G-8DK1F0333J
Browsing Tag

junalla Italiassa

Yleinen

Etelä-Italia ja Sisilia osa 1: Rooma ja Vatikaani

Rooma – Vatikaani – Palermo – Cefalù – Catania – Ciracusa – Taormina – Messina – Reggio Calabria – Taranto – Lecce – Bari – Alberobello – Caserta – Pompej – Napoli

Olemme kierrelleet Italian pohjois- ja keskiosaa vuosien varrella, mutta eteläinen Italia on jäänyt käymättä. Siispä matkamme suuntautui tällä kertaa sinne.

Teimme melkein kolmen viikon kiertomatkan, joka alkoi Roomasta ja päättyi Napoliin kiepsahtaen Sisilian kautta.

Sekä Roomassa että Napolissa olen käynyt aikaisemminkin, mutta mukaan ne valikoituivat monestakin syystä.

Niistä on parhaat lentovaihtoehdot Suomeen sekä mainiot junayhteydet muualle Italiaan. Lisäksi en ole niistä aiemmin kirjoittanut blogiin. Tarkoituksena oli myös tämän reissun jälkeen taputella Italian kiertäminen pakettiin ja siirtää junailu uusille raiteille.

Italiassa on kaksi junayhtiötä Trentitalia ja Italo, joten junia kulkee hyvinkin tiheään eri paikkojen välillä.

Italian junaliput ovat verraten edullisia, että railpassia ei kannata käyttää. Kannattaakin katsoa etukäteen reitti ja laskea eri lippu- ja reittivaihtoehdot, koska monella reitillä on erinomaisia tarjouksia. Esimerkiksi parina matkustavien kannattaa hyödyntää Me & You hintoja. Junapasseihin joutuu myös usein ostamaan ja varaamaan istumapaikat erikseen, mikä nostaa vielä niiden kokonaishintaa.

Italian rautateillä on käytössä useita eri junatyyppejä.

Kansallisen junayhtiön Trenitalian Regional junissa ei ole mitään tarjoiluja, eikä nettiyhteyttä, joten varaa omat eväät ja juomaa mukaan.

Sen sijaan Intercity, Eurocity junissa saattaa olla tarjoilukärry ja usein myös nettiyhteys, riippuen reitistä. Trenitalian suurnopeusjunissa Frecciarossa ja Frecciargento, Frecciabianca on ravintolavaunu ja netti. Niissä matkustusmukavuus on erinomainen. Italolla on vain AGV ja EVO suurnopeusjunia.

Huomioida kannattaa myös, että Trenitalian Cartafreccia member, yli 60 vuotias saa 50 % alennusta junalipuista.

Pitkän matkamme ja kymmenien junasiirtymien aikana yksikään junista ei ollut perillä aikataulun mukaisesti.

Suunnitteluvai- heessa kannattaakin huomioida jatkoyhteyksien liikkumavara. Matkamme aika kesäkuun lopussa ja heinäkuun puolessavälissä Italian junissa ja joukkoliikenteessä oli käytössä edelleen maskipakko, jota myös valvottiin.

Junissa oli myös henkilö, jonka tehtävänä oli desifioida wc:t ja ovet sekä poistuneen matkustajan jälkeen istuin ja pöytä. Henkilö kiersikin ahkerasti junaa. Koronaan suhtauduttiin edelleen vakavasti Italiassa.

                                                                                                                                                       

Rooma

Lensimme Roomaan Leonardo da Vincin lentokentälle, joka sijaitsee reilun 30 kilometrin päässä Roomasta. Lentokentältä on suora Leonardo express junayhteys Rooman keskustaan. Junamatka kestää noin puoli tuntia ja maksaa yhteen suuntaan 14 €. Kentältä pääsee keskustaan myös bussilla. Lipun hinta on halvempi kuin junalla, mutta matka kestää tunnin. Takseilla on kiinteä hinta 50 euroa suuntaansa.

Roma Termini pääjuna-asema on valtava ja sieltä lähtee ja sinne tulee junia joka puolelta Italiaa ja Eurooppaa.

Juna-asemalla katsoessa lähtevien ja tulevien junien tietoja, voi hyvin yhtyä mielikuvaan, jossa kaikki tiet vievät Roomaan.

Tällä kertaa parkkeerasimme itsemme Roomaan neljäksi päiväksi, josta sitten jatkoimme yöjunalla Palermoon. Olimme ottaneet hotellin juna-aseman läheisyydestä, josta oli kävelymatka kaupungin päänähtävyyksille, mutta, josta oli myös helppo singahtaa metroon, ratikkaan tai paikallisjunaan.

Rooman keskustassa pystyy hyvin liikkumaan kävellen.

Kaupungin tunnetuimmat nähtävyydet sijaitsevat melko lähellä toisiaan ja vaikka käveltyä tuleekin paljon ei sitä huomaa, sillä koko ajan edessä on uusia upeita nähtävyyksiä ja aukioita, joilla levähtää hetkisen.

Italialainen liikennekulttuuri poikkeaa suuresti suomalaisesta, joten tarkkana kannattaa olla ja auton tai skootterin vuokraamista kannattaa harkita tarkkaan.

Rooman julkisten liikennevälineiden lippu kelpaa niin metroon, bussiin kuin paikallisjunaankin.

Tarjolla on erilaisia lippuja aina 1,50 € maksavasta 100 minuutin lipusta erilaisiin yhdistelmä- lippuihin.

Aina hyvä ja helppo vaihtoehto on Hop on Hop off bussin kyytiin hyppääminen, joka antaa nopeasti kuvan kaupungin tarjonnasta. Kaupungissa on useita eri yrityksiä, jotka tarjoavat tätä palvelua, toisaalta, jos uskallusta riittää, niin Rooma tarjoaa myös muita tapoja tutustua nähtävyyksille. Yksityiskierros Fiat 500 Pompannapilla ja oppaalla Rooman nähtävyyksille kuulostaa hyvältä, kuin myös nähtävyyskierros sivuvaunullisella vespalla.

Rohkelikot voivat napata sähköpotkulaudan tai pyörän jos uskaltautuvat liikenteen sekaan.

Sähköpotkulaudoil- la ei ihan kaikkiin paikkoihin pääse, sillä keskustan historiallisilla alueilla on ns. potkulaudoilta kielettyjä alueita. Freetour sivustolta, kuten myös GuruWalk tarjoaa eri teemoilla olevia ilmaisia opastettuja kierroksia.

Rooman kaltaisessa isossa kaupungissa on järkevää suunnitella liikkumista etukäteen, jotta välttyy edestakaiselta kulkemiselta.

Kaupunkien nähtävyyksien tarkastelu ja reittien suunnittelu sujuu mainiosti joko GPSMYCITY  tai VISITACITY sovelluksella.

Kumpikin sovellus toimii tosi hyvin monessakin kaupungissa. Kokemusta on. Huonompi idea ei ole hankkia vuokrattavaa taskuwifiä tai sitten hankkia oma sellainen. Olemmekin jo monet vuodet käyttäneet Huawein taskuwifiä, johon sitten matkoille hankimme rajattoman datakortin. Kätevä vehje. Navigoidessa kuluu yllättävästi myös akkua, miksi lisäakku on hyvä olla mukana.

Olemme vierailleet monta kertaa aiemminkin Roomassa, mutta nyt oli tarkoitus vierailla Vatikaanissa ja käyttää siihen hieman enemmän aikaa, kuin tuo perinteinen kahden tunnin opastettu kierros.

Lisäksi vierailimme useammassa palatsissa, jotka ovat aina aiemmin jääneet käymättä.

Roomassa ei millään ehdi paikkoja kiertää yhdessä päivässä, eikä edes muutamassa päivässä. Kaupungista löytyy aina jotain uutta ja kukapa voisi vastustaa tai kyllästyä antiikin historiaan ja upeisiin vanhoihin rakennuksiin, aukioihin ja suihkulähteisiin. Rooma on täynnä taidetta ja museoita sekä hyvää italialaista ruokaa ja viinejä. Italiasta löytyykin yli 300 Michelin ravintolaa. 

Roomassa voi olla oikein hyvä idea hankkia kaupunkikortti.

Myytävänä on erilaisia 48 h ja 72 h kortteja ja yhdistelmä- kortteja Rooma + Vatikaani.

Korttien tarjoajia on useita ja kaupunkikorteil- la saa ilmaisen, ohita jonot sisäänpääsyn yhteen tai kahteen kohteeseen, matkustaa ilmaiseksi kaupungin julkisilla kulkuneuvoilla ja alennusta monista paikoista.

Itse Rooma on varsinainen ulkoilmamuseo, jossa riittää ja riittää nähtävää. Rooman kaupunkivaltio tunnetaankin antiikin aikojen suurkaupunkina, jonka mahti ulottui suureen osaan Euroopasta.

Rooma on edelleenkin yksi Euroopan suuria metropoleja, jonka historia on pitkä ja vaiheikas.

Muistona noista ajoista kaupunki onkin täynnä upeita rakennuksia ja vanhoja, hyvin säilyneitä raunioita.

Arvellaan, että vain 10 % vanhan Rooman historiasta on kaivettu esiin ja nähtäväksi, joten löydettävää on vielä paljonkin.

Seitsemälle kukkulalle rakennettu Rooma on hyvin suosittu turistikohde, mikä tuli jälleen kerran todistettua.

Tosin näin koronan jälkeen vielä on matkaa niihin massoihin, joita olen Roomassa käydessäni aiemmin nähnyt.

Covid kurimuksen jälkeisessä ensimmäisessä normi kesässä huomasi kuitenkin, että kiinalaisten turistien puuttuminen katukuvasta hieman vähensi turistien määrää sekä kaoottista sähläämistä, jonka he saavat aikaan. Myös puuttuvat venäläisturistit tuli huomioiduksi. Väkeä kuitenkin riitti.

Roomassa kannattaa myös pitää hieman tarkemmin tavaroistaan huoli, sillä kylkeen liimautuu riesaksi asti, jos minkälaista kaupustelijaa ja auttavaisia vinkkineuvojia. Liikkeellä on paljon huijareita ja taskuvarkaita. Varsinkin paikat, jossa on paljon turisteja, ovat hyviä toimintapaikkoja taskuvarkaille.

Piazza di Spagnalla eli espanjalaisella aukiolla olevat 138 askelmaiset espanjalaiset portaat ovat yksi Rooman nähtävyys.

Portaat ovat italialaisen suunnittelemat, mutta saaneet nimensä aikoinaan niiden lähellä olleesta Espanjan lähetystöstä.

Portaiden huipulta on upeat näkymät Rooman keskiaikaisiin kaupunginosiin. Moni haluaa kuvata itsensä istumassa portailla, mutta niissä istuminen on kielletty ja sitä muuten valvotaan. Porraspartiossa on kymmenisen poliisia, jotka haukkana ilmaantuvat hätistelemään norkoilijat portailta.

Espanjalaisia portaita pitkin pääsee myös Trinità dei Montin kirkon sisäänkäynnille. Kirkko tunnetaan ehkä paremmin sijainnistaan ​​kuin sen sisällä olevista teoksista. Kirkko ja espanjalaiset portaat yhdessä luovat postikorttimaisen kuvan. Kirkko on avoinna aamupäivästä ilta kahdeksaan, mutta totta puhuakseni se ei ole kovin kummoinen sisältä.

Roomassa on paljon kirkkoja, enemmän kuin missään maailman muussa kaupungissa.

Ulkoapäin moni melkoisen vaatimatonkin kirkko kätkee sisäänsä toinen toistaan hienomman sisuksen.

Kaikkiin kirkkoihin on vapaa sisäänpääsy. Kirkot jaotellaan Roomassa neljään kategoriaan. Paavin basilikat, ovat kirkoista tärkeimpiä. Sitten on seitsemän pyhiinvaelluskirkkoa ja iso kasa muita tärkeitä kirkkoja. Kirkkoja siis kaupungissa riittää.

Jos nyt pitää kaikista kirkoista mainita ne parhaat, niin vierailla kannattaa ainakin Basilica di Santa Maria Maggioressa, joka on yksi Rooman vanhimmista kirkoista.

Se sijaitsee lähellä Terminin rautatieasemaa. Se on myös suosittu pyhiinvaelluskohde. Kirkon suuri kellotorni kohoaa ympäröivien rakennusten yläpuolelle.

Kirkon ulkopuoli on jo itsessään upea, mutta sisätilat ovat täynnä kultakoristeita, freskoja ja yksityiskohtaisia maalauksia seinissä ja katoissa.

Erityisen kiinnostava on Cappella Paolina Borghesiana kappeli, jossa on kauniita maalauksia ja kultaisia veistoksia. Kirkko on avoinna maanantaista lauantaihin klo 7-19 ja sunnuntaisin klo 9.30-12.

Toinen hieno kirkko on San Giovanni in Laterano eli Pyhän Johanneksen Lateraanikirkko.

Kirkon seinät ovat nähneet ja kuulleet paljon, sillä vuoteen 1870 saakka paavit kruunattiin tässä kirkossa.

Itse kirkko on avoinna klo 7-18.30. Sen sijaan luostarin, museon ja sakaristin aukioloajat vaihtelevat ja ne kannattaakin tarkistaa etukäteen netistä.

Kirkko on varsin upea sisältä ja sen katon upeat mosaiikkikoris- teet tekevät kävijään vaikutuksen.

Kirkon keskellä on goottilaistyyli- sesti koristeltu paavin alttari.

Kirkossa on myös kahdentoista apostolin patsaat ja kirkon katon freskot ovat Michelangelon suunnittelemia, mutta ne toteutti hänen oppilaansa Giacomo della Porta.

Kirkon merkitystä lisää se, että sinne on haudattu kuusi paavia.

Kirkon vieressä on Scala Santan pyhäkkö, joka on pyhiinvaelluskohde katolisille kaikkialta maailmasta.

Pyhäkön portaikko koostuu 28 portaasta, jotka voidaan nousta vain polvillaan. Turisteille on oma portaikko, jota pitkin pääsee pyhäkköön.

Santa Maria in Trastevere kirkko sijaitsee Tiberjoen oikealla rannalla. Jos tällä alueella vieraillee kannattaa ehdottomasti vierailla myös Villa Farnesinassa, joka on Ihana 1500-luvun kartano, jossa on Rafaelin ja Peruzzin teoksia symmetristen puutarhojen ympäröimänä.

Kartano näyttää ulkopuolelta melko vaatimattomalta, mutta sisältä se on sisustettu upeaan renessanssityyliin. Huvila on yksi Rooman helmistä, jota turistit eivät ole vielä valloittaneet. Huvila on avoinna yleisölle maanantaista lauantaihin klo 9-14 ja joka kuukauden toinen sunnuntai, sisäänpääsy 9 €.

Roomassa on noin 300 000 kissaa, joilla on erityinen suojelu ja oikeudet.

Kissa on Rooman symboli. Kissat kuuluvat roomalaiseen kansanperinteeseen, joiden erityisasema periytyy tarinasta, jonka mukaan kissat ovat kerran pelastaneet Rooman rutolta pidettyään kaupungin rottakannan miellyttävän pienenä. Kissoja kohdellaankin hyvin ja niiden kaltoinkohtelusta voi seurata sakkorangaistus.

Italian ravintoloissa, mutta etenkin Roomassa kannattaa etukäteen tutustua mahdollisiin palvelumaksuihin, juomien hintoihin pöytiin tarjoiltuna yms. Usein ne veloitetaan erikseen, mikä nostaa aterian hintaa melkoisesti. Pöytään tuodaan usein myös ”odottelu naposteltavaa”, joka sitten kyllä usein miten veloitetaan erikseen.

