminassa on paljon takseja ja taxikyltin palaessa ne voi napata suoraan lennosta.
Jos päädyt käyttämään julkisia kulkuvälineitä, niin Copenhagen Citypassin voi hankkia useammaksikin vuorokaudeksi.
Citypassi ladataan Appina puhelimeen.
Jos matkustaa paljon ja suunnittelee päiväretkiä esimerkiksi Kööpenhaminan ulkopuolelle, kannattaa kortti hankkia.
Riippuen matkustusalueesta kortin hinta vaihtelee.
Kööpenhaminan 1-4 alueen vuorokausilippu maksaa alle 100 DKK. Yksittäisiä julkisen liikenteen matkalippuja voi ostaa automaateista tai juna- ja metroasemien 7-Elevens kioskeista. Jos hankit lipun automaatista kannattaa huomioida, että lippuautomaatit eivät hyväksy seteleitä, vain kolikoita ja luottokortteja. Kertalipussa on tunnin vaihto-oikeus.
Kööpenhaminassa on mahdollisuus hankkia myös Copenhagen Card, jolla on mahdollisuus matkustaa julkisissa kulkuneuvoissa maksutta.
Copenhagen Card tarjoaa lisäksi useita alennuksia ja vapaita sisäänpääsyjä eri nähtävyyksiin.
Copenhagen Cardin hinta vaihtelee sen mukaan ostaako yhden vai viidenpäivän kortin.
Me ostimme neljän päivän kortin, koska sisäänpääsymaksut ovat melko kalliita Kööpenhaminassa. Lisäksi korttiin kuului liikkuminen julkisilla ja se kattoi myös lentokenttäjunan sekä junan Hillerødiin ja sieltä vielä Helsingborgiin sekä kummankin kaupungin nähtävyydet. Säästöä tulikin oikein mukavasti.
No niin, olimmekin sitten tulleet kylään isompaan kaupunkiin ja sen kyllä huomasi ihmisvilinästä. Automaattisesti tutka asettui korkeampaan valmiustasoon ja kädet kietoutuivat tiukemmin omaisuuteen.
Kööpenhaminan keskustassa välimatkat ovat melko lyhyitä ja siellä pärjääkin hyvin ihan vaan kävellen ja pidemmät välit metrolla tai bussilla.
Kööpenhaminassa ilmeisesti ohjataan ihmisiä liikkumaan kävellen tai pyörällä.
Onko se siirtyvä perinne tai käytännön tuoma etu?
Sama se, Kööpenhamina on pyöräilijän paratiisi.
Liikenteessä oli, jos jonkinlaista pyörää ja etu- tai takavaunua, jossa kulkivat kyydissä niin lapset, puolisot, lemmikit kuin ostoksetkin.
Joillakin oli myös näiden pyörän + lisäosien erilaisia yhdistelmiä. Tasainen maasto ja hyvät pyörätiet takaavat, että matka taittuu joutuisasti. Pyörät sujahtivatkin ohi melkoisella vauhdilla.
Kaupunkipolkupyörän vuokraaminen Kööpenhaminassa on helppoa ja hyvin suosittua, niinpä kaupunkikuvassa näkyykin paljon turistipyöräilijöitä, mutta ei juurikaan sähköpotkulaudalla huristelijoita.
Kööpenhaminan keskustan alue on rauhoitettu kävelykatualuetta, jolla eivät julkiset liikennevälineet juurikaan liiku.
Myös pyörät jätetään parkkiin ja mikä ihmeellisintä, kaikkia niitä ei lukita.
Ilmeisesti jokainen köpisläinen omistaa fillarin, joten varastetuille pyörille ei ole ostajakuntaa.
Kaupungin nähtävyyksien kiertämiseen kannattaa hyödyntää myös päivittäiset ilmaiset kaupunkikierrokset, joita on tarjolla useilla eri kielillä ja useita eri kierrostyyppejä.
Unohtaa ei kannata keltaisia satamalauttoja, joilla pääsee julkisenlipun hinnalla kulkemaan Kööpenhaminan vesireittejä pitkin.
