G-8DK1F0333J
Browsing Tag

junalla Pohjois-Saksassa

Yleinen

Pohjois-Saksassa junalla osa 5: Hampuri ja Lyypekki

 

Hampuri

Hampuri on suuri ja laajalle levittäytynyt miljoonakaupunki. Se onkin väkiluvultaan Saksan toiseksi suurin kaupunki. Hampuri on Hansakaupunki ja kaupungin satama on edelleenkin yksi Euroopan suurimmista. Hampuria pidetään myös yhtenä merkittävänä liike-elämän ja kulttuuritarjonnan keskuksena.

Hampuriin saavuimme Bremenistä. Junamatka kestää noin 1 h riippuen millä junalla matkan tekee. Tämä väli on myös yksi niistä junaväleistä, jossa ei oikeastaa matka-ajan suhteen ole väliä  millä junalla matkustaa. Hinnassa toki sitten onkin jo eroa yksittäisellä lipulla. Pääsääntöisesti myös lähijunat ovat oikein siistejä ja mukavia matkustaa. Toki niissä on ruuhka-aikoina aivan täyttä ja silloin laukkujen kanssa on kurja liikkua, varsinkin, kun niihin ei voi varta paikkalippuja.

Hampurin juna-asema on iso ja kun miljoonakaupungista on kyse, niin sen liepeillä haahuilee kaikenlaista kulkijaa.

Tavaroista kannattaakin pitää huoli. Erityisesti ilta-aikaan meno näytti melko villiltä.

Poliiseja oli kuitenkin turvallisen oloisesti parkissa lähes joka kadunkulmassa. Liekö syynä ollut Saksan liittokanslerivaalit vai normi käytäntö?

Hampurissa täytyy turvautua julkisiin kulkuvälineisiin, sillä matkat kaupunginosien välillä voivat olla pitkiä. Hampurin julkinen liikenneverkosto on kattava ja sitä on helppo käyttää. S-Bahn junan ja U-Bahn metron lisäksi kaupungissa on hyvä bussiverkosto. Hampurin metrossa Hamburger Hochbahnissa on neljä linjaa. U- ja S-banin linjat kohtaavat päärautatieasemalla, josta lähtee S-junia etäämmälle.

Itsellämme oli Intercity hotellin hintaan kuuluva julkisenliikenteen lippu, jolla oli erityisen kätevä liikkua, ja kyllä me liikuttiinkin.

Kannattava hankinta julkisiin liikennevälineisiin on päivälippu tai hieman edullisempi lyhyempi päivälippu, jota voi käyttää vasta aamu yhdeksän jälkeen. Yhdensuuntainen kertalippu maksaa 1,70 -3,30 € riippuen matkan pituudesta. Lippuja ja niiden hintoja kannattaa vertailla, koska Saksassa on usein tarjolla erilaisia ryhmälippuja ja viikonloppulippuja. Lipun voi ostaa pysäkeillä ja asemilla olevista automaateista tai asemien lippuluukuilta. Bussissa lipun voi ostaa kuljettajalta, kunhan on sopivan kokoinen raha mukana.

Hampurissa on paljon kaupunginosia ja niiden nähtävyydet sijaitsevat laajalla alueella ympäri kaupunkia.

Sternschanzen ja Karolinenviertelin kaupunginosat ovat kaupungin uusia mielenkiintoisia vierailukohteita.

Siellä on useita vaihtoehtoisia kauppoja ja ravintoloita sekä paljon monenlaista katutaidetta.

Hampurissa on myös runsas eri kulttuurien väenkirjo, mikä elävöitti katukuvaa.

Hamburger Card, joka maksaa ainoastaan 10,50 € vuorokausi, voi olla kannattava hankinta jos liikkuu paljon Hampurissa. Hampurin kaupungissa toimivalla kortilla saa ilmaisen joukkoliikenteen lisäksi alennuksia museoihin ja muihin nähtävyyksiin.

Hampurissa on paljon katsottavaa ja koettavaa, joten yhden päivän aikana ei millään ehdi kaikkiin paikkoihin.

Hampurissa on myös hyvät pyöräilyväylät ja pyöräily onkin melko suosittua. Kaupunkipyöriä on myös helppo vuokrata, samoin kuin kaupunkipotkulautoja. Taxin käyttö on helppoa ja turvallista. Taxikyyti ei ole erityisen kallista ja parhaiten taxin saakin, kun tilaa sen paikalle. Parissa kohtaa olemme yrittäneet saada taxin lennosta, mutta hankalaa tuon on ollut.  Kaupunki tarjoaa lainaksi myös yhteiskäyttöön tarkoitettuja autoja.Tarkemmin en osaa sanoa, miten se toimii ulkomaalaiselle.

Kaupunkia halkoo Elbe joki. Niinpä lautoilla pääsee helposti ja kätevästi kaupungin rannoilta toiselle.

Hampuri on satamakaupunki, jossa elämä keskittyy kanaalien äärelle.

Hampuri tunnetaankin Pohjoisen Venetsiana. Kaupunki on täynnä kanaaleja, joiden yli menee yli 2300 siltaa, joka on enemmän kuin Amsterdamissa ja Venetsiassa yhteensä.

Perinteisen melko kalliinkin satamaristeilyn sijaan hyvä vaihtoehto on hypätä paikallisliikennelautan kyytiin ja ihailla siitä kaupunkimaisemia.

Lautta numero 62 Finkenwerderiin kulkee 15 minuutin välein.

Reitti johtaa kalamarkkinoille, museosatamaan ja lopulta Finkenwerderiin. Reitti kestää 30 minuuttia ja matkalla näkee pikkurahalla kaikki tärkeät paikat. Tämä kannattaa kokea ehdottomasti.

Lautan puikkelehtiessa rannalta toiselle selviää hyvin, miten uskomattoman vilkas ja iso rahtisatama oikeasti on. Todella isot rahtialukset saa itsensä tuntemaan melko pieneksi lautan kyydissä.

Monessa kaupungissa suosioon nousseet ilmaiset kävelykierrokset oppaan johdolla tarjoavat paljon tietoa kaupungista. Hampurissa järjestetään useiden toimijoiden taholta myös monia erilaisia ja ilmaisia kävelykierroksia. Lisäksi tarjolla on erilaisia opastettuja maksullisia kävelykierroksia kaupunkiin, st. Paulin alueella sekä vanhassa kaupungissa. Olutmaassa on myös mahdollista osallistua oluen maistiaskierrokselle. Ei ”oluen ystäviltä” tämä jäi väliin.

Myös tutustuminen Hampuriin opastetuilla kanaaliretkillä on suosittua.

Ehdottoman hieno kokemus on 20 euron iltaristeily, josta voi ihailla Hampurin valaistua satamaa.

Ja tottakai, Hampurissakin on useita vaihtoehtoisia takuuvarmoja Hop on-hop off palvelujen tarjoajia. 24 h lippu maksaa bussilla 18,50 €/hlö ja veneellä vastaava Hop on Hop off 20 €/ hlö.

Kaupungin keskusaukion eli Rathausmarktin yhteydessä on komea Rathus eli Hampurin Kaupungintalo.

Tätä nykyä talossa kokoontuu kaupunginvaltuusto ja sen takaosassa on pörssi.

Taloon pääsee tutustumaan opastetuilla kierroksilla ennakkoon ilmoitettuina ajankohtina. Vierailuajat kannattaakin selvittää etukäteen.

Hampurin Vanhan kaupungin alueella oleva St.Nikolai Kirche eli Nikolainkirkko on pahoin kärsinyt sodassa ja nykyään se onkin enää muistomerkki.

Näitä sodan runtelemia rauniokirkkoja on tällä reissulla tullut nähtyä useampikin.

Pystyssä oleva raunio on hyvin suosittu vierailukohde ja sen näyttelytiloissa käy paljon turisteja, kuten myös sen 144 metriä korkeassa tornissakin.

Torniin pääsee lasisella maisemahissillä. Torni ja näyttely on avoinna kesäaikaan klo 10-18 ja hissikyyti ylös maksaa 5 € aikuiselta ja 3 € lapselta.

Samalla lipulla pääsee myös kirkon museoon, joka on kirkon entisessä kryptassa. Kirkon urkujen kohdalla on kellot, jotka soittavat melodiaa päivittäin klo 9, 12, 15 ja 18. Torstaisin klo 12 järjestetään kirkolla puolen tunnin livekonsertti.

Hampurissa on myös toinen torni, josta voi ihailla maisemia. St. Michaelis kirche- Mikaelin kirkon tornista onkin ehkäpä parhaat näköalat Hampuriin ja sen ympäristöön. Kirkon kellotornin on kerrottu olleen maamerkki merenkävijöille, jotta he löysivät turvallisesti satamaan. Vaikka kirkko on iso ja ulkoapäin komea ei se sisältä ole kovinkaan kummoinen. Kirkon sivuilta voi ladata MichelApp sovelluksen, joka opastaa vierailijaa kirkossa.

Päivittäin klo 12 voi kirkossa kuunnella 20 minuutin ajan urkumusiikkia. Mainio vaihtoehto pienelle hengähdystauolle.

Maanantaista lauantaihin klo 21 kirkontornista soitetaan trumpetilla iltavesperi.

Kirkko on toukokuusta syyskuuhun avoinna klo 9-20. Muina kuukausina aukioloajat vaihtelevat vuodenajan mukaan. Sekä torni että näyttelytila ovat avoinna klo 9.30-18.

Päivittäiset kirkonmenot kannattaa tarkastaa ennen kirkossa vierailemista, sillä vierailulle voi koronan takia olla erilaisia rajoituksia.

Kirkon eri tiloihin on pääsymaksuja. Nousu hissillä näköalatorniin maksaa 6 € aikuinen ja 4 € lapsi.

Sisäänpääsy kryptaan maksaa 5 € aikuinen ja 3 € lapsi. Hintaan sisältyy videoesitys Hampurin historiasta.

Myytävänä on myös yhteislippuja 8 € aikuinen ja 5 € lapsi. Aika dyyristä kirkkovierailusta, kun vertaa muihin käymiimme kohteisiin. Lisäksi kirkon tornissa voi vierailla yö- ja ilta-aikaan erikseen sovittavina ajankohtina.

Hampurista löytyy myös useita ilmaisia näköalapaikkoja, joista voi ihailla alueen näkymiä. Altonaer Balkon, joka sijaitsee Altonan puiston alueella on yksi näistä. Näköalapaikalta on upeat näkymät Elbelle ja satama-alueelle.

Toinen ilmainen näköalapaikka on Dockland, joka muistuttaa modernia alusta. Rakennuksen päältä aukeaa huisit näkymät satamaa. Suosittelen.

Paikka sijaitsee lähellä Altonaer Balkonia.

Kolmas ilmainen näköalapaikka löytyy Landungsbrückenin S – ja U-aseman päältä.

Altonan kalamarkkinat on ehdoton käymisen kohde, jos Hampurissa vierailee sunnuntaina. Kesäaikaan klo 5-9.50 aamulla pidettävät markkinat kerää paikalle paljon paikallisia ja turisteja. Markkinoilla myydään muutakin kuin vain kalaa. Harmillisesti matkamme Hampurissa osui vasta alkuviikolle, joten nämä kalamarkkinat jäivät meiltä väliin.

Kontorhausviertelin toimistoalueella kannattaa poiketa ihailemassa UNESCOn maailmanperintöluettelossakin olevaa komeaa Chilehausia, joka massiivisuudessaan muistuttaa valtamerilaivaa.

Rakennus onkin kohtuullisen vaikuttava näky.

Rakennuksessa on pääasiallisesti toimistoja, mutta sen läpi kulkee holvikäytävä ja sisäpihalla on  on lukuisia kauppoja, kahviloita ja ravintoloita. Vilske lounasaikaan olikin melkoinen.