Vaikka tärkeimmät nähtävyydet Roomassa on kierretty moneen kertaan, piti ne nyt kuitenkin käydä katsomassa uudelleen. Antiikin Rooman tärkeimmät paikat ovat melko hyvin säilyneitä. On siis helppo uskoa mainintaan ikuisesta Roomasta.

Kaupungin historiallinen keskusta onkin UNESCOn maailmanperintö- kohde.

Circus Maximusta on entisöity hieman sitten viime näkemän. Sähköpotkulautai- lijaryhmät ajoivat hiekka pöllyten kisaa entisellä vaunukilparadalla. Paikan loiston voi kokea virtuaalikierroksella VR-lasien kanssa katsottuna.

Alueen kaikkein suosituin nähtävyys on Colosseum, joka on myös kaupungin symboli.

Colosseumin ympärillä pyörii aina valtava määrä turisteja, kaupustelijoita ja muuta porukkaa.

Colosseum on hyvin säilynyt amfiteatteri, jossa aikoinaan  järjestettiin kansanhuveina gladiaattoritais- teluita.

Jos mielii Colosseumin sisäpuolelle täytyy sinne hankkia lippu, joka itseasiassa on yhteislippu Palatiumiin ja Forum Romaniumille.

Lippu kannattaa hankkia etukäteen netistä, sillä varsinkin Colosseumin lippuluukulla on aina pitkät jonot. Vinkkinä, että yhteislipun voi nopeammin hankkia myös lähistöllä olevista Palatium tai Forumin lippukassalta, joissa jonot paikanpäällä ostettavaan lippuun ovat paljon lyhyemmät. Kalliimmalla yhteislipulla pääsee myös Palatiumin museoihin. Lippujen hinnat ja erilaiset sisällöt kannattaa katsoa netistä.

Colesseumin maanalaisiin tiloihin, jossa pidettiin eläimiä sekä aseita ja esitysten lavasteita pääsee tutustumaan ainoastaan opastetuilla kierroksilla.

Palatinon kukkula eli Palatium sijaitsee lähellä Colosseumia ja Forum Romanumia. Kukkula on nimensä mukaisesti täynnä antiikin aikaisia palatsien raunioita. Se onkin oikea arkeologinen puisto. Siellä asui aikoinaan merkittäviä sukuja ja keisareita, kuten Cicero, Crassus, Augustus ja Tiberius. Kukkulalta löytyvät keisari Domitianuksen vaikuttavat rakennukset ja kardinaali Alessandro Farnesen 1500-luvulta peräisin olevat puutarhat sekä Antiquarium museo, jossa on esillä alueen arkeologisista löytöjä.

Palatinuksen kukkula sijaitsee Forum Romanumin yläpuolella, ja sieltä on upeat näkymät Rooman.

Tarun mukaan Susiemon hoivaamat hylätyt lapset, Rooman perustajat, Romulus ja Remus löydettiin tältä kukkulalta.

Tällä upealla näköalapaikalla on edelleen useita rakennuksia ja museoita.

Forum Romanum oli aikoinaan Roomassa sijaitseva tori, joka toimi myös uskonnollisena, hallinnollisena ja kaupankäynnin keskuksena.

Sitä reunustivat monet pylväiköt, veistokset ja riemukaaret, joita voi edelleen ihailla kyseisellä alueella. Paikka on upea iltavalaistuksessa. Kesäkuukausina paikka on avoinna klo 9-19.15.

Forum Romanumilla ja Palatinuksen kukkulalla ei myydä ruokaa tai juomia.

Juoksevista vesipisteistä voi täyttää vesipulloja ja vesi onkin kaupungin eri vesipisteissä juomakelpoista.

Pantheon kirkko on parhaiten säilynyt antiikinaikainen monumentti Roomassa. Kirkossa on ainutlaatuisia hautamonumentteja sekä valtava katosta avoin Oculus kupoli.

Pantheonissa voi vierailla ilmaiseksi, mutta nettivaraus vaaditaan vierailulle lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä.

Erikseen veloitetaan myös audioguidesta ja opastuksesta.

Avoinna Pantheon on päivittäin klo 9-19. Pantheon sijaitsee pienen kävelymatkan päässä Piazza di Trevin aukio, jossa sijaitsee Fontana di Trevi. Se onkin parhaiten tunnettu Rooman monista suihkulähteistä.

Upea suihkulähde kerää massoittain turisteja paikalle ja se on ehdottomasti näkemisen arvoinen.

Turisteilla on tapana heittää selin oikealla kädellä vasemman olan yli suihkulähteeseen kolikoita.

Uskomuksen mukaan heittäjä palaa uudelleen Roomaan. Olenkin moneen kertaan heitellyt suihkulähteeseen kolikoita, miksi ilmeisesti olen taas täällä. No heitinpä lähteeseen taas kolikon, katsotaan mitä tapahtuu… Heitetyt kolikot kerätään joka ilta ja vuoden aikana niitä kertyy miljoonan edestä lahjoitettavaksi hyväntekeväisyyteen.

Historiallisten rakennusten ja paikkojen lisäksi Roomassa on myös monia museoita ja taidenäyttelyitä, jotka sijaitsevat 1500- ja 1600-lukujen loistokkaissa kaupunkipalatseissa.

Barokkipalatsi Palazzo Barberinissa sijaitsee Galleria Nazionale d’Arte Antica, josta löytyy taiteen lisäksi useita upeita kattomaalauksia, suuria portaita ja Rooman suurin taidekokoelma.

Paikka on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 10-18. Lippu palatsiin ja sen taidegalleriaan maksaa 12 €.

Toinen mainio paikka vierailla on Palazzo Doria Pamphilj, joka on avoinna maanantaista torstaihin klo 9-19 sekä perjantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin klo 10-20. Sisäänpääsyn hinta on 14 €.

Jos mahdollista, älä missaa tätä upeaa kaupunkipalatsia, varsinkin kun paikka ei vielä ole täysin kansoitettu turisteilla.

Capitolium kukkulalla voi vaellella vapaasti ja maksamaan joutuu vain, jos haluaa sisään sen museoihin. Capitolium kukkula sijaitsi aikoinaan Rooman valtakunnan tärkein Jupiter Capitolinuksen temppeli, joka oli pyhitetty Juppiterille, Junolle ja Minervalle. Kukkulalla on Piazza del Campidoglio aukio, jossa on nähtävissä antiikki Marcus Aureliuksen patsas sekä upeita vanhoja palatseja, jotka nykyään toimivat museoina.

Musei Capitolini museossa on nähtävissä Rooman tunnetuin symboli – Rooman Susi patsas.

Patsaan kopion voidaan nähdä Museon edessä. Museo on avoinna joka päivä 9.30-19.30 ja sisäänpääsymaksu on 13 €.

Yksi Rooman merkittävimmistä maamerkeistä on Italian ensimmäisen kuninkaan Vittorio Emanuele II:n muistomerkki. Rakennusta kutsutaan myös Altara della Patriaksi eli isänmaan alttariksi.

Upeassa valkoisessa rakennuksessa on lähinnä italialaisille suunnattu Museo del Risorgimento, joka kertoo Italian yhdistymisen vaiheista. Rakennuksen edustalla on tuntemattoman sotilaan hauta, jota vartioi kaksi sotilasta.

Museoon ja sen upealle panorama näköalatasanteelle pääsee hissillä. Lippu Vittorianon panoraamaterassille ja museoon maksaa 12 € ja avoinna paikka on klo 9.45-18.45. Samalla lipulla pääsee myös Palazzo Venezian museoon.

Piazza del Popolo Rooman soikean muotoisen aukion ympärillä on monia mielenkiintoisia nähtävyyksiä, kuten vierekkäin olevat lähes identtiset kirkot Santa Maria dei Miracoli ja Santa Maria in Montesanto sekä obeliski ja kaupungin portti.

Ja kun kaksi kirkkoa yhdelle aukiolle ei riitä, niin kolmas kirkko Basilica Santa Maria del Popolo seisoo aukion toisella puolella. Se ja Santa Maria dei Miracoli ovat avoinna päivittäin klo 7–12.30 ja 16-19.30. Santa Maria in Montesanto  kirkko on avoinna maanantaista perjantaihin klo 17.30-19.30 ja sunnuntaisin klo 11.30-13.30. Tämä kirkko ei ole sisältä kovin kummoinen.

Pincio kukkulan näköalatasanteelta on hyvät näkymät aukiolle ja sinne kannattaakin kiivetä.

Lyhyen kävelymatkan päässä sieltä on Rooman suurin julkinen puisto Villa Borghese, joka tarjoaa tervetulleen hengähdystauon Rooman historiallisen arkkitehtuurin ähkyyn.

Puiston toisessa reunassa sijaitsevassa Galleria Borghesessa on lukemattomia hienoja maalauksia, veistoksia ja antiikkiesineitä. Paikka on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo  9-19. Paitsi perjantaina ja lauantaina museo on avoinna klo 22 asti. Sisäänpääsymaksu on 13 €, mutta vierailuaika on varattava etukäteen ja varausmaksu on 2 €.

Santa Maria in Cosmedin kirkko on melko vaatimaton sisältä, mutta kuuluisaksi se on tullut kaivonkannestaan, jossa on jokijumalan kasvot.

Legendan mukaan suu puree irti jokaisen valehtelijan käden.

No kokeilijoitahan riitti. Rehellistä väkeä näytti olevan liikkeellä.

Kapusiinien krypta on erikoinen ja ehkä hieman spookie paikka vierailla.

Viidessä kappelissa Santa Maria della Concezione dei Cappuccini kirkon alla on lähes 3 600 kapusiiniveljen luut ja kallot.

Vierailu kryptassa maksaa 8,50 €. Lisäksi voi vuokrata äänioppaan tai osallistua maksulliselle opastetulle kierrokselle. Paikka on avoinna päivittäin klo 9-19.

Santa Maria della Concezione dei Cappuccinin  krypta rakennettiin vuosina 1626-31 paavi Urbanus VIII:n käskystä, koska hänen veljensä Antonio Barberini oli kapusiiniveli.

Kardinaalina Barberini kaivatti tuhansien kapusiinien jäännökset Via dei Lucchesi luostarissa, ja heidän luunsa asetettiin kryptan seinille taideteoksina ja symboleina. Kryptassa oleva museo avaa kapusiinien ja kryptan historiaa.

Via dei Condottin, varrella sijaitsevat kalliit luksusmerkkiliikkeet. Toinen suosittu ostoskatu on Via del Corso. Monelle Rooma onkin ihanteellinen shoppailumesta. Meidän laukuissa ei tällä tourneelle ollut tilaa matkamuistoille tai muillekaan ostoksille, joten nämä kadut ohitimme tällä kertaa.

Campo de’ Fiori aukiolla on kiva tori, jossa on mukava käyskennellä ja seurata tavallisten roomalaisten ostosten tekoa.

Joka aamu paitsi sunnuntaisin käy kuhina hedelmä-, vihannes-, liha- ja kalatorilla, josta voi ostaa Italian herkut kotiin huokeammin kuin Rooman turistialueilta. Torilla myydään myös muuta tavaraa. Aukiolla on myös synkkä historia, sillä se toimi aikoinaan rangaistus- ja mestauspaikkana. 

Ponte Sant Angelo eli Pyhän Angelon silta ylittää kaupunkia halkovan Tiber-joen. Sillan kymmenen enkelipatsasta koristavat siltaa. Siltaa pitkin pääsee kulkemaan alun perin keisari Hadrianukselle tehtyyn mausoleumiin.

Rakennus oli myös osa Rooman puolustusta ja Vatikaani oli yhdistetty siihen tunnelilla.

Tarun mukaan arkkienkeli Mikael ilmestyi ruton runtelemaan Roomaan vuonna 590 ja lopetti ruton.

Tämän ihmeen muistoksi Hadrianuksen mausoleumin nimi muutettiin myöhemmin Castel Sant’Angeloksi, ja sen päälle rakennettiin pyhän Mikaelin patsas. Paikkaan pääsee tutustumaan tiistaista sunnuntaihin klo 9-19.30. Varsinkin viikonloppuvierailuun kannattaa lippu ostaa etukäteen netistä. Lipun hinta on 13 €.

Quirinale kukkulalla sijaitsee Quirinalen palatsi, joka on yksi Italian nykyisen presidentin virallisista asunnoista. Palatsiin pääsee tutustumaan keskiviikkona, perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina klo 9.30–16. Varaukset pitää tehdä vähintään 5 päivää ennen vierailua netissä ja niistä peritään pieni 1,50 € varausmaksu. Yritin jo hyvissä ajoin varata vierailuaikaa, mutta kaikki eri neljä kierrosvaihtoehtoa olivat loppuun varattuja, eli tämä meni meiltä ohi tällä kertaa.

Lähellä Piazza Venezia aukiota sijaitsee Palazzo Colonna, joka  on yksi Rooman vanhimmista ja suurimmista yksityisistä palatseista.

Paikka on avoinna ainoastaan lauantaisin klo 9.15-13.15 ja sisäänpääsy palatsiin ja prinsessa Isabellan yksityistiloihin sekä puistoon maksaa 25 €.

Kun keisari Kaarle V:n joukot ryöstivät Rooman vuonna 1527, Palazzo Colonna oli yksi harvoista rakennuksista, joita ei tuhottu. Onneksi.

Paikka on todellakin käymisen arvoinen ja sen mahtava ja laaja taidekokoelma on upea. Palatsi on Rooman piilotettu helmi, jota ei kannata missata.

Vierailu palatsiin tulee varata etukäteen.

Suureen saliin johtavalla portaalla on edelleen nähtävissä Ranskan armeijan vuonna 1849 ampuma tykinkuula taistelusta, jossa Ranskan armeija tuli pelastamaan paavi Pius IX:n  kapinallisilta.

Käymisen arvoinen on myös Villa Medici , joka kuului yhdelle Rooman kuuluisimmista perheistä. Rakennuksen omisti aikoinaan Messalinan perhe, joka on haudattu rakennuksen rakenteisiin. Nykyisin rakennus toimii taiteilijakotina ja siellä voikin ihastella moninaista taidetta. Paikkaan pääsee tutustumaan muina päivinä klo 10-19 paitsi tiistaina, jolloin paikka on suljettu. Tutustuminen maksaa 8 €.

Pieni jalkojen lepuuttelu- ja juomatauko yhdellä Rooman merkittävimmistä aukioista Piazza Navonalla.

Aukion alkuperäinen ​​tehtävä oli toimia roomalaisena yleisurheilustadionina.

Aukion useat koristeelliset suihkulähteet luovat aukiosta varsinaisen viihtymispaikan kahviloineen ja terasseineen.

Kolmen kokonaisen Rooma päivän jälkeen olikin aika hypätä junaan ja jatkaa matkaa kohti Palermoa.

Olimme ostaneet liput Rooma-Palermo Intercity yöjunaan, joka lähti Terminin asemalta puoliyhdentoista maissa.

Edessä olisi 12½ tuntia kestävä junamatka. Yöjunaan kuului oma makuuhytti.

Tarjolla on useita erilaisia vaihtoehtoja ja me otimme kahdenhengen hytin, jossa oli kerrossänky, pöytä ja istuintuoli.

Hytissä oli myös vesipiste lavuaareineen, jossa pystyi hyvin toimittamaan kasvo-, kainalo-, käsi- ja hammaspesun.

Jokaisessa vaunussa oli erikseen yhteinen wc.

Hytit olivat kohtuullisen tilavia ja siistejä ja kullekin matkustajalle oli varattu pieni pussukka, jossa oli korvatulpat, pimennys silmikko, kangastossut, hammasharja ja ties mitä.

Yöjuna Palermoon maksoi kahdelta Letto Deluxe luokassa 143,80 €.

