G-8DK1F0333J
Browsing Tag

junamatka

Matkailua maailmalla

Junailua Iso-Britannia osa 3: Windsor – Lontoo

Edinburgh – York – Cambridge- Birmingham- Warwick – Coventry – Oxford – Bristol – Bath – Windsor – Lontoo

 

Windsor

Saavuimme Bathista Reading ja Slougenin kautta Windsoriin. Puolen tunnin junamatkan päässä Lontoosta sijaitseva Windsorin linna on mainio paikka vierailla. Lontoosta pääsee Windsoriin nopeinten junalla Paddingtonin asemalta. Windsoriin menijät jäävät pois Sloughin asemalla, ja hyppäävät pieneen jatkoyhteysjunaan, joka menee noin kuudessa minuutissa Windsoriin. Jatkojunayhteys on ilmainen.

Windsor Royal Station juna-asema on viehättävä ja siihen onkin selvästi panostettu.

Asemalla on vain yksi raide, joten tällä asemalla ei voi nousta väärään junaan.

Asemalla on paljon kauppoja ja ruokapaikkoja.

Windsorin linna sijaitsee aivan kaupungin ytimessä, heti juna-aseman edessä.

Kukkulalla seisova Windsorin linna on vanhin Englannin linnoista.

Windsorissa on tuhat huonetta, mikä tekee siitä maailman suurimman linnan.

Tärkeä se on myös siksi, että Englannin kuningatar asuu linnassa ison osan ajastaan.

Olimme varanneet majoituksen Alma House BB, joka oli todella mainio yöpymispaikka. Yleisesti ottaen hotellit Windsorissa ovat melko kalliita.

Hieman tunnelmaa koko Windsorissa häiritsi melkoinen, matalalla lentävien ja laskeutuvien lentokoneiden jatkuva melu. Öin ja päivin.

Niinä päivinä, kun Kuningatar on linnassa, kulkee lentoreitti Heatrowille kaukana kaupungista.

Vierailu Windsorin linnaan kannattaa ajoittaa niin, että näkee kuninkaallisen vartion ohimarssin ja vahdinvaihdon linnan pihalla.

Vahdinvaihto on yleensä kello 11 tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin.

Noin klo 10.50 tapahtuvaa ohimarssia saapuu katsomaan tuhatpäinen turistijoukko, mutta myös paikallisia.

Linnalle johtava kadunvarsi onkin aivan kansoitettu. Kuten arvata saattaa ohimarssin jälkeen linnaan johtava sisäänkäynti ruuhkautuu.

Myös ennakkoon varatut liput pitää vaihtaa lippupisteessä, jonka jälkeen linnaan pyrkivä ihmismassa ohjataan turvatarkastukseen.

Linnan sisällä on monenlaista kiehtovaa nähtävää. On upeita huoneita, saleja ja portaikkoja.

Erikoisimpia huoneita on kuninkaan makuuhuone, jossa kuningas ei tosin oikeasti nukkunut, vaan huone oli varattu seremoniallisiin heräämisiin.

Mieletön paikka on linnan pihalla oleva Pyhän Yrjön kappeli eli St. George’s Chapel, jonne on haudattu useita Englannin kuninkaita.

Kuninkaalliset ovat käyttäneet kirkkoa hääkirkkona ja osallistuvat vuosittain siellä pidettävään pääsiäisjumalanpalvelukseen sekä sukkanauharitareiden vuosittaiseen tapaamiseen.

Yksi merkittävä nähtävyys linnassa on maailman hienoin nukkekoti Queen Mary’s Dolls’ House, joka juuri vierailumme aikana oli suljettu remontointitöiden takia – pahus.

Olin jo ehtinyt innostua sen näkemisestä, sillä nukkekoti on pienintäkin yksityiskohtaa myöten aitoa, mutta miniatyyrikokoista.

Jopa esillä olevan miniatyyrihaulikon voi kuulemma ladata ja laukaista. Nukkekodin kirjastokin on täytetty Rudyard Kiplingin ja muiden kuuluisien kirjailijoiden varta vasten kirjoittamilla miniatyyriteoksilla.

Nukkekotia ei todellakaan suunniteltu lasten leikkimistä varten, vaan se oli lahja kuningas Yrjö V:n vaimolle Marylle, joka keräsi miniatyyreja. Nyt jouduin tyytymään muiden ottamiin kuviin.

Windsorin linnan reunalla sijaitseva Great Park on olennainen osa Windsorin maisemaa. Windsorista on myös mahdollista toteuttaa useita erilaisia veneretkiä Thames joella. Tarjolla on pidempiä risteilyjä kaupungista toiseen tai sitten vaan lyhyitä sightseeing risteilyjä. Myös erilaisia illallis-, lounas- ja teehetkiristeilyjä järjestetään.

Windsorin kaupungissa pääsee Alexandra Gardensissa olevalla Royal Windsor maailmanpyörällä ihailemaan kaupunkia.

Ylhäältä maailmanpyörästä saakin hyvän käsityksen historiallisesta kaupungista mutta myös linnasta ja sen tiluksista.

Linnan lisäksi Windsorin kaupungissa on paljon ruokapaikkoja ja kauppoja, joiden tarjonta on pitkälti kohdistettu kaupungissa vieraileville turisteille.

Alueeseen voi tutustua myös Sightseeing bussilla. Tosin paikka on sen verran pieni, että siellä liikkuu helposti jalkaisin.

Illalla, turistien lähdettyä takaisin Lontooseen, paikka muuttui hyvin hiljaiseksi ja uinuvaksi.

Windsorin nähtävyydet on lyhyellä matkalla pääkadun varrella, juna-aseman ympäristössä ja linna-alueen välittömässä läheisyydessä. Olimme varanneet linnavierailuun koko päivän, mutta linnan kiertää parissa tunnissa. Jos päättää syödä vielä Windsorissa ennen paluuta, riittää vierailuun hyvinkin ½ päivää.

Jos kuitenkin haluaa viettää pidemmälti aikaa alueella, niin naapurikaupunki Eton tarjoaa nähtäväksi yhden Ison-Britannian kuuluisimmista yksityiskouluista.

Toinen lähialueen merkkipaikka on Englannin kuuluisin kilparata Ascot. Se sijaitsee melko lähellä Windsoria ja voikin olla mielenkiintoinen paikka hevosurheilusta kiinnostuneille. Itse emme näihin paikkoihin kuitenkaan menneet tutustumaan.

Matkustimme kolme tuntia suunniteltua aiemmin Lontooseen ja matka kulki yhdellä vaihdolla Sloughin kautta Paddingtonin juna-asemalle. Hintaa tälle viimeiselle siirtymälle tuli n. 12 €/ hlö.

 

Lontoo

Jälleen kerran Lontoo…Lontoossa on niin paljon nähtävää, että yhdellä vierailulla niitä ei varmasti pysty ottamaan haltuun.  Riippuen matkan tarkoituksesta ja omista mieltymyksistä voi London Pass olla hintansa väärtti. Hintaa passille tulee melkein 90 € / päivä tai 2 päivän passille hieman yli 115 €.

Passilla saa ilmaisen sisäänpääsyn yli 80 huippunähtävyyteen, kierroksille ja museoihin sekä fast track- sisäänpääsyn jonon ohi valittuihin kohteisiin. Passin hinta on aika korkea ja voi tehdä tiukkaa kiertää isossa kaupungissa niin paljon kohteita, että passi on kannattava hankinta. Ainakin sen maksimaalinen hyödyntäminen vaatii hyvää ennakkosuunnittelua.

