Browsing Tag

Junalla Euroopassa

Yleinen

Pohjois-Saksassa junalla osa 4: Celle ja Bremen

Celle

Celle on viehättävä pieni kaupunki, joka on hyvin säilynyt ja täynnä historiaa.

Tämä vanha historiallinen kaupunki sijaitsee Aller joen rannalla.

Taidokkaasti ja huolella kunnostetut ristikkorakenteiset ja iloisen kirjavat puutalot saavat vierailijan heti innostumaan kaupungista.

Parasta Cellessä onkin ihan vain kiertely Vanhassa kaupungissa ja upeiden rakennusten ihailu.

Paikka onkin varsinainen ulkoilmamuseo, jossa vierähtää helposti tunti jos toinenkin.

Suurin osa Cellen vanhasta keskustasta on kävelykatualuetta.

Vanhan keskustan alue on aika laaja ja siellä on ihania kahviloita ja ulkoilmaterasseja, joihin voi istahtaa seuraamaan pienen kaupungin elämää.

Juna-asema sijaitsee noin 15 minuutin kävelymatkan päässä vanhasta Cellestä ja parhaiten paikalle pääseekin juna-aseman viereisen kadunkulman linja-autopysäkiltä. Kertalippu maksaa 1,50 €. Monet linja-autot ajavat juna-aseman vierestä, joten kyytejä keskustaan menee tiuhaan.

Cellen ehdoton nähtävyys ihanan Vanhan kaupungin ohella on Cellen linna.

Nelikulmainen linna sisältää hienosti säilyneet barokkityyliset huoneet sekä renessanssin arkkitehtuurin.

Linna on myös asuinpaikka Euroopan vanhimmalle barokkiteatterille ja siellä on upea renessanssikappeli.

Linnassa järjestetään opastettujakierroksia, mutta harmillisesti ne olivat saksaksi. Opastettu kierros palatsissa ja kappelissa maksaa 9 €/ henkilö.

Cellen linnan kappeli on todellinen helmi.

Lukuisat maalaukset, värikkäät kuvat, hiekkakivireliefit, raamatulliset kuvaukset ja monet kaiverrukset koristavat kappelin sisustusta.

Kappeliin pääsee vain opastetulla turistikierroksella tai muuten saa tyytyä virtuaaliseen videoesitykseen, jonka kautta pääsee kurkkaamaan kappelia ja teatteria. Videoesitys on katsottavissa linnan tiloissa.

Sisäänpääsy linnaan tiistaista sunnuntaihin on klo 10-17 ja siitä joutuu pulittamaan 8 € aikuiselta ja 5 € lapselta.

Cellessä on mahdollisuus osallistua myös opastettuihin kaupunkikierroksiin, mutta nekin kaikki ovat saksankielisiä. Muun kieliset opastukset tulee tilata erikseen turisti-infosta. Ehkä taas tulevaisuudessa tarjonta ja kysyntä lisääntyvät ja kohtaavat…

Linnaa vastapäätä olevassa Bomann museossa on huomattava määrä asiakirjoja, jotka kuvaavat kaupungin, Ala-Saksin ja Hannoverin historiaa.

Museossa on nähtävillä myös muutakin kuin vain asiakirjoja.

Museossa järjestetään myös erityisiä tapahtumia ja näyttelyitä säännöllisesti.

Filmtier Park on Cellen suosituin perhekohde ja sitä mainostettiin kovasti. Puistossa on satoja eläimiä, jotka ovat koulutettuja erilaisiin esiintymisiin elokuvissa ja juhlissa sekä tapahtumissa. Lisäksi puistossa on paljon hauskoja aktiviteetteja lasten käyttöön. Käymättä jäi tämä kohde, koska se sijaitsee noin ½ h ajomatkan päässä Cellen ulkopuolella ja päästäkseen sinne olisi pitänyt olla oma auto.

Stadtkirche St. Marien kirkon sisustus on upea.

Ihanaa, että ihan kaikkia kirkkoja Saksassakaan ei olla protestanttisuuden nimissä riisuttu ja pelkistetty.

Kirkko on avoinna vierailijoille tiistaista lauantaihin klo 10-18 ja sunnuntaisin jumalanpalveluksen jälkeen. Kryptaan, jossa on hautoja pääsee vierailemaan keskiviikkoisin ja torstaisin klo 16. Hinta vierailulle on 1,50 € aikuiset ja 0,50 € lapset.

Mielenkiintoinen tapahtuma on, kun trumpetisti kiipeää kirkontorniin ja soittaa töräyttää tornista päivittäin klo 16.45 ja lisäksi vielä viikonloppuisin klo 9.45. Kirkon torniin pääsee myös kiipeämään ja ihailemaan ympärillä avautuvia maisemia. Kiipeäminen torniin maksaa 1 € aikuiset ja lapset 0,50 €.

Cellessä on lisäksi vanha synagoga. Yksinkertainen mutta ihastuttava rakennus on avoinna yleisölle. Rakennuksessa on nähtävissä holokaustista säilynyttä esineistöä. Synagoga on auki vierailijoille kaikkina muina päivinä paitsi lauantaisin, jolloin on sapatti. Aukioloajat vaihtelevat päivittäin ja ne kannattaakin tarkistaa etukäteen.

Tietenkin Cellessäkin on oma kellopelinsä – Glockenspiel, jossa seikkailee neljä Cellen historiaan vaikuttanutta henkilöä.

16 pronssikelloa soittaa melodiaa neljästi päivässä klo 11, 13, 15 ja 17.

Kellpopeliesitystä saapuikin paikalle seuraamaan runsas joukko kaupungissa vierrailleita turisteja, jotka edelleen olivat pääasiallisesti saksalaisia. Vaikka väkeä oli liikkeellä melko paljon oli paikka hyvinkin rauhallinen ja turvallinen.

Kunstmuseumissa on nykyaikaisia maalauksia, graafisia kuvia, veistoksia, esineitä ja taidelaitteita ympäri maailmaa. Jos aikaa riittää, niin tämäkin voisi olla hyvä vierailukohde. Olemme nyt tällä reissulla vierailleet niin monessa todellisessa nimimestassa, että tämä jätettiin väliin.

Cellessä on myös puhuvia lamppuja.

Seisottaessa viiden lampun keskellä alkavat lamput puhua.

Ne lausuvat vuorotellen erilaisia pieniä tervehdyksiä ja tarinoita, joita oli kiva kuunnella, vaikkei saksaa osaakkaan. Lamput olivat aika hassuja ja erikoisia, mutta ihan sympaattisia. Lamppujen puhumisajat ovat päivittäin klo 10–13 ja 15–18.

Puutarhaihmisille löytyy myös mielenkiintoisia käymiskohteita kuten palatsin puisto, ranskalainen puisto ja lääkekasvien puisto. Puistoihin on vapaa pääsy, mutta joihinkin niiden osiin on aukioloajat, jotka vaihtelevat vuodenajan mukaan.

Celle oli erittäin mukava paikka vierailla.

Sinne on hyvät kulkuyhteydet Hannoverista ja junia kulkee tasaisin välein näiden kahden paikan väliä.

Junalla matka taittuu puolessa tunnissa.

Celle on kiva puolipäivän vierailukohde, jossa on paljon katsottavaa ja ihailtavaa. Tätä paikkaa voi suositella.