Hampurissa on nähtävissä myös toisenlaisia Toisen maailmansodan aikaisia muistomerkkejä, kuin pommituksissa tuhoutuneita rakennuksia. Yksi sodan aikana pomminkestäväksi rakennettu Flakturm IV talo jätettiin sodan jälkeen pystyyn. Rakennus on rumuudessaan vaikuttavan näköinen, sillä sen seinät ovat 3 ½ metrin paksuiset.  Rakennus sijaitsee lähellä keskustaa ja nykyisin siellä toimii mm. klubeja. Äänieristys lienee kunnossa paksujen betoniseinien ansiosta.

Vaikka entisaikojen merimiesromantiikka on kaupungista kadonnut, oli pakko piipahtaa tuossa syntisessä Reeperbahnissa. Päiväsaikaan ja vielä korona-ajan jälkimainingeissa meno alueella ei ollut kovin vauhdikasta ja villiä. Runsaslukuisista ravintoloista, yökerhoista ja baareista saattoi kuitenkin päätellä, minkälaiseksi meno illan pimetessä normaaliaikana kiihtyy.

Löytyihän pahamaineisesta Reebenbanilta edelleen myös punaisten lyhtyjen alue stripparipaikkoineen ja alan kauppoineen.

Jos St Paulin alueella vierailee päiväsaikaan, kannattaa pyörähtää Rindermarkthalle – Kauppahalliin. Kauppahallissa voi nauttia lasillisen tai syödä monenmoisia herkkuja sekä ihailla monenlaisia kojuja. Paikka on avoinna maanantaista lauantaihin klo 10-20.

Vanha 1800-luvulla puupaalujen varaan rakennettu sataman varastoalue Speicherstadt on täynnä pieniä putiikkeja, ravintoloita ja museoita. Paikka kuuluu UNESCOn maailmanperintölistalle.

Alueella on myös Miniatur Wunderland museo, jonka maailman suurin pienoisrautatie näyttely oli käytävä katsomassa.

Useammin olemmekin ihastelleet hieman kooltaan suurempia junia.

Paikka oli aivan mahtava ja katsottavaa sekä ihmeteltävää riitti, niin isoille kuin pienillekin.

Uskomattoman taidokkaita rakennelmia, joita pystyi ihailemaan eri vuorokaudeaikoina.

Valot himmenivät päivästä yöksi aina tasaisin väliajoin, jolloin pienoismaailman öinen valokeidas toimintoineen avautui kävijälle.

Paikka on avoinna päivittäin klo 9.30-18. Pääsylipun hinta paikkaan tosin oli aika suolainen, mutta tässä tapauksessa siitä maksoi mielellään. Aikuiset 20 € ja lapset 12,50 €. Näin korona -aikana kävijöiden määrää oli rajoitettu ja viisasta kait muutenkin tähän super suosittuun paikkaan on hankkia lippu ennakkoon netistä.

Myös lapsiperheille löytyy Hampurista paljon tekemistä. Pienoisrautatien lisäksi hyviä kohteita on Hampurin eläintieteellinen museo, Hagenbecks Tierparkin eläintarha ja  Hampurin vihreä keidas  Planten un Blomen leikkipuistoineen.  Puistossa on toukokuusta lokakuun loppuun iltaisin väreissä loistava suihkulähde. Musiikin tahdissa esitettävä vesi -ja valo yhteisnäytös on kivaa katsottavaa. Esitys kestää puoli tuntia ja esitysajat kannattaa tarkistaa etukäteen puiston sivustolta.

Elbphilharmonie on melko uusi ja moderni konserttitalo, jonka vaikuttava lasijulkisivu ja aaltoileva katto ovat kuvauksellisia. Erikoinen rakennus.

Konserttitaloon pääsee parin euron sisäänpääsylipulla.

Parasta konserttitalossa on sen upea parveke, josta voi ihailla edessä avautuvaa satama-aluetta. Konserttitalon ohjelmistossa on laadukas ja monipuolinen musiikkitarjonta. Konserttitalo on avoinna päivittäin klo 9- 23.30.

Hampurissa on runsas tarjonta erilaisia laadukkaita kulttuuritapahtumia. Kaupungin musikaali ja ooppera sekä muu musiikkitarjonta on nimekästä. Myös muita vaihtuvia tapahtumia on ympäri kaupunkia tasaisesti ympäri vuoden. Tässä kaupungissa on vaikea tylsistyä tai olla löytämättä tekemistä. Ei siis ihme, että kaupunki on matkailijoiden suosiossa.

Tärkeä historiallinen maamerkki Hampurissa on myös Old Elbe Tunnel eli Elbetunneli, jota pitkin voi pyöräillen tai kävellen alittaa Elbe joen.

Elbe tunneliin laskeudutaan joko hissillä tai portaita pitkin.

Elbe tunnelin sisäänkäynti löytyy jokiristeilyalusten ja Altonan kalamarkkinoiden läheltä.

HafenCityn alueella sijaitsevassa kaupungin vanhimmassa varastossa on Kansainvälinen merimuseo -Internationales Maritimes Museum Hamburg  IMMH.

Se on loistava paikka tutustua enemmän Hampurin rikkaaseen merihistoriaan. Museon näyttelyt kattavat ihmisen yhteyden merenkulkuun yli kolmentuhannen vuoden ajalta.

Museo on avoinna päivittäin klo 10-18 ja liput sinne maksaa 13 € aikuinen.

Paikallista elämää ja ihmisiä voi seurata Isemarketilla, jossa on tiistaisin ja perjantaisin pientuottajien markkinat klo 8.30-14 välisenä aikana.

Isemarkt on yksi suurimmista viikkomarkkinoista Saksassa.

600 metrin matkalla Hoheluftbrücke- ja Eppendorfer Baum -metroasemien välissä on markkinapäivinä vilinää ja paljon erilaisten tuotteiden myyjiä. Suosituilta markkinoilta löytyykin jokaiselle jotakin. Paikalle on helppo tulla metrolla ja heti aseman alta aukeaakin jo vilkas markkina-alue.

Hampurin keskustan keskipisteinä ovat kaksi keinotekoista järveä Binnenalster ja Aussenalster, jotka on kytketty Alster- ja Elbejokeen.

Järvien ympäristö onkin yksi Hampurin kauneimmista kaupunkinäkymistä ja historiallisista puitteista, eikä siis ihme, että ne ovat hyvin suosittuja ajanviettopaikkoja ja erilaisten tapahtumien pitopaikkoja.

Alue on sen verran laaja, että jalan sitä ei kannata lähteä kiertämään. Hyvä vaihtoehto onkin ottaa kulkuvälineeksi kaupungin metro.

Muita vierailun arvoisia nähtävyyksiä ovat Hampurissa sijaitseva Planetarium Hamburg, joka sijaitsee vanhassa vesitornissa. Planetaariossa on ilmainen näköalatasanne, josta voi ihailla ympäröivää aluetta.  Suklaan ystävien on ehdottomasti vierailtava Chocoversum Chocolate Museumissa, jonka interaktiivisessa museossa on esityksiä suklaanvalmistuksesta ja jossa kävijä voi tehdä oman suklaapatukan. Näihin ei aikamme, eikä ehkä prioriteettimme tällä kertaa kylläkään riittänyt.

Olemme käyneet monissa vahakabineteissa ympäri Eurooppaa ja tämä jäi väliin huonojen arvostelujen takia. Vahakabinetti Panoptikum,  on ollut toiminnassa jo 140 vuotta ja sen nähtävänä on tärkeitä historian hallitsijoita, kulttuurin ja tieteen neroja sekä taiteen, kulttuurin ja urheilun häikäisevimpiä persoonallisuuksia. Osa nukeista on ymmärtääkseni melko vanhoja ja niiden laatu ja ulkomuoto ei ihan vastaa aidonoloisia henkilöitä.  Vaikka liput vahakabinettiin maksoivat vain 6,90 € aikuinen ja 5 € lapsi päätimme skipata tämän tällä kertaa. Tiedoksi kuitenkin, että vahakabinetti on avoinna maanantaista perjantaihin ja sunnuntaina klo 10-20. Lauantaisin paikka on avoinna klo 10-22.

Hamburger Kunsthalle eli Hampurin taidemuseo on yksi Saksan parhaista taidegallerioista. Museossa on nähtävänä useita alttaritauluja sekä useita merkittäviä maalauksia eri vuosisadoilta. Lisäksi museossa on merkittävät modernin ja nykytaiteen kokoelmat. Museo on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 10-18,  vaihtuva näyttely maksaa 14 € ja pysyvä näyttely 8 €.

Toinen hieno museo Hampurissa on Hampurin taidemuseo – Museum für Kunst und Handel Hamburg eli MKG.

Museo sijaitsee lähellä rautatieasemaa ja on Münchenin Baijerin kansallismuseon rinnalla yksi maan kattavimmista saksalaisten, eurooppalaisten ja aasialainen taidetta esittävä museo.

Museoon pääsee tiistaista sunnuntaisin klo 10-18 ja sisäänpääsymaksu on 12 €/ henkilö. Lapset pääsevät museoon ilmaiseksi.

Hampuri oli kaikkineen erittäin mielenkiintoinen kaupunki, jossa oli paljon tekemistä, koettavaa ja katseltavaa. Oli uutta ja vanhaa.

Olimme pari päivää Hampurissa ja kiirettä sai pitää, että ehdimme käydä suunnitelluissa paikoissa.

Kaupunki jäi mieleen myös sellaisena paikkana, että sinne voisi mennä vaikka uudestaan.

 

Lyypekki – Lübeck

Lyypekkiin matkustimme paikallisjunalla, jonka matka-aika oli noin 40 min.  Lyypekin ja Hampurin välissä kulkee tiuhaan tahtiin junia, joten ihan kello kaulassa ei tarvinnut siirtyä paikasta toiseen.

Myös tällä välillä oli paljon matkustajia.

Liput ovat edullisia, kunhan katsoo millaisen lipun hankkii.

Jokaisella isommalla asemalla on DB:n info ja lipputoimisto, josta saa apua, jos lippua ei ole ostanut netistä ennakkoon.

Niissä osataan myös ohjata halvimman ja parhaimman lipun hankintaan, kunhan muistaa kertoa myös pari matkasteppiä eteenpäin.

Pääsääntöisesti  junat ovat Saksassa ajallaan, eikä viivytyksiä matkantekoon juuri niiltä osin tullut. Junat ovat myös siistejä ja kaikissa junissa toimi DB:n oma netti moitteettomasti. Iloiset ja puheliaat konduktöörit ilahduttivat matkantekoa joka etapilla. Lieköhän heilläkin ollut ikävä ulkomaisia matkaajia?

Lübecksuomalaisittain Lyypekki, jota myös kutsutaan Itämeren portiksi. Lyypekin asema kaupankäynnissä ja merikuljetuksessa on ollut merkittävä aina Hansa-ajoista lähtien. Lyypekkiä pidettiinkin ja pidetään edelleen Hansakaupan keskuksena.

Hansaliiton vaurauden ajat näkyvät edelleen Lyypekin upeassa vanhassa kaupungissa, joka on UNESCOn maailmanperintökohde.

Lyypekki on edelleen merkittävä Itämeren satamakaupunki ja suomalaisille se on tuttu  Travemündessä sijaitsevasta satamastaan.

Lyypekki tunnetaan myös seitsemän tornin kaupunkina.

Lyypekin Vanha kaupunki on pieni ja helposti käveltävistä. Oikeastaan koko Vanha kaupunki on nähtävyys ja melkoinen ulkoilmamuseo.

Kaupunki on sen verran pieni ja kompakti, että siellä pärjää jalkaisin vallan mainiosti. Lyypekkiin voi tutustua kahden eri kävelyreitin avulla. Kävelyreittikartat voi ladata kaupungin sivuilta.

Toukokuusta lokakuun loppuun on mahdollista osallistua myös 15 €/henkilö maksaviin opastettuihin kahden tunnin kaupunkikierroksiin. Toisenlaisen näkökulman kaupunkiin saa jokilaivaristeilyllä, joka kiertää kaupungin ympäri noin tunnissa. Tarjolla on erilaisia reittejä ja aluksia, joilla risteilyn voi tehdä. Perinteinen risteily maksaa 14 €.