Lontoossa olimme tällä kertaa suunnitelleet käyvämme Towerissa, Westmister Abbyssä sekä Kensingtonin palatsissa.

Illalla otimme öisen sightseeingin  Lontooseen, mikä olikin mainio 90 minuutin kierros iltavalaistussa Lontoossa.

Kierroksemme alkoi klo 21.45 ja pimeys ehti kuin ehtikin laskeutua Lontoon ylle. Kesäaikaan myös Lontoon illat pimenevät myöhemmin, mikä on hyvä huomioida.

Öinen Lontoo näyttäytyikin aivan toisenlaisessa muodossa. Sightseeing tuli maksamaan n. 20 €/ hlö.

Kierros lähti Green Parkista aivan metroaseman edestä.

Kivana lisänä matkaa speakkasi hauskasti Lontoota esittelevä vanhempi herrasmies sekä kirkas ja lämmin kesäilta.

Öinen sightseeing kiersi kaikki merkittävimmät turistinähtävyydet, jotka olivatkin kauniisti valaistuja.

Vaikka Lontoo sykkii öin ja päivin oli meno liikenteessä huomattavasti rauhallisempaa kuin päivisin. Sen sijaan ihmisiä oli paljon liikkeellä jalkaisin.

Olimme varanneet hotellin Paddingtonin juna-aseman vierestä, jotta meidän ei tarvinnut raahata matkalaukkuja metrossa paikasta toiseen.

Myös Heatrowille lähtevä Heatrow express sekä tavallinen juna lähtee Paddingtonin asemalta,

mikä sujuvoitti ja nopeutti melkoisesti matkatekoa. Paddington on myös mainio paikka hyvien kulkuyhteyksien ja sijainnin takia, sekä kukkarolle sopivien hotellien hintojen suhteen.

 

Lontoo Tower

Tower of London eli Lontoon Tower on varsinainen kassakaappi. Siellä säilytetään Ison-Britannian kruununkalleuksia, jotka kuuluvat maailman arvokkaimpiin aarteisiin.

Tower kuuluu myös UNESCOn  maailman- perintölistalle.

Paikka on tosi suosittu ja sisäänpääsyyn täyttyykin varautua jonottamaan, jos ei ole ostanut lippua netistä ennakkoon.

Lipun hinta on n. 28 €. Lippujonon lisäksi jonoa syntyy turvatarkastukseen, jossa laukut tsekataan ennen linnaan pääsyä.

Linnassa on muutakin nähtävää kuin kruununjalokivet.

Tower on ollut vuosisatojen aikana niin teloituspaikka kuin kuninkaallisten kotikin.

Towerin veriseen historiaan voi tutustua joko interaktiivisten esitysten kautta tai sitten nappaamalla audio guiden, joka kertoo samat tarinat.

Paikalle kannattaa mennä heti aamusta, jolloin ihmisiä on vähiten. Silloin on myös helpompi ihastella esillä olevaa aarteistoa sekä välttyy pitkiltä jonoilta eri näyttelytiloihin.

Towerissa ei voi unohtaa pihan puolikesyjä korppeja, jotka ovat oma nähtävyytensä.

Nimikoiduista linnuista pidetään hyvää huolta, sillä legendan mukaan koko kuningaskunta ja Tower kukistuvat, jos linnoituksen kuusi korppia päättävät jonain päivänä jättää Towerin.

Niinpä korppeja lellitään joka päivä tuoreilla lihakimpaleilla ja vereen kastetuilla kekseillä.

Myös niiden siivet on typistetty, etteivät ne lennä pois.

Jos joku linnuista kuolee tai päättää hävitä on Towerissa kaiken varalta aina varalla uusi korppi.

Hauskaa on myös kuunnella Yeomen Wardersien eli beefeatereiden tarinoita ja opastusta alueella.

Vaikka linnaan ei pääsekään enää iltapäivän sulkemisajan jälkeen, on yksi merkittävä spektaakkeli linnan sulkeminen klo 21.53. Näin on tehty yli 700 vuoden ajan.

Tapahtumaan on ilmainen sisäänpääsy, mutta liput pitää varata etukäteen netistä. Paikkoja on nimittäin rajoitetusti.

Tower ei sovi liikuntarajoitteisille ja pikkulapsiperheille.

Eri näyttelytilat sijaitsevat torneissa ja linnan muurilla ja niihin joutuu kapuamaan ylös ja alas kapeita portaikkoja.

Eri tiloissa on näyttävästi esillä linnan historiaa eri aikakausilta.

Näyttelyt on rakennettu erittäin taidokkaasti ja linnan alueella kuluukin helposti aikaa puoli päivää.

Towerin varsinaiseen aarrekammioon, eli kruununjalokivien näyttelyyn on valtaisat jonot. Jonot eivät juurikaan hälvene päivän aikana.

Jos ulkopuolella joutuu jonottamaan sisäänpääsyä ½ h, niin saman verran on jonoa sisätiloissa, joissa jono kiemurtelee erilaisten jonotustilojen kautta kassaholvin näyttelytilaan.

Näyttelytilassa ei saa kuvata ja kruunut + muut aarteet ohitetaan rullamatolla seisten vartioiden valvoessa tilannetta.

Onneksi linnan myymälässä myydään hienoja kortteja myös niistä tiloista, joissa ei saa kuvata.

Parhaiten Toweriin pääsee metrolla ja jäämällä pois Tower Hillin asemalla, josta on lyhyt kävelymatka sekä Towerin sillalle, että itse linnaan.

Linnaan mennään aukion laidalta vaikka aika moni pyrkiikin sinne Thames joen puolelta. Tältä puolelta pääsee vain ulos linnasta.

 

Westminster Abbey

Lontoon toinen huippuluokan historiallinen nähtävyys on keskiaikainen kirkko Westminster Abbey. Westminster Abbey sijaitsee keskellä Lontoota Big Benin ja parlamenttitalon vieressä.

Parhaiten paikalle pääsee metrolla. Lähimmät metroasemat ovat St. James’s Park ja Westminster.

Kirkko on avoinna kävijöille kaikkina muina päivinä paitsi sunnuntaina, jolloin kirkossa järjestetään jumalanpalveluksia.

Kirkko on britteille tärkeä paikka. Westminster Abbeyssa on vietetty 26 kuninkaalliset häät ja 38 kruunajaiset ja lisäksi se on usean Britannian legendaarisen merkkihenkilön viimeinen leposija.

Westminster Abbey on ulkoapäin jykevä ja iso katedraali, kaksine keskiaikaisine torneineen.

Sisäänpääsy kirkkoon maksaa melkein 25 €. Opastettu kierros pitää varata erikseen ja siihen tulee lisämaksu. Samoin pääsy The Queen’s Diamond Jubilee Galleriaan maksaa erikseen noin viisi puntaa.

Lippu kannattaa todellakin hankkia etukäteen koska paikalla on todella pitkät jonot lippuluukulle, mutta myös itse kirkkoon.

Kirkossa on paljon nähtävää ja melko korkeasta sisäänpääsymaksusta huolimatta siellä kannattaa ehdottomasti vierailla.

Kirkkoon kuljettaessa on turvatarkastus, josta vierailijat ohjataan joko lippujonoon tai ennakkoon ostetuiden lippujen sisäänpääsyjonoon.

Harmillisesti valokuvaaminen ei ole sallittua kirkossa, joten nämä  kirkossa otetut sisäkuvat ovat kirkon virallisesta kuvagalleriasta © Dean and Chapter of Westminster.

Kirkossa olisi ollut niin paljon kuvattavaa, että hiukan harmitti tuo kuvauskielto.