Vaikka päivä oli ollut pitkä ja ilta oli jo myöhäinen ei uni tullut heti silmään junan puksuttaessa raiteilla eteenpäin. Ei muuta kuin  yömyssyt kehiin.

Illalla ennen nukahtamista mieleeni tuli heittämäni kolikko Fontana di Trevijaan ja uskomus paluusta Roomaan. Neljän päivän aikana ehdimme kiertämään monia aiemmin käymättä jääneitä paikkoja, mutta käymättä jäi monia paikkoja, joita olin aiemmin hieman silmäillyt. 29 kilometrin päässä sijaitseva Tivolissa on kaksi maailmanperintöluetteloon kuuluvaa huvilaa Villa d’Este ja Villa Adriana, jotka voisivat olla oiva vierailupaikka.

Yritimme kovasti tunkea käyntiä kauempana kaupungin keskustasa sijaitsevalle Via Appia Antican tvarrelalle. Yksi vanhimmista Rooman aikaisista teistä ja sen ympärillä   oleva puistoalue ja katakombit jäivät kutkuttelemaan. Hautakammioiden lisäksi alueella sijaitsee Chiesa del Domine Quo Vadis kirkko, johon liittyy tarina Pietarin ja Jeesuksen tapaamisesta Jeesuksen ristiinnaulitsemisen jälkeen. Pietari palasi Roomaan, jossa hänet otettiin kiinni ja teloitettiin. Paikalle on hieman haastavaa päästä julkisilla, miksi se jäi nyt käymättä.

Aikaisin aamusta noin viiden aikaan juna saapui Villa san Giovannin satamakaupunkiin jossa junavaunut lastattiin lauttaan.

Lastausvaiheen melu kyllä piti siitä huolen, että herättyä tuli.

Junasta pääsee ulos lauttakyydin aikana ja niinpä me siirryimme ulos seuraamaan lastausta ja lähtöä satamasta. Raikas mutta lämmin aamuinen merituuli enteili taas kuumaa päivää.

 

Vatikaani

Tällä reissulla oli Vatikaaniin varattu kokonainen päivä. Aina aiemmilla kerroilla, kun Roomassa on käyty, on Vatikaani jäänyt käymättä aikapulan takia. Ja nyt se tulikin todistettua, että melkoinen aikasyöppö tuo paikka onkin, jos aikoo kiertää muitakin lilliputtivaltion paikkoja, kuin vain opastettu kahden tunnin kierros Vatikaanissa.

Rooman ydinkeskustan ulkopuolella, joen toisella puolella oleva Vatikaanin pienen pieni kaupunkivaltio sijaitsee Rooman kaupungin sisällä, eikä valtioiden rajaa välttämättä huomaa mistään.

Valtion 44 hehtaarin alue käsittää suurimmaksi osaksi muurein ympäröidyn Vatikaanin kukkulan alueen, Pietarinkirkon ja sen edessä olevan aukion, paavin Apostolisen palatsin, Vatikaanin museot, Vatikaanivaltion hallintorakennuksen sekä muita hallintorakennuksia ja sveitsiläiskaartin kasarmin.

Lisäksi valtiolla on oma L’Osservatore Romano lehti, jonka toimitus ja painotalo sijaitsee Vatikaaninvaltion alueella, kuten myös pieni osa Paavali VI:n audienssihallista sekä laaja Vatikaanin puutarha.

Pinian sisäpiha on yksi Vatikaanin nähtävyyksistä. Nykyisin Pinian pihaa koristaa valtava kultainen pallo.

Tämä maailman pienin valtio on varsinainen turistimagneetti, joka toimii katolisen kirkon keskuksena ja Paavin asuinpaikkana.

Vatikaanivaltio on Euroopan ainoa itsevaltainen monarkia.

Maan ylin johtaja on paavi, joka valitaan koko eliniäksi virkaansa. Se on myös ainoana UNESCOn maailmanperintölistalla oleva kokonainen valtio.

Vatikaanissa on pieni oma 135 sveitsiläisen palkkasotilaan armeija.

Sveitsiläiskaarti perustettiin vuonna 1506, mistä lähtien nämä tarkoin valikoidut, värikkäistä raidallisista univormuistaan tunnetut sotilaat ovat antaneet suojaa paaville.

Sveitsiläiskaarti vastaa yhdessä Vatikaanin santarmien kanssa Vatikaanivaltion sisäisestä järjestyksestä.

Vatikaanivaltiolla on hieman yli 800 kansalaista.

Vatikaanin kansalaisuus kuuluu paavin lisäksi sveitsiläiskaartilai- sille, kuurian korkeille virkamiehille ja niille kardinaaleille, jotka asuvat Vatikaanissa tai muualla Roomassa. Kansalaisuuden saavat myös ne papit ja maallikot, jotka asuvat paavin antamalla erikoisluvalla pysyväisluonteisesti Vatikaanin alueella. Vatikaanin kansalaisuus on ajallisesti rajattu, liittyen henkilön tehtävään. Tämän lisäksi muilla Pyhän istuimen lähettiläillä on Vatikaanin kansalaisoikeudet. Vain osa kansalaisista asuu Vatikaanissa vakituisesti ja noin ¾ osaa oleskelee ulkomailla toimien esim. diplomaatteina.

Vatikaanissa työskentelee paljon ihmisiä, jotka tulevat sinne Italiasta.

Myös Italian poliisi valvoo järjestystä Vatikaanin alueella, tosin sen toimivalta koskee vain tiettyjä ulkoalueita.

Vatikaanilla on myös tiivis kaupallinen ja taloudellinen yhteistyö Italian kanssa.

Moni vierailee myös postitoimistossa saadakseen Vatikaanin postikorttiin Vatikaanin postileiman.

Vaikka Vatikaani ei kuulukaan Euroopan unioniin, on maan virallinen valuutta silti euro. Vatikaanin kuvilla varustetut eurot ovatkin varsinainen keräilyharvinaisuus. Vatikaanin euroja voi ostaa matkamuistomyymälästä.

Vatikaaniin pääsee jalan, metrolla, bussilla tai ratikalla.

A-linjalla sijaitsevat Ottaviano-S. Pietro metroasema sekä Valle Aurelia asema ovat aivan lähellä, varsinkin jos Vatikaaniin tutustumisen aloittaa museokierroksella.

Bussilla numero 49 pääsee aivan pelipaikoille Ville Vaticano pysäkille. Myös busseilla 492 ja 99 pääsee lähelle Vatikaania. Ratikkaa käyttävien paras pysäkki on Piazza del Risorgimento. Tällöin kannattaa hypätä ratikkaan no 19.

Vatikaanissa on myös maailman lyhin rautatie, joka käsittää kaksi 300 metrin rataa ja Citta Vaticano aseman. Junaradat ja rautatieasema rakennettiin paavi Pius XI:n paavin aikana ja sitä käytetään tavaroiden kuljettamiseen.

Vatikaanissa on varauduttava jonottamaan.

Jonot sen nähtävyyksille ovatkin melkoiset.

Paras vaihtoehto välttää jonottaminen on ostaa liput haluamiinsa paikkoihin etukäteen netistä tai sitten mennä paikalle heti Pietarin kirkon avauduttua klo 7 aamulla.

Sen verran aikaa Vatikaanin vierailun suunnitteluun kannattaa käyttää, että vierailee Vatikaanin virallisilla sivuilla ja tutustuu museoiden ja Vatikaanin nähtävyyksien tarjontaan.

Kannattaa tarkoin tsekata millaisen lipun ostaa, sillä etukäteenkin ostetulla lipullakin voi joutua jonottamaan. Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota pukeutumiseen, josta on selkeät ohjeet Vatikaanin www.sivuilla. Minihameet, shortsit ja olkapäät paljastava pusero ovat kiellettyjä.

Olimme varanneet heti aamusta, ennen Vatikaanin virallista aukeamisaikaa opastetun kierroksen, johon kuului  pääsy kierroksen jälkeen sivukautta Pietarin kirkkoon sekä puutarhaan.

Lippujen hinnassa ja sisällöissä on hurja vaihtelu. Netistä ostettu lippu vaihdetaan sisääntulokerrosta ylempänä olevilla automaateilla viralliseksi lipuksi, jolla pääsee museoihin.

Vatikaanin puutarhat mainittiin ensimmäisen kerran jo 1200-luvulla.

Nyttemmin vihannesten, hedelmien ja lääkekasvien viljely on vaihtunut koristeelliseen puutarhaan, jonne pääsee ainoastaan oppaan kanssa.

Museoita Vatikaanissa riittää, joten kannattaakin etukäteen tsekata museoiden tarjonta, jotta tietää minne haluaa mennä ja missä kohtaa on järkevä säästää jalkoja.

Museoalue, jonne sisäänpääsylip- pu oikeuttaa on valtava ja sen kokonaan läpikäymiseen olisi helposti kulunut useampi päivä.

Erityisen mielenkiintoinen oli Vatikaanin vaunu- ja ajoneuvomuseo, jossa oli nähtävänä niitä vaunuja ja ajoneuvoja, joita aiemmat paavit ovat käyttäneet.

Mukaan vierailupäivälle kannattaa varata juomaa ja jokin pieni energiapatukka. Museo- ja kirkkoalueella ei nimittäin ole montaa paikkaa mistä voi ostaa syötävää ja juotavaa. Isot kassit ja reput kannattaa myös jättää hotelille, sillä niitä ei saa ottaa mukaan museoihin.

Yksi mielenkiintoinen tutustumiskohde on Borgia huoneisto.

Huoneisto koostuu viidestä huoneesta, jotka on koristeltu upeilla freskoilla.

Vinkkinä, että osa ei käy näissä tiloissa ollenkaan, vaan suuntaavat suoraan Sikstuksen kappeliin, josta ei pääse enään takaisin näihin tiloihin. Eli älä seuraa suoraan rappusiin menevää opastetta, vaan käänny vasemmalle jotta pääset Borgia huoneistoon.

Chiaramonti museo on klassisen veistoksen antiikkimuseo, jossa on nähtävänä roomalaisia veistoksia sekä muita roomalaisen ja kreikkalaisen mytologian omistamia taide-esineitä.

Vatikaanin taideaarteista kuuluisin lienee Sikstuksen kappeli, jossa voi ihastella Michelangelon maalaamia upeita kattomaalauksia ja Viimeinen tuomio freskoa. Harmillisesti Sikstuksen kappelissa on kuvaaminen kielletty, mutta muissa Vatikaanin tiloissa saa kuvata.

Tämä kuva onkin otettu postikortista.

Tässä kappelissa lupa puhua olisi vain paavilla, mutta osa turisteista viis veisasi kehoituksesta.

Kappeli esittää myös tärkeää roolia uuden paavin valinnassa. Kardinaalit kokoontuivat Sikstuksen kappeliin, eivätkä poistu sieltä, ennen kuin uusi paavi on valittu tarvittavalla enemmistöllä. Mikäli Vatikaanin piipusta pöllähtää ilmoille mustaa savua tarkoittaa se sitä, ettei uutta paavia ole saatu valittua. Valkoinen savu puolestaan kertoo siitä, että uusi paavi on valittu ja katolinen maailma on saanut uuden päämiehen.

Meidän lippuumme kuului pääsy Sikstuksen kappelin jälkeen olevasta sivuovesta suoraan Pietarin kirkkoon.

Tämä mahdollisuus tarjotaan ryhmille, mutta jos onnistuu ”liittymään” sopivasti osaksi opastettua ryhmää pääsee jonottamatta Pietarin kirkkoon.

Kirkkoon on ilmainen sisäänpääsy, mutta jonot sinne ovat todella pitkiä, eikä sisälle pääsyyn ole muuta keinoa kuin jonottaa.

Jono voi olla niin pitkä, ettei sisään pääsekään, varsinkin jos paikalle on saapunut vasta iltapäivästä.

Opastettuja kierroksia kirkkoon on myös tarjolla ja jos sellaisen päättää ostaa pääsee ohittamaan jonon.

Pietarinkirkko eli Basilica di San Pietro in Vaticano on yksi Rooman suosituin turistikohde.

Komeaa kirkkoa ei rakennettu hetkessä, vaan Pietarinkirkon rakentamiseen tarvittiin kaiken kaikkiaan 120 vuotta, 20 paavia ja 10 arkkitehtiä.

Kirkko on maailman suurin kirkkorakennus ja se kätkee sisälleen merkittäviä taideteoksia.

Pietarinkirkossa on monia todellisia aarteita, kuten kristilliset pyhäinjäännökset ja kuuluisat taideteokset.

Kirkossa on paljon katseltavaa ja aikaa siellä saakin kulumaan melkoisesti niin halutessaan.

Pietarinkirkon alle on haudattu useita paaveja, mutta ainoastaan yksi nainen, kruunusta luopunut ja katolilaisuuteen kääntynyt Ruotsin kuningatar Kristiina.

Perimätiedon mukaan Pietarinkirkko on rakennettu paikalle, jossa apostoli Pietari ristiinnaulittiin ja johon hänet haudattiin. Pietarinkirkon kryptan pyhimpänä paikkana pidetäänkin oletettua apostoli Pietarin hautaa.

Pyhää Pietaria pidetään Rooman ensimmäisenä piispana ja paavina.

Pietarinkirkon pyhä ovi sijaitsee sisäänkäynnin oikealla puolella.

Kulattu ovi on tiukasti lukittu ja kirkon sisäpuolelta umpeen muurattu. Se avataan kerran 25 vuodessa kirkon juhlavuosina.

Oven avaa paavi ja usein miten hän saa tämän kunnian vain kerran eläessään, sillä perinteisesti paavit ovat sen verran vanhoja jo valittaessa tehtäväänsä, että toista kertaa ei eliniän aikana ehdi tulla. Poikkeuksen on tehnyt ainoasta kaksi paavia, jotka ovat avanneet pyhän oven kahdesti.

Kauniin oven 16 paneelissa kuvataan Jeesuksen elämää.

Pietarinkirkon kupoliin pääsee myös kiipeämään. Päästäkseen kupolin näköalatasanteelle joutuu taas jonottamaan. Vierailusta kupolissa ja näköalatasanteella peritään erillinen korvaus. Pääsymaksu sinne on 8 €, jos päättää kiivetä kaikki 550 askelmaa. Jos taa haluaa säästää jalkoja ja mennä puoliväliin hissillä ja kiivetä loput 200 askelmaa, maksaa lippu 10 €. Kupolista aukeaa upeat näkymät Roomaan.

Heti Pietarin aukion jälkeen kannattaa varautua ahkeriin kiertoajelumyyjiin, Vatikaanin skip the line lippujen myyjiin ja muihin kaupustelijoihin, joita riittää riesaksi asti.

Matkailua maailmalla

Junailua Italia osa 4: Venetsia – Verona – Bergamo – Como

Milano – Torino – Genova – Pisa – Firenze – Rimini – San Marino – Bologna – Padova – Venetsia – Verona – Bergamo – Como

 

Venetsia

Saavuimme aamulla junalla Venetsiaan Padovasta. Junia Padovasta Venetsiaan menee suoraan Venezian Santa Luciaan ja osa Mestreen. Jos saavut Mestreen, pitää siitä vielä mennä pelipaikoille Santa Luciaan. Junia kulkee Padovan ja Venetsian väliä tiuhaan, joten ostimme aikatauluumme sopivan lipun asemalta.

Olemme käyneet aiemminkin Venetsiassa ja voit lukea siitä aiemmasta blogista.

Tällä kertaa Venetsia osui sopivasti kohdalle ja halusimme käydä siellä uudelleen ja kuvata muutamia paikkoja paremmalla kameralla, kuin ensimmäisellä keralla oli mukana.

Muutamia paikkoja jäi myös edellisellä kerralla käymättä, joten niiden päivittäminen onnistui tällä matkalla.