6 lokakuun, 2021 by kaksi reissaajaa

Yleinen

Pohjois-Saksassa junalla osa 3: Hannover, Marienburgin linna ja Hameln

Hannover

Otimme junan Berliinistä Hannoveriin. Matka kesti noin 1h 40 min. Kannattaa katsoa, millä junilla liikkuu, ettei satu työmatkalaisten ja koululaisten ruuhkauttamiin juniin. Junamatka sujui mukavasti, sillä junassa oli ravintolavaunu ja kabiineissa hiljaista, kun matkalaiset matkallaan Amsterdamiin joko söivät eväitään, tekivät töitä tai nukkuivat. Myös netti toimi kaikissa junissa erinomaisesti. Näin korona-aikaankin junat olivat aivan täynnä. Näihin pidemmän matkan pikajuniin kannattaa ostaa paikkalippu, jotta voi varmistaa oman ja kaverin istumapaikan.

Hannover kuuluu niihin kaupunkeihin, jotka kärsivät Toisen maailmansodan pommituksissa. Hannoverin alkuperäisestä rakennuskannasta tuhoutui jopa 70 prosenttia.

Itselläni ei oikein ollut selkeää kuvaa koko kaupungista.

Mielikuvana oli suurkaupunki, joka on tunnettu useista isoista maailmanluokan messuista.

Asiaan tutustuttuani huomasin, että Hannover on viime aikoina kasvattanut suosiotaan matkakohteena erilaisten tapahtumien ja vilkkaan kaupunki- ja kulttuurielämän vuoksi. Hannoverissa järjestetään erilaisia tapahtumia ja festivaaleja jatkuvasti. Kaupungista löytyy niin ooppera kuin lukuisia teattereitakin, balettia ja laadukkaita kansainvälisiä tanssitapahtumia. Hannover on myös taiteilijoiden ja kuvataiteen kaupunki.

Innolla siis kohti Hannoveria.

Sanotaan, että Hannoverissa on yksi Saksan kauneimmista juna-asemista? No ei ole ei, sen verran on noita asemia nyt vuosien aikana tullut kierrettyä.

Hannoverin juna-asema on aivan keskustan vieressä. Siitä on hyvät yhteydet metroa muistuttavalla kaupunkijunalla, bussilla ja ratikoilla muualle kaupunkiin. Suurin osa Hannoverin nähtävyyksistä on kävelymatkan etäisyydellä juna-asemasta.

Juna-asema on iso ja vilkas sekä monen liikennevälineen risteyskohta, joten liikkeellä oli kaikenlaista kulkijaa. Tavaroistaan kannattaakin siis pitää hyvä huoli.

Kaikkien isompien kaupunkien juna-asemat olivat varsinaisia kauppapaikkoja. Tarjolla oli jokaisella asemalla jos jonkinlaisia pikaruokapaikkoja, pikku putiikkeja ja hieman isompia kauppoja. Matkalainen saikin helposti asemalta mukaansa tarvittavat eväät.

Jos kaupunkiin haluaa tutustua jalkaisin, niin kannattaa seurata maahan maalattua punaista viivaa, jonka varrella kaikki merkittävimmät nähtävyydet sijaitsevat. Kävelykierrokselle tulee matkaa reilu 4 km.

Muistutuksena vielä, että moneen vierailemissamme kaupungissa on mahdollista suunnitella oma kävelyreitti ja tutustumiskierros kaupunkiin ja sen nähtävyyksiin lataamalla joko GPSMYCITY tai VISITACITY sovellus. Kumpikin sovellus toimii tosi hyvin monessakin kaupungissa. Kokemusta on.

Hannover joukkoliikenne on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen. Hannover Stadt eli kaupunkialue, Umland eli keskustaa ympäröivä alue ja Region suurHannoverin koko alue.

Koska Hannover on iso kaupunki, kannattaakin hankkia vuorokausilippu tai hyödyntää HannoverCardin joukkoliikenne-etu. Enintään viiden henkilön ryhmät voivat myös hankkia edullisemman ryhmälipun.

Keskusta-alueen vuorokausilippu maksaa 5,80 €/ henkilö. Lippuja saa lippuautomaateista tai palvelupisteistä. Bussilipun voi myös ostaa kuljettajalta. Kertalippu maksaa 2,90 € ja sitä voi käyttää kahden tunnin ajan. Hannoverissa on mahdollista vuokrata myös kaupunkipyörä tai hurutella modernisti sähköpotkulaudalla. Myös joukkopyöriä on mahdollista vuokrata. Niissä kaveriporukka voi polkemisen ohessa nauttia oluesta ja kaupungin vaihtuvista maisemista. Taxilla liikkuminen on sen sijaan melko kallista.

Kaupunkia voi ihastella myös 18 € maksavalla Hop on ja hop off kiertoajelulla. Kaupunkikierrokset järjestetään perjantaista sunnuntaihin klo 10.30, 12.30 ja 14.30.

Aivan Hannoverin keskustassa on kello, joka on Helsingin Stockmannin kellon tavoin tapaamis- paikka.”Tavataan siis kellon alla”……

Kröpcke eli Hannoverin kelloaukio edustaa uudemman Hannoverin parhaita alueita, ja sitä pidetään usein Hannoverin sydämenä.

Alueen lähellä sijaitsee lukuisia viihtyisiä, kahviloita ja ravintoloita sekä valtava päärautatieasema, jonka ympäristössä sijaitsevat myös keskustan ostosalueet.

Hannoverissa ei kannata unohtaa laadukasta ja moni-ilmeistä katutaidetta, jota on runsaasti esillä Lindenin kaupunginosa. Hannoverin keskustasta kävelymatkan päässä sijaitseva urbaani lähiö tarjoaa graffiteja ja tasokkaita katuruokakojuja sekä kioskeja, joissa myydään laatuoluita.

Veistostaiteen tunnetuimpia edustajia Hannoverissa ovat Nana-patsaat.

Mielenkiintoisia, joskin erikoisia.

Hannoverissa on paljon katsottavaa ja koettavaa, miksi HannoverCard voi olla erittäinkin järkevä hankinta.

Yhden päivän 10 € kortti on hyvä valinta, jos vierailee muutamissa paikoissa ja kulkee julkisilla liikennevälineillä, joissa voi matkustaa kortilla ilmaiseksi. Matkaa voi tehdä koko suur Hannoverin alueella. Kahden päivän kortti kannattaa hankkia, jos aikoo käydä useimmissa näyttelyissä ja turistikohteissa. Kortin hinta on 16 €. Kaupunkikorttia on myös saatavilla viiden hengen ryhmille.

Hannoverin näyttävin rakennus on kaupungin symbolinakin tunnettu Neues Rathaus eli Uusi kaupungintalo.

Upeahan tuo oli niin päivällä, kuin iltavalaistuksessakin.

Trammplatzissa sijaitsevaan upeaan rakennukseen pääsee vierailemaan arkipäivisin klo 10-18, eikä vierailusta tarvitse maksaa mitään. Sisätiloissa on esillä muun muassa useita pienoismalleja Hannoverin kaupungista sotaa edeltäneeltä ajalta, joista saa hyvän käsityksen siitä muodonmuutoksesta, jonka Hannover on käynyt läpi.

Kaupungintalon katolla olevalta näköalaterassilta on hyvät näkymät kaupunkiin ja hyvällä säällä aina Deisterin kukkuloille saakka. Kaupungintalon kattotasanteelle pääsee nousemaan erikoisella hissillä. Hissi ei nouse suoraan ylöspäin, vaan myötäilee rakennuksen kupolin muotoja. Melko spookie tuo hissi oli lasikattoineen ja lattioineen. Hissikyyti kattotasanteelle maksaa 3,50 €/aikuinen ja 2 €/lapsi.