St. Peterin holvikellari on yksi kirkon vanhimmista osista ja toimii nykyään museona, jossa on näytteillä kuninkaallisia nukkeja, kuolinnaamioita ja asusteita.

Vierailulla kannattaa ehdottomasti käydä myös College Gardens -puistossa.

 

 

 

Kensingtonin palatsi

Kiertomatkamme teeman mukaisesti Lontoossa piti käydä Kensingtonin palatsissa, jonne pääsymaksu on n. 20,50 €.

Hyde Parkin länsilaidalla sijaitseva Kensington tunnetaan myös kuningatar Viktorian lapsuudenkotina ja tällä kertaa siellä olikin juuri auennut uusi Viktoriaan liittyvä näyttely.

Kensingtonin palatsi on tullut kuuluisaksi muun muassa siitä, että se oli Walesin prinsessa Dianan koti. Näytteillä olikin myös Dianan edustamaa pukeutumista. Nyt sen kuuluisia asukkaita ovat William ja Catherine lapsineen.

Lontoon Kensingtonin palatsi on toiminut useiden kuninkaallisen perheen jäsenten asuntona aina 1600-luvulta saakka.

Kuten monet muutkin Britannian kuninkaallisten kodit, myös Kensingtonin palatsi on avoinna yleisölle.

Palatsi on jaettu aiheen mukaan neljään erilliseen osaan.  Kussakin niistä, mielellään tarinoita kertovat oppaat ja taidokkaasti toteutetut multimediaesitykset herättävät mielenkiintoisella tavalla palatsin historian eloon.

Itse palatsi näyttelyineen oli melko pliisu ja kovin vaatimaton moneen muuhun palatsiin ja linnaan verrattuna.

Huoneissa, saleissa ja käytävissä ei ole  juurikaan kalusteita ja esineitä. Tosin ne jotka siellä ovat, ovatkin sitten kaikki Palatsin historiaan kiinteästi kuuluvia.

Kivana lisänä esillä oli kuningatar Viktorian tiarrat sekä hänen kruunajaisviittansa.

Palatsin puutarhat ovat tutustumisen arvoisia etenkin lämpiminä kuukausina.

Palatsin vieressä on Kensington Palace Pavilion, jossa on tarjolla aamiainen, lounas ja englantilainen perinteinen iltapäivätee.

Palatsin puutarhat yhdistyvät Kensington Gardens -puistoon ja Hyde Parkiin.

Kensington palatsin edessä olevat alueet ovat suuren puistoalueen suosituimpia paikkoja viettää aikaa ympäri vuoden, ja etenkin Round Pond -tekojärven laidalla on mukava kauniina päivänä ihailla maisemia ja rentoutua hetkisen.

Puistossa sijaitsevat mm. prinsessa Dianan muistoksi pystytetty suihkulähde ja upea Albert Memorial.

Puiston pääosille ja palatsille pääsee hyvin Queenswayn tai sitten High Street Kensington metro asemilta.

Buckinghamin palatsiin ei edes kannattanut suunnata. Vahdinvaihto on jo aiemmin nähty ja itse palatsiin ei pääse tutustumaan kuin muutamana kuukautena vuodessa. Palatsi on avoinna yleisölle elo-syyskuussa, jolloin kuningatar Elisabet asuu Balmoralin linnassa.

Meillä kävi melkoinen tuuri säiden suhteen. Iso-Britannian usein sateinen ja kolea sää ei kiusannut meitä kuin yhtenä päivänä.

Monena päivänä saimme nauttia lämpimistä ja aurinkoisista tai ainakin kuivista puolipilvisistä keleistä, mikä ei saarivaltiossa ole ollenkaan tavallista.

Junareissumme Briteissä päättyi Lontooseen.

Paddingtonin asemalta otimme junan kohti Heatrowia, josta me sitten lensimme kotiin suunnittelemaan uutta railmatkaa Pohjois-Italiaan.

Matkailua maailmalla

Junailua Iso-Britannia osa 1: Edinburgh – York – Cambridge

Edinburgh – York – Cambridge- Birmingham- Warwick – Coventry – Oxford – Bristol – Bath – Windsor – Lontoo

 

Railpassi Iso-Britannia

Teimme yhdeksän päivän junamatkan halki Iso-Britannian, pysähdellen aina välillä päiväksi-kahdeksi eri kaupunkeihin.

Railpassi voi olla hyvä vaihtoehto matkustettaessa Iso-Britanniassa. Railpassi käy useimpiin juniin, eikä paikkavarauksia tarvita, kuten monien muiden maiden railpasseissa tarvitaan.

Järkevää on kuitenkin varata paikat viikonlopun juniin sekä pitkiin siirtymiin, jolloin junat voivat olla melko täysiä ja kaksinmatkaajien onkin melko mahdotonta saada ilman varausta vierekkäisiä paikkoja.

Paikkaliput voi helposti varata kaikilta juna-asemilta, joissa on lipputoimisto.

Interrailin One country pass Iso-Britanniaan maksaa 6 pv 498 €/ 2 aikuista ja 8 pv 564 €/ 2 henkilöä. Vastaavasti BritRailin oma BritRail Pass maksaa,  4 pv 311 €/2  hlö ja 8 pv 451 €/ 2 hlö. 6 päivän passia ei ole BritRaililla saatavana.

Laskeskelimme eri vaihtoehtoja. Vaihtoehtona oli hankkia, koko matkalle railpassi tai pelkkä Englannin railpassi, jonka hinta olisi tullut maksamaan 4 pv 295 €/ hlö tai 8 pv 472 €/  2 hlö ja matkustaa ensimmäinen Skotlanti-Englanti väli pelkällä kertalipulla. Kumpikin vaihtoehto tuli kalliimmaksi kuin ostaa kaikki liput erikseen ja hyödyntää tarjoukset. Passien hinnat kannattaa tarkistaa BritRailin sivuilta

Useimmat netistä erikseen ostetut liput pitää lunastaa lippukoodilla juna-aseman automaatista. Tässä vaiheessa on hyvä huomata, että automaatti vaatii ensin syötettäväksi ja tarkistettavaksi sen maksukortin, jolta lippu on maksettu ja vasta sitten lippukoodin.

Kaikissa junissa oli melko huono tarjoiluvalikoima. Ravintolavaunua ei ollut edes pitkänmatkan junissa ja kiertävissä kärryissä myynnissä oli melko suppea valikoima syötävää ja juotavaa. Monilla olikin omat juomat ja syötävät mukana.

Mielenkiintoista oli myös, että koskaan ei tiennyt alkoiko junan vaunut aakkosten etu- vai loppupäästä. Eivät edes asematyöntekijät osanneet sanoa sitä, joten turvallista oli seisoa puolessavälissä laituria ja singahtaa siitä junan saapuessa oikeaan suuntaan.

Positiivisena asiana kannattaa kuitenkin mainita, että kaikissa junissa oli ilmainen ja hyvin toimiva netti.

 

Edinburgh

Lensimme Helsinki-Vantaalta Edinburghiin Finnairin suoralla lennolla. Edinburghin lentokenttä sijaitsee noin 15 kilometrin päässä keskustasta. Paras ja helpoin tapa on ottaa Airlinkin linja-auto, joka kulkee keskustaan n. 10 minuutin välein terminaalin 19 edestä. Matka lentokentältä keskustaan kestää n. ½ h ja hintaa yhdelle suunnalle tulee n. 5 €.

Jos aikoo palata samalta kentältä, kannattaa ostaa jo heti edestakainen linja-autolippu jonka hinta on 8,50 €.