Pieniä haasteita oli ajankohdassa, koska sunnuntaisin tietyt paikat ovat avoinna vain rajoitetun ajan. Jouduimme siis suunnittelemaan käynnit eri kohteisiin annettuina aikaväleinä.

Venetsia kerää päivävierailijoilta nykyään maksun. 1.9.2019 alkaen vero on 3 €.

Kannattaa myös katsoa, josko Venezia Unica kortti, joka oikeuttaa pääsyn useimpiin paikkoihin Venetsiassa on kannattava hankinta.

Kortin hinta on 21,90 €. Unica kortteja on erilaisia ja niihin voi ladata erilaisia lisäpalveluja ja ominaisuuksia. Kannattaakin räätälöidä erikseen Unica kortin sisältö omiin tarpeisiin sopivaksi.

Venetsiaan on myös saatavana paljon erilaisia kombinaatiolippuja, jotka voivat kuljetuksen kanssa olla hyväkin vaihtoehto.

Venetsiassa on myös käytettävissä Hop on Hop off vene, joka ajaa kahta eri reittiä ohi tärkeimpien nähtävyyksien. Hinta on 1 päivä 20 €. Myös kahden päivän lippuja on saatavilla.

Venetsian ikonisimpia nähtävyyksiä on Pyhän Markuksen tori.

Tällä kertaa, emme edes lähteneet sinne kävellen, vaan otimme heti vesibussin juna-asemalta suoraa Pyhän Markuksen torille.

Vesibussilinjoja on 6 pääsaaren ympärillä ja lisää vielä sellaisia linjoja, joilla voi laguunissa liikkua eri saarten välillä.

Ostimme suoraan koko päivän lipun, Joka maksoi 20 €/ hlö.  1 h kertalippu olisi maksanut 7,50 €/ hlö.

Vesibusseilla pääsimme näppärästi siirtymään paikasta toiseen, eikä meidän tarvinnut suunnistaa pieniä kujia pitkin.

Tarkoituksena oli nyt olla sen verran hyvissä ajoin liikkeellä, että selviäisimme vain lyhyellä jonottamisella sisään Pyhän Markuksen kirkkoon.

Kirkkoon on vapaa sisäänpääsy, mutta jos haluaa varata sisäänpääsyn maksaa se 3 € ja se tehdään ennakkoon netissä. Voin kertoa, että kannattaa ohittaa jonot ennakkoon varatulla sisääntuloajankohdalla.

Jos lisäksi haluaa kiertää kirkon muut paikat, tulee niihin ostaa erillinen lippu. Liput ostetaan paikanpäältä ja niiden hinta vaihtelee 2-5 € riippuen mihin kohteeseen menee. Ja taas jonotetaan….

Vinkkinä: Melkein kaikissa käymissämme kohteissa joutui reput ja isommat olkalaukut jättämään säilytykseen. Useissa paikoissa säilytyspaikka on sisääntulon jälkeen. Markuksen  kirkossa kassien säilytyspaikka on sivukujalla. Jos et halua jonottaa tuplasti, kannattaa laukku viedä pois ennen jonoon menemistä.

Harmillisesti kirkossa ei saa kuvata ja tämä kuva onkin otettu kirkon sisäänmenoaulasta.

Kirkon vieressä kohoaa toinen Venetsian kuuluisa maamerkki Pyhän Markuksen kellotorni, jonne pääsee hissillä. Maksu torniin on 13 €/hlö ja vierailijoiden määrää rajoitetaan, joten lippu ja ajankohta pitää varata etukäteen.

Tornista on kerrassaan upeat näköalat Venetsiaan.

Venetsiassa kaikki on kallista. Tällä kertaa niin kova jano ei kuitenkaan yllättänyt, että olisimme ostaneet juotavaa aukion ympärillä olevista törkeän hintaisista kahviloista.

Venetsia on täynnä kaikkea katseltavaa. Paikka on oikea ulkoilmamuseo!

Paras tapa nähdä siellä onkin kulkea kävellen pieniä kapeita ja sokkeloisia kujia. Vahva suositus on – hanki kunnon kartta. Pelkän ilmaisen turistikartan kanssa eksyt aivan varmasti.

Mahdollista on myös vuokrata taskuwifi, jos haluaa käyttää omaa puhelinta navigointivälineenä. Akkua ja kaistaa kuluu suunnistaessa, joten taskuwifin vuokraaminen ei ole ollenkaan huono vaihtoehto.

Torilla ihailimme ennen suurinta turistiryysistä sitä kiertäviä upeita rakennuksia, joissa tätä nykyä on museoita.

Dogen palatsi Palazzo Ducale on myös paikka, jota Venetsian vierailulla ei voi ohittaa.

Liput palatsiin maksaa 25 €/ hlö, jonka päälle haluttaessa on vielä 5 € audioguide maksu.

Venetsiassa on ihmisiä liikkeellä vuoden jokaisena päivänä ja jonot nähtävyyksiin ovat aina pitkiä. Liput siis kannattaa varata netistä etukäteen.

Jatkoimme matkaa vesibussilla Canal Granden toiselle puolelle. Venetsiassa rumuus ja ränsistyneisyys yhdessä kauneuden, upeiden vanhojen rakennusten ja veden kanssa saavat sen olemaan erityinen matkakohde.

Venetsiassa on niin paljon katsottavaa, että päivä ei riitä, ei edes kaksi.

Jos vielä haluaa kiertää ja vierailla lähistön saarilla tarvitaan jo pidempi aika kaiken tuon näkemiseen.

Kannattaa myös suunnitella reitti hyvin, ettei tarvitse vaihtaa kanaalien puolia edestakaisin.

Ponte dei Sospiri, eli Huokausten silta on toinen kuuluisa Venetsian silloista. Toinen kuuluisa silta on Ponte dei Rialto – Rialton silta.

Rialton sillan sisäpuolella on kauppoja, joista voi ostaa erilaisia turisteille tarkoitettuja matkamuistoja.

Rialton silta on yksi neljästä sillasta joka ylittää Canal Granden. Rialton sillan vieressä on Rialton tori, jossa kannattaa käydä aamulla katsomassa venetsialaisia toriostoksilla.

Venetsian oopperatalo Teatro La Fenice on yksi Euroopan kauneimpia ja sen ohjelmisto on huippuluokkaa.

Oopperassa kannattaa vierailla, vaikka oopperan ystävä ei olisikaan, sillä itse paikkana se on todellakin lumoavan kaunis. Teatterikierroksen hinta on 11 €. Jos oopperaan haluaa varata liput, kannattaa olla hyvissä ajoin asialla. Viimehetken lippuja ei ole saatavilla.

Ca’ d’Oro – kultainen talo on tosi hieno vanha palatsi. Nykyään siellä toimii taidemuseo. Rakennus on hieno ja kuvauksellinen ulkoapäin, mutta jos haluaa nähdä taidetta sen sisällä, joutuu maksamaan 8,50  € + € 1,50 varausmaksun. Lippujen hankkimista etukäteen suositellaan.  Me emme tänne tällä kertaa menneet, vaan jatkoimme matkaa muihin kohteisiin.

Mainittava on, että Gondolikyydit ovat nousseet huimasti edellisestä kerrasta.

Kyyti iltavalaistuksessa maksaa tätä nykyä 100 € ja päivällä 80 €. Kyytiin mahtuu max. 5 henkilöä.

Kävimme vielä ennen lähtöä Giudecca kanavan lähellä olevassa Hilton Molino Stuckyin kahdeksannen kerroksen Skyline baarissa, jonne on ilmainen sisäänpääsy.

Paikasta olikin upeaa seurata auringonlaskua. Hinta drinkeille oli taattua Hilttonia.

Venetsiassa pörrää kaikenlaista myyjää, kerjääjää yms. Paikalla on myös aina, ajankohdasta riippumatta turisteja, joten paikalla on myös taskuvarkaita. Tavaroista kannattaa pitää hyvä huoli ja tutkakatse koko ajan päällä.

Otimme myöhäisen junan takaisin Padovaan, kuten aika moni muukin. Moni lienee tullut samaan johtopäätökseen kuin mekin – paremmat hotellit, helppo yhteys ja kohtuuhinta.

 

Verona

Kiireisen Venetsia päivän jälkeen vietimme yön Padovassa, josta otimme aamulla junan kohti Veronaa. Juna vei meidät Veronan Porta Nuova asemalle alle tunnissa. Junalippujen hinnaksi tuli yhteensä 19,80 €.

Veronan nähtävyydet ovat keskustassa melko pienellä alueella, ja siellä onkin mahdollista vain kävellä paikasta toiseen tai sitten vuokrata kaupunkipyörä.

Veronassa on toimiva bussiliikenne ja myös taxit ovat kätevä ja melko edullinen tapa liikkua pidempiä matkoja. Juna-asema sijaitsee kävelymatkan päässä keskustassa, mutta kätevästi sinne pääsee bussilla tai taxilla.

Bussilipun kertahinta on 1,30 € ja sillä voi matkustaa 1½h tai sitten hankkia 4 euroa maksavan päivälipun. Lippuja voi hankkia lippuautomaateista, joihin pitää olla tasaraha, sillä ne eivät anna takaisin vaihtorahaa.

Jos Veronassa viettää useamman päivän, voi olla kannattavaa hankkia Verona Card, jolla pääsee ilmaiseksi useimpiin nähtävyyksiin ja museoihin. Lisäksi korttiin kuuluu ilmainen bussin käyttö.

Kortin hinta vuorokaudelle on 20 €. Yhdessä päivässä ei kyllä muiden nähtävyyksien lisäksi ehdi käydä kovinkaan monessa museossa, joten yhden päivän kortin hankkimista kannattaa harkita.  Jos on Veronassa esim. 2 päivää, niin 25 € kortti voi olla hyvinkin kannattava hankinta.

Verona tärkeimmät nähtävyydet jakautuvat kahteen osaan Vanhaan kaupunkiin ja Adigejoen toisella puolella olevaan Veronetteen.

Vanhasta kaupungista Veronettaan pääsee parhaiten Ponte Nuovo siltaa pitkin.

Toinen joen ylittävä silta on kivinen Ponte Pietra silta. Kummaltakin sillalta on myös hyvät kuvauspaikat Veronaan.

Veronetessä on San Pietron linna-alue ja ylhäältä kukkulalta onkin upea näköala alas kaupunkiin. Kukkulalle pääsee kipuamalla portaita pitkin tai sitten ottamalla funikulaarin, jonka hinta on 2 €. Linnan itsessään ei ole avoinna yleisölle.

Kävelemisen lisäksi kaupunkiin voi tutustua Hop on Hop off kyydillä, jonne lipun hinta on 20 €/ hlö.

Vanhasta kaupungista löytyy Piazza Bra, joka on varmaankin Veronan tunnetuin tori ja kohtaamispaikka.

Alueen kautta kulkevat lähes kaikki keskustan läpi kiertävät bussilinjat, ja sieltä pääsee myös kävellen, kaupunkipyörällä, kaupunkijunalla tai taksilla nopeasti mihin keskustan osaan tahansa.

Aukiolla sijaitsee Veronan areena – Arena di Verona, jossa pidetään keskikesällä Ooppera-esityksiä. Jos haluaa päästä niihin, on lippu syytä hankkia hyvissä ajoin, jopa vuosi etukäteen. Syyskuun lopulla areenan oopperatoiminta oli jo hiljentynyt. Paikalla parveili vain turisteja, jotka mielivät päästä sisälle hyvin säilyneeseen roomanaikaiseen amfiteatteriin.  Sisäänpääsyn hinta on 10 €.

Piazza delle Erben aukiolla sijaitsee kaksi palatsia. Lähellä on myös useita hyviä ruokapaikkoja ja kojuja, putiikkeja ja paljon vilinää aamusta iltaan.

Aukiolla on kuuluisa Madonna Verona suihkulähde ja sieltä löytyy myös roomanaikainen Latribula, josta voi ottaa ilmaista juomavettä pulloonsa.

Aukion vanha roomanaikainen portti – Porta Borsari johtaa shoppailukadulle.

Lamberti torni – Torre dei Lamberti on myös paikka mistä voi ihailla kaupunkia. Torniin pääsee joko kiipeämällä 238 rappusta tai sitten menemällä sinne hissillä. Hinta on 8 €/ hlö.

Loggia del Consiglio rakennus pylväskäytävineen on kuvauksellinen. Sitä käytetään tällä hetkellä maakuntaneuvoston toimipaikkana.

Piazza delle Erben aukiolta on lyhyt matka Casetta Juliettaaan – Julian kotitalolle.

Sisäpihalla on kuuluisa parveke ja pronssinen Julia patsas.

Jos haluaa kuvauttaa itsensä patsaan kanssa, voi joutua odottamaan pitkään omaa vuoroaan.

Koskettamalla Julian oikeata rintaa saa ikuisen ja todellisen rakkauden omakseen.

Myös taloon on mahdollista päästä sisälle. Paikka on yksi Veronan suosituimpia nähtävyyksiä ja pienellä sisäpihalla parveilee koko ajan valtavasti turisteja.  Sisäänpääsyn hinta itse taloon ja parvekkeelle on 6 €.

Castelvecchio linnakkeella on mukava viettää aikaa ja ottaa upeita kuvia. Linnan kohokohtiin kuuluu Ponte Scaligero -silta, jolta on mukavat näkymät joelle.

Siltaa pitkin pääsee joen toiselle puolelle, missä ei kuitenkaan ole paljon nähtävää. Linnake toimii nykyään museona. Siellä on esillä arkeologisia löydöksiä ja aseita, patsaita ja laajasti muuta taidetta. Sisäänpääsy linnaan ja sen näyttelyihin on 6 €.

Samalla puolella jokea on San Fermo Maggiore kirkko, joka on hieman kauempana kaupungin muista nähtävyyksistä ja sinne on melko pitkä kävelymatka. Kirkko on sisältä näkemisen arvoinen, joten paikalle kannattaa mennä.

Verona on Italian huomattavimpia ja parhaiten säilyneitä historiallisia kaupunkeja.

Sen kaupunkirakenteessa on säilynyt kerrostumia historian eri kausilta roomalaisajasta lähtien.

Historiallinen keskusta kuuluukin UNESCOn maailmanperintö-luetteloon.

Veronan itäinen portti Leoni Sant ja sen alue on parhaita paikkoja tutkia mennyttä aikaa.

Anastasia kirkko eli Basilica di Santa Anastasia on upea kirkko, jossa kannattaa ehdottomasti vierailla.

Sisäänpääsy kirkkoon on 3 € sisältäen audioguiden. Paras vaihtoehto on ostaa heti 6 € hintainen yhdistelmälippu, joka sisältää neljä merkittävintä kirkkoa Veronassa; San Zenon basilikan, Duomo Verona katedraalikompleksin, Santa Anastasian basilikan ja San Fermo Maggiore kirkon. Veronan tuomiokirkko Duomo Verona on myös käymisen arvoinen kirkko.

Scaliger-suvun haudat Arche Scaligeret ovat Piazza dei Signori aukion suosituimpia nähtävyyksiä. Ne sijaitsevat Santa Maria Antica -kirkon edustalla. Sisäänpääsy hautamonumenteille on 1 €.

Vanhassa kaupungissa sijaitsevat myös Basilica di San Zeno, jota pidetään Romeon ja Julian kirkkona. Sisäänpääsy tähän melko vaatimattomaan kirkkoon on vapaaehtoinen.

Madonna Lourdes kirkko, joka sijaitsee kauempana kukkulalla, on kuulemma rauhallinen ja käymisen arvoinen paikka vierailla.

Siellä on Veronan pyhän Madonnan  patsas ja harras tunnelma. Paikalta on kuulemma myös erityisen hyvät näkymät Veronaan.