Kaupunkia onkin rakennettu moderniin suuntaan ja esimerkiksi Nord LB -lasirakennus Hannoverissa on näkemisen arvoinen.

Sprengel museo on nykytaiteen keidas, josta löytyy kaikkea uudempien taideteosten ja klassikoiden, väliltä.

Museon pysyvässä kokoelmassa on merkittäviä Picasson ja Laurensin kubismiteoksia.

Museo on avoinna tiistaisin klo 10-20 ja keskiviikosta sunnuntaihin klo 10-18. Tosin nyt syksyllä oli koronan takia poikkeuksellisia aukioloaikoja.

Sisäänpääsymaksu museoon on 8 € ja alle 12-vuotiaat pääsevät sinne maksutta. Huomioida kannattaa, että perjantaisin kaikkiin Hannoverin museoihin on ilmainen sisäänpääsy joko koko päivän tai osan aikaa päivästä.

Hannoverissa on myös muita hyviä museoita vierailtavaksi.

Ala-Saksin osavaltion museo eli Landesmuseum Hannover sijaitsee vastapäätä kaupungintaloa.

Museossa on suuri kokoelma taideteoksia, patsaita ja esineitä aina keskiajalta lähtien. Lisäksi museossa on näyttelyitä, jotka on omistettu luonnonhistorialle, etnologialle ja arkeologialle. Museo on kiinni maanantaisin, mutta muina päivinä siihen pääsee tutustumaan klo 10-18 . Perusnäyttelyyn pääsee tutustumaan 4 € lipulla ja perjantaisin klo 14-18 perusnäyttelyyn pääsee veloituksetta. Mikäli haluaa tutustua myös erikoisnäyttelyihin lippu maksaa 10 €.

Hannoverin Marktplatz sijaitsee historiallisen Vanhan kaupungin keskustassa ja sieltä löytyy monia merkittäviä rakennuksia.

Pommituksista jäi jäljelle joitakin vanhoja rakennuksia, sekä niitä, joita uudelleen rakennettiin sodan jäljiltä.

Yksi merkittävä rakennus on vanha Kaupungintalo- Altes Rathaus, joka toimii nykyään juhlatilana. Hannoverin Vanha kaupunki lukeutuukin kaupungin parhaisiin nähtävyyksiin, vaikka suuri osa siitä onkin rakennettu sodan jälkeen uudelleen. Vanhan kaupungin kaduilla kävellessä voi aistia sotia edeltäneiden aikojen tunnelmaa ja istahtaa nauttimaan päivästä terassilla.

Marktkirchen kirkon torni on kaunis ja se on edelleen yksi Hannoverin sekä Ala-Saksin alueen korkeimpia kirkontorneja ja kaupungin maamerkki.

Kirkossa on erityisen kauniit urut, joita voi päästä kuuntelemaan, kun kirkko on avoinna vierailijoille. Kannattaa ehdottomasti viivähtää hieman pidempään ja istahtaa hetkeksi kirkon penkkiin.

Kirkko ja sen torni ovat avoinna päivittäin klo 10-18.Tornikierros maksaa 3 €.

Kolmas Hannoverin vanhoista kirkoista on Kreuzkirche.

Vanhaan kaupunkiin tehdään opastettuja kahden tunnin mittaisia kävelykierroksia, joiden hinta on 11 €/ aikuinen ja yli 14-vuotiaat lapset 8,50 €.

Isoimmissa kaupungeissa on usein tarjolla myös erilaisia opastettuja ilmaisia kävelykierroksia. Niistä saa parhaiten tiedon netistä Freetourin sivustolta tai GuruWalk sivustolta.

Aegiden kirkko eli Aegidienkirche on Hannoverin erikoisin nähtävyys, sillä vanha kirkko kärsi pahoin Toisessa maailmansodassa.

Kirkkoa ei kuitenkaan koskaan korjattu ja se on edelleenkin rauniokirkko, josta on pystyssä vain sivuseinät ja torni.

Paikka on suosittu turistikohde ja kirkossa on edelleen nähtävissä pommitusten aiheuttama tuho. Aegidienkirchenin 25 pronssista kelloa soivat neljä kertaa päivässä klo 9.05, 12.05, 15.05 ja 18.05. Kannattaa yrittää olla paikalla tuolloin, jotta voi kuulla niiden kauniin soittokonsertin.

Jos jano yllättää kannattaa piipahtaa perinteiseen oluttupaan. Mainio sellainen Brauhaus Ernst August löytyy myös Hannoverista. Toisaalta hetken voi myös hengähtää ja lepuuttaa jalkoja lasillisella 6 Sinne Sky Barissa, josta on upeat näkymät Hannoveriin.

Vaihtoehtoisesti keskellä kaupunkia olevassa Roof Gardenissa voi rentoutu hetkisen Hannoverin kattojen yllä.

Paikka on mainio, ehkäpä jopa hieman hämmentävä valkoisine hiekkoineen, rantatuoleineen ja palmuineen.

Hyvällä säällä paikka on avoinna maanantaista lauantaihin klo 13-23 ja sunnuntaina klo 15-23.

Hannoverissa on myös Baijerin kaltaisia olutpuistoja, jonne voi mennä omien eväiden kanssa, kunhan tilaa puiston kojusta oluen. Myös ruokaa on tarjolla. Paikat ovat suosiossa niin päivisin kuin iltaisinkin. Lämpiminä kesäiltoina menoa riittää myöhään yöhön.

Viehättävä on niinikään kapeiden kujien hallitsema Leineschlossin linna-alue, joka alun perin rakennettiin luostariksi. Rakennukset kuitenkin toimivat 1600-luvulta lähtien pitkään Hannoverin kuninkaiden kotina.

Herrenhausenin palatsi toimii nykyään konferenssitilana ja sitä pystyikin ihailemaan vaan kauempaa ulkoapäin.

Sen sijaan Herrenhausenin puutarhaan – Herrenhäuser Gärteniin pääsee tutustumaan.

Upea vanha kuninkaallinen puutarha muodostuu neljästä erillisestä puisto- ja puutarha-alueesta. Alueisiin lukeutuvat muun muassa ranskalaistyylinen Grosser Garten sekä englantilaista puistotyyliä edustava Georgengarten.

Helpoiten puutarhaan pääsee 4 tai 5 kaupunkijunalla. Puutarha on arvatenkin upea näky kesäaikaan.

Upeat istutukset ja erivärinen kukkaloisto sekä suihkulähteet sykähdyttivät ja saivat ajantajun katoamaan kuten myös askeleita kertymään melkoisesti.

Sisäänpääsy puutarhaan kesäkaudella huhtikuusta-lokakuun loppuun riippuu siitä, minkälaisen lipun puutarhaan haluaa ostaa. Kaiken sisältävä lippu maksaa 8 € aikuinen ja yli 12-vuotiaat 4 €. Puistossa järjestetään myös lukuisia tapahtumia vuoden ympäri. Myös lapsille on mietitty monenlaista tekemistä ja kokemista puistoalueella.

Puutarhat ovat avoinna päivittäisin klo 9-18.30 ja suihkulähteet ovat toiminnassa arkipäivisin klo 10-12 ja 15-17.

Vierailu puutarhoihin kannattaakin ehdottomasti ajoittaa noihin aikaväleihin, kun suihkulähteet ovat toiminnassa. Viikonloppuisin ne suihkuavat klo 10-12 ja 14-17.