Lentokentältä pääsee keskustaan kätevästi myös raitiovaunulla ja matka-aikakin on suunnilleen sama kuin linja-autolla. Ratikkalippu pitää ostaa etukäteen laiturin automaatista tai netistä. Yksittäiset liput maksavat melkein 6 €. Ratikkapysäkki on lentokentän etuovista etuvasemmalla pussipysäkin takana.

Lentokentältä keskustaan pääsee myös taxilla. Taximatka kestää lähes yhtä kauan kuin linja-autolla ja hintaa taxikyydille tulee n. 30-35 € neljän hengen taxilla.

Edinburghin keskustassa nähtävyydet ovat sen verran lähellä toisiaan vanhankaupungin alueella, The Royal Milen varrella, että siellä pystyy hyvin liikkumaan jalkaisin. Tosin vanhan ja uuden kaupungin välissä on mäkistä, mikä voi vaikeuttaa liikuntarajoitteisten kulkemista.

Jos mielii kulkea kauemmas vanhasta kaupungista, kannattaa hypätä Briteistä tuttuihin kaksikerrosbusseihin. Busseilla matkustaessa pitää lippu ostaa kuljettajalta tasarahalla.

Edinburghissa on myös raitiovaunu, jolla pääsee kätevästi liikkumaan lentokentän ja kaupungin keskustan välissä oleviin paikkoihin.

Lippujen hinnat keskusta-alueella vaihtelevat 1,90 € kertalipusta 4,50 € päivälippuun.

Edinburghissa voi myös vuokrata kaupunkipyörän, jolla pääseekin hyvin liikkumaan paikasta toisen. Ainoana miinuksena on vasemmanpuoleinen liikenne. Taxilla kulkeminen kaupungin sisällä ei myöskään ole kovin kallista.

Hyvin nopeasti selvisi myös se, että eri nähtävyyksille on melkoisen kovat sisäänpääsyhinnat, verrattuna monen muun maailmankolkan nähtävyyksien hintoihin.

Edinburghissa voi olla järkevää hankkia Edinburgh City Pass, jonka yhden päivän hinta on reilut 50 € ja 2 päivän hinta on n. 65 €. Passiin kuuluu ilmainen kulkeminen julkisilla, myös lentokentälle sekä opastettu tarinakierros ja pääsy moneen turistikohteeseen.

Edinburghin linnaan ei tällä passilla pääse, vaan sitä varten pitää hankkia The Royal Edinburgh lippu, jolla pääsee linnaan, Holyrood Park puistossa olevaan Palace of Holyroodhouseen sekä kuuluisalle kuninkaalliselle Britannia jahdille. Hintaan sisältyy myös ilmainen sightseeing Hop on – Hop off  linja-auton käyttö sekä alennus monissa muissa nähtävyyksissä. Tämän yhdistelmälipun päivähinta on n. 65 €.

Tämän kiertomatkamme teeman oli Kuningaskunnan linnat ja niinpä me suuntasimmekin ensimmäisenä Edinburghissa olevalle Edinburgh Castleen. Linnakukkulalla oli paljon väkeä ja linnaan kannattaakin yrittää ehtiä heti aamusta ennen suurinta turistiaikaa.

Linna on auki 9.30-18.00 Linnan sisäänpääsymaksu on aika kova, mutta on linnassa myös paljon nähtävää. Aikuisten lippu maksaa n. 20 €. Online lipun saa hieman edullisemmin ja sen hankkiminen on suositeltavaa, jotta välttyy pitkältä jonottamiselta.

Aikaa linnassa kiertelyyn kannattaakin varata riittävästi, sillä linna koostuu monesta osasta ja alue on melko laaja. Klo 13.00 linnanmuurilta, aivan kahvion vierestä ammutaan tykinlaukaukset.  Seremoniaa pääsee katsomaan melko kapealta alueelta, joten alueelle kerääntyikin jo hyvissä ajoin ennen yhtä melkoisesti katsojia.

Yksi kiva paikka vaelteluun ja katseluun on Royal Mile.

Camera Obscura taloon kannattaa myös tutustua. Se on aivan Edinburgin linnan lähellä, Royal Milen alkupäässä. Talossa on erikoinen linssisysteemi, joka heijastaa kaupungin panoraaman suurelle valkokankaalle.

Talossa on myös muuta näyttelytoimintaa ja tekemistä. Talon torniin on mahdollista kavuta ja sieltä onkin erittäin hyvät näkymät kaikkialle kaupungin keskustaan. Paikka on auki aina iltamyöhään, joten sinne ehtii vaikka päivän päätteeksi. Lipun hinta on n. 18 €/hlö.

Viskin ystävien kannattaa suunnata Scottish Whisky Experiencelle, jossa voi tutustua viskin valmistukseen, sekä myös maistella niitä. Viskikauppoja oli Edinburghissa riittämiin.

Royal Mile marketin sisätiloissa olevassa kauppahallissa on myynnissä vaikka mitä. Sieltä voi ostaa vaikka kiltin.

Kaduilla oli useita kilttipukuisia pillipiipareita, joiden soittoa jaksoi kuunnella, vain hetken.

Edinburghissa on myös useita mainioita ulkomarkkinoita lauantaisin.

Mainita ehkä kannattaa perjantai-iltaisin auki oleva ruokamarkkinat Union kanaalin lähettyvillä.

Edinburghissa on mahdollista osallistua myös erilaisille kierroksille, jossa kerrotaan teemaan sopivasti paikan historiaan sekä moniin taruihin ja tosikertomuksiin, jotka liittyvät kaupunkiin. Kierroksiin kannattaa tutusta paremmin nettisivuilta. Lisäksi tarjolla on ilmaisia kävelykierroksia paikallisen kanssa, jossa kulee hauskasti kerrottua alueen ja kaupungin historiaa ja tapahtumia.

Edinburghissa kerrottavien tarujen mukaan St Mary’s Close –kujan alueella kummittelee. Vaikka kummituksiin ei uskoisikaan, kannattaa alueella tutustua maanalaisiin käytäviin, joita keskiajalla rakennettiin kaupunkiin valtava verkosto. Samalla kannattaa tutustua myös St Giles’ katedraaliin. Kierrokset tuntuivat olevan kovin suosittuja, me emme niihin kuitenkaan osallistuneet vaan kiertelimme paikkoja itseksemme.

Tutustumisen arvoinen on myös Holyrood Park puistossa oleva Palace of Holyroodhouse, joka on kuningattaren virallinen asunto Skotlannissa.

Palatsiin pääsee tutustumaan, ellei se ole kuninkaallisen perheen virallisessa käytössä.

Linnan sivuilta kannattaakin etukäteen tarkistaa sen aukioloajat. Meidän matkallamme palatsi oli avoinna ja pitihän sielläkin käydä.

Hinta palatsiin oli n. 17 €, jos haluaa tutustua samalla kertaa linna-alueen puistoon ja kuningattaren galleriaan yhteislipun hinta on n. 25 €.

Puistossa on myös kirkonraunio, jota mainostetaan kovasti, tosin siinä ei ole kovinkaan paljoa nähtävää.

Palatsi on melko vaatimaton, mutta kun aikajanalla osaa siirtyä oikeaan kohtaan muuttui se hyvinkin kiinnostavaksi.

Edinburgh on ylpeä satamastaan, joten jos on aikaa tutustua alueen reunoilla oleviin kohteisiin, kannattaa vierailla New Heaven Portin satama-alueella.

Edinburghissa on paljon erilaisia museoita, joista varmasti löytyy jokaiselle jotakin.

Kuninkaallisessa museossa voi nähdä kuuluisan kloonatun Dolly-lampaan. Old college yliopiston sisäpiha on myös näkemisen arvoinen.