Huono puoli on, että sinne on kavuttava jalkaisin tai sitten mentävä omalla autolla tai bussilla, joten meiltä se jäi nyt käymättä.

 

Bergamo

Saavuimme Bergamoon Veronasta ja vietimme siellä päivän ennen siirtymistä Comoon. Jätimme matkalaukkumme säilytykseen juna-aseman oikealla edessä olevaan Urban Center rakennukseen. Juna-aseman lähellä on myös kahvila, jossa toimii matkatavaroiden säilytyspaikka. Juna-asemalta pääsee kätevästi kaupunkiin joko raitiovaunulla tai bussilla.

Matka Vanhaan kaupunkiin on sen verran pitkä, että kannattaa ottaa bussi tai ratikka.

Raitiovaunulinja ei kulje turistialueiden läpi. Bussi on kätevä ja linja-autoasema on suoraan juna-aseman edessä.

Lippujen hinta vaihtelee alueittain, mutta jos liikkuu ainoastaan kaupunkialueella, on lipun hinta 1,30 € ja sillä voi matkustaa 75 minuutin ajan. Päivälippu maksaa 3,50 €. Lipun voi ostaa linja-autoasemalta tai automaateista, joita sijaitsee useimpien pysäkkien edessä.

Bergamo jakaantuu alakaupunkiin Centro Cittàan, joka on uudempi ja yläkaupunkiin Città Altaan, joka on Bergamon Vanha kaupunki. Bergamo on aika pieni ja kompakti alue ja suurin osa nähtävyyksistä on Vanhassa kaupungissa. Bergamo on helposti kierretty reilussa puolessa päivässä.

Vanha kaupunki sijaitsee ylhäällä kukkulalla ja parhaiten sinne pääsee funikulaarilla tai bussilla nro 1.

Funiculaaria voi käyttää julkisen liikenteen lipulla. Tosin, jos haluaa reippailla, pääsee kukkulalla olevaan yläkaupunkiin myös kävellen. Me menimme ylös bussilla ja alas tulimme  rinnejunalla.

Sunnuntaisin kulkee ylimmän köysirata-aseman ja Colle Aperton välillä myös Gulliberg kaupunkijuna.

Yläkaupungissa on 5 km pitkä muuri – Cinta Muraria di Bergamo, jota pitkin voi kävellä.

Hyvällä ilmalla muurilta voi nähdä aina Milanoon saakka.

Sisään kaupunkiin kuljetaan kauniin sisääntuloportin kautta.

Toisesta sisääntuloportista pääsee ajamalla läpi. Bussi mahtui juuri ja juuri tuosta välistä.

Vanhassa kaupungissa Piazza Vecchian aukiota ympäröivät upeat historialliset rakennukset sekä useat ravintolat ja kahvilat.

Bergamon ruokaerikoisuus on paikallinen herkku, Arciamo, joka on upporasvassa paistettu risottopulla. Ei mikään curmee kokemus.

Aukion reunoilla on myös upeat palatsit Palazzo della Ragione sekä marmoripintainen palatsi Biblioteca Civica.

Kaikista mielenkiintoisin rakennus Piazza Vecchian laidalla on kuitenkin 1300-luvulta peräisin oleva kellotorni, Torre Civica.

Tämän 52 metriä korkean kellotornin huipulla sijaitsee suosittu näköalapaikka, josta avautuu upeat maisemat ympäröivään kaupunkiin.

Tornin huipulle on mahdollista nousta portaita pitkin tai hissillä. Hintaa tornivierailulle tulee 5 €.

Vanhan kaupungin alla on kätketty maanalainen Bergamo, jonne pääsee myös tutustumaan. Siellä on vanha kaivo, tykkiluolia ja salaovia. Paikkaan on ilmainen sisäänpääsy.

La Roccan linna, on yksi Bergamon suosituimpia nähtävyyksiä. Linna sijaitsee pienen kukkulan päällä keskellä Vanhaa kaupunkia.

Nykyään linnan tiloissa toimii museo, joka esittelee Bergamon historiaa. Itse linna on pieni ja paikka melko vaatimaton, mutta  La Roccassa vierailu kannattaa sieltä avautuvien upeiden näköalojen vuoksi.

Bergamossa sijaitsee useita historiallisesti arvokkaita uskonnollisia rakennuksia.

Vierailun arvoinen kirkko on esimerkiksi Basilica di Santa Maria Maggiore, joka on kuuluisa koristeellisista sisätiloistaan.

Pelkkä vierailu kirkossa maksaa 3 €. Lisää joutuu pulittamaan jos haluaa lisäksi nähdä kirkon aarteet.

Viereisessä Capella Colleoni kirkossa ei saa kuvata. Olihan tuo hieno, mutta ei kummoinen. Tähän kirkkoon on vapaa sisäänpääsy.

Basilica di Santa Maria Maggioren ulko-oven vieressä olevassa aidassa on Colleonin vaakuna ja koskettamalla sitä saa hyvän onnen matkaan.

Samalla aukiolla on kahdeksankulmainen Battisteron kastekappeli.

Kupolin päälle asetettu arkkienkeli toimii erotuomarina,  kun yrität sijoittaa oikein kupolin kahdeksan patsasta niiden esittämään hyveeseen.

Lähistöllä on myös Bergamon katedraali, Cattedrale di Sant’Alessandro tai Duomo di Bergamo, joissa kuorolaulu soi kauniissa puitteissa.

Santa Bergamossa on myös lukematon määrä pieniä kirkkoja ja kappeleita, jotka ovat mielenkiintoisia vierailukohteita.

Lisäksi Bergamossa ja kaupungin läheisyydessä toimii useita luostareita, joista osassa on mahdollista vierailla.

Bergamo oli rauhallinen ja kiireetön paikka. Lokakuun alussa kaupungissa ei ollut myöskään suurta turistiryysistä. Hintatasoltaan Bergamo ei ollut erityisen edullinen.

 

Como

Viimeisellä pätkällä kiertomatkaamme olikin sitten jo päästävä lähelle vuoria, kun huudeilla kerran oltiin. Bergamosta jatkoimme illalla junalla Comoon. Junamatka kesti kaksi tunti, koska meidän piti kiertää Milanon kautta. Matkan hinnaksi tuli yhteensä 9,60 €. Como sijaitsee Como järven rannalla.

Como on Como järven suurin kaupunki. Se on suosittu matkailukaupunki ja hyvä päiväretkikohde Milanosta.

Milanon Centrale päärautatieasemalta ja Porta Garibaldi asemalta pääsee n. 40-60 minuutissa Comon San Giovanni päärautatieasemalle.

Comoon tulessa kannattaa kuitenkin jäädä pois Comon Nord Lago asemalla, joka on lähempänä Comon pääpaikkoja kuin Comon päärautatieasema. Päärautatieasema sijaitsee rinteellä ja sieltä pitää kulkea alas kaupunkiin pitkiä portaita pitkin tai kiertää sen edessä oleva puistoalue.

Kummaltakin juna-asemalta on kävelymatka Comon nähtävyyksille. Comon Vanha kaupunki on kiehtova vierailukohde, melko pienellä alueella, mikä tekeekin Comosta pikkukaupunkimaisen.

Comon keskusta on suurelta osin kävelykatua, mikä tekee kaupungista mukavasti käveltävän.  Kaupungin alueella ei myöskään ole isoja korkeuseroja.

Vanha kaupunki ja järven rannat tarjoavat hyvin erilaiset elämykset.

Tunnettuja nähtä vyyksiä Comossa ovat Comon katedraali – Duomo di Como. Kirkko on kaunis sisältä ja sen kupoliin on mahdollista kiivetä ihailemaan maisemia.

Kirkon vieressä sijaitsevat arkeologian ja historian museot sekä vanha kaupungintalo. Vanhan kaupungin kaduilta löytyy muutama nähtävyys Duomon lisäksi, kuten pari pienempää kirkkoa ja museota.

Porta Torren edessä on tiistaisin ja torstaisin markkinat. Comossa on myös käymisen arvoinen Castello Baradello linnoitus.

Comon järvenrannoilla puolestaan on upeat maisemat sataman edessä olevalle lahdelle.

Mikäli mielii nähdä lisää upeita maisemia maankamaralta, kannattaa kävellä Viale Genoa pitkin kohti Lidoa.

Comosta voi tehdä lauttamatkoja viereisiin pikkukaupunkeihin, joista kannattaa ainakin mainita Bellagio ja Cernobbio ja Lagio.

Järven ympäri pääsee myös junalla, bussilla ja autolla. Järvellä voi risteillä erillisillä punaisilla risteilyaluksilla, joissa on mukana opastus.

LeccoBasilica di Sant’Abbondio sijaitsee hieman Comon ulkopuolella. Kirkon sisätiloissa on joukko valtavia kivipylväitä ja koristeellinen pääalttari. Alttarilla on kaunis sarja värillisiä freskoja ja kirkossa on upea katto.

Jos aika riittää, kannattaa Piazza Gasperin varrelta olevalta asemalta nousta köysijunalla ylös Brunateen, jonne 700 metrin matka kestää vain 7 minuuttia.

Rinnejuna kulkee puolentunnin välein ja menopaluulippu maksaa 5,50 €/ henkilö.

Brunat on pieni kaupunki, joka sijaitsee ylhäällä vuoren rinteellä. Ylhäältä Brunaten kaupungista on aivan upeat näköalat kauas Como järvelle ja alas Comon kaupunkiin.

Brunatesta käytetäänkin nimeä ”Alppien parveke” strategisen sijaintinsa ja upeiden näkymiensä vuoksi.

150 metriä Brunaten yläpuolella, San Mauriziossa nousee korkeuksiin Voltan majakka.

Se rakennettiin Alessandro Voltan kunniaksi. Majakka on suosittu vierailupaikka.

Comojärvi on tunnettu hyvistä kala- ja polentaruoistaan. Myös Como oli melko hintava paikka. Aurinkoisessa syksyisessä säässä, tässä pienessä idyllisessä kaupungissa  tunnelma oli kuin ”Herran kukkarossa”.

 

Back to Milan

Viimeinen etappi rengasmatkalla oli junalla Milanosta Malpensan lentokentälle.

Malpensan lentokenttä on iso ja välimatkat ovat melko pitkät, joten aikaa kannattaa varata tarpeeksi siirtymiin.

Harmillisesti kentällä joutui notkumaan jonkun hetken, sillä kone oli reilusti myöhässä. Mitä sitten – olimmehan lomalla. Syksyn aurinkoannos tuli ladattua, ja sillä jaksaa taas kohti pimenevää ja kylmenevää loppuvuotta.

Matkan aikana selväksi kävi, että kesämökkimme on siirtynyt raiteille ja maailmalle.

Matkailua maailmalla

Junailua Italia osa 2: Genova – Pisa – Firenze

Milano – Torino – Genova – Pisa – Firenze – Rimini – San Marino – Bologna – Padova – Venetsia – Verona – Bergamo – Como

 

Genova

Genovassa on kaksi rautatieasemaa Principen tai Brignolen. Saavuimme aamulla Torinosta Genovaan Piazza Principen juna-asemalle. Kahden tunnin junamatka sujui mukavasti, eikä hintakaan tälle junaosuudelle ollut hirmuinen. Hintaa tuli kahdelta henkilöltä 12,40 €.

Genovaan pääsee hyvin niin junalla, bussilla kuin laivallakin muualta Italiasta, kuin myös muualta Euroopastakin.

Genova on satamakaupunki, jonka sijainti on ainutlaatuinen ja jossa on täysin omanlaisensa tunnelma.

Genova oli huomattavasti likaisempi kaupunki kuin edelliset Milano ja Torino. Kaupunkikuvassa liikkui myös monenlaista haahuilijaa ja tavaroista piti automaattisesti huolta  hieman tarkemmin.

Genovan satama-alueet ovat Euroopan suurimpia ja Genova onkin Italian suurin satamakaupunki.

Genovan satamassa on Palazzo San Giorgio, joka on kuuluisa siitä, että Marco Polon matkakirjat on saneltu tuolla aukiolla.

Porto Antico eli vanha satama on kaupungin turistimagneetti, jossa on ravintoloita, merenkulkumuseo ja muita museoita. Satama kilpaileekin turisteista vanhan kaupungin nähtävyyksien kanssa.

Satamassa on Bigo-hissi, jolla voi nousta 4 € hinnalla ylös korkeuksiin ihailemaan maisemia. Ylösnostettava näköalatasanne pyörii 360 astetta ympäri ja sieltä voi ihailla koko Genovan aluetta.

Rantapromenadilla on mukava vaan kuljeskella ja ihailla maisemia sekä upeaa vanhaa majakkaa, jossa on nykyään museo ja jonka huipulle voi nousta 172 askelmaa sataman maisemia ihailemaan.

Sisäänpääsy majakkaan maksaa 6 €, mutta se on avoinna vain lauantaisin ja sunnuntaisin. Majakan vieressä sijaitseva Maritone-torni on sekin huomionarvoinen, sillä se edustaa postmodernia arkkitehtuuria ja sen lempinimi genovalaisten keskuudessa onkin ”suuri kynä”, erikoisen kattonsa takia.

Satamasta on myös mahdollista napata sopiva risteily lähemmäksi tai kauemmaksi. Jos haluaa vierailla esimerkiksi Peglissä, pääsee sinne Navebuss venebussilla. Hinta on 4 € ja lippu ostetaan alukselta.

Kuten monessa muussakin isossa kaupungissa on metro kätevin liikkumismuoto. Yksilinjainen metro kulkee keskustan tärkeiden alueiden läpi. Myös taxilla liikkuminen on melko edullista.

Genova on iso kaupunki ja siellä paikasta toiseen liikkumiseen kannattaa käyttää julkisia liikennevälineitä tai skootteria … ja noita skoottereita oli ja PALJON. Miten ne saa omansa pois tuolta välistä?

Julkinen liikenne, eli bussit toimivat Genovassa hyvin ja niillä pääsee helposti joka puolelle kaupunkia. Liikkuminen on myös edullista, sillä Genovapass päivälippu maksaa 4,50 €.

Isommalle porukalle on myös tarjolla 9 € porukkalippu, jolla voi matkustaa 1-4 henkilöä. Kertalippu maksaa 1,50 € ja sillä voi matkustaa 100 minuuttia sen leimaamisesta. Lippuja voi ostaa T-merkillä varustetuista kioskeista ja kahviloista sekä metroasemilta olevista automaateista.

Kävellen kannattaa liikkua ainoastaan vanhankaupungin ja sataman alueella.

Genovan Hop on Hop off bussi maksaa 1 päivältä 15 €. Genovan museokortti voi olla hyvä vaihtoehto, jos aikoo kierrellä Genovan monia korkeatasoisia museoita. Tärkeimmät kohteet eivät kuulu kortin vapaaseen sisäänpääsyyn, mutta kortilla saa niihin alennuksia. 1 päivän kortin hinta on 12 € ja maksamalla 3 € lisää, oikeuttaa kortti myös linja-autolla liikkumisen.

Genova on  melko sokkeloinen kaupunki ja kunnon kaupunkikartan hankkiminen onkin suositeltavaa.

Kaupungin korkeuserot ovat myös paikoin aika isot, mikä voi tuoda haastetta liikuntarajoitteisille ja lastenrattaiden kanssa liikkuville.

Genovassa ollessa kannattaa tutustua myös Spianata Castelettoon, jonne pääsee hyvin Piazza del Portello -aukiolta vanhankaupungin pohjoisosista.

Sieltä on hyvä ihailla satamaan ja merelle avautuvia näkymiä.