Näitä hyödynsimme paljonkin.
Veneajelulle kannattaa lähteä, sillä veden puolelta katsoessa moni paikka avautuu aivan eri näköisenä.
Suurta huvia tuntui olevan myös vuokrata sähkökäyttöinen vene. Niillä liikkui erilaisia porukoita kanavissa eväineen. Oli kaveriporukoita, perheitä, pariskuntia ja polttarijuhlijoita. Liikkeellä oli myös monenlaista muutakin vesipeliä. Eväiden suhteen ainakin veneilyn promillerajan arvelisi olevan melko korkea.
Kuten muissakin isoissa kaupungeissa, niin Kööpenhaminassakin on oma Hop on Hop off bussi. Se kiertää kaikki tärkeimmät kohteet ja nähtävyydet ja joihinkin lippuihin on yhdistettävissä myös veneajelu kanavissa.
Historiallinen 1600-luvulta peräisin oleva Nyhavnin satama-alue, on yksi Kööpenhaminan suosituimmista ja ehkäpä kauneimmista oleskelupaikoista.
Satama-alueen vieri vieressä olevat värikkäät talot luovat mainosesitteistä tutun maisemakuvan. Kanavan molemmat puolet ovat täynnä 24 h auki olevia erilaisia ravintoloita, pubeja ja kahviloita. Ei siis ihme, että Nyhavnia kutsutaan Skandinavian pisimmäksi ulkobaariksi. No pysähdyttävähän sinne oli yhdelle neuvoa antavalle.
Nyhavnista lähtee myös turistiveneitä, joilla voi ihastella aluetta mereltä käsin ja nauttia kaupungin kanavista sekä nähtävyyksistä.
1h tunnin risteilyn hinta on noin +/-160 DKK riippuen kellonajasta.
Gammel strand on toinen paikka, josta lähtee turistiveneitä .
Jos olet siellä päin, niin kurkkaapa sillalta kanavaan.
Veden alla on pieni taideteos.
Taideteos kuvaa Merenmiestä ja hänen seitsemää poikaansa, jotka anovat Agnetea palaamaan kotiin. Taideteos perustuu tanskalaiseen kansanperinteen satuun Agnete og Havmanden.
Matkalla ehkäpä Kööpenhaminan tunnetuimmalle maamerkille kannattaa poiketa Kastelletissa.
Töppöstä siis toisen eteen.
Linnoitusalue upeine puistoalueineen, onkin monen ulkoilijan suosiossa.
Tähdenmuotoinen linnoitusalue pistää varmasti silmään kaupungin karttaa katsottaessa.
1600-luvulla rakennettu linnoitus rakennettiin vartioimaan sataman sisäänkäyntiä ja puolustamaan kaupunkia.
Paikka on yleisölle osin avoin turistinähtävyys, mutta se on yhä virallisesti sotilasaluetta, ja sinne on sijoitettu muun muassa Tanskan puolustusvoimien hallintoa. Mitään erityisiä palveluja ei paikassa ollut.
Pienen matkan päässä linnoitusalueesta on Pieni merenneito patsas, joka on myös kaupungin virallinen tunnus.
Patsas onkin itseoikeutetusti ehkäpä myös koko Tanskan symboli.
H. C. Andersenin satuun pohjautuva patsas nököttää kainosti kivellä. Tätä melko pientä patsasta olikin sitten tullut ihailemaan satapäinen turistijoukko. Paikan eteen parkkeerasi jatkuvalla syötöllä turistibusseja.
Patsas sijaitsee kävelymatkan päässä keskustasta, Amalienborgin linnan lähellä. Matkalla kannattaakin käydä 1750-luvulta peräisin olevassa Amalienborgin linnassa, jossa Tanskan kuningas asuu.
Amalienborgista piti tulla aatelisten koti, mutta Christiansborgin kuninkaanlinnan tulipalo pakotti kuningasperheen muuttamaan pois silloisesta linnastaan. Tulipalon seurauksena kuningasperhe otti Amalienborgin haltuunsa.