Scott Monumentilla kannattaa myös vierailla. Rakennus sijaitsee aivan Edinburghin pääkadun varrella. Ohi ei voi oikeastaan edes kulkea.

Noin 6 € sisäänpääsymaksulla pääsee ihailemaan näkymiä Edinburghiin, vierailemaan museossa ja ylhäällä näköalatasanteella voi vielä ihastella 64 patsasta, jotka esittävät kirjailija Sir Walter Scottin tuotantoa.

Edinburghin Waverleyn juna-asema sijaitsee kaupungin keskustan uudessa osassa. Aamulla otimme junan kohti Yorkkia.

Junamatka kesti n. 2½ h ja se sujui oikein mukavasti, pientä ½ h myöhästymistä lukuun ottamatta.

Aamujunassa oli hyvä hetki nauttia kuppi kuumaa aamuteetä asemalta ostetun täyteleivän kanssa.  Junan ikkunasta saimme ihailla upeita nummimaisemia täynnä lampaita. Junan istuinmukavuus ei ollut kehumisen arvoinen, samoin hieman yllätti se, että Cross Country junassa, joka kulkee pohjoisen Skotlannin ja aivan eteläisen Englannin väliä ei ollut ravintolavaunua. Junassa kiersi melko suppeasti varusteltu myyntikärry. Matkan hinnaksi tuli 56 € / 2 henkilöä.

 

York

Aamun junassa oli tunnelmaa, kun useat polttariporukat valtasivat junan ja jatkoivat kukin määränpäihinsä juhlimaan. Muutama polttariporukka päätyi kanssamme Yorkin asemalle. 

Yorkin juna-asema on melko iso ja erittäin mielenkiintoiseksi sen tekee ylikulkusillat, joita joutuu käyttämään siirryttäessä aseman lähtöaulaan.

Hissistä ei ollut tietoakaan, ainakaan me emme sellaista löytäneet.

Olihan kokemus raahata portaita ylös ja alas matkalaukkuja.

Ajatuksenamme oli mennä suoraan juna-aseman vieressä olevaan junamuseoon, mutta paikan säilytyslokerot olivat liian pieniä matkalaukuille. Niinpä suuntasimme kohti hotellia, jonne veimme matkatavarat ja jatkoimme siitä sitten kohti kaupunkia.

Yorkin keskiaikainen kaupunki on täynnä historiaa. Yhden päivän nähtävyyspassi maksaa aikuiselta 53 €, kahden päivän passi noin 70 €. Passiin sisältyy sisäänpääsy yli 30 kohteeseen Yorkissa, sightseeing kyydit ym. Riippuen matkan kestosta ja omista kiinnostuksen kohteista, voi olla järkevää hankkia York passi.

York on vanha kaupunki ja kaikki sen nähtävyydet löytyy kävelyetäisyydeltä, joten muuta kulkuneuvoa kuin jalat tai vuokrapyörä ei siellä tarvita.

Kävely Englannin pisimmällä keskiaikaisella kaupunkimuurilla on ehdottomasti asia, joka pitää tehdä Yorkissa.

Kokonaisuudessaan muuri on 3,4 kilometrin mittainen, ja sinne pääsee kapuamaan jokaiselta vanhankaupungin portilta. Halutessaan voi kävellä koko muurikierroksen tai sitten vain pienen pätkän, kuten me teimme.

Kissojen ystäville ja miksi ei myös muillekin, hauska vaihtoehtoehto on tutustua kaupunkiin lataamalla Cat Trail map, jonka avulla voi bongata keskustan rakennuksiin kätkettyjä kissoja. Idea on hiukan kuin Pokemonin metsästyksestä tai Geokätkeilystä. Reitti alkaa Cat Gallery -kaupasta ja kestää tunnin. Samalla voi ihailla kaikki kaupungin tärkeimmät nähtävyydet.

Yksi koko Britannian kuuluisimmista kaduista, The Shambles sijaitsee Yorkissa.

Historiallisten rakennusten lisäksi The Shambles on tänä päivänä tulvillaan kodikkaita kahviloita, leipomoita, pieniä putiikkeja ja ravintoloita.

The Shambles Marketiin kannattaa myös ehdottomasti tutustua. Tori on avoinna heti aamusta ja siellä on kiva kuljeskella ja katsella ihmisvilinää ja miksei myös istahtaa syömään ja juomaan ostosten tekemisen lomassa. Vanhassa kaupungissa riitti muutenkin paljon katsottavaa.

Yorkin katedraali, York Minster on hienompi ulkoa kuin sisältä.

Sinne on sisäänpääsymaksu 13 € + lisämaksu n. 5 €, mikäli haluaa kavuta kirkon torniin.

Sisäänpääsy on aika kova jos miettii, ettei itse kirkossa ole juurikaan mitään erikoista.

Tornista on upeat näkymät yli Yorkin.  Sisäänpääsyyn sisältyy opastettu kierros katedraaliin tai sitten voi halutessaan kuunnella opastuksen audio guiden kautta.

Yorkin keskustassa on paljon muitakin kirkkoja, joiden sisätiloja voi käydä ihastelemassa ilmaiseksi. Yorkin vanhankaupungin useat ravintolat ja pubit kätkevät sisäänsä kauniin, vehreän sisäpihaterassin. Kannattaakin siis kurkistella pubien takapihoille.

Yorkin monet museot tarjoavat varmasti jokaiselle jotakin. Itse halusimme vierailla junalla matkaavina junamuseossa, joka olikin käymisen arvoinen paikka.

Saimme tutustua junien muodonmuutokseen, mutta myös niiden historiaan ja aivan ilmaiseksi, sillä museoon ei ole sisäänpääsymaksua. Museo oli kerrassa hieno ja todellakin käymisen arvoinen. Museossa oli pitkin päivää myös paljon erilaisia näytöksiä ja opastettuja kierroksia.

Toinen erityisen mainostettu ja jonoista päätellen myös ilmeisen suosittu museo on Jorvikin Viikinki keskus, joka sijaitsee vanhassa kaupungissa.

Sisäänpääsy sinne olisi ollut n. 14 €/ hlö.

Olemme vierailleet aiemmin aika monessa Viikinki museossa, joten jätimme tämän nyt väliin ja suuntasimme vanhan kaupungin toisella laidalla sijaitsevalle Clifford’s Towerlle, joka on suurin jäljellä oleva osa Yorkin linnakkeesta.

Clifford´s Towerin muurille pääsee kävelemään n. 6 € hinnalla ja ihailemaan kaupunkia sekä Yorkkia ympäröivää maaseutumaisemaa.

Kävimme aivan Clifford´s Towerin vieressä olevassa linnamuseossa.

Museo oli mainio paikka, jos ihailee mennyttä aikaa ja haluaa nähdä miten kaupungissa aikoinaan elettiin.

Paikka oli kerrassaan hieno ja monipuolinen. Hetkittäin tuli oikeasti sellainen tunne, että kävelee illalla mukulakivistä katua ja ihailee ohi kulkevia hevoskärryjä ja kaupan ikkunoita.

Sisäänpääsy museoon maksoi n. 12 €/hlö.

Yorkin kaupungin läpi virtaava Ouse-joki rantoineen ja jokiterasseineen on mainio kohde pysähtymiseen.

Joella voi nähdä soutuharrastajia ja joutsenryhmiä.

Ouse-joelle tehdään myös päivä- ja iltaristeilyjä, mutta ne me jätimme väliin.

Nautimme jokialueesta kävellen, tai oikeammin pujotellen alueen valloittaneiden hanhien välissä.