Kesäaikana auringonlaskun jälkeen Grosse Gartenin upea puutarhaa ja sen suihkulähteet valaistaan viikonloppuisin tunnin ajan, jolloin ne yhdessä puistossa soivan barokkimusiikin kanssa luovat varmastikin taianomaisen tunnelman. Harmillisesti meidän vierailupäivämme Hannoveriin osuivat keskelle viikkoa ja tämä kokemus jäi meiltä kokematta.

Myös Hannoverin tunnetuimpiin panimoihin lukeutuva Herrenhausenin panimo on näkemisen ja kokemisen arvoinen käyntikohde.

Nähtävyys on kuulemma myös mantereiden mukaisesti jaoteltu Hannoverin eläintarha, jossa eläimet eivät ole pienissä häkeissä vaan isoilla liikkumaväljillä aidatuilla alueilla. Kyseessä onkin elämyseläintarha. Olimme juurikin lapsenlapsiemme kanssa käymässä Tallinnan eläintarhassa ennen tätä matkaa, joten kaikkien kaupunkien eläintarhat jäivät tällä reissulla väliin, vaikka käymisen arvoisia olisivat varmasti olleetkin.

Kaupungin keskustan läheisyydessä oleva Maschseen pieni tekojärvi on kaupunkilaisten suosiossa, mutta se on myös mukava paikka istua ja hengähtää.

Paikka onkin keidas keskellä kaupunkia.

Järvellä on mahdollisuus soutaa, suppailla tai meloa. Järven ympäristössä järjestetään myös monia tapahtumia.

Saksan vanhimmaksikin väitetty kirpputori kerää joka lauantaiaamu ihmiset Vanhan kaupungin Leine joentörmälle Marktkirchen luona. Paikalla voi nauttia jazz-musiikista ja hyvästä tunnelmasta. Olisi ollut niin kiva vierailla tuolla.

Hannoverin Markthalle eli kauppahalli on myös hyvä paikka vierailla.

Kauppahallissa on myytävänä ruoan lisäksi myös kaikenlaista muutakin tavaraa.

Pääasiallisesti kauppahallissa oli vain paikallisia, mutta turistin kannattaakin vierailla siellä tasokkaiden ravintoloiden ja pienien kahviloiden takia. Tai sitten ihan vaan lasilliselle viiniä.

Kauppahalli on aukeaa ma-la klo 7 ja sulkeutuu arkena alkuviikosta vasta illalla klo 20 ja to-pe klo 22. Lauantaina se sulkeutuu jo klo 16.

Vajaan puolentunnin junamatkan päässä Hannoverista on Volkswagenin tehdas, jonka yhteydessä on Volkkari-museo.

Siellä pääsee ihailemaan muun muassa omia suosikkejani, eli niin sanottuja hippibusseja, mutta myös eri aikakausilta olevaa Volkswagen tuotantoa.

Pidimme Hannoverissa kolmen yötä majapaikkaa, sillä siitä oli hyvät yhteydet seuraavien päivien päivävierailukohteisiin Marienburgin linnaan, Pillipiiparin Hamelnniin ja Celleen. Hannoverin kaupunki varmaankin jakaa mielipiteitä, mutta listallamme se menee kategoriaan;” no joo, ihan ok”.

Marienburgin linna

Noin 20 kilometrin päässä Hannoverin ulkopuolella sijaitsee ihanteellinen päiväretkikohde historiasta ja kulttuurista kiinnostuneille matkailijoille – myös niille, joihin prinsessasadut linnoineen ovat tehneet pysymättömän vaikutuksen. Matka Marienburgin linnaan Hannoverista taittui junalla ½ tunnissa. Junalla matkataan Nordstemmen rautatieasemalle, joka oli parhaat päivänsä nähnyt. Kaupunkikin oli hieman kulahtanut ja pienen pieni. No, tänne me matkasimme juurikin linnan takia, joten muusta ei niin väliä.

Juna-asemalta kaukana kauniisti siintävälle linnalle on noin 4 kilometrin matka ison tien piennarta pitkin.

Olimme laskeneet taxikyydin varaan, mutta matkaan tulikin mutka.

Taxia ei ollut saatavissa koko pikku kaupungissa, koska kaikki taxiyrittäjät olivat kuolleet kuulemma koronaan. ”Varman” tiedon saimme aseman vieressä olevasta kukkakaupasta. Noituessamme kyyditöntä tilannetta ja pirun pitkää kävelymatkaa, tarjoutui ystävällinen vanhempi rouva kyyditsemään meidät linnalle.

Tiesimme jo menomatkalla, että sama ongelma oli kyydin kanssa takaisinpäin. Ja niinhän se oli. Sama syy ja selitys- ei siis taxia- ei kyytiä.

Onneksi eräs ihastuttava saksalaispariskunta antoi meille kyydin juna-asemalle. ISO KIITOS ystävällisille ja avuliaille ihmisille. Säästyimme melkoiselta patikoinnilta, jonka loppumetrit olisi vielä menomatkalla olleet melkoista ylämäkeä.

Isoimmista kaupungeista pääsee paikalle myös Eldagseniin menevällä linja-autolla.

Tällöin täytyy nousta pois Marienburg Abzweig Nord pysäkillä, josta on vielä reipaasti yli kahden kilometrin kävelymatka linnalle.

Hannoverista on ”normaaleina” kesäkuukausina mennyt myös suora linja-autoyhteys linnalle, mutta nyt korona-ajan takia liikenne ei ole ollut säännöllistä.

Yksi tilausbussi saksalaisille turisteille oli jonkun matkanjärjestäjän toimesta parkkialueella. Onneksi ei tarvinnut yrittää pummia kyytiä siihen. Olemattomalla saksan kielen taidolla se olisikin ollut temppu, sillä keski-ikäiset ja vanhempi väestö eivät juuri englantia Saksassa puhu.

Hannoverin viimeisen kuninkaan 1800-luvulla rakennuttama Schloss Marienburg eli Marienburgin linna on jälleen yksi Prinsessa Ruusunen linna.

Linna ja sen yksityiskohdat kertovat kuningatar Marian ja Hannoverin viimeisen kuninkaan kuningas George V:n suuresta rakkaudesta. Kuningas antoi kuningattarelleen syntymäpäivälahjaksi Marienbergin kukkulan sekä rakennussuunnitelmat linnalle.

Kuningas ja kuningatar eivät kuitenkaan koskaan ehtineet nähdä linnan valmistuvan, saati asua siinä, sillä vuonna 1866 preussit pakottivat heidät maanpakoon.

Nykyisin linna on jälleen Hannoverin kuninkaallisen suvun omistuksessa, toimien nykyään museona.

Linnan historia on mielenkiintoinen ja ehdottomasti tutustumisen arvoinen.

Aiemmin linnaan pääsi tutustumaan vain opastetuilla kierroksilla, mutta nykyään linnaa voi tutkia myös omatoimisesti.

Linna on avoinna muina päivinä paitsi maanantaisin klo 10-18. Sisäänpääsymaksu linnaan on 12,50 € aikuinen ja 8,50 € yli 6-vuotiailta lapsilta. Linnan torniin pääsee kiipeämään erillistä 5 € maksua vastaan kesäaikaan, mutta vain opastetulla kierroksella.

Opastettuja kierroksia on normaalisti saksaksi tiistaista perjantaihin.

Tänä kesänä, vielä koronan jälkimainingeissa opastuksia ei järjestetty, mutta sitten taas joskus tulevaisuudessa opastuksen hinta lienee sama kuin ennen koronaa eli 2,50 €.