Palatsikompleksi koostuu neljästä identtisestä palatsista, jotka ympäröivät suurta aukiota.
Alun perin palatsikompleksista piti tulla vain kuningasperheen väliaikainen koti.
Amalienborg osoittautui mainioksi paikaksi asua ja se onkin ollut Tanskan kuninkaallisen perheen koti Kööpenhaminassa vuodesta 1794 lähtien. Yli 200 vuoden ajan on ollut perinteenä, että valtionpää on asunut Amalienborgin yhdessä palatsissa, kun taas valtaistuimen seuraaja on asunut toisessa, ja tämä perinne jatkuu edelleen.
Linnan edessä on päivittäin klo 12 näyttävä vahdinvaihto, jota seuraamassa oli tuhansia ihmisiä. Ryysikseltä ei siis tietenkään välttynyt, kun jokainen halusi sen eturivipaikan kuviaan varten.
Jos kuningas on linnassaan säestää kuninkaallisen vartioston soittokunta vahdinvaihtoa. Nyt kuningas oli katsomassa Englannin ja Tanskan välistä EM-jalkapallomatsia, joten soittokuntaa ei näkynyt.
Sen sijaan jokainen paikka kaupungissa, jossa pääsi seuraamaan tuota matsia oli täynnä juhlatunnelmissa olleita punavalkoisia tanskalaisia.
Meno oli melkoisen äänekästä ennen ja jälkeen voitokkaan pelin.
Tanskalaiset ovat selvästi jalkapallokansaa.
Amalienborgin linnan alueella on useita museoita, kolme suurta puistoa ja kauniita palatseja sekä Marmorikirkko ja muita kirkkoja.
Tärkein museo on ehkäpä linnan museo, joka ei kuitenkaan ollut kovin kummoinen.
Palatsin museoon voi ostaa yksittäislipun, mutta jos aikoo vierailla myös Rosenborgissa, niin silloin kannattaa hankkia yhteislippu.
Palatsin museon aukioloaika vaihtelee vuodenaikojen mukaan ja se kannattaakin tarkistaa netistä, ennen linnalle menoa.
Amalienborgin linnan vieressä, aivan keskustassa on Frederikin kirkko eli Marmorikirkko, joka on kaupungin kirkoista merkittävin.
Kuningas Frederik V:n suunnitelmana oli rakentaa aivan uusi kaupunginosa, nimeltään Frederiksstaden.
Kirkko olisi ollut tuon kaupunginosan keskipisteenä ja tarkoituksena oli rakentaa se kuninkaallisen perheen 300-vuotisen hallitsijakauden kunniaksi. Kuningas itse asetti hienon seremonian saattelemana kirkon ensimmäisen kiven paikoilleen vuonna 1749. Kirkon rakennusprojekti oli kuitenkin hieman takkuinen, eikä kirkko valmistunut suunniteltuihin juhliin vaan vasta vuonna 1894 nähtiin alkuperäisestä suunnitelmasta kovasti riisuttu kirkko valmiina.
Kokonaan marmorista suunnitelluksi rakennettavasta kirkosta vain alaosa rakennettiin marmorista, mistä Marmorikirkko nimityskin lienee juontavan juurensa.
Nykyisin kirkon vihreä kupoli osuu ensimmäisenä silmään ja houkuttelee matkailijaa katsomaan kirkkoa lähemmin. Kirkossa pidetään myös klassisen musiikin konsertteja. Kirkko on avoinna klo 10-17 paitsi sunnuntaina, jolloin se aukeaa vasta 12.30. Sisäänpääsy kirkkoon maksaa 50 DKK. Torniin pääsee opastetulla kierroksella ja sen hinta on toiset 50 DKK.
Toinen hieno kirkko on Kööpenhaminan tuomiokirkko eli Vor Frue Kirke, joka kuitenkin on melko pelkistetty katolilaiskirkko. Myös Holmen kirkko on kaunis. Se onkin jo koristeellisempi, kuin edelliset kirkot. Lähellä tätä kirkkoa sijaitsee ortodoksinen Aleksanteri Nevskin kirkko.