York oli kaikkineen oikein mukava paikka.

 

Cambridge

Matkareitti kohti etelää kulki sujuvasti Cambridgen kautta. Otimme aamusta junan ja matka kesti n.2½ h. Hintaa sille tuli 32 €/hlö. Junaa piti vaihtaa Stevenagessa.

Saavuimme Cambridgen uudelle isolle juna-asemalle aikaisin aamulla ja ajatuksenamme oli viedä tavaramme aseman tavarasäilöön. Yllättävää on, että niinkin uudella ja isolla asemalla ei ole tavarasäilöä, vaan sellaisia löytyy eri paikoista kaupunkia. Usein jonkun kaupan takahuoneesta.

Koska oli sunnuntai, osa säilytyspaikoista tai extra tienistinä tavaroita säilytykseen ottavista paikoista oli kiinni tai menivät kiinni sen verran aikaisin, että ainoaksi vaihtoehdoksi jäi jättää matkalaukut aivan King´s Collegen edessä olevaan kamerakauppaan.

Hintaa säilytyksestä kahdelle laukulle tuli 10 puntaa eli n. 11 €.

Tähän melko pieneen yliopistokaupunkiin on helppo ihastua. Sen vanha ja hyvin säilynyt keskusta on hieno ja ympärillä sijaitsevat yliopistojen rakennukset tarjoavat mainion mahdollisuuden vaelteluun.

Cambridge on helposti kierrettävissä päivän aikana. Parhaiten alueella liikkuu jalkaisin tai sitten vuokraamalla pyörän.

Cambridge on sen verran lähellä Lontoota, että sieltä tehdään paljon päiväretkiä, miksi lauantai- ja sunnuntai-iltapäivisin Cambridgessa on tosi paljon turisteja.

Tämä näkyy myös junien suuressa matkustajamäärissä, minkä takia istumapaikka, varsinkin kesäisin Lontoosta matkustettaessa kannattaa varmistaa ostamalla lippu ykkösluokkaan. Hintaero ei ole kovin suuri peruslippuun verrattuna, mutta näin varmistaa itselleen istumapaikan täyteen ahdettujen vaunujen sijasta, joissa suuri osa matkustajista joutuu seisomaan koko junamatkan.

Lontoosta Liverpool Street – ja Kings Cross –asemilta Cambridgeen pääsee noin tunnissa. Hintaa edestakaiselle matkalle tulee n. 30 €/ hlö, riippuen hieman matkustusajankohdasta.

Kuuluisten yliopistorakennusten sisäpihoille pääsee parin punnan sisäänpääsymaksulla ja ne ovatkin erittäin suosittuja picnik kohteita.

College rakennuksia Cambridgessä riittää.

Niitä on yhteensä 31, eikä kaikkia ehdi ja kannata kiertää läpi. Kannattaakin valita muutama college, joihin tutustuu paremmin.

Suurin nähtävyys Cambridgessä on King’s College ja King’s College Chapel. King´s Collegeen on kalliimpi sisäänpääsy kuin muille campuksille. Sisäänpääsy maksoi 9 puntaa eli n. 10 €. Hintaan toki sisältyi sisäänpääsy campuksen kuuluisaan kappeliin.

King’s Collegen kappeli on hieno ja siellä onkin paljon katsottavaa.

Jos hyvin käy, voi kuulla maailmankuulua King’s College -kuoroa harjoittelemassa.

Meille ei näin hyvä tuuri käynyt, sillä Collegeissa oli juuri ollut valmistujais- juhlallisuudet, joiden jälkiä vielä siivottiin ja siksi osaan Collegeista oli rajatut sisäänpääsyt.

Sen sijaan collegeiden opiskelijaviitoissa kulkevia, juhlivia opiskelijoita perheineen oli katukuvissa ja piha-alueilla kuvauttamassa itseään.

Yliopistoalueelta pääsee Kuninkaan sillalle, josta on ihastuttavat näkymät eri yliopistoille ja joelle.

Bridge of Sighs on todella kaunis silta,  jonka saa parhaiten ikuistettua veneestä. Kuuluisa silta sijaitsee St John’s Collegen alueella.

Toinen kaunis silta on Mathematical Bridge, joka on Queens’ Collegen alueella.

Vaihtoehtona on myös kävely Cam-joen the Backs-osassa, jolta on upeat jokinäkymät kuudelle eri yliopistolle ja jossa voi nähdä harjoittelevia soutujoukkueita, mutta myös punt veneitä.

Backs-osan kävely vaatii hieman viitseliäisyyttä, sillä kävelypolut ovat aina vain yhden pihan mittaisia ja sitten joutuu kiertämään melkoisen matkan päästäkseen seuraavalle jokitörmän kävelyosuudelle. Järkevintä on osallistuminen parin tunnin veneretkelle, jossa esitellään seitsemän collegen pihat, sillat ja rakennukset.

Kolmas College, jossa kannattaa vierailla, on Trinity College, missä sijaitsee kuuluisa kappeli ja upea tuomioistuin.

Paikka on avoinna yleisölle ja sinne on vapaa sisäänpääsy.

Newtonin omenapuu yliopistorakennusten edessä kerää ympärilleen paljon matkailijoita.

Great St Mary’s Kirkon torniin pääsee kapuamaan n. 6 € hinnalla ja sieltä voi hienosti nähdä koko kaupungin. Itse kirkkoon pääsee ilmaiseksi, mutta siellä ei ole juurikaan nähtävää.

Hauska ja erikoinen Church of the Holy Sepulchre, The Round Church eli pyöreä kirkko on Cambridgen toiseksi vanhin rakennus.

Sisäänpääsymaksu kirkkoon on n. 6 €.

Kaupungin keskustan kävelykadut ovat erinomaisia paikkoja shoppailulle, ja koko

Cambridgen keskusta onkin täynnä erilaisia liikkeitä.

Cambridgessa on useita puistoja ja museoita. Suosituin Cambridgen museoista on Fitzwilliam-museo. Museon rakennus on jo itsessään hieno nähtävyys.

Aika hassujakin tutustumispaikkoja Cambridgestä löytyy, kuten Kansallinen laukkahevosmuseo sekä Trinity’s Wren kirjasto, jossa on mahdollista lukea alkuperäistä A.A Milnen Nalle Puhia, sekä tutustua Isaac Newtonin kävelykeppiin ja hiustukkoon.

Punt risteily maksaa n. 17 €/hlö. Kannattaa valita tämä vaihtoehto, jolloin saa varmasti rahoilleen vastineen sen sijaan, että osaamattomana pyörii ympyrää punt veneellä ja parhaassa tapauksessa ottaa uimaharjoitukset siinä samassa. Näitäkin näimme jokusen.

Punt veneen vuokra on 40 €/h ja suurin osa itse kepillä venettä eteenpäin työntäviä turisteja, ei päässyt lähellekään nähtävyyksiä, vaan he tukkivat ensimmäisen sillan alusen ja järjestivät melkoisen hauskaa ajanvietettä touhua seuranneille ihmisille.

Hauska tieto tuli esiin matkaa suunnitellessa, että yliopistojen opiskelijahuoneet muutetaan kesäajaksi Bed & Breakfast -tilaksi, jolloin pääsee myös itse kokemaan yliopiston historiallista tunnelmaa yöpymällä siellä.

Corpus clock kello on myös näkemisen arvoinen, vaikka ei olekaan mitenkään kovin kaunis.

Seinässä olevassa kellossa pelottavannäköinen heinäsirkka kellon päällä syö aikaa. Kello sijaitsee aivan King´s collegen edessä ja kuten arvata saattaa, oli sen edessä koko ajan turistiryhmiä.