Myös audioguideja on saatavilla omatoimiselle linnakierrokselle.

Nyt syyskuun lopussa, ei turistiaikaan, linnassa oli vain vähän vierailijoita ja siellä pääsi hyvin liikkumaan ilman tungosta, mikä oli oikein kivaa. Linnassa on myös ravintola, jonne onkin hyvä pysähtyä linnakierroksen jälkeen.

Linna oli kuin karkki ja siellä kului helposti useampi tunti. Kannattaa tutustua jos hoodeilla huitelee!

Hameln

Toisen päiväretken Hannoverista voi tehdä läheiseen Hamelnin kaupunkiin.

Hameln sijaitsee noin 40 minuutin junamatkan päässä Hannoverin keskustasta.

Kaupunki on kuitenkin sen verran pieni, että sen kiertää puolessa päivässä.

Siksipä me yhdistimme samalle päivälle käynnit Hamelnissa ja Marienburgin linnassa.

Jatkoimme Nordstemmenistä suoraan junalla Hamelniin.

Hamelnin juna-asemalta Vanhaan kaupunkiin on 20 minuutin kävelymatka.

Kätevimmin pelipaikoille pääsee juna-aseman edestä menevillä linja-autoilla.

Suurin osa linja-autoista ajaa Vanhan kaupungin vierestä. Kertalippu maksaa 2 €/ henkilö.

Saksassa on hyvät junayhteydet melko pieniinkin paikkoihin, joten junamatkailu on tosi kätevä tapa liikkua.

Tässä pienessä satumaisessa kaupungissa Grimmin veljesten kaikkien tuntema satu Pillipiiparista sai alkunsa.

Satu onkin tehnyt Hamelnista kuuluisan ja suositun käyntikohteen.

Sadussa Pillipiipari karkotti Hamelnin kaupungista rotat.

Näin syyskuun lopussakin kaupungissa oli paljon turisteja, toki suuri osa heistä Saksalaisia.

Tämä kaupunki elää Pillipiiparista.

Vanhan kaupungin upeasti pidetyt ja restauroidut talot olivat kauniita.

Hauska tapa tutustua kaupungin nähtävyyksiin on seurata kaduntasossa olevia rottamerkkejä.

Mukulakiviin oli kiinnitetty metallisia rottakylttejä tai koristeita, jotka toimivat viitoina kohti näkemisen arvoisia kohteita.

Vaikka muuten kammoksunkin rottia, niin metallisina kuvina kivetyksessä ne olivat aika hauskoja. Kaupungin www-sivuilta on myös ladattavissa App, josta saa tietoa kaupungista sekä ohjeet rottajahtiin.

Vihjeet ja ohjeet johdattavat nokkelimmat tiettyihin paikkoihin, joiden löytäjä saattaa kaupasta saada palkintona alennuksia ja bonuksia. Itse vain seurailimme reittiä ja jätimme saksan kieltä osaamattomina nokkeluudet muille.

Pienessä kaupungissa oli ihania mutkittelevia kujia, joissa on kahviloita ja majataloja, viihtyisiä olutpuutarhoja sekä pieniä kauppoja.

Pillipiipari museossa on nähtävänä myös kaupungin historiaa. Samaisessa museossa on nähtävillä mekaaninen esitys kuuluisasta esityksestä. Ihan kiva esitys!

Museo on auki muina päivinä paitsi maanantaina klo 11-18. Sisäänpääsymaksu museovierailulle on 5 € aikuinen ja lapset 3 €.

Kolmesti päivässä Hamelinin Raatihuoneen seinästä avautuvat luukut ja mekaaninen esitys Pillipiiparista pyörähtää käyntiin.

Paikalle kerääntyi runsas joukko ihmisiä seuraamaan klo 13.05, 15.35 ja 17.35 esitettävää kellopeliesitystä.

Nämä kellopeliesitykset ovat aina vaan niin ihania ja niiden takia aikataulua kannattaakin hieman suunnitella, jotta osaa olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Tunnin kestävä kaupunkikierros Pillipiiparin vetämänä maksaa maltilliset 12 € aikuinen ja 6 € lapsi, mutta nämä opastetut kierrokset ovat vain Saksaksi.

Kierroksia on kesäkuukausina torstaista lauantaihin klo 17.30 ja sunnuntaisin klo 12.45.

Englanninkieliset kierrokset ovat ryhmille myytäviä kierroksia ja melko suolaisen hintaisia.

Toukokuun puolestavälistä aina syyskuun puoleenväliin esitetään Hochzeitshaus-Terrassella ulkoilmaesityksenä Pillipiipari-esitys.

Sunnuntaisin esitettävä puolituntia kestävä esitys alkaa klo 12.

Lisäksi Pillipiipari-musikaali esitetään parhaaseen loma-aikaan toukokuun lopusta elokuun loppuun aina keskiviikkoisin klo 16.30 aivan kaupungin keskustassa olevalla kirkon aukiolla.

Kumpikin esityksistä on yleisölle ilmaisia. Harmillisesti olimme liikkeellä syyskuun lopulla, miksi esityksiä ei enää ollut tarjolla.

Hamelnin vieressä virtaa Weser joki, jossa tehdään myös turistiristeilyjä. Joella ei ole juurikaan mitään katsottavaa, joten jokiristeily ei tällä kertaa napannut.

Kaupungin kirkko häviää kaupungin kauniiden talojen keskelle mitään sanomattomana. Eikä se sisältäkään ollut yhtään kummoisempi.

Kaupungin lähellä noin 50 km säteellä on useita muitakin linnoja; Bückeburg, Hämelschenburg, Bad Pyrmont, Bevern, Fürstenberg ja Corvey. Nämä kaikki olivat ainakin ennakkoon tutustuessani kovin vaatimattomia, eivätkä kovinkaan mielenkiintoisia, joten jätimme ne nyt väliin, eikä meillä edelleenkään ollut käytössä vuokra-autoa.

5 lokakuun, 2021 by kaksi reissaajaa

Yleinen

Pohjois-Saksassa junalla osa 2: Leipzig ja Wittenberg

Leipzig

Berliinistä Leipzigiin… Viimme kerralla aikapulan takia ohitimme tämän kaupungin, mutta nyt päätimme korjata asian.

Matka ICE-junalla kesti reilun tunnin. Meno oli kuin ennen vanhaan, matkailun rajoittuneisuus ei ainakaan näkynyt junissa, jotka olivat mennen tullen täynnä.

Matkassa oli paljon keski-ikäisiä saksalaispariskuntia. Vaikutti siis, että korona-aikana kotimaanmatkailua suositaan myös muualla kuin Suomessa.

Leipzigin rautatieasema sijaitsee keskustassa, lyhyen kävelymatkan päässä monesta keskustan osasta. Uusittu juna-asema on valtavan kauppakeskuksen yhteydessä, jossa olikin vilinää.

Aseman ulkopuolella huomasi heti, että ison kaupungin meno olikin jo sitten sitä luokkaa, että tavoroista kannatti ottaa tukevampi ote ja laittaa tutkakatse päälle.

Leipzigissa nähtävyydet pystyy kiertämään helposti jalan. Altstadt eli Vanha kaupunki ja sen vieressä olevilla alueilla sijaitsee suurin osa nähtävyyksistä.

Jos haluaa mennä muualle keskustan ulkopuolelle, voi niihin kulkea julkisilla liikennevälineillä, kaupunkipyörällä tai -potkulaudalla. Leipzig ei kuitenkaan näyttänyt olevan mikään suosittu pyöräilykaupunki, vaikka opiskelijakaupunki onkin.