Lyypeksissä voi hypätä Hop on Hop off bussiin ja kiertää kaupungin tärkeät nähtävyydet. Hinta kierrokselle on 10 € henkilöltä.

Lyypekin Vanha kaupunki on melko hyvin säilynyt, vaikkakin Toisen maailmansodan pommituksen jälkiä on edelleen nähtävissä.

Mäelle rakennettua kaupunkia ympäröivät joet ja kanavat.

Upeat suolamakasiinit reunustavat joenrantaa. Toisella puolella jokea oli vilkas ranta-alue, jossa oli paljon auringossa kylpeviä terasseja.

Lyypekkiin keskiaikainen portti Holstentor seisoo ylväänä Vanhan kaupungin suulla seuranaan kaksi majesteettista leijonapatsasta.

Kaupunkia on aikoinaan suojannut muuri, jonka portit osoittivat kaikkiin neljään pääilmansuuntaan.

Nyt jäljellä ovat enää Holstentor ja Burgtor. Holstentorissa toimii nykyään kaupungin historiasta kertova museo. Museo on syksyaikaan avoinna päivittäin klo ma – su 10-18. Kaksitorninen Holstentor portti on Lyypekin symboli ja monet pitävät sitä myös maailman kuuluisimpana Saksan rakennuksista.

Trave joen saarella sijaitsee seitsemän hienoa keskiaikaista kirkkoa.

Kaupungin suurin keskiaikaisista kirkoista on Pyhän Marian kirkko – Marienkirche, joka sijaitsee Raatihuoneen tuntumassa.

Komea kirkko on aikoinaan toiminut esikuvana kymmenille samantyyppisille kirkoille eri puolilla Itämeren aluetta. Se onkin kolmanneksi isoin kirkko Saksassa.

Kirkko on aikoinaan ollut tärkeä maamerkki, mutta myös osoitus kaupungin vauraudesta ja tärkeydestä.

Kirkko tunnetaan etenkin uruistaan. Kirkossa onkin usein iltaisin tasokkaita urkukonsertteja.

Kirkossa on aivan mielettömän upea astrologinen kello, hieno kultainen alttaritaulu sekä upea ääniset kellot, jotka soivat puolen tunnin välein.

Kirkko on avoinna syksy- ja talviaikaan klo 10-17. Sisäänpääsymaksu kirkkoon on 2 € aikuinen. Matkan aikana olimme siirtyneet lokakuulle ja aukioloajoissa myös ”talviaikoihin”.

Kirkkoon liittyy monia hauskoja tarinoita, kuten kirkon kuoriin, kiveen veistetty pieni kirkkohiiri – Rosmariini, jonka koskettaminen kuulemma tuo onnea.

Hiiri oli pienen pieni ja sen löytäminen osoittautuikin työlääksi rastiksi. Lopulta se löytyi ehtoollista esittävästä kaiverruksesta, pilarin alakulmasta.

Pakkohan se oli hyvää onnea yrittää… oli tuota joku muukin kosketellut, sen verran mustaksi hiiri oli muuttunut.

Kirkon ulkopuolella Marienkircen vieressä on pitkulainen rakennuskivi, jonka päällä istuu pronssipaholainen.

Tämäkin legenda liittyy kirkon rakentamiseen ja tavernaan, joka jo kertaalleen päätettiin olla rakentamatta liian lähelle kirkkoa. Sepä suututti paholaisen.

Ison Ratskeller-tavernan rakentaminen kirkon viereen sai kuitenkin lopulta kirkon rakentamiseen huijatun paholaisen leppymään, eikä hän uhkauksesta huolimatta tuhonnut pitkulaisella kivellä kirkkoa, vaan tiputti sen kirkon viereen.

Epistlet kappelin ulkopuolella voi nähdä pienen vanhan ukon, jonka kerrotaan kuihtuneen ja muuttuneen kiveksi, koska hän uhmasi liian kauan kuolemaa.

Petrikirchen eli Pyhän Pietarin kirkkoa ei enää käytetä kirkkona. Nykyisin se toimii tapahtuma- ja näyttelykeskuksena.

Kirkon torniin pääsee kuitenkin vierailemaan ja sieltä onkin upeat näkymät Lyypekkiin. Torniin täytyy kiivetä vain 54 porrasta ja sitten loppumatkan voikin taittaa hissillä. Ei paha rasti.

Sisäänpääsy kirkkoon ja sen torniin maksaa 4 € aikuinen ja lapsi 2,50 €. Kirkko ja sen näyttelyt ovat avoinna päivittäin klo 11-16. Torni on avoinna kesäkuusta joulukuuhun klo 10-19. Muina ajankohtina se sulkeutuu klo 17.

Toinen merkittävä kirkko Lyypekissä on Lyypekin tuomiokirkko, joka on taitavasti entisöity Toisen maailmansodan pommitusten jäljiltä. Kirkkoon on vapaa sisäänpääsy ja avoinna se on korona-aikataulun mukaan päivittäin 10-16.

Lyypekin torin laidalla seisoo yksi sen komeimmista rakennuksista, koristeellinen Raatihuone – Rathaus.

Aikoinaan Raatihuoneessa kokoontuivat Hansapäivät, jossa ratkottiin koko Pohjois-Eurooppaa koskevia asioita.

Raatihuone on edelleen käytössä ja siihen pääsee tutustumaan maanantaista lauantaihin klo 11.00 ja 14.00 tehtävien saksankielisten kaupunkikierrosten yhteydessä, samoin kuin sunnuntaisin klo 15.00. Englannin kielisiä opastettuja kaupunkikierroksia järjestetään toistaiseksi vain lauantaisin klo 11.30. Kaupunkikierroksen hinta on 15 €.

Keskiaikaisten kirkkojen ohella Lyypekin nähtävyyksistä kannattaa mainita Raatihuoneen vieressä sijaitseva Mann kirjailijasuvun kotitalo – Buddenbrookhaus, jossa toimii nykyään Mann aiheinen museo. Museo on suljettu korjaustöiden takia ainakin 2023 saakka, joten sinne ei tällä kertaa ollut asiaa.

Hienoja rakennuksia Lyypekissä on paljon.

Käymisen arvoinen kohde on Pyhän hengen sairaala.

Tämä uskonpuhdistuksen jälkeen maallistettu sairaala huolehti lähellä luostaria asuvista köyhistä, ikääntyneistä ja sairaista asukkaistaan.

Paikkaan on vapaa sisäänpääsy. Tänne kannattaa todellakin eksyä, sillä paikka on oikein mielenkiintoinen ja kaunis myös sisältä.

Muhkuraiset kadut ja seiniä pitkin kiipeävät köynnökset sekä pienet tunnelmalliset kujat ja kadut takaavat romanttisen tunnelman, jossa kiireet unohtuvat.

Pikkuruiset kujat ovat oikeasti pieniä teitä. Jos niissä on kaasuvalo se kertoo, että niihin voi hyvin puikahtaa tutustumiskäynnille. Kyseessä ei siis ole kenenkään piha tai pihapolku.

Aivan ihana tutustumiskohde olisi ollut nukketeatterimuseo, jossa on nähtävänä vanhoja nukketeatterinukkeja ja upeita nukketeattereita.

Museo on kiinni aina vuoteen 2022 saakka laajojen kunnostustöiden takia. Harmi, sillä se olisi ollut takuuvarma käyntikohde!

Yhtään ei lohtua tuonnut se, että viereisessä rakennuksessa olisi ollut tarjolla nukketeatteriesityksiä, mutta ei meille sopivaan aikatauluun, ja kielikin olisi taas ollut saksa.

Merenkulkijoiden kilta Schiffergesellschaft on Lyypekin perinteinen ravintola ja ehdottomasti kokemisen arvoinen paikka.

Paikka oli sisältä myös erittäin houkutteleva ja mielenkiintoinen. Siellä olikin oikein tunnelmallista nauttia mainio ilallinen.

Lyypekin ylpeys on marsipaani, jota on saatavilla kaikissa kuviteltavissa olevissa väreissä ja muodoissa. Lyypekin kuuluisimman marsipaanitehtaan Niedereggerin kahvila sijaitsee aukiolla kaupungintaloa vastapäätä. Kahvilan yläkerrassa toimii Marsipaanimuseo, jossa voi ihmetellä kaupungin merkkihenkilöitä marsipaaniin ikuistettuina. Museoon on ilmainen pääsy kahvilan aukioloaikoina.

Lyypekissä on myös useita muitakin mielenkiintoisia museoita.

Uusi nähtävyys Lyypekissä on Hansamuseo, joka kertoo Hansaliitosta ja sen kukoistuksen ajasta sekä myös Hansakaupungeista.

Museo on avoinna päivittäin klo 10-18. Sisäänpääsy museoon maksaa 13 € aikuinen ja 9 € lapsi. Tämä on mielenkiintoinen paikka, jossa kannattaa ehdottomasti vierailla.

Pyhän Annen museokorttelissa on puolestaan esillä Saksan laajin kokoelma keskiaikaisia patsaita ja alttaritauluja. Tämä jäi nyt tällä kertaa meiltä väliin.

Fisch-Hütte kalaravintola oli ”to go” listalla.

Pitkän etsinnän jälkeen se löytyikin ja kuten kuvasta voi jo aavistaa  oli pettymys melkoinen.

Jäi tämän ”kuuluisan ja hyvästä ruuasta tunnetun” kalaravintolan rasvassa uitetut kalapuikot syömättä.

Lyypekki oli oikein mukava, kombakti ja kivan oloinen kaupunki, jossa ei myöskään tarvinnut vilkuilla olkansa yli.

Kaupungissa oli paljon nähtävää ja kaupunkivierailuun varaamamme päivä teki tiukkaa aikataulun suhteen.

Tähän kaupunkiin oli helppo ihastua ja mistä tietää, vaikka joskus palaisimme sinne.

Yleinen

Pohjois-Saksassa junalla osa 4: Celle ja Bremen

 

Celle

Celle on viehättävä pieni kaupunki, joka on hyvin säilynyt ja täynnä historiaa.

Tämä vanha historiallinen kaupunki sijaitsee Aller joen rannalla.

Taidokkaasti ja huolella kunnostetut ristikkorakenteiset ja iloisen kirjavat puutalot saavat vierailijan heti innostumaan kaupungista.

Parasta Cellessä onkin ihan vain kiertely Vanhassa kaupungissa ja upeiden rakennusten ihailu.

Paikka onkin varsinainen ulkoilmamuseo, jossa vierähtää helposti tunti jos toinenkin.

Suurin osa Cellen vanhasta keskustasta on kävelykatualuetta.

Vanhan keskustan alue on aika laaja ja siellä on ihania kahviloita ja ulkoilmaterasseja, joihin voi istahtaa seuraamaan pienen kaupungin elämää.

Juna-asema sijaitsee noin 15 minuutin kävelymatkan päässä vanhasta Cellestä ja parhaiten paikalle pääseekin juna-aseman viereisen kadunkulman linja-autopysäkiltä. Kertalippu maksaa 1,50 €. Monet linja-autot ajavat juna-aseman vierestä, joten kyytejä keskustaan menee tiuhaan.

Cellen ehdoton nähtävyys ihanan Vanhan kaupungin ohella on Cellen linna.

Nelikulmainen linna sisältää hienosti säilyneet barokkityyliset huoneet sekä renessanssin arkkitehtuurin.

Linna on myös asuinpaikka Euroopan vanhimmalle barokkiteatterille ja siellä on upea renessanssikappeli.

Linnassa järjestetään opastettujakierroksia, mutta harmillisesti ne olivat saksaksi. Opastettu kierros palatsissa ja kappelissa maksaa 9 €/ henkilö.

Cellen linnan kappeli on todellinen helmi.