Käydä täytyi myös Our Lady katedraalissa, mikä  listataan hieman ylimainostettujen paikkojen joukkoon.

Katedraali sijaitsee kävelymatkalla juna-asemalta keskustaan. Matka on aika pitkä ja teimmekin sen mennentullen taxilla, koska meillä oli raahattavana mukana matkalaukut.

Taxi-maksut Cambridgessä olivat selvästi esim. Yorkkia kalliimpia. Ehkäpä sunnuntailisä nosti hintoja? Hinta/ suunta oli n. 10 €.

The Cambridge Gin Laboratory olisi voinut olla kiva paikka vierailla, mutta rajallisen aikataulun takia emme sinne ehtineet.

Söimme Cambridgen torialueella olevasta kojusta huikopalat.

Food Park on mainio ja elämää vilisevä paikka. Siellä pidettävät yömarkkinat tuovat eloa keskustaan ja varmasti ilahduttavat Cambridgessä yöpyviä matkailijoita.

The Eagle, kuuluisa pubi jäi myös osaltamme käymättä. Menimme toiseen pubiin nauttimaan lasilliset ja lepuuttelemaan jalkojamme ennen 2½ tunnin junamatkaa kohti Birminghamia.

Yleinen

Junailua Espanjassa osa 1 Madrid -Segovia -Toledo

Madrid – Segovia – Toledo – Sevilla – Gordoba – Granada – Alicante – Valencia – Barcelona – Montserrat

Lensimme Madridiin Luftansalla Munchenin kautta. Lennot olivat mukavat ja tarjoilu pelasi, vieläpä ilmaiseksi. Eipä taida olla enää kovinkaan monta lentoyhtiötä, jossa saa muutakin kuin kahvin ja veden ilman lisämaksua. Munchenin kenttä on iso, mutta helposti sukkuloitavissa.

Tällä matkalla otimme käyttöön Renfen Spain Passin, joka oikeuttaa valittuun määrään matkoja yhden kuukauden sisällä missä tahansa Espanjassa. Matkoja voi valita oman tarpeensa mukaan 4 – 10 kappaletta kuukauden sisällä ja hinnat alkavat alle 200 €/ henkilö. Renfe Spain Passi kelpaa ainoastaan suurennopeudenjunissa (AVE), pitkänmatkanjunissa (Larga Distancia) sekä taajamajunissa (Media Distancia).  Paikallisjunia (Cercanias/Rodalies) voi käyttää ilmaiseksi ennen ja jälkeen pitkänmatkanjunalla tehdyn matkan.

Matkasimmekin pitkät siirtymät AVE-junilla, jotka vetivät täysin vertaansa lentokoneille.

Pitkätkin siirtymät sujuivat sukkelasti 300 km/ h kiitävällä vauhdilla, katsoen ohjelmia istuimen näyttöruudusta ja pelaten Scrabblea.

Istuimet olivat tilavia ja matkalaukuille löytyi riittävästi tilaa. Kaikki palvelut toimivat moitteettomasti junassa. Istuinvaraukset on kuitenkin tehtävä erikseen, mikä hieman nostaa kokonaishintaa. Istuinvarauksen hinta on n. 10 €/matka, riippuen junasta.

Pitkien siirtymien välisiin juniin, kuten Bacelona – Valencia sekä Madrid- Sevilla on lentokenttämäiset turvatarkastukset.

Spainn Passiin kuuluu myös erilaisia muita etuuksia ja alennuksia. Kannattaakin katsoa suoraan Renfe Spainn sivuilta lisätietoa junapassista ja etuuksista.Ensi vuonna pääsemmekin nauttimaan + 60 etuisuuksista. Seniorit, jotka ostavat Tarjeta Doradan, voivat saada huomattavan alennuksen useimmista junalipuista, jolloin kannattaakin räknätä, mikä tulee halvimmaksi vaihtoehdoksi.

Espanjaan voi myös hankkia Interrail One Country Passin, mutta tällä lipputyypillä matkustettaessa tulee varata paikkalippu kaikkiin juniin erikseen ja passin ostaminen/tilaaminen sekä käyttö vaikutti hieman hankalammalta kuin Spainn Passin hankkiminen.

 

Madrid

Saavuimme Madridiin, josta alkoi  lähes pari viikkoa kestävä Espanjan junakierros.  Hotelimme Emperador sijaitsi lähellä niitä muutamia nähtävyyksiä, joita Madridissa on. Madrid onkin enemmän kuuluisa urheilutapahtumistaan. Madridista on kuitenkin kätevä matkustaa lähellä oleviin mielenkiintoisiin paikkoihin ja yhteydet muualle Espanjaan ovat erinomaiset.

Olimme Madridissa syyskuun lopussa ja silloin siellä oli mainiot kelit ja vähemmän turisteja liikenteessä.

Madrid on iso paikka, ja kerralla on mahdotonta ottaa haltuunsa koko kaupunkia ja sen ympäristöjä.

Madridissa lähes kaikkialle pääsee metrolla. Metro onkin kätevin tapa liikkua, jos ei jaksa tai halua kävellä. Kertalippu metroon maksaa n. 2 € euroa, mahdollista on hankkia joko 10 kerran matkalippu tai 1-7 päivän päivälippu. Käytimme myös jonkin verran taxia, joita oli helppo napata lennosta. Taxilla liikkuminen oli hyvin vaivatonta ja melko edullista.

Kävimme Madridissa kuninkaanlinnassa ja se oli kyllä pääsymaksunsa arvoinen käyntikohde. Linna on Euroopan suurimpia palatseja ja siellä riitti niin kuvattavaa kuin katseltavaakin.

Myös Plaza Mayor osui reitillemme. Kauniin aukion laidalla oli kiva naukata Gin Tonicit, jotka tarjoiltiin vapaalla kädellä ja korkealta kaataen niin, että makukin muuttui paljon paremmaksi kuin perinteisessä mitatussa versiossa.

Jos juomaa tuli nyt kehuttua, niin ruoka ei Madridissa ollut kummoista. Tosin emme eksyneet tähtiravintoloihin.

Madridin suuren museokolmikon naapurissa sijaitsee Parque del Retiro, joka on kaupungin suosituin puisto ja ulkoilualue. Siellä on liikkeellä paljon erilaisia ihmisiä, samoin kuin aktiiviliikkujia. Pradon taidemuseoon mennessä kannattaa varautua jonottamiseen. Jonoa alkaa muodostumaan jo heti aamusta ja se pahenee kun turvatarkastus hidastaa jonon etenemistä.

Kävimme katsomassa vielä illalla flameco esityksen, mikä ei nyt ollut kovin kummoinen spektaakkeli.

Lisäksi hankittavana oli Real Madridin pelipaita lapsenlapselle. Mainita täytyy, että turvatarkastus tehdään myös mentäessä Real Madridin viralliseen fanikauppaan.

Madridista voi tehdä kätevästi erilaisia päiväretkiä ympäristön kaupunkeihin. Mainioita paikkoja Madridin ympäristössä ovat Alcalá de Henares, Aranjuez ja El Escorial. Näihin emme matka-aikataulun puitteissa ehtineet mutta priorisoimme käyntikohteiksi Segovian ja Toledon.

 

Segovia

Matkustettaessa Segoviaan valittavana on pari tuntia kestävä perusjuna tai sitten reilussa puolessa tunnissa kulkeva AVE-juna. Kaupunkiin pääsee myös bussilla. Jos matkustaa Segoviaan perusjunalipulla on sen hinta n. 10-15 € / suunta. Jos menee AVE-junalla hinta pyörii siinä 20 € hujakoilla suuntaansa, riippuen ajankohdasta. Jos käyttää Spain Passin matkoja tähän pitää hankkia istumapaikka ja silloin kannattaakin jo laskea tuleeko halvemmaksi ottaa matka passista vai ei.