Raitiovaunu on mainio liikkumisvälinen Leipzigissä, jos tarvitsee kulkea Vanhan kaupungin ulkopuolelle.

Kertalippu julkisiin kulkuvälineisiin maksaa 2,70 € ja sillä voi matkustaa tunnin ajan. Vuorokauden voimassa oleva lippu maksaa 7,60 €/ henkilö, mutta kahden henkilön kimppalippu maksaa 11,40 €. Tarjolla on myös runsaasti muitakin lippuvaihtoehtoja.

Lippuja voi ostaa esimerkiksi automaateista ja asemien lippuluukuilta. Kuten muuallakin Saksassa lippu leimataan sisään noustaessa.

Taxi on myös varteenotettava vaihtoehto, koska isommalla porukalla liikuttaessa se on oikeasti edullinen. Jännää oli huomata, miten eri kaupunkien taxihinnat vaihtelivat todellakin toisistaan.

Leipzigiä kutsutaan usein uudeksi Berliiniksi – miksiköhän? Itse en huomannut moista yhtäläisyyttä. Leipzig on iso kaupunki, jossa on paljon nähtävää ja koettavaa. Leipzig Card voikin olla varteenotettava hankinta, jos aikoo nauttia kaupungin mittavasta kulttuuri- ja nähtävyystarjonnasta. Kortteja saa yhden tai kolmen vuorokauden ajaksi, ja näistä kolmen vuorokauden kortti on hinta-laatusuhteeltaan parempi. Myös erilaisia ryhmäkortteja on saatavilla.

Leipzigissäkin voi ottaa osaa erilaisille opastetuille kaupunkikierroksille. Tarjolla on paljon erilaisia kävelykierroksia ja sitten tietysti aina yhtä takuuhelppo ja varma Hop on ja Hopp off vaihtoehto, jonka kyytiin pääsee 18 €/ henkilö.

Leipzig tunnetaan erityisesti Bachin kotikaupunkina, mutta muistaa kannattaa, että se oli myös toisen kuuluisan säveltäjän Mendelssohnin kotikaupunki.

Bachin kotikirkko eli Thomaskirche on suosituin kirkko Leipzigissa.

Bach toimi kirkossa mm. kanttorina ja Thomanerchorin kuoronjohtajana. Hän sävelsi Leipzigin vuosinaan myös monia kuuluisa teoksiaan. Bachin kuoltuaan hänet haudattiin kirkon sisään alttarin lähelle.

Maailmankuulu poikakuoro laulaa edelleenkin kirkossa perjantaisin klo 18 ja lauantaisin klo 15.

Keskikesällä kirkon edustalla on ilmaiskonsertteja maanantaisin klo 19. Kirkko on avoinna joka päivä klo 11–16, eikä sinne ole mitään pääsymaksua.

Bachista kiinnostuneet voivat vierailla myös toisella puolella katua olevassa Bach-museossa, joka on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 10–18.

Museossa on hieno kokoelma muun muassa soittimia ja vanhoja nuotteja.

Sisäänpääsymaksu museoon on 8 € aikuiselta. Lapset pääsevät museoon ilmaiseksi. Myös jokaisen kuukauden ensimmäinen tiistai on ilmainen vierailijoille.

Useimmat vierailevat vain Bach-paikoissa ja vähemmäksi jää vierailu kuuluisan säveltäjän Felix Mendelssohn Leipzigin vuosien asuintalolla.

Mendelsson taloon kannattaa piipahtaa, sillä siellä on näytillä Mendelssohnin henkilökohtaisten tavaroiden lisäksi, nuotteja, maalauksia ja hänen elämäänsä muuten liittyviä asioita.

Talon musiikkisalonkia käytetään edelleenkin viikoittaisiin sunnuntaikonsertteihin.

Mahdollisuus on myös osallistua erilaisiin opastettuihin kierroksiin.

Näihin tilaisuuksiin on rajoitettu osallistujamäärä paikan pienuuden takia, joten niihin kannattaakin varata paikka etukäteen netin kautta.

Leipzigin kaupunki elää vahvasti musiikista.

Kaupungissa on tarjontaa klassisen musiikin konserteista, oopperoista ja musikaaleista aina tasokkaisiin baletteihin.

Myös ympäri kaupunkia erilaisissa paikoissa on kuultavissa kaupungin musiikinopiskelijoiden musiikkiesityksiä, mikä toikin hauskan tunnelman kaupunkiin.

Musiikin lisäksi Leipzigin laadukkaat taidemuseot ja galleriat korostavat kaupungin mainetta kulttuurikeskuksena.

Leipzigin moderni lasikuutiomainen taidemuseo Museum der bildenden Künste MdbK tunnetaan tasokkaista kokoelmistaan, joita taideihmisen ei kannata jättää väliin. Me nyt niin kuitenkin teimme, sillä kaikkeen ei aika taivu.

Museorakennus on ulkokuoreltaan erikoinen, vanhaa ja uutta yhdistelevä rakennus, jossa on nähtävillä hollantilaisten, saksalaisten ja italialaisten mestareiden taideteoksia.

Museossa olisi ollut nähtävissä myös Monetin ja Munchin teoksia. Museoon on ilmainen sisäänpääsy jokaisen kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona, ja muulloin kokoelmia pääsee tutkimaan 10 eurolla.

Museo on maanantaisin suljettu, ja avoinna keskiviikkoisin klo 12–20 ja muina päivinä klo 10–18.

Panometerissa on esillä maailman suurimpia 360 asteen panoraamakuvia. Valtava panoramakuva yhdistettynä valon ja äänen yhteisesitykseen luovat upean kokemuksen ja vierailun tunteen kaukaisille luonnonmaisemille ja historiallisille paikoille. Carolas Garten näyttely – hieman ehkäpä ylimainostettu, on avoinna arkipäivisin klo 10-16 ja viikonloppuisin 10-17. Pääsylippu näyttelyyn maksaa 11,50 € aikuinen ja 6 € lapsi.

Auerbachin kellari on kaupungin toiseksi vanhin ravintola ja sen kerrotaan olleen mm. yleisneronakin tunnetun Goethen suosikkipaikka. Tätä paikkaa ei kannata ohittaa.

Paikassa on hyvä viinibaari, jossa kannattaa nauttia lasillinen, ehkä toinenkin.

Keskellä kaupunkia sijaitseva Leipzigin yliopistorakennus on melkoisen upea. Se on yksi maailman vanhimmista yliopistoista ja toiseksi vanhin yliopisto Saksassa. Leipzing onkin opiskelijoiden keskuudessa suosittu ja arvostettu, eläväinen yliopistokaupunki. Yliopisto ja sen nuoret opiskelijat tekevät kaupungista myös nuorekkaan.

Yliopiston yhteydessä on Grassin museokeskittymä.

Grassi museokompleksissa on kolme erillistä museota, jotka yhdessä järjestävät merkittäviä kulttuuritapahtumia ympäri vuoden.

Leipzigin yliopiston Grassin soitinmuseo on yksi suosituimmista museokompleksin kolmesta museosta.

Toinen tähän museokompleksiin kuuluva museo on etnologian museo ja kolmas on taidemuseo.

Museorypäs kokonaisuudessaan on valtava ja sen kaikissa osissa vierailuun menee helposti kokonainen päivä.

Soitinmuseo on todella mielenkiintoinen ja sen yli 10 000 esineen kokoelma sisältää arvokkaita instrumentteja Euroopasta ja muualta, samoin kuin musiikkia koskevia esineitä renessanssin, barokin ja Bachin Leipzig-ajalta.