Marmorikirkon lähellä on mielenkiintoinen Lääketieteen museo, joka esittelee erilaisia aiheita lääketieteen historiasta.
Näyttelyt keskittyvät siihen, miten potilaita hoidettiin ennen antibioottien ja anestesian käyttöön ottamista.
Sisäänpääsymaksu museoon on 90 DKK. Paikka on avoinna arkisin klo 10-16 sekä viikonloppuisin klo 12-16.
1838 julkiseksi museoksi muutetussa Rosenborgin linnassa kannattaa ehdottomasti vierailla.
Kuninkaalliset asuivat 1606 renessanssityyliin rakennetussa linnassa aina 1700-luvun alkuun saakka.
Vaikka linna ei ole ollut enää asuinpaikka kuninkaallisille 1700-luvun alkupuolelta lähtien, toimii se tärkeänä aarrekammiona. Tanskan kruununjalokivet, kuninkaalliset kruunut ja muut arvokkaat esineet säilytetään tarkasti vartioituna linnan syvissä holveissa.
Linnassa säilytetään edelleen Tanskan kuninkaallisten 1500-luvulta 1800-luvulle olevia esinekokoelmia.
Linnan hienoimpiin nähtävyyksiin kuuluu kuninkaallisten valtaistuimet ja massiiviset hopeiset leijonat.
Rosenborgin linna ei ole ainoastaan historiallinen aarreaitta, vaan se tarjoaa vierailijoille myös mahdollisuuden kuljeskella läpi eri aikakausien ja kokea Tanskan kuningashuoneen loiston.
Sisäänpääsy linnaan maksaa 140 DKK. Pienen säästön siis tekee hankkimalla yhteislipun Amalieborgin linnalipun kanssa, joka on voimassa kaksi päivää, eli ihan kauheaa linnaähkyä ei tarvitse kerralla hankkia. Myös tämän paikan aukioloajat vaihtelevat vuodenajan mukaan.
Kuninkaan henkivartiokaartin päämaja sijaitsee Rosenborgin kasarmilla ja sieltä sotilaat lähtevät Amalienborgin linnan vahdinvaihtoon. Marssimatka kestää puolisen tuntia ja vartiokaartia voi ihailla matkanvarrella puolenpäivän kummallakin puolella.
Kööpenhamina on tunnettu myös 1843 perustetusta Tivolistaan.
Tivoli onkin maailman toisiksi vanhin huvipuisto.
Vanhin 1583 perustettu huvipuisto Bakken sijaitsee Kööpenhaminan lähellä.
Bakken on pienempi ja perinteinen vanhanajan huvipuisto, jossa on varmasti vähemmän ihmisiä liikkeellä kuin Tivolissa. Voisi arvella, että Bakkenin hinnat ovat myös super kallista Tivolia halvemmat.
Aivan ydinkeskustassa sijaitseva Tivoli on Kööpenhaminan matkan pakollinen nähtävyys ja melkoinen turistirysä. Myös paikalliset tuntuvat viihtyvän siellä. Ensimmäisenä iltana emme edes yrittäneet sisään, sillä porukkaa jonotti Tivoliin siinä määrin, että melkoisen pienellä alueella oleva huvittelupaikka varmasti tursusi ihmisiä.
Alun perin Tivolissa oli vain karuselli ja vuoristorata sekä mahdollisuus pelata biljardia.
Tivoli on oikeasti melko kallis paikka huvitella, mutta kait kokemuksena huvittelusta The Tivolissa kannattaa hieman maksaakin.
Pääsylipun hinta sisään Tivolialueelle vaihtelee päivän mukaan. Meidän kohdallamme se olisi maksanut 140 DKK henkilöä kohden, ellei meillä olisi ollut ilmaiseen sisäänpääsyyn oikeuttavaa Copenhagen Cardia. Taas olisi keventynyt kukkaro, pelkästä perus huvipuiston näkemisestä.
Tivoli on avoinna arkisin klo 11-22 ja viikonloppuina voi huvitella aina puoleen yöhön saakka.