Lukuisat maalaukset, värikkäät kuvat, hiekkakivireliefit, raamatulliset kuvaukset ja monet kaiverrukset koristavat kappelin sisustusta.

Kappeliin pääsee vain opastetulla turistikierroksella tai muuten  saa tyytyä virtuaaliseen videoesitykseen, jonka kautta pääsee kurkkaamaan kappelia ja teatteria. Videoesitys on katsottavissa linnan tiloissa.

Sisäänpääsy linnaan tiistaista sunnuntaihin on klo 10-17 ja siitä joutuu pulittamaan 8 € aikuiselta ja 5 € lapselta.

Cellessä on mahdollisuus osallistua myös opastettuihin kaupunkikierroksiin, mutta nekin kaikki ovat saksankielisiä. Muun kieliset opastukset tulee tilata erikseen turisti-infosta. Ehkä taas tulevaisuudessa tarjonta ja kysyntä lisääntyvät ja kohtaavat…

Linnaa vastapäätä olevassa Bomann museossa on huomattava määrä asiakirjoja, jotka kuvaavat kaupungin, Ala-Saksin ja Hannoverin historiaa.

Museossa on nähtävillä myös muutakin kuin vain asiakirjoja.

Museossa järjestetään myös erityisiä tapahtumia ja näyttelyitä säännöllisesti.

Filmtier Park on Cellen suosituin perhekohde ja sitä mainostettiin kovasti. Puistossa on satoja eläimiä, jotka ovat koulutettuja erilaisiin esiintymisiin elokuvissa ja juhlissa sekä tapahtumissa. Lisäksi puistossa on paljon hauskoja aktiviteetteja lasten käyttöön. Käymättä jäi tämä kohde, koska se sijaitsee noin ½ h ajomatkan päässä Cellen ulkopuolella ja päästäkseen sinne olisi pitänyt olla oma auto.

Stadtkirche St. Marien kirkon sisustus on upea.

Ihanaa, että ihan kaikkia kirkkoja Saksassakaan ei olla protestanttisuuden nimissä riisuttu ja pelkistetty.

Kirkko on avoinna vierailijoille tiistaista lauantaihin klo 10-18 ja sunnuntaisin jumalanpalveluksen jälkeen. Kryptaan, jossa on hautoja pääsee vierailemaan keskiviikkoisin ja torstaisin klo 16. Hinta vierailulle on 1,50 € aikuiset ja 0,50 €  lapset.

Mielenkiintoinen tapahtuma on, kun trumpetisti kiipeää kirkontorniin ja soittaa töräyttää tornista päivittäin klo 16.45 ja lisäksi vielä viikonloppuisin klo 9.45. Kirkon torniin pääsee myös kiipeämään ja ihailemaan ympärillä avautuvia maisemia. Kiipeäminen torniin maksaa 1 € aikuiset ja lapset 0,50 €.

Cellessä on lisäksi vanha synagoga. Yksinkertainen mutta ihastuttava rakennus on avoinna yleisölle. Rakennuksessa on nähtävissä holokaustista säilynyttä esineistöä. Synagoga on auki vierailijoille kaikkina muina päivinä paitsi lauantaisin, jolloin on sapatti. Aukioloajat vaihtelevat päivittäin ja ne kannattaakin tarkistaa etukäteen.

Tietenkin Cellessäkin on oma kellopelinsä – Glockenspiel, jossa seikkailee neljä Cellen historiaan vaikuttanutta henkilöä.

16 pronssikelloa soittaa melodiaa neljästi päivässä klo 11, 13, 15 ja 17.

Kellpopeliesitystä saapuikin paikalle seuraamaan runsas joukko kaupungissa vierrailleita turisteja, jotka edelleen olivat pääasiallisesti saksalaisia. Vaikka väkeä oli liikkeellä melko paljon oli paikka hyvinkin rauhallinen ja turvallinen.

Kunstmuseumissa on nykyaikaisia maalauksia, graafisia kuvia, veistoksia, esineitä ja taidelaitteita ympäri maailmaa. Jos aikaa riittää, niin tämäkin voisi olla hyvä vierailukohde. Olemme nyt tällä reissulla vierailleet niin monessa todellisessa nimimestassa, että tämä jätettiin väliin.

Cellessä on myös puhuvia lamppuja.

Seisottaessa viiden lampun keskellä alkavat lamput puhua.

Ne lausuvat vuorotellen erilaisia pieniä tervehdyksiä ja tarinoita, joita oli kiva kuunnella, vaikkei saksaa osaakkaan. Lamput olivat aika hassuja ja erikoisia, mutta ihan sympaattisia. Lamppujen puhumisajat ovat päivittäin klo 10–13 ja 15–18.

Puutarhaihmisille löytyy myös mielenkiintoisia käymiskohteita kuten palatsin puisto, ranskalainen puisto ja lääkekasvien puisto. Puistoihin on vapaa pääsy, mutta joihinkin niiden osiin on aukioloajat, jotka vaihtelevat vuodenajan mukaan.

Celle oli erittäin mukava paikka vierailla.

Sinne on hyvät kulkuyhteydet Hannoverista ja junia kulkee tasaisin välein näiden kahden paikan väliä.

Junalla matka taittuu puolessa tunnissa.

Celle on kiva puolipäivän vierailukohde, jossa on paljon katsottavaa ja ihailtavaa. Tätä paikkaa voi suositella.

 

Continue Reading

Yleinen

Pohjois-Saksassa junalla osa 3: Hannover, Marienburgin linna ja Hameln

 

Hannover

Otimme junan Berliinistä Hannoveriin. Matka kesti noin 1h 40 min. Kannattaa katsoa, millä junilla liikkuu, ettei satu työmatkalaisten ja koululaisten ruuhkauttamiin juniin. Junamatka sujui mukavasti, sillä junassa oli ravintolavaunu ja kabiineissa hiljaista, kun matkalaiset matkallaan Amsterdamiin joko söivät eväitään, tekivät töitä tai nukkuivat. Myös netti toimi kaikissa junissa erinomaisesti. Näin korona-aikaankin junat olivat aivan täynnä. Näihin pidemmän matkan pikajuniin kannattaa ostaa paikkalippu, jotta voi varmistaa oman ja kaverin istumapaikan.

Hannover kuuluu niihin kaupunkeihin, jotka kärsivät Toisen maailmansodan pommituksissa. Hannoverin alkuperäisestä rakennuskannasta tuhoutui jopa 70 prosenttia.

Itselläni ei oikein ollut selkeää kuvaa koko kaupungista.

Mielikuvana oli suurkaupunki, joka on tunnettu useista isoista maailmanluokan messuista.

Asiaan tutustuttuani huomasin, että Hannover on viime aikoina kasvattanut suosiotaan matkakohteena erilaisten tapahtumien ja vilkkaan kaupunki- ja kulttuurielämän vuoksi. Hannoverissa järjestetään erilaisia tapahtumia ja festivaaleja jatkuvasti. Kaupungista löytyy niin ooppera kuin lukuisia teattereitakin, balettia ja laadukkaita kansainvälisiä tanssitapahtumia. Hannover on myös taiteilijoiden ja kuvataiteen kaupunki.

Innolla siis kohti Hannoveria.

Sanotaan, että Hannoverissa on yksi Saksan kauneimmista juna-asemista? No ei ole ei, sen verran on noita asemia nyt vuosien aikana tullut kierrettyä.

Hannoverin juna-asema on aivan keskustan vieressä. Siitä on hyvät yhteydet metroa muistuttavalla kaupunkijunalla, bussilla ja ratikoilla muualle kaupunkiin. Suurin osa Hannoverin nähtävyyksistä on kävelymatkan etäisyydellä juna-asemasta.

Juna-asema on iso ja vilkas sekä monen liikennevälineen risteyskohta, joten liikkeellä oli kaikenlaista kulkijaa. Tavaroistaan kannattaakin siis pitää hyvä huoli.

Kaikkien isompien kaupunkien juna-asemat olivat varsinaisia kauppapaikkoja. Tarjolla oli jokaisella asemalla jos jonkinlaisia pikaruokapaikkoja, pikku putiikkeja ja hieman isompia kauppoja. Matkalainen saikin helposti asemalta mukaansa tarvittavat eväät.

Jos kaupunkiin haluaa tutustua jalkaisin, niin kannattaa seurata maahan maalattua punaista viivaa, jonka varrella kaikki merkittävimmät nähtävyydet sijaitsevat. Kävelykierrokselle tulee matkaa reilu 4 km.

Muistutuksena vielä, että moneen vierailemissamme kaupungissa on mahdollista suunnitella oma kävelyreitti ja tutustumiskierros kaupunkiin ja sen nähtävyyksiin lataamalla joko GPSMYCITY  tai VISITACITY sovellus. Kumpikin sovellus toimii tosi hyvin monessakin kaupungissa. Kokemusta on.

Hannover joukkoliikenne on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen. Hannover Stadt eli kaupunkialue, Umland eli keskustaa ympäröivä alue ja Region suurHannoverin koko alue.

Koska Hannover on iso kaupunki, kannattaakin hankkia vuorokausilippu tai hyödyntää HannoverCardin joukkoliikenne-etu. Enintään viiden henkilön ryhmät voivat myös hankkia edullisemman ryhmälipun.

Keskusta-alueen vuorokausilippu maksaa 5,80 €/ henkilö. Lippuja saa lippuautomaateista tai palvelupisteistä. Bussilipun voi myös ostaa kuljettajalta. Kertalippu maksaa 2,90 € ja sitä voi käyttää kahden tunnin ajan. Hannoverissa on mahdollista vuokrata myös kaupunkipyörä tai hurutella modernisti sähköpotkulaudalla. Myös joukkopyöriä on mahdollista vuokrata. Niissä kaveriporukka voi polkemisen ohessa nauttia oluesta ja kaupungin vaihtuvista maisemista. Taxilla liikkuminen on sen sijaan melko kallista.

Kaupunkia voi ihastella myös 18 € maksavalla Hop on ja hop off kiertoajelulla. Kaupunkikierrokset järjestetään perjantaista sunnuntaihin klo 10.30, 12.30 ja 14.30.

Aivan Hannoverin keskustassa on kello, joka on Helsingin Stockmannin kellon tavoin tapaamis- paikka.”Tavataan siis kellon alla”……

Kröpcke eli Hannoverin kelloaukio edustaa uudemman Hannoverin parhaita alueita, ja sitä pidetään usein Hannoverin sydämenä.

Alueen lähellä sijaitsee lukuisia viihtyisiä, kahviloita ja ravintoloita sekä valtava päärautatieasema, jonka ympäristössä sijaitsevat myös keskustan ostosalueet.

Hannoverissa ei kannata unohtaa laadukasta ja moni-ilmeistä katutaidetta, jota on runsaasti esillä Lindenin kaupunginosa. Hannoverin keskustasta kävelymatkan päässä sijaitseva urbaani lähiö tarjoaa graffiteja ja tasokkaita katuruokakojuja sekä kioskeja, joissa myydään laatuoluita.

Veistostaiteen tunnetuimpia edustajia Hannoverissa ovat Nana-patsaat.

Mielenkiintoisia, joskin erikoisia.

Hannoverissa on paljon katsottavaa ja koettavaa, miksi HannoverCard voi olla erittäinkin järkevä hankinta.

Yhden päivän 10 € kortti on hyvä valinta, jos vierailee muutamissa paikoissa ja kulkee julkisilla liikennevälineillä, joissa voi matkustaa kortilla ilmaiseksi. Matkaa voi tehdä koko suur Hannoverin alueella. Kahden päivän kortti kannattaa hankkia, jos aikoo käydä useimmissa näyttelyissä ja turistikohteissa. Kortin hinta on 16 €. Kaupunkikorttia on myös saatavilla viiden hengen ryhmille.

Hannoverin näyttävin rakennus on kaupungin symbolinakin tunnettu Neues Rathaus eli Uusi kaupungintalo.

Upeahan tuo oli niin päivällä, kuin iltavalaistuksessakin.