Museo onkin yksi suurimmista soitinmuseoista Euroopassa. Sisäänpääsy museoon maksaa 6 € ja se on avoinna muina päivinä paitsi maanantaisin klo 10-18.

Taidemuseo olisi varmaan ollut kokemus, mutta nyt aikataulu vaan ei riittänyt kiertämään yhtä Euroopan merkittävintä design- ja taidetaloa. Käymättä jäi myös etnologian museo.

Marktplatzilla sijaitseevassa Nikolaikirchessä voi kuulla musiikkiesityksiä keskiviikkoisin ja lauantaisin, parin euron pääsymaksua vastaan. Hieman ylimainostetun kirkon katto ja pilarit olivat jokseenkin mielenkiintoiset…

Kirkolla on toki ollut merkittävä rooli Saksan nykyhistorian kulussa, sillä kirkolta alkaneet väkivallattomat mielenosoitukset johtivat lopulta Berliinin muurin kaatumiseen.

Kirkko on avoinna maanantaista lauantaihin klo 10–18 ja sunnuntaisin klo 10–16. Pientä korvausta vastaan on mahdollisuus päästä lauantaisin klo 14 tutustumaan kirkon upeisiin urkuihin. Kirkossa on ilmaisia, vapaaehtoisten pitämiä opastettuja yleisökierroksia tiistaina, torstaina ja perjantaina klo 17 sekä lauantaina klo 11.

Myös kirkon torniin pääsee tutustumaan opastetulla kierroksella perjantaisin klo 16.30.

Russische Kirche eli venäläinen kirkko on ortodoksikirkko, joka tällä kertaa ohitettiin luottaen siihen, että kotoinen Uspenskistanin katedraali on läntisen Euroopan komein ortodoksikirkko.

Panorama Towerissa on näköalaravintola ja siellä olevalla näköalatasanteella voi ihailla ympärillä aukeavaa Leipzigiä. Hissillä pääsee näppärästi kerrokseen 29, jonka jälkeen kolmen euron sisäänpääsymaksulla pääsee näköalatasanteelle. Torniin voi mennä viikolla aina klo 21 asti, viikonloppuisin klo 20 saakka.

Leipzigin uusi ja vanha Kaupungintalo lukeutuvat Leipzigin kauneimpiin rakennuksiin.

Torin laidalla sijaitseva Altes Rathaus eli vanha Kaupungintalo on Leipzigin sydän.

Kaupungintalossa toimii tätänykyä Leipzigin kaupunginmuseo.

Uusi Kaupungintalo Neues Rathaus puolestaan sijaitsee hieman sivummalla keskustasta muinaisen linnan paikalla. Sisällä olevalla hissillä voi nousta ylös torniin katselemaan keskustamaisemia.

Vanhalla Raatihuoneen torilla pidetään tiistaisin ja perjantaisin toripäivät. Harmillisesti vierailumme ei osunut noille päiville, joten tori oli tällä kertaa melko hiljainen.

Euroopan vanhin yhä toiminnassa oleva kahvila, 1700-luvun alkupuolella perustettu Zum Arabischen Coffe Baum on ehdottomasti pistäytymisen arvoinen paikka. Coffe Baumin yläkerrassa on kahvimuseo, jossa on nähtävissä kahvin historia ja kahvilakulttuurin nousu Saksassa. Pieneen museoon on ilmainen sisäänpääsy. Jo ihan rakennuksen takia paikalle kannattaa mennä.

Hieman tai oikeastaan aika kaukana keskustasta sijaitsee Euroopan suurin sotamuistomerkki Völkerschlachtde- nkmal eli Kansojen taistelun monumentti, joka on rakennettu muistomerkiksi voittoisasta sodasta Napoleonia vastaan. Paikka on komea, vakuuttava ja todella iso.

Völkerschlachtdenkmal muistomerkin juuressa sijaitseva FORUM 1813 museo kertoo käydystä taistelusta ja siellä on nähtävänä suuri joukko harvinaisia aseita, univormuja ja muita taistelussa käytettyjä tarvikkeita.

Museon 8 € pääsylipulla voi halutessaan kiivetä 500 askelmaa ylös muistomerkin näköalatasanteelle, josta on arvatenkin hyvät näkymät ympäristöön. Me emme sinne kiivenneet.

Matkalla muistomerkille, hieman sivummalla Leipzigissä on edelleenkin nähtävissä sosialistiajan vanhaa, melko karmeaa rakennustyyliä, vaikkakin paikkoja on kunnostettu paljon, puskee historia ja sen lähimenneisyys läpi.

Leipzigissa on mahdollisuus tutustua myös Itä-Saksan aikaiseen toimintaan.

Kaksi erillistä vierailupaikkaa Vanhassa kaupungissa valottavat hieman sitä, minkälaista elämä oli Itä-Saksan aikana ja miten pahamaineinen Stasi toimi. Die Runde Ecke oli Stasin päämaja koko DDR:n ajan ja nykyisin siellä oleva näyttely kertoo paitsi valtion propagandakoneistosta ja traagisista kohtaloista, myös tavallista arkielämästä DDR-Saksassa.

Esillä on Stasi-agenttien alkuperäisiä vakoiluvälineitä ja muuta aineistoa ja esineistöä. Museo on avoinna päivittäin klo 10–18, ja siellä on mahdollista osallistua saksankielisille opastetuille kierroksille päivittäin klo 15. Sisäänpääsy museoon on ilmainen.

Toinen DDRn ajasta kertoma paikka on Zeitgeschichtliches Forum Leipzig. Tämä pääsymaksuton vierailupaikka ei ole maanantaisin avoinna, ja aukioloajat ovat ti–pe klo 9–18 ja la–su klo 10–18.

Paljon jäin tästäkin kaupungista kokematta, mutta vinkkinä muille.

Leipzigin Zoo on Saksan suurin ja Euroopan toiseksi suurin. Eläintarha on oikeastaan enemmän elämyseläintarha, sillä siellä on huomioitu myös lajille tyypilliset maisemat ja elinolot mahdollisimman hyvin. Eläintarha on iso, joten aikaa sen kiertämiseen kannattaakin varata. Eläintarha on avoinna ympäri vuoden, mutta avoinna eri vuodenaikoina eri aikoihin. Jos mielii vierailulle eläintarhaan, kannattaa aukioajat tarkistaa etukäteen netistä.

Eläintarhojen tavoin jokaisessa kaupungissa tuntui olevan myös kasvitieteellinen puutarha. Leipzigin yliopiston ylläpitämä kasvitieteellinen puutarha eli Leipziger Botanische Gärten on Saksan vanhin. Kasvitieteellinen puutarha on ulkona olevilta osiltaan pääsymaksuton mutta kasvihuoneisiin on aikuisilta neljän euron pääsymaksu. Ulkona olevat puutarhat ovat avoinna ympäri vuoden mutta kasvihuoneet suljetaan marraskuun alusta helmikuun loppuun. Ulkona voi vierailla eri vuodenaikoina eri tavoin, ja toukokuun alusta syyskuun loppuun.

Käymättä jäi myös Leipziger Baumwollspinnerei eli Leipzigin puuvillatehdas Lindenaun alueella on monelle nykytaidetta harrastavalle mieluinen käyntikohde. Paikassa on taidegallerioita, laajoja näyttelytiloja, taidestudioita ja erilaisia työpajoja sekä kahviloita ja ravintoloita.