Kukkulalle voi nousta joko suoraan hissillä tai sitten menemällä ensin funikulaarilla Sant’Annaan ja kävelemällä sieltä alle vartissa Castellettoon.

Julkisten liikennevälineiden vuorokausilippu kelpaa myös hisseihin ja funikulaareihin tai sitten niihin voi ostaa irrallisia kertalippuja.

Alueelle on käytössä myös portaat, mutta nousu on jyrkkä ja matka on pitkä.

Piazza de Ferrari on Genovan vanhojen ja uusien osien välissä oleva keskusaukio. Sen huomattavimpia rakennuksia ovat Carlo Felice oopperatalo ja Palazzo della Nuova Borsa sekä lähistöllä oleva Mercato Orientale –kauppahalli.

Vanhakaupunki on kävelyaluetta. Siellä on monta paikkaa joihin kannattaa tutustua.

Alueella kulkee myös perinteinen kaupunkijuna, jonka kyydistä voi ihastella kaikki tärkeät paikat.

Palazzo Reale eli kuninkaallinen palatsi tarjoaa 6 € maksua vastaan tilaisuuden tutustua Genovan loiston aikaisiin kuninkaallisten asuintapoihin.

Palazzo Rosso on yksi kauneimmista palatseista Genovassa. Siellä on taiteen lisäksi ihailtavana upeita tiloja. Sisäänpääsy tähän palatsiin on 9 € ja audioguide maksaa lisäksi 5 €.

Ehdottomasti kannattaa kävellä Via Garibaldin palatsikadulla ja ihailla rikkaiden patriisisukujen rakennuttamia komeita palatseja, joita on vieri vieressä.

Via Garibaldin palatsit ovat muodostaneet museokompleksin, jossa voi tarkastella taidetta ja historiallisesti merkittäviä esineitä kuten Paganinin käyttämiä viuluja. Tämä 250 m pitkä kadunpätkä on UNESCOn maailman perintölistalla. Genovaa voidaankin kutsua taidekaupungiksi.

Piazza della Vittoria puistoaukiolla on riemukaari. Riemukaaren lähellä on kauppahalli, joka on myös kiinnostava paikka vierailla. Unohtaa ei myöskään kannata porttia kahdella tornilla, josta käydään vanhaan kaupunkiin.

Piazza Matteotti aukion edessä on upea Palazzo Ducale palatsi, joka toimii galleriana. Alueella on myös Matteo perheen palatseja, jotka nekin ovat kirkon fasadien tavoin mustavalkoisia sekä San Matteo kirkko.

Pieni vaatimattoman näköinen kirkko kätkee sisäänsä mielettömän kauneuden. Yhdistelmälippu palatsiin, Museo Correraan, arkeologiseen museoon sekä kirjasto Nazionale Marcianaan maksaa 25 €.

Cattedrale di San Lorenzo – Genovan tuomiokirkkoa pidetään yhtenä Italian kauneimpana ja sen epätyypilliset mustavalkoiset fasadit tekevät siitä myös ulkomuodoltaan erilaisen.

Kirkko ei ole ulkoapäin koristeellinen, mutta sen marmori vaihtaa väriä valon mukaan.

Kirkon torniin pääsee kipuamaan 5 €  hinnalla ja sieltä voikin ihailla edessä avautuvaa Genovaa. Museo del Teseorossa, joka sijaitsee kirkon hautaholvissa, kuten myös Museo Diocesanossa on nähtävänä paljon kirkkoon liittyviä uskonnollisia esineitä ja aarteita. Yhden aarteen kerrotaan olevan pyhä Garlin malja.  Näihin museoihin on erillinen sisäänpääsymaksu.

Genovassa on muitakin käymisen arvoisia kirkkoja; Santa Maria di Castellon kirkko,  Chiesa del Gesu jesuiittakirkko sekä pieni San Pietro in Banchi kirkko, jota ei kannata myöskään ohittaa. Kirkko kätkee sisäänsä upean koristelun.

Castello d’Albertis tai D’Albertisin linnassa toimii tällä hetkellä Museo delle Culture del Mondo, joka on maailman kulttuurien museo. Museo on kukkulalla, jonne pääsee hissillä. Museoon on 6 € sisäänpääsy. Linnasta on myös hienot näkymät alas satamaan. Linna sijaitsee lähellä Principen juna-asemaa.

Jos vaan on aikaa, voi hauska puolen päivän retki ympäristöön olla Reto Ferrovia Genova-Casella. Vanhalla junalla mennään ylös kukkulalle pieneen Casellan kylään. Matka suuntaansa kestää n. tunnin. Maisemat junasta ovat komeat, riippumatta kummalla puolella junaa istutkaan. Hinta menopaluu lipulle on 4,50 €/ suunta / hlö.

Hieman kauempana sijaitseva Staglieno Cimitero Monumentale hautausmaa on hyvin kaunis ja käymisen arvoinen paikka. Hautausmaalla on upeita monumentteja, jotka muistuttavat historian, kulttuurin ja taiteen suurista nimistä. Hautausmaalle järjestetään myös opastettuja kierroksia. Lisäksi se on suosittu kuvauspaikka ja kuvauksille on määritelty ehdot ja hinnat riippuen kuvien käyttötarkoituksesta, sekä kuvien ottamisen ajankohdan mukaan. Tänne emme valitettavasti ehtineet.

 

Pisa

Saavuimme Pisaan Genovasta. Mukavasti sujunut aamuinen junamatka kesti n. 2 h ja hintaa sille tuli 10,90 € kahdelta henkilöltä. Pisaan pääsee hyvin junalla eri puolilta Italiaa.

Jätimme matkalaukut juna-asemalle, jossa on matkatavaroiden säilytyspalvelu. Hintaa kahden laukun säilytyksestä tuli 10 €.

Pisa on suosittu päivä- ja kauttakulkukohde ja aseman tavarasäilytykseen olikin jono.

Myös juna-aseman läheisyydessä on muutama muukin paikka, jonne voi jättää matkalaukut säilytykseen.

Kaupunki on kompakti ja melko pieni. Kaikki merkittävimmät nähtävyydet sijaitsevat melko lähekkäin toisiaan.

Pisa on tunnettu kaltevasta tornistaan ja torni onkin ehdoton päänähtävyys.  Olimme varanneet vierailuun reilun puoli päivää ja se riitti hyvin tälle vierailulle.

Pisa Centrale juna-asema on melko kaukana Pisan tornista ja vanhasta kaupungista. Parhaiten tornille pääsee juna-asemalta menevillä linja-autoilla, joita kulkee n. 10 minuutin välein. Lipun hinta on paikallismaksu 1,50 €. Lippuja ostetaan poikkeuksellisesti joko linja-autosta tai aseman sivussa olevasta lippuautomaatista. Lippu on voimassa 70 minuuttia.

Toinen vaihtoehto on ottaa taxi, tai vuokrata juna-asemalta polkupyörä. Hyvä vaihtoehto liikkumiseen vanhankaupungin ulkopuolella onkin pyöräily. Pyörällä liikkuminen on kaupungissa yleistä, ja Pisassa onkin paljon pyörävuokraamoita.

Kaupungin keskustassa ei ole paljon liikennettä, mutta vanhankaupungin muurien takana etäisyydet ovat pitkiä ja liikennettä on enemmän.

Pisassa on mahdollista osallistua 15 € maksavaan Hop on Hop off kierrokseen, mutta kaupunki on sen verran pieni, että sen kiertää helposti kävellenkin.

Pisan keskustan jakaa kahtia Arno joki. Juna-asema ja uusi keskusta on joen toisella puolella ja toisella puolella on sitten vanhakaupunki ja tuomikirkko sekä kuuluisa Pisan torni.

Joen vastarannalla sijaitsee erittäin kaunis ja erikoinen, melko pieni Chiesa di Santa Maria della Spina kirkko.

Kirkon sisään kannattaa mennä katsomaan Pisanon Madonna ja lapsi veistosta. Kirkkoon on pieni 1,50 € sisäänpääsymaksu. Kirkko ei ole yhtä häikäisevä sisältä kuin se on ulkoapäin.

Uudella puolella jokea sijaitsee  Palazzo Agostinia vastapäätä Palazzo Blu, joka toimii tällä hetkellä taidegalleriana.

Ihmeiden aukio eli Campo dei Miracoli on tärkein turistikohde Pisassa.

Sinne kuljetaan kauniin portin kautta. Siellä on mm. Pisan kuuluisa kalteva torni. Kuvista katsottuna ei todellakaan saa käsitystä, miten vinossa kuuluisa torni oikeasti on.

Toriniin pääsee vierailemaan, mutta vain 40 henkilöä kerrallaan. Alle 8-vuotiailta on pääsy evätty torniin ja alle 18-vuotiaat pääsevät sinne ainoastaan aikuisen seurassa.

Torniin täytyy kavuta 294 askelmaa spiraalinmuotoisessa portaikossa. Torniin kannattaa ehdottomasti hankkia lippu etukäteen netistä tai sitten täytyy varautua jonottamaan tosi pitkään.

Torniin ei saa ottaa mukaan laukkuja tai kasseja, vaan ne jätetään tornin alla olevaan säilytykseen. Sisäänpääsy Pisan kaltevaan torniin maksaa 18 € ja sisäänpääsyt ovat aina ½ tunnin välein.

Kaltevan tornin lisäksi Pisassa on myös paljon muutakin katsottavaa.

Aukiolla on Baptistery di San Giovanni eli kastekappeli, joka on mielenkiintoinen erikoisen pyöreän muotonsa takia.

Jos sattuu onnistamaan, voi kuulla kuoroharjoitukset upeassa akustiikassa. Meitä ei onnistanut tällä kertaa. Sisältä kappeli oli melkoisen mitäänsanomaton.

Aukiolla on Cattedrale Pisa eli tuomiokirkko.  Kirkkoon ei ole pääsymaksua, mutta jos haluaa lainata audioguiden, on sen hinta 2 €. Kirkon ulkopuoli on koristeltu vaaleanpunaisella, valkoisella ja vihreällä marmorilla.

Katedraali on erikoinen, koska siinä on vaikutteita arabialaisesta kulttuurista. Kirkossa on myös upea Giorgio Vasarin fresko viimeisestä tuomiosta.

Lisäksi kirkossa on Galileon lamppu, joka antoi hänelle oivalluksen Galilei-invarianssi periaatteesta.

Yhteen kirkon kupoleista on mahdollista kiivetä, mutta sinne on 463 askelta. Paikasta on upeat näkymät Pisaan. Kiipeäminen torniin on ilmaista.

Näkemisen arvoinen on myös Camposanto eli pyhä hautausmaa, jossa kerrotaan olevan maata Golgatalta. Kuuluisia ja kauniita ovat hautakammiot, johon ylhäiset pisalaiset aikoinaan haudattiin. Sivulla on myös kolme kappelia.

Aukiolla on myös kaksi museota. Museo delle Sinopie eli freskomuseo, joka esittelee Camposanton seiniä aiemmin koristaneita maalauksia.

Samalla sivustalla on Museo dell’Opera del Duomo eli tuomiokirkon museo, jossa on tuomiokirkon taidetta näytillä.

Näihin myydään lippuja erikseen tai sitten yhdistelmälippuna. Lippu yhteen kohteeseen maksaa 5 €, 2 kohteeseen 7 €, 3 kohteeseen 8 € ja kaikkiin neljään kohteeseen 9 €.

Noin 400 metrin päässä Ihmeiden aukiosta kohoavat muinaisen Terme di Neronen rauniot.

Kylpylän jäännökset ovat ensimmäiseltä vuosisadalta. Se on Pisan ainoa Rooman valtakunnan ajoilta säilynyt monumentti.

Vanhassa keskustassa voi vierailla markkinoilla, jossa on myynnissä kaikenlaista matkamuistokrääsää. 

Museo Nazionale di San Matteossa on merkittävä kokoelma pisalaista veistostaidetta, sekä Pisan alueen uskonnollista esineistöä.

Vanhassa kaupungissa Piazza dei Cavalier eli Ritariaukiolla on kauniita kirkkoja ja muita rakennuksia. Aukion rakennuksista edukseen erottuvat Palazzo dell’Orologio ja Palazzo dei Cavalier, jossa toimii osia Pisan yliopistosta sekä Chiesa di San Michele in Borgo kirkko.

Aukiolla on myös Santo Stefano dei Cavalieri eli pyhän Tapanin kirkko, jonka sisustus on hieno. Lisäksi aukiolla on  Santa Maria del Fiore -katedraalin tornit, jotka on yhdistetty holvikaarella toisiinsa.

 

Firenze

Iltapäivällä jatkoimme matkaa kohti Firenzeä. Junamatka Pisasta Firenzeen kesti hieman reilun tunnin. Matka sujui mukavasti, vaikka emme tunnin matkalla Scrabblea ehtineet pelatakkaan. Junamatkan hintakaan ei ollut kovin suuri, vain 8,70 €/ kaksi henkilöä.

Firenzen juna-asema on aivan kaupungin sydämessä.

Nopeimmin ja kätevimmin Firenzessä liikkuu jalkaisin.

Jos hotelli on joen toisella puolella Oltarnossa, on paras ottaa taxi tai sitten käyttää Firenzen kattavaa bussiverkostoa, johon saa lippuja T-kioskeista.

Kertalipun hinta on 1,50 € ja se leimataan bussiin noustessa. Kertalippu on voimassa 1½h.  Lisäksi on myynnissä 10 kerran lippusarja.  Yöbusseihin on erilliset liput, jotka maksavat 5 euroa per matka. Firenzessä on käytössä myös 2 raitiovaunulinjaa, jotka kulkevat juna-asemalta kaupungin ulkopuolelle. Toisella linjalla pääsee myös lentokentälle.

Kuten monessa muussakin Italian kaupungissa taxin saa tolpilta ja asemilta tai ne pitää tilata puhelimella, lennosta ei juurikaan saa taxeja. Firenzessä ei suositella pyöräilyä, mutta kaupungista on mahdollista vuokrata kaupunkipyörä.

Firenze ei ole kovin suuri kaupunki, mutta sokkeloinen se on. Kannattaakin hankkia kunnon kartta ja pysyä ns. turistireiteillä.

Olemme vierailleet Firenzessä aiemminkin, mutta paikassa on niin paljon nähtävää, että yhdellä kertaa ei millään ehdi nähdä kaikkea.

Edellisellä kerralla matka oli lyhyempi, joten nyt meillä oli aikaa paneutua kaupunkiin hieman tarkemmin.

Firenzen nähtävyystarjonta/ niihin lippuja sekä palveluita myyviä tahoja on useita. Kannattaakin siis vertailla eri nettilippujen myyjien sivuja. Koska nähtävyyksistä voi joutua helposti maksamaan useita euroja ylimääräistä, kannattaakin aina valita käyntikohteiden Official web sitet, joista saa oikeimman tiedon ja edullisimman hinnan.

Firenze on suosittu vierailukohde kaikkina vuodenaikoina, joten varaudu jonottamaan nähtävyyksiin tai hanki liput etukäteen.

Aivan juna-aseman lähellä on Santa Maria Novella kirkko.

Vaatimattoman oloinen kirkko kätkee sisäänsä monia mestareiden töitä. Sisäänpääsy kirkkoon on 7,50 € henkilöltä.

Firenzessä on myös muita upeita kirkkoja.

Oltrarnassa on Santa Maria della Carmine kirkko, jossa on kuulemma kauniita freskoja. Toinen kirkko, joka voisi olla näkemisen arvoinen, on San Miniato al Monte. Näihin ei vain aikataulumme tällä vierailulla taipunut.

Hieman turistireittien ulkopuolella sijaitsee Basilica di Santa Croce kirkko, joka on upea ulkopuolelta, mutta sisäpuolelta se on muihin Italian kirkkoihin nähden kovin vaatimaton.