Trammplatzissa sijaitsevaan upeaan rakennukseen pääsee vierailemaan arkipäivisin klo 10-18, eikä vierailusta tarvitse maksaa mitään. Sisätiloissa on esillä muun muassa useita pienoismalleja Hannoverin kaupungista sotaa edeltäneeltä ajalta, joista saa hyvän käsityksen siitä muodonmuutoksesta, jonka Hannover on käynyt läpi.

Kaupungintalon katolla olevalta näköalaterassilta on hyvät näkymät kaupunkiin ja hyvällä säällä aina Deisterin kukkuloille saakka. Kaupungintalon kattotasanteelle pääsee nousemaan erikoisella hissillä. Hissi ei nouse suoraan ylöspäin, vaan myötäilee rakennuksen kupolin muotoja. Melko spookie tuo hissi oli lasikattoineen ja lattioineen. Hissikyyti kattotasanteelle maksaa 3,50 €/aikuinen ja 2 €/lapsi.

Kaupunkia onkin rakennettu moderniin suuntaan ja esimerkiksi Nord LB -lasirakennus Hannoverissa on näkemisen arvoinen.

Sprengel museo on nykytaiteen keidas, josta löytyy kaikkea uudempien taideteosten ja klassikoiden, väliltä.

Museon pysyvässä kokoelmassa on merkittäviä Picasson ja Laurensin kubismiteoksia.

Museo on avoinna tiistaisin klo 10-20 ja keskiviikosta sunnuntaihin klo 10-18. Tosin nyt syksyllä oli koronan takia poikkeuksellisia aukioloaikoja.

Sisäänpääsymaksu museoon on 8 € ja alle 12-vuotiaat pääsevät sinne maksutta. Huomioida kannattaa, että perjantaisin kaikkiin Hannoverin museoihin on ilmainen sisäänpääsy joko koko päivän tai osan aikaa päivästä.

Hannoverissa on myös muita hyviä museoita vierailtavaksi.

Ala-Saksin osavaltion museo eli Landesmuseum Hannover sijaitsee vastapäätä kaupungintaloa.

Museossa on suuri kokoelma taideteoksia, patsaita ja esineitä aina keskiajalta lähtien. Lisäksi museossa on näyttelyitä, jotka on omistettu luonnonhistorialle, etnologialle ja arkeologialle. Museo on kiinni maanantaisin, mutta muina päivinä siihen pääsee tutustumaan klo 10-18 . Perusnäyttelyyn pääsee tutustumaan 4 € lipulla ja perjantaisin klo 14-18 perusnäyttelyyn pääsee veloituksetta. Mikäli haluaa tutustua myös erikoisnäyttelyihin lippu maksaa 10 €.

Hannoverin Marktplatz sijaitsee historiallisen Vanhan kaupungin keskustassa ja sieltä löytyy monia merkittäviä rakennuksia.

Pommituksista jäi jäljelle joitakin vanhoja rakennuksia, sekä niitä, joita uudelleen rakennettiin sodan jäljiltä.

Yksi merkittävä rakennus on vanha Kaupungintalo- Altes Rathaus, joka toimii nykyään juhlatilana. Hannoverin Vanha kaupunki lukeutuukin kaupungin parhaisiin nähtävyyksiin, vaikka suuri osa siitä onkin rakennettu sodan jälkeen uudelleen. Vanhan kaupungin kaduilla kävellessä voi aistia sotia edeltäneiden aikojen tunnelmaa ja istahtaa nauttimaan päivästä terassilla.

Marktkirchen kirkon torni on kaunis ja se on edelleen yksi Hannoverin sekä Ala-Saksin alueen korkeimpia kirkontorneja ja kaupungin maamerkki.

Kirkossa on erityisen kauniit urut, joita voi päästä kuuntelemaan, kun kirkko on avoinna vierailijoille. Kannattaa ehdottomasti viivähtää hieman pidempään ja istahtaa hetkeksi kirkon penkkiin.

Kirkko ja sen torni ovat avoinna päivittäin klo 10-18.Tornikierros maksaa 3 €.

Kolmas Hannoverin vanhoista kirkoista on Kreuzkirche.

Vanhaan kaupunkiin tehdään opastettuja kahden tunnin mittaisia kävelykierroksia, joiden hinta on 11 €/ aikuinen ja yli 14-vuotiaat lapset 8,50 €.

Isoimmissa kaupungeissa on usein tarjolla myös erilaisia opastettuja ilmaisia kävelykierroksia. Niistä saa parhaiten tiedon netistä Freetourin sivustolta tai GuruWalk sivustolta.

Aegiden kirkko eli Aegidienkirche on Hannoverin erikoisin nähtävyys, sillä vanha kirkko kärsi pahoin Toisessa maailmansodassa.

Kirkkoa ei kuitenkaan koskaan korjattu ja se on edelleenkin rauniokirkko, josta on pystyssä vain sivuseinät ja torni.

Paikka on suosittu turistikohde ja kirkossa on edelleen nähtävissä pommitusten aiheuttama tuho. Aegidienkirchenin 25 pronssista kelloa soivat neljä kertaa päivässä klo 9.05, 12.05, 15.05 ja 18.05. Kannattaa yrittää olla paikalla tuolloin, jotta voi kuulla niiden kauniin soittokonsertin.

Jos jano yllättää kannattaa piipahtaa perinteiseen oluttupaan. Mainio sellainen Brauhaus Ernst August löytyy myös Hannoverista. Toisaalta hetken voi myös hengähtää ja lepuuttaa jalkoja lasillisella 6 Sinne Sky Barissa, josta on upeat näkymät Hannoveriin.

Vaihtoehtoisesti keskellä kaupunkia olevassa Roof Gardenissa voi rentoutu hetkisen Hannoverin kattojen yllä.

Paikka on mainio, ehkäpä jopa hieman hämmentävä valkoisine hiekkoineen, rantatuoleineen ja palmuineen.

Hyvällä säällä paikka on avoinna maanantaista lauantaihin klo 13-23 ja sunnuntaina klo 15-23.

Hannoverissa on  myös Baijerin kaltaisia olutpuistoja, jonne voi mennä omien eväiden kanssa, kunhan tilaa puiston kojusta oluen. Myös ruokaa on tarjolla. Paikat ovat suosiossa niin päivisin kuin iltaisinkin. Lämpiminä kesäiltoina menoa riittää myöhään yöhön.

Viehättävä on niinikään kapeiden kujien hallitsema Leineschlossin linna-alue, joka alun perin rakennettiin luostariksi. Rakennukset kuitenkin toimivat 1600-luvulta lähtien pitkään Hannoverin kuninkaiden kotina.

Herrenhausenin palatsi toimii nykyään konferenssitilana ja sitä pystyikin ihailemaan vaan kauempaa ulkoapäin.

Sen sijaan Herrenhausenin puutarhaan – Herrenhäuser Gärteniin pääsee tutustumaan.

Upea vanha kuninkaallinen puutarha muodostuu neljästä erillisestä puisto- ja puutarha-alueesta. Alueisiin lukeutuvat muun muassa ranskalaistyylinen Grosser Garten sekä englantilaista puistotyyliä edustava Georgengarten.

Helpoiten puutarhaan pääsee 4 tai 5 kaupunkijunalla. Puutarha on arvatenkin upea näky kesäaikaan.

Upeat istutukset ja erivärinen kukkaloisto sekä suihkulähteet sykähdyttivät ja saivat ajantajun katoamaan kuten myös askeleita kertymään melkoisesti.

Sisäänpääsy puutarhaan kesäkaudella huhtikuusta-lokakuun loppuun riippuu siitä, minkälaisen lipun puutarhaan haluaa ostaa. Kaiken sisältävä lippu maksaa 8 € aikuinen ja yli 12-vuotiaat 4 €. Puistossa järjestetään myös lukuisia tapahtumia vuoden ympäri. Myös lapsille on mietitty monenlaista tekemistä ja kokemista puistoalueella.

Puutarhat ovat avoinna päivittäisin klo 9-18.30 ja suihkulähteet ovat toiminnassa arkipäivisin klo 10-12 ja 15-17.

Vierailu puutarhoihin kannattaakin ehdottomasti ajoittaa noihin aikaväleihin, kun suihkulähteet ovat toiminnassa. Viikonloppuisin ne suihkuavat klo 10-12 ja 14-17.

Kesäaikana auringonlaskun jälkeen Grosse Gartenin upea puutarhaa ja sen suihkulähteet valaistaan viikonloppuisin tunnin ajan, jolloin ne yhdessä puistossa soivan barokkimusiikin kanssa luovat varmastikin taianomaisen tunnelman. Harmillisesti meidän vierailupäivämme Hannoveriin osuivat keskelle viikkoa ja tämä kokemus jäi meiltä kokematta.

Myös Hannoverin tunnetuimpiin panimoihin lukeutuva Herrenhausenin panimo on näkemisen ja kokemisen arvoinen käyntikohde.

Nähtävyys on kuulemma myös mantereiden mukaisesti jaoteltu Hannoverin eläintarha, jossa eläimet eivät ole pienissä häkeissä vaan isoilla liikkumaväljillä aidatuilla alueilla. Kyseessä onkin elämyseläintarha. Olimme juurikin lapsenlapsiemme kanssa käymässä Tallinnan eläintarhassa ennen tätä matkaa, joten kaikkien kaupunkien eläintarhat jäivät tällä reissulla väliin, vaikka käymisen arvoisia olisivat varmasti olleetkin.

Kaupungin keskustan läheisyydessä oleva Maschseen pieni tekojärvi on kaupunkilaisten suosiossa, mutta se on myös mukava paikka istua ja hengähtää.

Paikka onkin keidas keskellä kaupunkia.

Järvellä on mahdollisuus soutaa, suppailla tai meloa. Järven ympäristössä järjestetään myös monia tapahtumia.

Saksan vanhimmaksikin väitetty kirpputori kerää joka lauantaiaamu ihmiset Vanhan kaupungin Leine joentörmälle Marktkirchen luona. Paikalla voi nauttia jazz-musiikista ja hyvästä tunnelmasta. Olisi ollut niin kiva vierailla tuolla.

Hannoverin Markthalle eli kauppahalli on myös hyvä paikka vierailla.

Kauppahallissa on myytävänä ruoan lisäksi myös kaikenlaista muutakin tavaraa.

Pääasiallisesti kauppahallissa oli vain paikallisia, mutta turistin kannattaakin vierailla siellä tasokkaiden ravintoloiden ja pienien kahviloiden takia. Tai sitten ihan vaan lasilliselle viiniä.

Kauppahalli on aukeaa ma-la klo 7 ja sulkeutuu arkena alkuviikosta vasta illalla klo 20 ja to-pe klo 22. Lauantaina se sulkeutuu jo klo 16.

Vajaan puolentunnin junamatkan päässä Hannoverista on Volkswagenin tehdas, jonka yhteydessä on Volkkari-museo.

Siellä pääsee ihailemaan muun muassa omia suosikkejani, eli niin sanottuja hippibusseja, mutta myös eri aikakausilta olevaa Volkswagen tuotantoa.

Pidimme Hannoverissa kolmen yötä majapaikkaa, sillä siitä oli hyvät yhteydet seuraavien päivien päivävierailukohteisiin Marienburgin linnaan, Pillipiiparin Hamelnniin ja Celleen. Hannoverin kaupunki varmaankin jakaa mielipiteitä, mutta listallamme se menee kategoriaan;” no joo, ihan ok”.

 

Marienburgin linna

Noin 20 kilometrin päässä Hannoverin ulkopuolella sijaitsee ihanteellinen päiväretkikohde historiasta ja kulttuurista kiinnostuneille matkailijoille – myös niille, joihin prinsessasadut linnoineen ovat tehneet pysymättömän vaikutuksen. Matka Marienburgin linnaan Hannoverista taittui junalla ½ tunnissa. Junalla matkataan Nordstemmen rautatieasemalle, joka oli parhaat päivänsä nähnyt. Kaupunkikin oli hieman kulahtanut ja pienen pieni. No, tänne me matkasimme juurikin linnan takia, joten muusta ei niin väliä.