Huvipuisto on huvittelun lisäksi suosittu konsertti- ja tapahtumapaikka.
Tivoli on paikka, joka yhdistää perinteen ja modernin viihteen.
Tivolissa on useita laadukkaita ravintoloita, mutta toki huvipuistosta saa perinteisiä huvipuistoherkkujakin.
Slotsholmenin Linnasaari sijaitsee aivan ydinkeskustan vieressä.
Alueella on paljon upeita rakennuksia, mutta tärkein niistä on Christianborgin palatsi, joka oli aikoinaan Tanskan kuninkaallisen perheen asuinpaikka.
Paikalla on 800 vuoden historia Tanskan vallan keskuksena. Nykyään palatsissa sijaitsevat parlamentti, pääministerin kanslia ja korkein oikeus. Lisäksi useita osia linnasta on edelleen kuninkaallisten käytössä.
Christiansborgin palatsi sijaitsee Kööpenhaminan sydämessä ja on yksi maailman harvoista toimivasta palatseista, johon pääsee vierailemaan.
Sinnepä siis.
Christiansborgin palatsissa on viisi käymisen arvoista nähtävyyttä.
Jokainen käyntikohde on avoinna eri aikoina ja niihin on myös eri hintaiset sisäänpääsymaksut.
Varautua kannattaa myös siihen, että kuninkaalliset vastaanottohuoneet saattavat olla suljettuina kuninkaallisen perheen palatsin käytön vuoksi. Kannattavaa onkin hankkia yhteislippu, jos aikoo vierailla palatsin kaikissa kohteissa.
Kuninkaalliset vastaanottohuoneet upeilla gobeliineilla ovat tiloja, joissa Tanskan kuningas vastaanottaa muiden maiden päämiehet. Palatsissa järjestetään erilaisia gaalaillallisia ja siellä kuningas allekirjoittaa uudet lait.
Näkemisen arvoinen on myös kuninkaallinen keittiö, jossa on yksi Euroopan suurimmista kuparitavarakokoel-mista.
Lisäksi alueella on kuninkaallinen talli, jossa pidetään kauniin valkoisia kuninkaallisia ratsuja.
Hevosia tallissa on ollut vuodesta 1740 lähtien. Tallikompleksi ja kaksi tallin siipirakennusta ovat ainoat rakennukset, jotka ovat säilyneet Christian VI:n mahtipontisesta barokkipalatsista. Käymättä jäi ja allergian takia ne kierrettiin ja kaukaa. Hevostallien vieressä sen sijaan oli mainio teatterimuseo.
Christiansborgin palatsin kappeliin on vapaa sisäänpääsy.
Palatsin kappelia, joka on peräisin vuodelta 1826, käytetään edelleen kuninkaallisten tapahtumien, kuten häiden, kasteiden ja vuosipäivien, järjestämiseen. Palatsin alla olevat vanhan linnan rauniot oli mielenkiintoinen käymiskohde.
Vierailla kannattaa myös palatsin 106 metriä korkeassa tornissa, joka on Tanskan korkein maamerkki. Kiipeäminen torniin on ilmaista ja sinne pääsee myös hissillä. Tornista onkin huisit näköalat Kööpenhaminaan. Tornissa on myös kahvila.
Slotsholmenilla olisi ollut paljon muutakin nähtävää ja koettavaa. Alueella on sota- ja asemuseo, jonka ohitimme samoin näkemättä jäi korkeatasoinen taidemuseo Thorvaldsens Museumin. Taas piti ruveta priorisoimaan, sillä paikkoja oli kierrettävänä, vaikka kolme päivää Kööpenhaminassa olimmekin.
Ilmainen ja mielenkiintoinen käyntikohde on Den Sorte Diamant eli musta timantti, joka on 1999 valmistunut moderni kuninkaallinen kirjasto.
Kirjaston julkisivun upeasti hohtava musta Zimbabwe graniitti todellakin luo kuvan mustasta timantista.