Merkittäväksi tämän kirkon tekee sen kuuluisat haudat. Kirkosta löytyy mm. Michelangelon, Galileon ja Machiavellin hautapaikat  sekä Giotton näyttävät freskomaalaukset. Santa Croce on monumentaalikompleksi, joka sisältää kirkon, Pazzin kappelin, oopperamuseon, Cenaclen sekä kolme luostaria. Hintaa vierailulle tulee 8 € + 1,50 € audioguide.

Samalla suunnalla sijaitsevalta Piazza Lorenzo Ghiberti aukiolta löytyy Sant Ambrogion kauppahalli ja tori, joissa vierailee ja käy ostoksilla paljon paikallisia ja siellä myös hinnat ovat turistialueita selkeästi halvempia.

Firenzessä on toinenkin kauppahalli  Mercato Centrale di Firenze, joka on selvästi suunnattu enemmän turisteille.

Samalla alueella oleva Mercato nuove on täynnä pieniä nahka- ja matkamuistokojuja.

Kauniin alueen päänähtävyys on Fontana del Porcellino eli villisikaa esittävä pieni suihkulähde. Villisian kärsä on kulunut ihmisten kosketuksista.

Koskettamalla villisian kärsää matkailijat palaavat uudelleen Firenzeen. Näin tein viimme kerralla, mutta nyt se jäi väliin.

Toinen siihen liittyvä, onnea tuottava rituaali on kolikon asettaminen sian suuhun. Tarkoituksena on, että kolikko putoaa ritilöiden välistä suihkulähteen pohjalle.

Aivan läheisellä Piazza dei Ciompi aukiolla on myös Mercato dei Pulci kirpputori, jossa on kaupan antiikki- ja keräilytavaroita.

Piazza della Duomolla sijaitseva Firenzen tuomiokirkkoa,  Santa Maria del Fiore kirkkoa pidetään yhtenä maailman upeimmista kirkoista, eikä turhaan.

Kirkko on ulkoapäin upea, mutta sisältäpäin se jää melko vaisuksi, komeaa kupolin sisämaalausta luukuun ottamatta.

Kirkon ympärillä onkin valtava kuhina ympäri vuoden. Itse kirkkoon on ilmainen sisäänpääsy, mutta jos haluaa kiivetä 463 askelmaa kupoliin, täytyy siitä maksaa erikseen. Kerrallaan kupoliin pääsee vain 16 ihmistä, joten liput kannattaa hankkia etukäteen.

Alle 12-vuotiaat eivät pääse kiipeämään kupoliin. Kupolista on upeat panoraamanäkymät ympäri Firenzeä, mutta sinne kiipeäminen ahtaita portaita ja kulku kapeilla käytävillä käy työstä.

Samoin tuomiokirkon kellotorniin Campanile di Giottoon on mahdollista kiivetä ja ihailla sieltä ympärillä olevaa kaupunkia.

Askelmia on 414. Torniin on erillinen pääsymaksu.

Kirkon yhteydessä on muutama muu maksullinen osa, kuten Museo dell’Opera del Duomo –museo, joka sijaitsee aukion toisella puolella. Siellä voi tutustua katedraalin alkuperäisiin taideteoksiin, jotka on yleisissä tiloissa nykyään korvattu kopioilla.

Kirkkokompleksiin kuuluu myös  San Giovannin battisterosta eli kastekappeli, joka sijaitsee viereisellä aukiolla. Yhteislipulla 18 € pääsee kaikkiin kirkon maksullisiin osiin.

Piazza della Repubblican ympärillä on useita kahviloita ja ravintoloita, mutta niissä hinnat ovat melkoisen suolaisia.

Kannattaa siis katsoa hinnat ennekuin tilaa mitään. Aukion ympärillä on myös useita kauppoja ja torilla on viikonloppuisin markkinat.

Palazzo Mwdici Riccardi on myös käymisen arvoinen kohde. Palatsissa voi tutustua Medici perheen elämään. Kannattaa osallistua englannin kieliseen opastettuun kierrokseen, sillä silloin pääsee moneen sellaiseen paikkaan, jonne peruslipulla ei pääse.

Palatsissa on mieletön määrä erilaisia taideteoksia  ja Medici suvun aarteita.

Palatsin sisällä on Cappella di Benozzo, joka on täynnä renessanssiajan mestariteoksia, etenkin freskoja.

Kappeliin päästetään vain 10 ihmistä kerrallaan viideksi minuutiksi, ja tarkan ajan voi varata palatsin lippukassalla.

Palatsi on kesäkuukausina avoinna kaikkina muina päivinä aamusta keskiyölle, paitsi torstaisin.  Lippuja on saatavana erilaisina komboina palatsiin, mutta kaikenkattava lippu maksaa 18 €/henkilö.

Ehdottomasti kannattaa tutustua myös Cappelle Medicee eli Medici suvun hautapaikkaan. Kappeli on todella upea sisältä ja siellä on useita Michelangelon veistoksia. Sisäänpääsy kappeliin maksaa 7 €. Piazza San Lorenzo -aukion laidalla on myös upea San Lorenzon kirkkokompleksi, joka käsittää kirkon, museon ja Biblioteca Medicea Laurenziana kirjaston. Yhdistelmälippu näihin maksaa 8,50 € ja pelkkä sisäänpääsy kirkkoon maksaa 6 €.  Kirjasto on avoinna ainoastaan silloin kun siellä on esillä joku näyttely.

Piazza della Signoria on mainio paikka ihailla kopioita kuuluisista veistoksista. Samalla aukiolla sijaitsee Galleria degli Uffizi taidemuseo. Museossa on esillä useita renessanssitaiteen helmiä.

Aukiolla sijaitsee myös Palazzo Vecchio palatsi. Palatsin tornista – Torre di’Arnolfo on erinomaiset näkymät Firenzen kaikkiin osiin.

Taiteen lisäksi koko rakennus on sisältä kuin taideteos.

Lisäksi Museon korkeimmalta kohdalta on upea näköala Ponte Vecchion sillalle.

Tänne kannattaa suunnistaa heti aamusta, jotta pääsee ihailemaan paikkoja ennen päivän todella suurta yleisömassaa. Lipun hinta museoon on 20 €.

Galleria degli Uffiziin yhdistetty Palazzo Pittin palatsin ja Giardino di Bobolin puutarhan 38 € yhdistelmälippu voi olla järkevä hankinta, jos aikoo vierailla myös näissä paikoissa Firenzen vierailulla.

Firenzessä on tarjolla paljon laadukkaita museoita ja jos aikomus on kierrellä ja hyödyntää myös muuta Firenzen museotarjontaa, kannattaa laskea, josko Firenzen 85 €/ 72 h Firenzecardi olisi kannattava hankinta. Mikäli korttiin maksaa 7 € lisää voi kortilla käyttää myös julkisia liikennevälineitä.

Pyhän Markuksen kirkko – Basilica di San Marco sijaitsee Piazza San Marcon aukiolla. Sisäänpääsy kirkon museoon on 4 €. Samalla aukiolla on myös Galleria dell Accademia museo, jossa on nähtävänä alkuperäinen David patsas. Museoon sisäänpääsy on 8 €.

Ponte Vecchio on se kuuluisa ja kuvattu Arno joen ylittävä silta.

1500-luvulta lähtien sillalla on saanut myydä vain kultaa ja timantteja.

Vielä nykyäänkin kaikki siltaa reunustavat rakennukset ovat kulta- ja jalokiviliikkeitä. Paras paikka kuvata silta on viereiseltä Ponte Santa Trinita sillalta. Erityisen kaunis silta on ilta-aikaan.

Piazzale Michelangiolossa on näköalapaikka, josta voi ihastella Firenzeä. Paikka on suosittu auringonlaskun ihailijoiden keskuudessa.

Sinne pääsee parhaiten bussilla 12 tai 13.

Joen toisella puolella sijaitsevassa Oltrarnassa ei ole juurikaan mitään kummallista katsottavaa.

Alueena Oltrarna on turisteiltaan huomattavasti rauhallisempi kuin Arno joen toinen puoli. Tällä alueella on enimmäkseen kahviloita ja ruokapaikkoja, joiden hinnat ovat selvästi halvempia kuin turistialueiden hinnat.

Ainoat merkittävät nähtävyydet ovat Ponte Vecchio sillalta hieman eteenpäin oleva Palazzo Pitti palatsi, jossa on useita museoita ja paljon taidetta.

Vierailijoilla on mahdollisuus nähdä myös kuninkaalliset huoneistot sekä Museo delle Carozzessa olevan kokoelma kuninkaallisia vaunuja. Harmillisesti vaunumuseo oli juurikin remontissa vierailuajankohtanamme. Yhteislipunhinta museoihin on 16 €. Palatsia ympäröi kaunis puutarha, jonne on erillinen 10 € pääsymaksu.

Jos ei halua kuluttaa aikaa ja jalkoja, hyvä vaihtoehto on Firenzen Hop on Hop of bussi, joka maksaa 23 €/ hlö / vuorokausi. Lisäksi on ostettavissa 2 ja kolmenpäivän Hop on Hop off lippuja.

Ihana Firenze ja niin paljon ihailtavaa. Nyt nukkumaan ja kohti Riminiä.

Matkailua maailmalla

Junailua Italia osa 1: Milano – Torino

Milano – Torino – Genova – Pisa – Firenze – Rimini – San Marino – Bologna – Padova – Venetsia – Verona – Bergamo – Como

 

Junamatkailua Pohjois-Italiassa

Olimme ostaneet menopaluulennot Helsingistä Milanoon. Tällä kertaa halvimmaksi tuli tehdä 13 päivän pituinen rengasmatka: Milano-Torino-Genova-Pisa-Firenze-Rimini-San Marino-Bologna-Padova-Venetsia-Verona-Bergamo-Como-Milano.

Italiassa siirtyminen paikasta toiseen on kätevintä junilla. Niillä liikkuminen kaikkialla maassa on varsin edullisesta ja nopeaa.

Italiassa on kaksi junayhtiötä, joten junia kulkee hyvinkin tiheään eri paikkojen välillä. Tarjolla on myös hyvin erihintaisia lippuja. Lippuja saa joko asemien lipunmyynnistä tai sitten lippuautomaateista.

Olimme ostaneet suurimman osan lipuista etukäteen netistä. Varsinkin suurnopeusjunien paikat kannattaa varata hyvissä ajoin.  Junalippujen osto netistä on kätevää. Junaliput täytyy leimata lähes aina ennen junaan menemistä, asemalla olevissa automaateissa. Kannattaa myös katsoa, onko etukäteen ostettu lippu sellainen, joka täytyy koodilla vielä lunastaa aseman automaatista.

Italian junapassin hinta on 127-240 €/hlö riippuen matkustuspäivien määrästä. 8 pv lippu olisi maksanut tuon 240 € tai  Global Interrail passi 15 pv 339 €.

Nyt me saimme yksittäin ja tarjouksista sekä eri alennukset hyödyntäen ostettua kahden hengen kaikki junaliput yhteensä 266,40 €. Eli kannattaa katsoa etukäteen reitti ja laskea eri lippu- ja reittivaihtoehdot, koska niissä on hurjia hintaeroja. Junapasseihin joutuu myös usein ostamaan ja varaamaan istumapaikat erikseen, mikä nostaa vielä niiden kokonaishintaa.

Italian rautateillä on käytössä useita eri junatyyppejä. Regional junissa ei ole mitään tarjoiluja, eikä nettiyhteyttä, joten varaa omat eväät ja juomaa mukaan. Sen sijaan Intercity, Eurocity ja Italon junissa on tarjoilukärry ja usein myös nettiyhteys.

Matka-aikaa ja hintaa kannattaa vertailla ennen lippujen ostoa, koska vaikka Regional junat ovat ”hitaita junia”, eivät ne välttämättä lyhyillä matkaväleillä häviä nopeille ja kalliimmille Intercity ja Eurocity junille juurikaan.

Jos matka-aikaa tulee 10 minuuttia enemmän ja hintaa säästää  kymmeniä euroja, ei se lomalla haittaa. Lisäksi kummallakin junayhtiöllä on omat suurnopeusjunat, joilla matka taittuu isojen kaupunkien välissä nopeasti ja vaivattomasti. Matkustusmukavuus näissä junissa on erinomainen.

Löysin myös hyvän Appin käyttöön. Visitacity App on oikeasti hyvä ja informatiivinen. Sillä voi suunnitella ja suunnistaa hyvin eri kohteissa ja kaupungeissa. Ohjelmassa valitset kaupungin ja suunnittelet matkareitit ja käyntikohteet sillä. Ohjelma antaa aikataulun, reittiohjeet, tiedot nähtävyyksistä yms…. Ainakin matkallamme kaikkiin kaupunkeihin oli saatavissa tuo App ja hyvin toimi.

Julkisenliikenteen- lippuja saa yleisesti Italiasta kaikista T-merkillä (Tabaccherie) varustetuista kioskeista ja kahviloista, ja niitä myydään usein rautatie- ja linja-autoasemilla ja joidenkin raitiovaunupysäkkien edessä olevista automaateista.

Liput on muistettava leimata liikennevälineisiin mennessä. Italiassa myös tarkastetaan lippuja melko usein, joten matkaa ei kannata pilata pummilla matkustamiseen.

Pienenä vinkkinä myös; käteistä kannattaa olla mukana, sillä jotkut pienemmät kaupat ja taxit operoivat vain rahalla.

 

Milano

Lensimme Helsingistä Milanoon Maipensan lentokentälle. Lentoasemalta pääsee melko nopeasti ja vaivattomasti keskustaan rautateitse, linja-autolla tai taxilla. Junalla on helppo tulla keskustaan, sillä päärautatieasema sijaitsee aivan keskustassa.

Malpensa Express juna kulkee noin puolen tunnin välein ja matka kentältä keskustaan kestää n. 50 minuuttia ja maksaa 13 euroa suuntaansa.

Bussi on halvempi, mutta hitaampi vaihtoehto kuin juna. Yhdensuuntainen lippu maksaa 8 € ja menopaluu 14 €. Taxi sen sijaan on kallis ja ruuhkien takia se voi olla myös hidas vaihtoehto. Kiinteähintainen taximaksu Malpensan ja keskustan välillä on noin 95 €.

Tietysti juurikin meidän matkustuspäivänä oli lentokenttäjunan pistelakko ja jonot busseihin mielettömät.

Milanon keskusrautatie- asemalta Milano Centrale F.S on hyvä metroyhteys kaikkialle kaupunkiin.

Juna-asema on valtava ja sen ympärillä pyörii kaikenlaista porukkaa. Ei siis mitenkään mukavan oloinen paikka. Tavaroista kannattaakin pitää hyvä huoli.

Positiivisena kommenttina Milanosta täytyy sanoa, että se on todella siistiytynyt edellisestä käynnistämme siellä.

Milanossa, jos missä kannattaa hankkia päivän, kahden tai kolmen Milano Card tai Milano Pass. Milano Pass on voimassa 48 h ja sen hinta on 69 €. Hinta sisältää Hop on Hop off kyydin sekä paljon alennuksia ja sisäänpääsyt kaikkiin tärkeisiin kohteisiin opastuksella. Milano Card päivän kortti maksaa 11 € ja 2 päivän kortti 17 €. Kortin voi ladata etukäteen kännykkään. Kortti mahdollistaa liikkumisen julkisilla ja kyydin lentokentältä Milanoon + pääsyn moniin nähtävyyksiin sekä useita etuja myös lentokentällä.

Milano on iso miljoonakaupunki,  jossa liikkuu parhaiten metrolla.

Milanon keskusta on suhteellisen pieni ja siellä voikin hyvin liikkua kävellen. Myös keskustan alueella raitiovaunu on kätevä tapa liikkua.