Juna-asemalta kaukana kauniisti siintävälle linnalle on noin 4 kilometrin matka ison tien piennarta pitkin.

Olimme laskeneet taxikyydin varaan, mutta matkaan tulikin mutka.

Taxia ei ollut saatavissa koko pikku kaupungissa, koska kaikki taxiyrittäjät olivat kuolleet kuulemma koronaan. ”Varman” tiedon saimme aseman vieressä olevasta kukkakaupasta. Noituessamme kyyditöntä tilannetta ja pirun pitkää kävelymatkaa, tarjoutui ystävällinen vanhempi rouva kyyditsemään meidät linnalle.

Tiesimme jo menomatkalla, että sama ongelma oli kyydin kanssa takaisinpäin. Ja niinhän se oli. Sama syy ja selitys- ei siis taxia- ei kyytiä.

Onneksi eräs ihastuttava saksalaispariskunta antoi meille kyydin juna-asemalle. ISO KIITOS ystävällisille ja avuliaille ihmisille. Säästyimme melkoiselta patikoinnilta, jonka loppumetrit olisi vielä menomatkalla olleet melkoista ylämäkeä.

Isoimmista kaupungeista pääsee paikalle myös Eldagseniin menevällä linja-autolla.

Tällöin täytyy nousta pois Marienburg Abzweig Nord pysäkillä, josta on vielä reipaasti yli kahden kilometrin kävelymatka linnalle.

Hannoverista on ”normaaleina” kesäkuukausina mennyt myös suora linja-autoyhteys linnalle, mutta nyt korona-ajan takia liikenne ei ole ollut säännöllistä.

Yksi tilausbussi saksalaisille turisteille oli jonkun matkanjärjestäjän toimesta parkkialueella. Onneksi ei tarvinnut yrittää pummia kyytiä siihen. Olemattomalla saksan kielen taidolla se olisikin ollut temppu, sillä keski-ikäiset ja vanhempi väestö eivät juuri englantia Saksassa puhu.

Hannoverin viimeisen kuninkaan 1800-luvulla rakennuttama Schloss Marienburg eli Marienburgin linna on jälleen yksi Prinsessa Ruusunen linna.

Linna ja sen yksityiskohdat kertovat kuningatar Marian ja Hannoverin viimeisen kuninkaan kuningas George V:n suuresta rakkaudesta. Kuningas antoi kuningattarelleen syntymäpäivälahjaksi Marienbergin kukkulan sekä rakennussuunnitelmat linnalle.

Kuningas ja kuningatar eivät kuitenkaan koskaan ehtineet nähdä linnan valmistuvan, saati asua siinä, sillä vuonna 1866 preussit pakottivat heidät maanpakoon.

Nykyisin linna on jälleen Hannoverin kuninkaallisen suvun omistuksessa, toimien nykyään museona.

Linnan historia on mielenkiintoinen ja ehdottomasti tutustumisen arvoinen.

Aiemmin linnaan pääsi tutustumaan vain opastetuilla kierroksilla, mutta nykyään linnaa voi tutkia myös omatoimisesti.

Linna on avoinna muina päivinä paitsi maanantaisin klo 10-18. Sisäänpääsymaksu linnaan on 12,50 € aikuinen ja 8,50 € yli 6-vuotiailta lapsilta. Linnan torniin pääsee kiipeämään erillistä 5 € maksua vastaan kesäaikaan, mutta vain opastetulla kierroksella.

Opastettuja kierroksia on normaalisti saksaksi tiistaista perjantaihin.

Tänä kesänä, vielä koronan jälkimainingeissa opastuksia ei järjestetty, mutta sitten taas joskus tulevaisuudessa opastuksen hinta lienee sama kuin ennen koronaa eli 2,50 €.

 Myös audioguideja on saatavilla omatoimiselle linnakierrokselle.

Nyt syyskuun lopussa, ei turistiaikaan, linnassa oli vain vähän vierailijoita ja siellä pääsi hyvin liikkumaan ilman tungosta, mikä oli oikein kivaa. Linnassa on myös ravintola, jonne onkin hyvä pysähtyä linnakierroksen jälkeen.

Linna oli kuin karkki ja siellä kului helposti useampi tunti. Kannattaa tutustua jos hoodeilla huitelee!

 

Hameln

Toisen päiväretken Hannoverista voi tehdä läheiseen Hamelnin kaupunkiin.

Hameln sijaitsee noin 40 minuutin junamatkan päässä Hannoverin keskustasta.

Kaupunki on kuitenkin sen verran pieni, että sen kiertää puolessa päivässä.

Siksipä me yhdistimme samalle päivälle käynnit Hamelnissa ja Marienburgin linnassa.

Jatkoimme Nordstemmenistä suoraan junalla Hamelniin.

Hamelnin juna-asemalta Vanhaan kaupunkiin on 20 minuutin kävelymatka.

Kätevimmin pelipaikoille pääsee juna-aseman edestä menevillä linja-autoilla.

Suurin osa linja-autoista ajaa Vanhan kaupungin vierestä. Kertalippu maksaa 2 €/ henkilö.

Saksassa on hyvät junayhteydet melko pieniinkin paikkoihin, joten junamatkailu on tosi kätevä tapa liikkua.

Tässä pienessä satumaisessa kaupungissa Grimmin veljesten kaikkien tuntema satu Pillipiiparista sai alkunsa.

Satu onkin tehnyt Hamelnista kuuluisan ja suositun käyntikohteen.

Sadussa Pillipiipari karkotti Hamelnin kaupungista rotat.

Näin syyskuun lopussakin kaupungissa oli paljon turisteja, toki suuri osa heistä Saksalaisia.

Tämä kaupunki elää Pillipiiparista.

Vanhan kaupungin upeasti pidetyt ja restauroidut talot olivat kauniita.

Hauska tapa tutustua kaupungin nähtävyyksiin on seurata kaduntasossa olevia rottamerkkejä.

Mukulakiviin oli kiinnitetty metallisia rottakylttejä tai koristeita, jotka toimivat viitoina kohti näkemisen arvoisia kohteita.

Vaikka muuten kammoksunkin rottia, niin metallisina kuvina kivetyksessä ne olivat aika hauskoja. Kaupungin www-sivuilta on myös ladattavissa App, josta saa tietoa kaupungista sekä ohjeet rottajahtiin.

Vihjeet ja ohjeet johdattavat nokkelimmat tiettyihin paikkoihin, joiden löytäjä saattaa kaupasta saada palkintona alennuksia ja bonuksia. Itse vain seurailimme reittiä ja jätimme saksan kieltä osaamattomina nokkeluudet muille.

Pienessä kaupungissa oli ihania mutkittelevia kujia, joissa on kahviloita ja majataloja, viihtyisiä olutpuutarhoja sekä pieniä kauppoja.

Pillipiipari museossa on nähtävänä myös kaupungin historiaa. Samaisessa museossa on nähtävillä mekaaninen esitys kuuluisasta esityksestä. Ihan kiva esitys!

Museo on auki muina päivinä paitsi maanantaina klo 11-18. Sisäänpääsymaksu museovierailulle on 5 € aikuinen ja lapset 3 €.

Kolmesti päivässä Hamelinin Raatihuoneen seinästä avautuvat luukut ja mekaaninen esitys Pillipiiparista pyörähtää käyntiin.

Paikalle kerääntyi runsas joukko ihmisiä seuraamaan klo 13.05, 15.35 ja 17.35 esitettävää kellopeliesitystä.

Nämä kellopeliesitykset ovat aina vaan niin ihania ja niiden takia aikataulua kannattaakin hieman suunnitella, jotta osaa olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Tunnin kestävä kaupunkikierros Pillipiiparin vetämänä maksaa maltilliset 12 € aikuinen ja 6 € lapsi, mutta nämä opastetut kierrokset ovat vain Saksaksi.

Kierroksia on kesäkuukausina torstaista lauantaihin klo 17.30 ja sunnuntaisin klo 12.45.

Englanninkieliset kierrokset ovat ryhmille myytäviä kierroksia ja melko suolaisen hintaisia.

Toukokuun puolestavälistä aina syyskuun puoleenväliin esitetään Hochzeitshaus-Terrassella ulkoilmaesityksenä Pillipiipari-esitys.

Sunnuntaisin esitettävä puolituntia kestävä esitys alkaa klo 12.

Lisäksi Pillipiipari-musikaali esitetään parhaaseen loma-aikaan toukokuun lopusta elokuun loppuun aina keskiviikkoisin klo 16.30 aivan kaupungin keskustassa olevalla kirkon aukiolla.

Kumpikin esityksistä on yleisölle ilmaisia. Harmillisesti olimme liikkeellä syyskuun lopulla, miksi esityksiä ei enää ollut tarjolla.

Hamelnin vieressä virtaa Weser joki, jossa tehdään myös turistiristeilyjä. Joella ei ole juurikaan mitään katsottavaa, joten jokiristeily ei tällä kertaa napannut.

Kaupungin kirkko häviää kaupungin kauniiden talojen keskelle mitään sanomattomana. Eikä se sisältäkään ollut yhtään kummoisempi.

Kaupungin lähellä noin 50 km säteellä on useita muitakin linnoja; Bückeburg, Hämelschenburg, Bad Pyrmont, Bevern, Fürstenberg ja Corvey. Nämä kaikki olivat ainakin ennakkoon tutustuessani kovin vaatimattomia, eivätkä kovinkaan mielenkiintoisia, joten jätimme ne nyt väliin, eikä meillä edelleenkään ollut käytössä vuokra-autoa.

Yleinen

Pohjois-Saksassa junalla osa 2: Leipzig ja Wittenberg

 

Leipzig

Berliinistä Leipzigiin… Viimme kerralla aikapulan takia ohitimme tämän kaupungin, mutta nyt päätimme korjata asian.

Matka ICE-junalla kesti reilun tunnin. Meno oli kuin ennen vanhaan, matkailun rajoittuneisuus ei ainakaan näkynyt junissa, jotka olivat mennen tullen täynnä.

Matkassa oli paljon keski-ikäisiä saksalaispariskuntia. Vaikutti siis, että korona-aikana kotimaanmatkailua suositaan myös muualla kuin Suomessa.

Leipzigin rautatieasema sijaitsee keskustassa, lyhyen kävelymatkan päässä monesta keskustan osasta. Uusittu juna-asema on valtavan kauppakeskuksen yhteydessä, jossa olikin vilinää.

Aseman ulkopuolella huomasi heti, että ison kaupungin meno olikin jo sitten sitä luokkaa, että tavoroista kannatti ottaa tukevampi ote ja laittaa tutkakatse päälle.

Leipzigissa nähtävyydet pystyy kiertämään helposti jalan. Altstadt eli Vanha kaupunki ja sen vieressä olevilla alueilla sijaitsee suurin osa nähtävyyksistä.

Jos haluaa mennä muualle keskustan ulkopuolelle, voi niihin kulkea julkisilla liikennevälineillä, kaupunkipyörällä tai -potkulaudalla. Leipzig ei kuitenkaan näyttänyt olevan mikään suosittu pyöräilykaupunki, vaikka opiskelijakaupunki onkin.

Raitiovaunu on mainio liikkumisvälinen Leipzigissä, jos tarvitsee kulkea Vanhan kaupungin ulkopuolelle.

Kertalippu julkisiin kulkuvälineisiin maksaa 2,70 € ja sillä voi matkustaa tunnin ajan. Vuorokauden voimassa oleva lippu maksaa 7,60 €/ henkilö, mutta kahden henkilön kimppalippu maksaa 11,40 €. Tarjolla on myös runsaasti muitakin lippuvaihtoehtoja.

Lippuja voi ostaa esimerkiksi automaateista ja asemien lippuluukuilta. Kuten muuallakin Saksassa lippu leimataan sisään noustaessa.