Kirjastossa on kahvila, konserttisali sekä Tanskan valokuvamuseo, samoin kuin sarjakuvamuseo ja kirjamuseo. Kirjaston eri toiminnoilla ja tarjonnalla on omat aukioloaikansa.
Nähtävyydeksi on myös noussut Kööpenhaminan vapaakaupunki Christianian kadut ja kujat.
1971 perustetun Christianian maine ei aina ole ollut niin puhtoinen, mutta nykyään sen värikkäät talot, boheemit kahvilat sekä letkeä tunnelma tekevät kaupunginosasta lähes pakollisen vierailukohteen Kööpenhaminan matkalla.
Christiania on enemmän kuin pelkkä kaupunginosa, vieraillessa siellä huomaa, että se on elämäntapa, joka alkoi idealistisesta sosiaalisesta kokeilusta. Christianian on kaupungin sisällä oleva pikkukaupunki.
Monet Christianian alkuperäisistä asukkaista asuvat edelleen kollektiivisessa noin 35 hehtaarin kokoisessa kaupunginosassa.
Asukkaat ovat kirjava sekoitus hippejä, ympäristönsuo-jelijoita, taiteilijoita, muusikoita, käsityöläisiä, vapaa-ajattelijoita ja vaihtoehtoisia elämäntapoja suosivia. Christianian kaupunginosa on täysin autoton. Talojen hmm, mielenkiintoiset taideteokset sekä graffitit ja vapaana juoksentelevat koirat yhdessä huumeita suosivien viestien kanssa saa kyllä rullan pyörimään päässä ja herättää monenlaisia tuntemuksia.
Vor Frelsers Kirke eli Vapahtajan kirkko sijaitsee Christianshavnin metroaseman lähellä.
1680-luvulla rakennetun barokkikirkon torni on ehkä paras paikka maisemien ihailuun Kööpenhaminassa.
Kirkontornin ulkopuolta kiertävät spiraaliset kuparilla päällystetyt portaat, jotka vievät halukkaat 400 kiivetyn askelman jälkeen tornin huipulle.
Torni on avoinna päivittäin klo 9-20. Sisäänpääsymaksu on 69 DKK. Lipun varaaminen ennakkoon kannattaa, koska kapeaan kierreportaikkoon päästetään vain rajoitettu määrä vierailijoita.
Kulttuurin ja taiteen nälkäisten kannattaa vierailla Nyhavnin vieressä olevassa Kunsthal Charlottenburgin taidemuseossa, jossa on sekä pysyviä, että vaihtuvia näyttelyitä ja muita tapahtumia.
Taidemuseo on avoinna tiistaista perjantaihin klo 12-20 ja viikonloppuina klo 11-17. Sisäänpääsymaksu museoon on 90 DKK. By the way taidemuseon kahvilan antimista kannattaa myös nauttia. Hyviä olivat.
Toinen hyvä paikka pistäytyä tauolle on Level Six Rooftop Bar & Terrace, joka sijaitsee modernissa Scandic Nørreportissa keskellä kaupunkia.
Aurinkoiselta ulkoterassilta on hyvät näkymät kaupungin yli.
Terassin Level Six -menu sisältää hyvän valikoiman sekä juomia että ruokia. Paikka näytti olevan oikein suosittu.
Tanskan kansallisgalleria SMK on maan suurin taidemuseo, jossa on tanskalaisia ja kansainvälisiä teoksia 1300-luvulta nykypäivään.
Museo sijaitsee rakennuksessa, joka rakennettiin alun perin vuosina 1889-1896 italialaiseen renessanssityyliin. Rakennuksen takaosaan on lisätty laajennus modernille kokoelmalle. Uuden ja vanhan osan välissä on lasinen käytävä, jossa on esillä veistoksia.
Tanskassa kannattaa nauttia ainakin näitä kahta paikallista herkkua, Carlsbergia ja smørrebrødeja eli mitä ihmeellisimmillä täytteillä tehtyjä voileipiä. Osittain jopa taideteoksia muistuttavat leivät ovat perinteinen tanskalainen lounas.