Kauemmaksi mentäessä kannattaa turvautua metroon tai bussiin.

Julkisenliikenteen lippuja saa metroasemilta ja niitä voi ostaa automaatista tai luukulta. Kertamatka maksaa 2 € ja vuorokausilippu 7 € myynnissä on 48 tuntia voimassa oleva lippu ja iltalippu. Huomioida kuitenkin kannattaa, että matkalaukuille tulee ostaa oma erillinen lippunsa, jos se on isompi kuin lentolaukku. Matkalaukun lipun hinta on 1,50 €.

Milanossa taxit eivät italialaiseen tyyliin ota matkustajia kyytiin kadulta, vaan sellaiseen noustakseen on mentävä tolpalle tai tilattava taksi paikalle. Taxit ovat Milanossa myös aika kalliita. Taxi alkaa laskuttaa matkasta heti tilauksesta. Viiden kilometrin matkalle hintaa tulee n. 13 €, ja 10 kilometrin matka maksaa noin 20 €. Milanossa kannattaa myös varmistaa, että taksi on virallinen. Nykyisen trendin mukaan myös Milanossa voi vuokrata kaupunkipolkupyörän tai sähköpotkulaudan. Sähköpotkulautoja oli yllättävän vähän liikenteessä, verrattuna Euroopan muihin isoihin kaupunkeihin.

Duomo di Milano eli Milanon tuomiokirkko hallitsee komealla ulkomuodollaan Piazza del Duomo aukiota.

Tuomiokirkko on erittäin suosittu vierailupaikka. Komeampi ulkoa, kuin sisältä.

Vierailuhinta kirkkoon vaihtelee 8-17 € välillä, riippuen minkälaisen lippukombinaation hankkii.

Kirkon katolle on mahdollista päästä ihailemaan Milanoa. Hinta sinne on 17 € yhdessä kirkkovierailun kanssa, hissikyydillä. Portaita kavuten katolle pääsee hieman edullisimmin.

Toinen vaihtoehto ihailla toria ja maisemia on vierailla Tuomiokirkon vieressä olevan Galleria Vittorio Emanuele II –ostoskeskuksen jollakin terassilla, josta on myös hyvät näkymät aukiolle. Vieressä sijaitsee tuomiokirkon museo, jossa vierailu sisältyy kaikkien tuomiokirkon lippujen hintaan.

Milanossa on myös toinen näkemisen arvoinen kirkko Santa Maria Presso di San Satiro. Kirkko on aivan Duomon lähellä. Itse kirkko on pieni, mutta sen upea optinen illuusio, joka näkyy alttarin takana, tekee siitä mielenkiintoisen vierailukohteen.

Tuomiokirkon aukiolta pääsee helposti tutustumaan ydinkeskustan muihin osiin. Hyvä reitti on ostoskeskuksen läpi kulkeva reitti, joka vie La Scala Milanoon eli Milanon oopperataloon. Mikäli haluaa vierailla oopperassa ja sen museossa kannattaa katsoa aukioajat ja mahdolliset vierailupäivät etukäteen oopperan sivuilta. Lipun hinta on  9,75 € / hlö.

Vaikka shoppailuihmisiä emme olekaan piti ihan vaan uteliaisuutta käydä katsomassa Quadrilatero della Moda ja erityisesti Via Monte Napoleonel, joka on Milanon ja maailman muodin mekka.

Kauppakatuja oli myös muualla Tuomiokirkon ympäristössä. Myös Galleria Vittorio Emanuel II tavaratalon upea lasikatto ja käytävä piti käydä kurkkaamassa.

Kauppakeskuksen lattiassa oleva mosaiikkinen härkä vetää ihmisiä luokseen.

Uskomuksen mukaan pyörimällä sen sukuelinten kohdalla oikealla kantapäällä, hävittää se pahat henget. Pyörijöitä paikalla riitti jonoksi asti.

Kannattaa myös vierailla Palazzo Realessa eli kuninkaallisessa palatsissa, jossa on upeiden tilojen lisäksi esillä paljon taidetta. Hinta palatsiin on 14 €/ hlö.

Jos haluaa käydä katsomassa Leonardon Viimeistä ehtoollista Santa Maria delle Graziessa kannattaa sinne mennä joko bussilla tai metrolla.

Kuuluisaa Il Cenacolo tai L’Ultima Cena  maalausta ei kannata lähteä katsomaan ilman ennakkoon ostettua lippua.

Sisäänpääsyä rajoitetaan ja lippu pitää olla hankittuna etukäteen. Maalaus oli todellakin näkemisen arvoinen.

Milano on niin iso kaupunki, että sieltä löytyy vaikka mitä. Siellä on myös museoita ja taidetta tarjolla sitä kaipaaville.

Naviglin pääpaikat ovat kanavan rannoilla ja muutamalla sivukadulla, ja eniten täällä on turisteja ja paikallisia kuukauden viimeisen sunnuntain antiikki- ja keräilymarkkinoiden aikaan.

50 minuutin veneajelu Milanon kanaaleissa maksaa 15 €/ henkilö. Se voi olla myös erilainen kulma nähdä ja tutustua Milanoon. Kanaalien varsilla on paljon ravintoloita ja kahviloita. Erityisessä suosiossa ne ovat iltaisin, jolloin voi nauttia melko edullisen 9 € italialaisen bufeen viineineen. Kuuluisaa Panserotti Luini leipomoa ei myöskään kannata ohittaa. Sieltä saa kuulemma Milanon parhaat pikkusyötävät. Milanossa on myös paljon katutaidetta nähtävillä.

San Lorenzo -nimiset pylväät ovat hyvä paikka levähtää hetkinen. Näiden takana sijaitsevat pizzeriat ovat eräitä kaupungin parhaita, ja kadun varrella on myös runsaasti drinkkipaikkoja, joiden hinnat ovat yleensä huokeampia kuin aivan keskustassa.

Sforza Castel linnakkeelle on ilmainen sisäänpääsy. 10 € sisäänpääsy veloitetaan erikseen, mikäli mielii katsomaan linnan monia museoita, joissa nähtävänä on laajasti erilaista taidetta.

Jos haluaa tutustua Milanon muihin, hieman erilaisiin kaupunginosiin voi olla järkevää hypätä Hop on Hop off bussin kyytiin, jonka hinta on 22 €/1 päivä.

Bussi kiertää perus turistipaikkojen lisäksi myös Milanon uudempia osia.

Milano on melko keskeinen paikka, josta on nopeaa ja helppoa singahtaa lähistön tai vaikka hieman kauempanakin oleviin paikkoihin päiväretkelle.

 

Torino

Otimme aamusta  Milano Centralesta junan kohti Torinoa. Matka-aika oli 1 h ja sen hinnaksi tuli 19,80 € yhteensä. Saavuimme Torinoon Porta Nuovan juna-asemalle, joka on todella iso asema ja keskeinen liikenteen solmukohta. Se sijaitsee aivan keskustassa ja useat keskeiset paikat ovatkin sen läheisyydessä.

Torinossa on myös toinen juna-asema Porta Susan, joka on myös vilkas asema ennen keskustassa olevaa Porta Nuovan asemaa.

Koska Italiassa junalla liikkuminen on kätevää ja edullista, käyttää sitä liikkumiseen valtava määrä ihmisiä, eli kaikki juna-asemat ovat hyvin vilkkaita.

Torinon julkinen liikenneverkosto on hyvin toimiva ja se muodostuu raitiovaunuista, linja-autoista ja yksilinjaisesta metrosta. Lippuja saa kaikista T-merkillä varustetuista kioskeista ja kahviloista, ja niitä on myynnissä myös rautatieasemilla. Yksi 100 minuuttia voimassa oleva lippu maksaa 1,70 €. Päivälippu maksaa 4 € ja lisäksi on tarjolla myös erilaisia sarjalippuja.

Torinossa ei ehkä kannata vuokrata kaupunkipyörää, sillä osa vanhankaupungin kaduista on niin kapeita ja kansoitettuja, että siellä ei kannata pyörällä yrittää kulkea.

Taksilla liikkuminen on Torinossa edullisempaa kuin Suomessa. Taksiasemia on suurilla keskustan aukioilla ja rautatieasemien yhteydessä.

Piazza Castello aukion ympäristössä on Torinon merkittävimmät nähtävyydet.

Palazzo Madama on Torinon yksi hienoimmista rakennuksista jonka sisällä on museo ja loisteliaita palatsin huoneita. Sisäänpääsynhinta on 10 €/hlö.

Museo on osa Musei Reali di Torinoa, johon kuuluvat kuninkaallinen palatsi, Sabaudan galleria, arkeologinen museo ja kuninkaallinen kirjasto. Koko museokompleksi kuuluu UNESCOn maailmanperintöluetteloon.

Palazzo Reale di Torino on kuninkaallisten palatsi, jota hallitsi aikoinaan Savoyn suku.

Kuninkaallisessa palatsissa riitti katsottavaa ja kuvattavaa. Paikka oli kerrassaan häikäisevä.

Olimme myös aikaisin liikenteessä, joten saimme kuvata ja kierellä rauhassa, ilman suurempaa turistiryysistä.

Muutenkin meno Torinossa oli paljon verkkaisempaa ja turvallisemman oloista kuin Milanossa. Toki porukkaa pyöri joka paikassa sen verran, että tavaroista kannatti täälläkin pitää huoli.

Torinon Armeria Reale on yksi maailman tärkeimmistä entisaikaisten aseiden ja haarniskojen kokoelmista.

Tämä pitää varmasti paikkansa, sillä olemme vierailleet useiden linnojen vastaavissa ja kyllähän tämä oli huikea. Kokoelma on todella kattava ja laaja.

Myös puitteet näyttelylle olivat upeat.

Lisäksi vieressä oleva kirkko Real Chiesa di San Lorenzo on upea sisältä. Sinne kannattaa ehdottomasti mennä, eikä hintakaan 12 €/ hlö ole kohtuuton kaikkeen näkemiseen.

Palatsin yhteydessä on myös kaikille avoinna oleva puutarha.

Palazzo Realen vieressä sijaitsee Duomo di Torino tuomiokirkko, jossa Torinon kuuluisa käärinliina on silloin tällöin nähtävissä – viimeksi 2015. Nyt nähtävillä oli vain kopio siitä… mutta mahtava sekin!

Itse kirkko on kyllä ilman käärinliinojakin ihan ok nähtävyys.

Piazza Vittoria Veneto aukion katettujen käytävien alla on sunnuntaisin antiikkia ja keräilytavaraa myyviä kojuja.

Valtavalla Piazza della Repubblica toriaukion vieressä on kauppahalli Antica Tettoia dell’Orologio, joka on mielenkiintoinen vierailupaikka.

Jos haluaa vierailla tasokkaissa kauppahalleissa kannattaa suunnata Torinon kahteen Eataly brändin kauppahalliin.

Torino on iso kaupunki ja sen tarjonnasta löytyy varmasti jokaiselle jotakin.

Torinossa on paljon erilaisia museoita ja hyvät shoppailumahdollisuudet ja vielä lisää palatseja sekä kirkkoja.

Siellä on Milanon tapaan paljon kuuluisten ketjuliikkeiden kauppoja, tunnettujen merkkivaatteiden suuria myymälöitä ja tavarataloja.

Torinossa on ihmisiä liikkeellä aamusta iltaan ja myös täällä voi nähdä paikallisia passeggiata iltakävelyllä.

Yksi mielenkiintoinen nähtävyys on Torinon vanhan kaupungin laidalla, lähellä markkina-aluetta, Rooman valtakunnan ajalta peräisin oleva Porta Palatina.

Torinon läpi virtaa Po joki. Joelle tehdään myös risteilyitä. Joen toisella puolella ei ole paljon muuta nähtävää, kuin Monte dei Cappuccini kukkulalla oleva upea kirkko ja pieni museo.

Joen toisella puolella on myös ylhäällä kukkulalla oleva Parco della Rimembranza puisto, missä on Basilica di Superga kirkko. Kukkulalle pääsee  Stazione di Sassi asemalta kerran tunnissa.

Viikonloppuisin voi myös hypätä historiallisen linjan 7 raitiovaunuun, joka tekee aiemmin käytössä olleen Circula G reitin kaupungin nähtävyyksille. Historiallinen reitti alkaa Gran Madresta ja maksaa 1,50 €  tai kyytiin voi nousta normaalilla päivälipulla.

Stazione di Sassi asemalta voi kerran tunnissa nousta ylös Parco della Rimembranza puistoon  historiallisella Sassi Superga raitiovaunulla. Kyyti ylös maksaa 6 €/hlö ja matka kestää n. 20 min.

Puistossa on Basilica di Superga kirkko, joka on muistopaikka Italian lentoturmassa 1949 kuolleelle jalkapallomaajoukkueelle. Sisäänpääsy kirkkoon on 3 €.

Ylhäältä kukkulalta on upeat näkymät ympäristöön, muuten paikka ja kirkko ovat melko mitäänsanomattomia.

Lähellä Torinoa, Lingottossa sijaitsee automuseo, Museo Nazionale dell’Automobile. Museoon on sisäänpääsymaksu 12 €/ hlö. Katsoimme netistä etukäteen museon tarjonnan, joka oli huomattavasti heikompi, kuin juuri käymässämme Coventryn automuseossa Englannissa, joten jätimme tämän väliin.

Parco del Valentino puisto on suosittu puisto viettää aikaa ja käydä picnikillä. Siellä sijaitsee kasvitieteellinen puutarha, keskiaikainen kylä linnoineen sekä Castello del Valentino. Valentinon linna on historiallinen rakennus, joka oli yksi Savoy’n kuninkaallisen talon asunnoista. Castello del Valentino on listattu UNESCOn maailmanperintöluetteloon. Nykyään siellä toimii Torinon ammattikorkeakoulun arkkitehtuurin tiedekunta.

Kansallinen elokuvamuseo – Museo Nazionale del Cinema/  Mole Antonelliana on suosittu vierailupaikka.

Vaikka museossa ei haluaisikaan vierailla, kannattaa ainakin mennä museon kupoliin, jossa on upeat näköalat Torinoon.

Hintaa hissikyydille ja vierailulle näköalatasanteella tulee 9,50 €/ hlö.

Al Bicerin on Torinon vanhin caffe ja confeteria, jossa voi vierailla maistamassa perinteistä kahvin ja suklaan sekä kerman juomasekoitusta.

Torinon kaupungin symboli on härkä. Piazza San Carlosin katetun kävelykadun alta löytyy pronssinen härkä, jonka ympärillä pyöri myös paljon onnenkerääjiä.

Myös tätä härkää piti pyöriä ympäri oikealla kantapäällä.

Torinon nähtävyyspassi, joka oikeuttaa Torinon lisäksi Piemonten nähtävyydet 1- 5 päivää voi olla järkevä hankinta, jos ehtii ja haluaa kiertää kaupungin monet kulttuuri- ja taidepaikat.

Kahden päivän kortin hinta on 27-51 €. Tähän korttiin ei sisälly liikkuminen julkisilla liikennevälineillä, mutta maksamalla 5,50 € lisää voi Torino Cardiin liittää julkisten kulkuvälineiden käyttöoikeuden.

Torinoon voi myös hankkia Royal Cardin ja taidekortin, joilla saa etuja museoihin tai kuninkaallisiin nähtävyyksiin. Torinon Hop on Hop off bussikierros on melko edullinen, vain 18 € /henkilö. Siihen on mahdollista hankkia erilaisia kombinaatiolippuja joiden yhteishinta voi olla hyvinkin järkevä valinta.

Torino oli kaikkineen mainio vierailukohde ja lisäksi sieltä sai super hyvää tattirisottoa!