Taxi on myös varteenotettava vaihtoehto, koska isommalla porukalla liikuttaessa se on oikeasti edullinen. Jännää oli huomata, miten eri kaupunkien taxihinnat vaihtelivat todellakin toisistaan.

Leipzigiä kutsutaan usein uudeksi Berliiniksi – miksiköhän? Itse en huomannut moista yhtäläisyyttä. Leipzig on iso kaupunki, jossa on paljon nähtävää ja koettavaa. Leipzig Card voikin olla varteenotettava hankinta, jos aikoo nauttia kaupungin mittavasta kulttuuri- ja nähtävyystarjonnasta. Kortteja saa yhden tai kolmen vuorokauden ajaksi, ja näistä kolmen vuorokauden kortti on hinta-laatusuhteeltaan parempi. Myös erilaisia ryhmäkortteja on saatavilla.

Leipzigissäkin voi ottaa osaa erilaisille opastetuille kaupunkikierroksille. Tarjolla on paljon erilaisia kävelykierroksia ja sitten tietysti aina yhtä takuuhelppo ja varma Hop on ja Hopp off vaihtoehto, jonka kyytiin pääsee 18 €/ henkilö.

Leipzig tunnetaan erityisesti Bachin kotikaupunkina, mutta muistaa kannattaa, että se oli myös toisen kuuluisan säveltäjän Mendelssohnin kotikaupunki.

Bachin kotikirkko eli Thomaskirche on suosituin kirkko Leipzigissa.

Bach toimi kirkossa mm. kanttorina ja Thomanerchorin kuoronjohtajana. Hän sävelsi Leipzigin vuosinaan myös monia kuuluisa teoksiaan. Bachin kuoltuaan hänet haudattiin kirkon sisään alttarin lähelle.

Maailmankuulu poikakuoro laulaa edelleenkin kirkossa perjantaisin klo 18 ja lauantaisin klo 15.

Keskikesällä kirkon edustalla on ilmaiskonsertteja maanantaisin klo 19. Kirkko on avoinna joka päivä klo 11–16, eikä sinne ole mitään pääsymaksua.

Bachista kiinnostuneet voivat vierailla myös toisella puolella katua olevassa Bach-museossa, joka on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 10–18.

Museossa on hieno kokoelma muun muassa soittimia ja vanhoja nuotteja.

Sisäänpääsymaksu museoon on 8 € aikuiselta. Lapset pääsevät museoon ilmaiseksi. Myös jokaisen kuukauden ensimmäinen tiistai on ilmainen vierailijoille.

Useimmat vierailevat vain Bach-paikoissa ja vähemmäksi jää vierailu kuuluisan säveltäjän Felix Mendelssohn Leipzigin vuosien asuintalolla.

Mendelsson taloon kannattaa piipahtaa, sillä siellä on näytillä Mendelssohnin henkilökohtaisten tavaroiden lisäksi, nuotteja, maalauksia ja hänen elämäänsä muuten liittyviä asioita.

Talon musiikkisalonkia käytetään edelleenkin viikoittaisiin sunnuntaikonsertteihin.

Mahdollisuus on myös osallistua erilaisiin opastettuihin kierroksiin.

Näihin tilaisuuksiin on rajoitettu osallistujamäärä paikan pienuuden takia, joten niihin kannattaakin varata paikka etukäteen netin kautta.

Leipzigin kaupunki elää vahvasti musiikista.

Kaupungissa on tarjontaa klassisen musiikin konserteista, oopperoista ja musikaaleista aina tasokkaisiin baletteihin.

Myös ympäri kaupunkia erilaisissa paikoissa on kuultavissa kaupungin musiikinopiskelijoiden musiikkiesityksiä, mikä toikin hauskan tunnelman kaupunkiin.

Musiikin lisäksi Leipzigin laadukkaat taidemuseot ja galleriat korostavat kaupungin mainetta kulttuurikeskuksena.

Leipzigin moderni lasikuutiomainen taidemuseo Museum der bildenden Künste MdbK tunnetaan tasokkaista kokoelmistaan, joita taideihmisen ei kannata jättää väliin. Me nyt niin kuitenkin teimme, sillä kaikkeen ei aika taivu.

Museorakennus on ulkokuoreltaan erikoinen, vanhaa ja uutta yhdistelevä rakennus, jossa on nähtävillä hollantilaisten, saksalaisten ja italialaisten mestareiden taideteoksia.

Museossa olisi ollut nähtävissä myös Monetin ja Munchin teoksia. Museoon on ilmainen sisäänpääsy jokaisen kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona, ja muulloin kokoelmia pääsee tutkimaan 10 eurolla.

Museo on maanantaisin suljettu, ja avoinna keskiviikkoisin klo 12–20 ja muina päivinä klo 10–18.

Panometerissa on esillä maailman suurimpia 360 asteen panoraamakuvia. Valtava panoramakuva yhdistettynä valon ja äänen yhteisesitykseen luovat upean kokemuksen ja vierailun tunteen kaukaisille luonnonmaisemille ja historiallisille paikoille. Carolas Garten näyttely – hieman ehkäpä ylimainostettu, on avoinna arkipäivisin klo 10-16 ja viikonloppuisin 10-17. Pääsylippu näyttelyyn maksaa 11,50 € aikuinen ja 6 € lapsi.

Auerbachin kellari on kaupungin toiseksi vanhin ravintola ja sen kerrotaan olleen mm. yleisneronakin tunnetun Goethen suosikkipaikka. Tätä paikkaa ei kannata ohittaa.

Paikassa on hyvä viinibaari, jossa kannattaa nauttia lasillinen, ehkä toinenkin.

Keskellä kaupunkia sijaitseva Leipzigin yliopistorakennus on melkoisen upea. Se on yksi maailman vanhimmista yliopistoista ja toiseksi vanhin yliopisto Saksassa. Leipzing onkin opiskelijoiden keskuudessa suosittu ja arvostettu, eläväinen yliopistokaupunki. Yliopisto ja sen nuoret opiskelijat tekevät kaupungista myös nuorekkaan.

Yliopiston yhteydessä on Grassin museokeskittymä.

Grassi museokompleksissa on kolme erillistä museota, jotka yhdessä järjestävät merkittäviä kulttuuritapahtumia ympäri vuoden.

Leipzigin yliopiston Grassin soitinmuseo on yksi suosituimmista museokompleksin kolmesta museosta.

Toinen tähän museokompleksiin kuuluva museo on etnologian museo ja kolmas on taidemuseo.

Museorypäs kokonaisuudessaan on valtava ja sen kaikissa osissa vierailuun menee helposti kokonainen päivä.

Soitinmuseo on todella mielenkiintoinen ja sen yli 10 000 esineen kokoelma sisältää arvokkaita instrumentteja Euroopasta ja muualta, samoin kuin musiikkia koskevia esineitä renessanssin, barokin ja Bachin Leipzig-ajalta.

Museo onkin yksi suurimmista soitinmuseoista Euroopassa. Sisäänpääsy museoon maksaa 6 € ja se on avoinna muina päivinä paitsi maanantaisin klo 10-18.

Taidemuseo olisi varmaan ollut kokemus, mutta nyt aikataulu vaan ei riittänyt kiertämään yhtä Euroopan merkittävintä design- ja taidetaloa. Käymättä jäi myös etnologian museo.

Marktplatzilla sijaitseevassa Nikolaikirchessä voi kuulla musiikkiesityksiä keskiviikkoisin ja lauantaisin, parin euron pääsymaksua vastaan. Hieman ylimainostetun kirkon katto ja pilarit olivat jokseenkin mielenkiintoiset…

Kirkolla on toki ollut merkittävä rooli Saksan nykyhistorian kulussa, sillä kirkolta alkaneet väkivallattomat mielenosoitukset johtivat lopulta Berliinin muurin kaatumiseen.

Kirkko on avoinna maanantaista lauantaihin klo 10–18 ja sunnuntaisin klo 10–16. Pientä korvausta vastaan on mahdollisuus päästä lauantaisin klo 14 tutustumaan kirkon upeisiin urkuihin. Kirkossa on ilmaisia, vapaaehtoisten pitämiä opastettuja yleisökierroksia tiistaina, torstaina ja perjantaina klo 17 sekä lauantaina klo 11.

Myös kirkon torniin pääsee tutustumaan opastetulla kierroksella perjantaisin klo 16.30.

Russische Kirche eli venäläinen kirkko on ortodoksikirkko, joka tällä kertaa ohitettiin luottaen siihen, että kotoinen Uspenskistanin katedraali on läntisen Euroopan komein ortodoksikirkko.

Panorama Towerissa on näköalaravintola ja siellä olevalla näköalatasanteella voi ihailla ympärillä aukeavaa Leipzigiä. Hissillä pääsee näppärästi kerrokseen 29, jonka jälkeen kolmen euron sisäänpääsymaksulla pääsee näköalatasanteelle. Torniin voi mennä viikolla aina klo 21 asti, viikonloppuisin klo 20 saakka.

Leipzigin uusi ja vanha Kaupungintalo lukeutuvat Leipzigin kauneimpiin rakennuksiin.

Torin laidalla sijaitseva Altes Rathaus eli vanha Kaupungintalo on Leipzigin sydän.

Kaupungintalossa toimii tätänykyä Leipzigin kaupunginmuseo.

Uusi Kaupungintalo Neues Rathaus puolestaan sijaitsee hieman sivummalla keskustasta muinaisen linnan paikalla. Sisällä olevalla hissillä voi nousta ylös torniin katselemaan keskustamaisemia.

Vanhalla Raatihuoneen torilla pidetään tiistaisin ja perjantaisin toripäivät.  Harmillisesti vierailumme ei osunut noille päiville, joten tori oli tällä kertaa melko hiljainen.

Euroopan vanhin yhä toiminnassa oleva kahvila, 1700-luvun alkupuolella perustettu Zum Arabischen Coffe Baum on ehdottomasti pistäytymisen arvoinen paikka. Coffe Baumin yläkerrassa on kahvimuseo, jossa on nähtävissä kahvin historia ja kahvilakulttuurin nousu Saksassa. Pieneen museoon on ilmainen sisäänpääsy. Jo ihan rakennuksen takia paikalle kannattaa mennä.

Hieman tai oikeastaan aika kaukana keskustasta sijaitsee Euroopan suurin sotamuistomerkki Völkerschlachtde- nkmal eli Kansojen taistelun monumentti, joka on rakennettu muistomerkiksi voittoisasta sodasta Napoleonia vastaan. Paikka on komea, vakuuttava ja todella iso.

Völkerschlachtdenkmal muistomerkin juuressa sijaitseva FORUM 1813 museo kertoo käydystä taistelusta ja siellä on nähtävänä suuri joukko harvinaisia aseita, univormuja ja muita taistelussa käytettyjä tarvikkeita.

Museon 8 € pääsylipulla voi halutessaan kiivetä 500 askelmaa ylös muistomerkin näköalatasanteelle, josta on arvatenkin hyvät näkymät ympäristöön. Me emme sinne kiivenneet.

Matkalla muistomerkille, hieman sivummalla Leipzigissä on edelleenkin nähtävissä sosialistiajan vanhaa, melko karmeaa rakennustyyliä, vaikkakin paikkoja on kunnostettu paljon, puskee historia ja sen lähimenneisyys läpi.

Leipzigissa on mahdollisuus tutustua myös Itä-Saksan aikaiseen toimintaan.

Kaksi erillistä vierailupaikkaa Vanhassa kaupungissa valottavat hieman sitä, minkälaista elämä oli Itä-Saksan aikana ja miten pahamaineinen Stasi toimi. Die Runde Ecke oli Stasin päämaja koko DDR:n ajan ja nykyisin siellä oleva näyttely kertoo paitsi valtion propagandakoneistosta ja traagisista kohtaloista, myös tavallista arkielämästä DDR-Saksassa.