Juna Segoviaan lähtee Charmartinin juna-asemalta. Juna-asema sijaitsee hieman kauempana kaupungista.

Asemalta lähtevät junat maan luoteisosaan, sekä Portugalin Lissaboniin.

Asemalle pääsee metrolla ja bussilla, mutta me hurautimme sinne taxilla, koska se oli aikataulusta johtuen kätevin tapa.

Valtava, uusittu betoninen asemarakennus ei ole kovin viihtyisä. Sen sisätilat olivat synkät, eikä sinne juurikaan osunut luonnonvaloa.

Segovian juna-asema Guiomar ei ole ihan keskustassa, joten juna-asemalta kannattaa ottaa bussi numero 11, jolla pääsee nähtävyyksien äärelle.

Segovia on tunnettu Rooman valtakunnan aikaisesta akveduktista. Akvedukti onkin vaikuttava näky ja paljon paremmin säilynyt kuin Rooman vastaava. Se onkin Unescon suojelulistalla. Akveduktin lisäksi Segoviassa kannattaa ehdottomasti tutustua Alcaraz de Segoviaan ja Catedral de Santa Mariaan.

Kaupunki on täynnä hienoja rakennuksia ja mukavia pikku katuja kauppoineen.

Heti alkuunsa jo totesimme, että aikataulussa tuli tehtyä moka. Emme saaneet haluttua aamujunaa, joten jouduimme lähtemään liikkeelle hieman myöhäisemmällä junalla. Valinta osoittautui virheeksi, sillä olisi ehdottomasti pitänyt ottaa alunperin ajoittua junaa aikaisempi vaihtoehto.

Vierailu Segoviassa olisi vaatinut huomattavasti enemmän aikaa, kuin mitä olimme siihen varanneet. Yritimme kuroa kiinni menetettyä aikataulua ja otimme kaupungista taxin, jolla ajoimme suoraan kukkulan päällä olevalle Alcázar linnalle. Hauska sattuma, mutta  Toledonkin linnan nimi on Alcázar. Linnalle olisi päässyt myös bussilla tai kävellen.

Saadaksemme 8 € pääsyliput linnaan jouduimme tovin jonottamaan. Lipun olisi voinut ostaa ennakkoon netistä ja siten välttää jonottamisen. Linna oli kaikkineen näkemisen arvoinen, joten jonottaminen kannatti.

Kävelimme linnalta alas kaupunkiin marssivauhtia ja muutama kirosana tuli julkaistua ilmoille, kiiruhdettaessa paikasta toiseen.

Linnalta johti ihania pikkukatuja alas kaupunkiin ja niiden varrella oli paljon erilaisia kauppoja ja ravintoloita, jotka tarjosivat paikallista herkkua, cochinilloa, kokonaisena paistettu juottoporsasta. Makuelämys jäi tällä kertaa kiireestä johtuen kokematta.

Olisi ollut niin kiva katsella paikkaa hiukan tarkemmin. Kaikki tärkeä tuli kuitenkin nähdyksi, mutta kiireen tunne ei ollut kiva.

Viimeisellä junalla matkasimme kohti Madridia. Seuraavana päivänä olikin Toledon vuoro.

 

Toledo

Madridissa on kolme juna-asemaa. Toledoon juna lähtee Atocha asemalta. Atocha asema on suurin Madridin juna-asemista ja se sijaitsee Madridin keskusta-alueella. Matka Toledoon kestää n. ½ tuntia. Edestakaisen lipun hinta on n. +/-  30 € ajankohdasta ja junasta riippuen. Toledoon pääsee myös AVE-junilla. Toledon juna-asema on kävelymatkan päässä nähtävyyksistä.

Toledon yksi nähtävyys on Alcázar linna, joka seisoo ylväästi mäen päällä. Nykyisin linna on sotamuseona. Muut Toledon tärkeät nähtävyydet ovat Catedral Primada sekä San Juan de los Reyesin luostarialue.

Katedraaliin on reilun 10 € pääsymaksu, mutta se kannattaa maksaa, vaikkakin jonottamaan todennäköisesti joutuu, jos ei ole hoksannut ostaa lippua ennakkoon. Katedraali oli hieno ja pitää sisällään  paljon erilaista taidetta. Onko se kuitenkaan kaikista kaunein katedraali – lienee makuasia? Katolisessa maailmassa on paljon vastaavia katedraaleja ja kirkkoja.

Toledossa on paljon kivaa katsottavaa, ihania kapeita kujia ja kauppoja, mutta varsinaisia nähtävyyksiä ei ole kovinkaan montaa. Toledon linnoituksen sisäpuolinen alue nähtävyyksineen on kävelyetäisyydellä toisistaan ja kaupungissa liikutaankin kävellen.

Erityisesti Toledossa myydään erilaisia miekkoja ja muita teräaseita.

Sain kuin sainkin mieheni pidettyä erossa miekoista, koska kotikokoelman kartuttaminen raahaamalla miekkaa mukana ympäri Espanjaa, ei tässä matkustusmuodossa olisi ollut kovin järkevää.

Kaupungissa on myös useita hyviä ravintoloita ja kahviloita, ihan sopuhintaan. Paikka oli syyskuun lopussa melko rauhallinen ja ihan turvallisen ja leppoisan oloinen.

Hieman jäin harmittamaan se, että Toledoon olimme varanneet aikaa enemmän kuin esim. Segoviaan. Toledossa ei ollut juuri mitään eriskummallista nähtävää katedraalin lisäksi ja paikka oli kierrelty melko nopeasti. Voisi jopa sanoa, että pienoinen pettymys koko paikka.

 

 

 

Yleinen

Radalla

Radalla

Meiltä jäi aikoinaan reilaaminen väliin, siispä teemme sen nyt. + 50 ja +60 on hyvä ikä pakata hammasharjat vetolaukkuun ja lähteä radalle. Aiemmin matkustimme lapsilauman kanssa erilaissa rantakohteissa ja kammoksuimme kaupunkipaikkoja. Aika ja ajatukset onneksi muuttuvat.  Nyt liikumme ekologisesti pääasiallisesti junilla, joilla pääsee ketterästi kaupunkien keskustoihin. Muutaman kerran olemme joutuneet vuokraamaan auton tai ottamaan bussin päästäksemme haluamaamme kohteeseen.

Junailu on hauskaa, vaivatonta ja edullista. Pienten 3-14 pv  reissujen tekeminen, joskus hieman pidempienkin, on tuottanut tuhansia kilometrejä radalla, pirusti kuvia ja mielettömän määrän mukavia muistoja. Lennot ostamme tarjouksilla ja yksittäin eri kaupunkeihin. Joskus halvin vaihtoehto on ollut rengasmatkat, jolloin meno-paluu lento samasta kohteesta on paras ja helpoin valinta.

Junailussa kannattaa miettiä tarkkaan reitti ja päivän aikana liikuttavat siirtymät. Olemme ostaneet sekä irrallislippuja, että maa- ja aluekohtaisia passeja, riippuen aina tarpeesta. Eri maissa on myös tarjolla erilaisia viikonloppupaketteja ja ryhmäalennuksia.

Kannattaakin Googlata junailuvaihtoehtoja etukäteen.

Matkustaminen etenkin Keski-Euroopassa on ollut kohtuullisen edullista ja junalla on päässyt melkein aina suoraan kaupungin keskustaan.