Mainio paikka näiden maistelemiseen on esimerkiksi Kööpenhaminan kauppahalli Torvehallerne. Parhaiten kauppahalliin pääsee hyppäämällä junaan ja ajamalla Nørreportin asemalle. Paikka on avoinna joka päivä klo 10 alkaen ja arkena se sulkeutuu klo 18 ja viikonloppuina tuntia aiemmin.
Toinen mainio paikka maistella smørrebrødeja tai katukeittiöiden herkkuja on Reffenin ja Broens Gadekøkkenin ruokamarkkinat.
Kanavien varsille rakennettiin kovaa vauhtia uusia asuinalueiden yhteisiä uimapaikkoja ja terassimaisia oleskelutiloja.
Jos kuitenkin haluaa perinteisille uimapaikoille, niin mainio paikka vierailla on Kööpenhaminan Bølgen tai Islands Brygge merialtailla eli Københavns Havnebadeilla, jotka taatusti houkuttelevat pulahtamaan veteen kesäaikaan. Ympäröivät nurmikkoalueet olikin kansoitettu auringonpalvojilla. Islands Brygge on Kööpenhaminan neljästä julkisesta merivesiuima-altaista vanhin.
Kööpenhaminan keskustassa on pyöreä sylinterimainen torni, joka on vanhin observatorio Euroopassa.
Torniin ei tarvitse kiivetä rappuja pitkin, vaan sinne kuljetaan spiraalina tornin ydintä kiertävää ramppia pitkin.
Tarinan mukaan venäjän tsaari aikoinaan ratsasti ramppia pitkin ylös torniin. Tornin huipulla on näköalatasanne, josta on upeat näkymät Kööpenhaminaan. Niitä, joiden päätä ei huimaa, kannattaa mennä seisomaan tornin sisällä olevalle lasiselle lattialle, josta näkee suoraan alas tornin pohjalle.
Paikkoja mistä ihailla kaupunkia korkeuksista tässä kaupungissa onkin riittämiin. Kesäaikaan torni on avoinna klo 10-20. Erilliset aukiolot ovat lisäksi tornissa sijaitsevaan observatorioon. Vierailu tornissa maksaa 40 DKK.
Carlsberg Glyptotek museossa kannattaa käydä, jos aika vaan sen sallii.
Museota pidetään yhtenä Kööpenhaminan parhaista museoista.
Jo itsessään museon komea rakennus on näkemisen arvoinen.
125 DKK sisäänpääsymaksulla pääsee tiistaista sunnuntaihin klo 10-17 katsomaan antiikkikokoelmia, ranskalaista ja tanskalaista taidetta sekä upeita marmoriveistoksia. Museossa on viihtyisä talvipuutarha, jossa on mukava huilata hetkinen.
Radhus eli kaupungintalo on upea rakennus Radhus aukiolla, jossa sijaitsee nollakilometrin kivi merkkinä siitä, että olet aivan kaupungin keskustassa.
Raatihuoneen julkisuvussa komeilee 13 erilaisesta kellosta muodostuva tähtitieteellinen kello, joka näyttää planeettojen sijainnin sekä ajan kulun eri puolilla maailmaa.
Kaupungintalossa on 107 metriä korkea torni, jonne pääsee kiipeämällä 300 porrasta. Tosin nyt torni oli suljettuna rakennustöiden takia. Nykyään kaupungintaloa käytetään kunnanvaltuuston kokouksiin, häihin ja kansallisiin juhliin sekä myös konsertteihin, esityksiin, kulttuuritapahtumiin ja näyttelyihin.
Raatihuoneessa on mahdollista osallistua 65 DKK maksavalle opastetulle kierrokselle. Opastettuja kierroksia on arkipäivisin klo 13 ja lauantaina klo 10. Kaupungintalon piha on myös erityisen kaunis kesäaikaan.