Esillä on Stasi-agenttien alkuperäisiä vakoiluvälineitä ja muuta aineistoa ja esineistöä. Museo on avoinna päivittäin klo 10–18, ja siellä on mahdollista osallistua saksankielisille opastetuille kierroksille päivittäin klo 15. Sisäänpääsy museoon on ilmainen.

Toinen DDRn ajasta kertoma paikka on Zeitgeschichtliches Forum Leipzig. Tämä pääsymaksuton vierailupaikka ei ole maanantaisin avoinna, ja aukioloajat ovat ti–pe klo 9–18 ja la–su klo 10–18.

Paljon jäin tästäkin kaupungista kokematta, mutta vinkkinä muille.

  • Leipzigin Zoo on Saksan suurin ja Euroopan toiseksi suurin. Eläintarha on oikeastaan enemmän elämyseläintarha, sillä siellä on huomioitu myös lajille tyypilliset maisemat ja elinolot mahdollisimman hyvin. Eläintarha on iso, joten aikaa sen kiertämiseen kannattaakin varata. Eläintarha on avoinna ympäri vuoden, mutta avoinna eri vuodenaikoina eri aikoihin. Jos mielii vierailulle eläintarhaan, kannattaa aukioajat tarkistaa etukäteen netistä.
  • Eläintarhojen tavoin jokaisessa kaupungissa tuntui olevan myös kasvitieteellinen puutarha. Leipzigin yliopiston ylläpitämä kasvitieteellinen puutarha eli Leipziger Botanische Gärten on Saksan vanhin. Kasvitieteellinen puutarha on ulkona olevilta osiltaan pääsymaksuton mutta kasvihuoneisiin on aikuisilta neljän euron pääsymaksu. Ulkona olevat puutarhat ovat avoinna ympäri vuoden mutta kasvihuoneet suljetaan marraskuun alusta helmikuun loppuun. Ulkona voi vierailla eri vuodenaikoina eri tavoin, ja toukokuun alusta syyskuun loppuun.
  • Käymättä jäi myös Leipziger Baumwollspinnerei eli Leipzigin puuvillatehdas Lindenaun alueella on monelle nykytaidetta harrastavalle mieluinen käyntikohde. Paikassa on taidegallerioita, laajoja näyttelytiloja, taidestudioita ja erilaisia työpajoja sekä kahviloita ja ravintoloita.
  • Leipzigin boheemialue KarLi eli Karl-Liebknecht-Straße tarjoaa kävijöilleen sekoituksen kulttuuria, katutaidetta ja maukasta katuruokaa. Paikassa on mitä erilaisempia kojuja ja paikkoja joissa myydään erilaisia käsitöitä. Oleellisena osana alueeseen kuuluu myös hengailumusiikki. Paikka on etenkin nuorison suosima,  miksi  me keski-ikäiset skippasimme tämän paikan.

Tämä sen sijaan olisi kiinnostanut. Bayerischer Bahnhof zu Leipzig eli Leipzigin rautatiemuseo tekee vanhoilla höyryvetureilla matkoja Saksiin, Thüringeniin  ja Saksi-Anhalteniin. Straßenbahnmuseum Leipzig eli ratikkamuseo olisi ollut mainio vierailupaikka, minne olisimme ehdottomasti halunneet mennä. Harmillisesti kumpikin museo oli vierailumme aikana suljettu.

                                                                                       

Wittenberg

Matkaa Leipzigistä Wittenbergiin junalla on alle puoli tuntia. Saman puoli tuntia menee junalla myös Wittenbergistä Berliiniin. Wittenberg on ikävästi puolivälissä matkaa, joten ilman paikkalippuja tai ykkösluokan matkaa joudut seisomaan tai istumaan kumppanisi kanssa eripuolille junavaunua. IC ja ICE-junissa on onneksi ravintolavaunu, joka osui juurikin kohdallemme kun nousimme junaan. Puolituntinen vierähti mukavasti, varsinkin kun ei tarvinnut huolehtia matkatavaroista, jotka olivat turvallisesti Berliinin hotelissa.

Wittenbergin juna-asemalta on Vanhaan kaupunkiin noin 15 minuutin kävelymatka, sillä pikkukaupungin asema ei ole ihan kaupungin keskustassa.

Wittenberg on melko pieni paikka, joten sen kiertämiseen riitti oikein hyvin vajaa puolikas päivä. Siihen kun sisällyttää vielä lounaan tai päivällisen, niin ajan saa hyvin kulumaan.

Nähtävyydet kiertää jalkaisin ja näin syksyllä – ei turistiaikaan paikka oli rauhallisuuden ja turvallisuuden tyyssija, eikä mihinkään paikkoihin ollut ryysistä tai jonoja.

Wittenbergin omatoimiseen kiertämiseen on vuokrattavissa 8 € maksava audioguide tai halutessaan voi osallistua 15 € maksavalle opastetulle kävelykierrokselle. Erilaisille ryhmille on eri teemaisia opastettuja kierroksia.

Wittenberg, oikeammin Lutherstadt Wittenberg tunnetaan parhaiten Lutherista ja hänen naulaamistaan teeseistä.

Kun huudeilla kerran oltiin, niin pakkohan se oli käydä katsomassa Linnankirkon ovi, jonne Martti Luther naulasi 95 teesiä ja aloitti uskonpuhdistuksen.

Teesien naulaamisen jälkeen Wittenbergistä tuli luterilaisen uskonpuhdistuksen keskus, mikä kyllä näkyykin monella tapaa kaupungissa.

Linnankirkko ei muuten ole mitenkään erikoinen, mutta merkittäväksi sen tekee Lutherin ja Melanchthonin haudat. Molempien hautamonumentit olivat kovin vaatimattomia.

Kirkko on avoinna maanantaista lauantaihin klo 10-17 ja sunnuntaisin klo 11.30–17.  Sisäänpääsymaksu on 2 € aikuiselta ja euron lapsilta. Yhteislippu Linnankirkkoon ja Pyhän Marian kirkkoon maksaa 3,50 €.

Jos tykkää ahtaista portaikoista ja korkeista paikoista kannattaa kiivetä kirkontorniin, josta onkin laaja näköala kaupunkiin.

Sisäänpääsy torniin tapahtuu poletilla, joita voi ostaa kirkkoa vastapäätä olevasta Infokeskuksesta. Poletin hinta on 3 € aikuiselta ja 2 € lapselta. Torniin on mahdollista kavuta maanantaista lauantaihin klo 10-17 ja sunnuntaina klo 11.30-17. Kirkossa on tarjolla opastettuja kierroksia 4 € hintaan.

Toki kaupungissa on muutakin nähtävää, mutta pitkälti kaupungin kaupunkikuvaa hallitsevat erilaiset Lutheriin ja uskonpuhdistukseen liittyvät asiat.

Osa Lutherin asumasta Augustinolais- luostarista on entisöity ja toimii nykyään uskopuhdistus- museona.

Museo on nimetty Luther-taloksi. Talossa voi ihmetellä Lutherin ajan esineitä, hänen kirjoituksiaan ja hänestä maalattuja lukuisia maalauksia.

Mielenkiintoisinta nähtävää ovat Lutherin asuin- ja makuuhuoneet, jotka ovat säilyneet alkuperäisinä. Olipa Lutherin käyttämä viittakin säilynyt.  Talo on avoinna päivittäin klo 9-16 ja sisäänpääsymaksu sinne on 8 €. Isoa tammea ei kannata ohittaa, sillä tämän kuuluisan puun alla Luther poltti  Paavilta saamansa pannaanjulistuksen.

Myös Melanchthonin asuintalo toimii museona.

Talon isäntä Philipp Melanchthon oli Lutherin läheinen työtoveri ja hänen keskeisimpänä saavutuksena pidetäänkin saksalaisen koululaitoksen uudistamista joka vaikutti myös muihin luterilaisiin maihin.

Talo on säilytetty lähes muuttumattomana vuosisatojen ajan. Taideteokset ja arjen esineiden jäljennökset esittelevät vierailijoille Melanchthonin ja hänen perheensä arkea ja elämää.

Melanchthonin talo on kesäaikaan avoinna vierailijoille päivittäin klo 10-18. Sisäänpääsymaksu on 5 €. Yhteislippu Luther taloon ja Melancthomiin maksaa 10 €. Näitä yhteislippuja ei suoranaisesti tyrkytetä, joten ne kannattaa huomioida itse.

Pyhän Marian kirkko eli Stadtkirche Wittenberg on Wittenbergin vanhin rakennus ja UNESCOn maailmanperintö- kohde.

Se toimi Lutherin saarnakirkkona, jossa Luther saarnasi kuuluisan saarnansa. Jotakin maagista tässä kirkossa olikin.

Tämä kaksitorninen kirkko on Wittenbergin kaupunkikuvan keskus.

Kirkossa on nähtävissä neliosainen alttaritaulu, joka kuvaa Lutherin saarnojen sanomaa. Kirkko on avoinna tiistaista lauantaihin klo 10-17 ja sunnuntaina klo 11.30-18. Kirkon pyöreähköön torniin pääsee kiipeämään ja se on avoinna päivittäin klo 12-17. Sisäänpääsy maksaa aikuisilta 2 € ja lapsilta 1 €.

Wittenbergin aukio eli Marktplatz on yksi UNESCOn maailmanperintö- kohde kaupungissa. Aukiolla on lukuisia tärkeitä historiallisia rakennuksia ja nähtävyyksiä.

Vanha kaupungintalo Rathus komistaa aukiota samoin kuin komea suihkulähde ja Martti Lutherin sekä Philip Melanchthonin pronssipatsaat.

Wittenbergissä on myös muita UNESCOn maailmaperintökohteita kuin vain tämä kuuluisa aukio. Maailmanperintökohteisiin kuuluu Lutherin talo – Lutherhaus sekä Linnankirkko – Schloßkirche.

Jos haluaa saada kaiken irti maailmanperintökohteista kannattava hankinta voi olla WelterbeCard, jolla pääsee nähtävyyksiin Anhalt-Dessau-Wittenbergin alueella. Lisäksi kortti oikeuttaa opastettuihin kierroksiin ja mukaan tulee vielä opaskirjanen. 24 h kortin hinta on 19,90 € aikuiselta ja 12,50 € lapselta. Saatavilla on myös 3 pv kortti.

Museum für Stadtgeschichte eli kaupungin museossa on nähtävänä kaupungin kehitys ja siihen vaikuttanut historia ja sen tapahtumat. Tämän ohitimme tyylikkäästi, sillä kaupungin uusin vetonaula ja turistikohde Luther 1517—Wittenberg 360° panoramaesitys lupasi ainakin mainoksissa paljon. 

Näyttely/esitys on kiehtova ja erittäin realistinen kuvaus ajasta. Iso maalaus ulottuu kokonaan esittelytilan kaarevan sisäseinän ympärille ja esittelee uskomattoman panoraamanäkymän Wittenbergiin.

Paikka on avoinna päivittäin klo 9-17 ja sisäänpääsyn hinta on 11 €/aikuinen ja 3 €/lapsi.

Tämä esitys oli parempi panoramaesitys, kuin monet muut, joissa olemme aiemmin vierailleet.

Kaupungin monien suihkulähteiden ja vesipisteiden ohi ei kannata kiiruhtaa pysähtymättä, vaikka ne eivät kovin loisteliaita olekkaan.

Varakkaiden kansalaisten aloitteen ansiosta Wittenbergillä oli jo Lutherin aikoina oma vesijärjestelmä – Wittenberg Röhrwasser. Lähteistä johdettiin onttoja tukkeja pitkin vettä kaivoihin ja muihin vesipisteisiin.

Pienen ja kompaktin Winttenbergin uudenpaan keskustaan emme eksyneet.

Meille ja koko päivän kyytiä saaneille jaloille riitti Vanha kaupunki ja sen kauniit nähtävyydet.

Väsyneiden matkalaisten iltapalaksi päädyimme syömään aina niin turvallisen ja joka matkalla jo perinteisen oman hotelli-illallisen.