Torinkulman yhden rakennuksen kulmassa on kultaiset hahmot polkupyörällä liikkuvasta tytöstä ja sateenvarjoisesta miehestä. Sään voikin ennustaa siitä, kumpi hahmoista on näkyvillä. Nyt hahmot olivat huonosti näytillä restauroinnin takia. Siksi kait sääkin oli utuinen ja pilvinen. Kaupungintalon vieressä on myös satusetä Hans Christian Andersenin patsas.
Prinssin palatsissa sijaitsevassa Tanskan kansallismuseossa on esillä Tanskan historia 14 000 vuoden ajalta.
Museon pysyviin näyttelyihin kuuluvat Tanskan esihistoria, tanskalainen keskiaika ja renessanssi, kuninkaallinen kolikoiden ja mitalien kokoelma, klassinen ja Lähi-idän antiikki- ja etnografiset kokoelmat. Museossa on myös lastensiipi, jossa on paljon erilaista toimintaa lapsille. Museo on avoinna kesäaikaan joka päivä klo 10-17. Sisäänpääsymaksu museoon on 120 DKK.
Kaupungin kasvitieteellinen puutarha on osa Kööpenhaminan yliopistoa ja Tanskan luonnontieteellistä museota. Se sijaitsee Kööpenhaminan sydämessä, kattaa 10 hehtaaria ja sisältää maan suurimman elävien kasvien kokoelman sekä maan ainoan luonnonvaraisten kasvien geenipankin.
Puutarhasta tekee ainutlaatuisen se, että suurin osa 13 000 lajista on kerätty luonnosta sen sijaan, että niitä olisi viljelty.
Puutarhan vanhin puu on vuodelta 1806.
Puutarhassa on 27 kaunista kasvihuonetta, mukaan lukien historiallinen kasvihuonekokonaisuus vuodelta 1874.
Kiva yllätys oli, että tähän puutarhaan pääsee tutustumaan ilmaiseksi. Kesä aikaan paikka on avoinna klo 8.30-18. Puutarhassa on erillinen perhostalo, jonne on pieni pääsymaksu. Perhostalo on avoinna vain kesäkaudella. Myös alueella olevaan museoon ja palmutaloon on erilliset sisäänpääsymaksut.
Kaupungista löytyy myös perheellisiä kiinnostavia kohteita, kuten Tycho Brahe Planetarium, Blue Planet akvaario ja eläintarha. Pikku vinkkinä vielä on ilmainen leikki- ja kuntoilupaikka Konditaget Lüdersissä. Korkealla Nordhavnin satamarannan yläpuolella parkkitalon katolla pääsee treenaamaan ja leikkimään, samalla kun ihailee kaupunkia ja satama-aluetta. Katto on avoinna joka päivä klo 7-22. Katolle pääsee parkkitalon sisällä olevalla hissillä tai ottamalla porrastreenin ulkoseinän viertä olevissa portaissa.
Tarkoitus oli käydä katsomassa, millainen laskettelumäki lämpövoimalan viistosta katsosta löytyy, mutta aika ei vaan riittänyt.
Ehkäpä joku toinen kerta?
Kööpenhaminassa oli niin paljon katsottavaa, että kolme päivää teki tiukkaa ehtiä joka paikkaan, mihin olimme suunnitelleet menevämme. Osa jäi käymättä, joten onpahan jotain seuraavaksikin kerraksi.
Aamulla jätimme laukut vielä hotelille ja ehdimme vielä kiepsahtaa pikaisesti kaupungilla, ennen kuin jatkoimme matkaa.
Olemme jo monen vuoden ajan laittaneet laukut fillarilukolla yhteen ja kiinni johonkin laukkusäilön hyllynjalkaan.
Samoin olemme lukinneet laukut yhteen junan tavaralokerikoissa, jos emme ole istuneet aivan näköetäisyydellä.
Vainoharhaisuutta vai ei, mutta ainakin on yritetty minimoida vahinkoja sekä varsinkin junissa niitä tilanteita, jossa ihmiset uudelleen organisoivat laukkuja saadakseen oman laukun parhaaseen kohtaan.
Kööpenhamina oli sitten taputeltu ja oli aika vaihtaa raiteille. Seuraavaksi suuntasimme Hillerødiin.
No Comments