Leipzigin boheemialue KarLi eli Karl-Liebknecht-Straße tarjoaa kävijöilleen sekoituksen kulttuuria, katutaidetta ja maukasta katuruokaa. Paikassa on mitä erilaisempia kojuja ja paikkoja joissa myydään erilaisia käsitöitä. Oleellisena osana alueeseen kuuluu myös hengailumusiikki. Paikka on etenkin nuorison suosima, miksi me keski-ikäiset skippasimme tämän paikan.

Tämä sen sijaan olisi kiinnostanut. Bayerischer Bahnhof zu Leipzig eli Leipzigin rautatiemuseo tekee vanhoilla höyryvetureilla matkoja Saksiin, Thüringeniin ja Saksi-Anhalteniin. Straßenbahnmuseum Leipzig eli ratikkamuseo olisi ollut mainio vierailupaikka, minne olisimme ehdottomasti halunneet mennä. Harmillisesti kumpikin museo oli vierailumme aikana suljettu.

Wittenberg

Matkaa Leipzigistä Wittenbergiin junalla on alle puoli tuntia. Saman puoli tuntia menee junalla myös Wittenbergistä Berliiniin. Wittenberg on ikävästi puolivälissä matkaa, joten ilman paikkalippuja tai ykkösluokan matkaa joudut seisomaan tai istumaan kumppanisi kanssa eripuolille junavaunua. IC ja ICE-junissa on onneksi ravintolavaunu, joka osui juurikin kohdallemme kun nousimme junaan. Puolituntinen vierähti mukavasti, varsinkin kun ei tarvinnut huolehtia matkatavaroista, jotka olivat turvallisesti Berliinin hotelissa.

Wittenbergin juna-asemalta on Vanhaan kaupunkiin noin 15 minuutin kävelymatka, sillä pikkukaupungin asema ei ole ihan kaupungin keskustassa.

Wittenberg on melko pieni paikka, joten sen kiertämiseen riitti oikein hyvin vajaa puolikas päivä. Siihen kun sisällyttää vielä lounaan tai päivällisen, niin ajan saa hyvin kulumaan.

Nähtävyydet kiertää jalkaisin ja näin syksyllä – ei turistiaikaan paikka oli rauhallisuuden ja turvallisuuden tyyssija, eikä mihinkään paikkoihin ollut ryysistä tai jonoja.

Wittenbergin omatoimiseen kiertämiseen on vuokrattavissa 8 € maksava audioguide tai halutessaan voi osallistua 15 € maksavalle opastetulle kävelykierrokselle. Erilaisille ryhmille on eri teemaisia opastettuja kierroksia.

Wittenberg, oikeammin Lutherstadt Wittenberg tunnetaan parhaiten Lutherista ja hänen naulaamistaan teeseistä.

Kun huudeilla kerran oltiin, niin pakkohan se oli käydä katsomassa Linnankirkon ovi, jonne Martti Luther naulasi 95 teesiä ja aloitti uskonpuhdistuksen.

Teesien naulaamisen jälkeen Wittenbergistä tuli luterilaisen uskonpuhdistuksen keskus, mikä kyllä näkyykin monella tapaa kaupungissa.

Linnankirkko ei muuten ole mitenkään erikoinen, mutta merkittäväksi sen tekee Lutherin ja Melanchthonin haudat. Molempien hautamonumentit olivat kovin vaatimattomia.

Kirkko on avoinna maanantaista lauantaihin klo 10-17 ja sunnuntaisin klo 11.30–17. Sisäänpääsymaksu on 2 € aikuiselta ja euron lapsilta. Yhteislippu Linnankirkkoon ja Pyhän Marian kirkkoon maksaa 3,50 €.

Jos tykkää ahtaista portaikoista ja korkeista paikoista kannattaa kiivetä kirkontorniin, josta onkin laaja näköala kaupunkiin.

Sisäänpääsy torniin tapahtuu poletilla, joita voi ostaa kirkkoa vastapäätä olevasta Infokeskuksesta. Poletin hinta on 3 € aikuiselta ja 2 € lapselta. Torniin on mahdollista kavuta maanantaista lauantaihin klo 10-17 ja sunnuntaina klo 11.30-17. Kirkossa on tarjolla opastettuja kierroksia 4 € hintaan.

Toki kaupungissa on muutakin nähtävää, mutta pitkälti kaupungin kaupunkikuvaa hallitsevat erilaiset Lutheriin ja uskonpuhdistukseen liittyvät asiat.

Osa Lutherin asumasta Augustinolais- luostarista on entisöity ja toimii nykyään uskopuhdistus- museona.

Museo on nimetty Luther-taloksi. Talossa voi ihmetellä Lutherin ajan esineitä, hänen kirjoituksiaan ja hänestä maalattuja lukuisia maalauksia.

Mielenkiintoisinta nähtävää ovat Lutherin asuin- ja makuuhuoneet, jotka ovat säilyneet alkuperäisinä. Olipa Lutherin käyttämä viittakin säilynyt. Talo on avoinna päivittäin klo 9-16 ja sisäänpääsymaksu sinne on 8 €. Isoa tammea ei kannata ohittaa, sillä tämän kuuluisan puun alla Luther poltti Paavilta saamansa pannaanjulistuksen.

Myös Melanchthonin asuintalo toimii museona.

Talon isäntä Philipp Melanchthon oli Lutherin läheinen työtoveri ja hänen keskeisimpänä saavutuksena pidetäänkin saksalaisen koululaitoksen uudistamista joka vaikutti myös muihin luterilaisiin maihin.

Talo on säilytetty lähes muuttumattomana vuosisatojen ajan. Taideteokset ja arjen esineiden jäljennökset esittelevät vierailijoille Melanchthonin ja hänen perheensä arkea ja elämää.

Melanchthonin talo on kesäaikaan avoinna vierailijoille päivittäin klo 10-18. Sisäänpääsymaksu on 5 €. Yhteislippu Luther taloon ja Melancthomiin maksaa 10 €. Näitä yhteislippuja ei suoranaisesti tyrkytetä, joten ne kannattaa huomioida itse.

Pyhän Marian kirkko eli Stadtkirche Wittenberg on Wittenbergin vanhin rakennus ja UNESCOn maailmanperintö- kohde.

Se toimi Lutherin saarnakirkkona, jossa Luther saarnasi kuuluisan saarnansa. Jotakin maagista tässä kirkossa olikin.

Tämä kaksitorninen kirkko on Wittenbergin kaupunkikuvan keskus.

Kirkossa on nähtävissä neliosainen alttaritaulu, joka kuvaa Lutherin saarnojen sanomaa. Kirkko on avoinna tiistaista lauantaihin klo 10-17 ja sunnuntaina klo 11.30-18. Kirkon pyöreähköön torniin pääsee kiipeämään ja se on avoinna päivittäin klo 12-17. Sisäänpääsy maksaa aikuisilta 2 € ja lapsilta 1 €.

Wittenbergin aukio eli Marktplatz on yksi UNESCOn maailmanperintö- kohde kaupungissa. Aukiolla on lukuisia tärkeitä historiallisia rakennuksia ja nähtävyyksiä.

Vanha kaupungintalo Rathus komistaa aukiota samoin kuin komea suihkulähde ja Martti Lutherin sekä Philip Melanchthonin pronssipatsaat.

Wittenbergissä on myös muita UNESCOn maailmaperintökohteita kuin vain tämä kuuluisa aukio. Maailmanperintökohteisiin kuuluu Lutherin talo – Lutherhaus sekä Linnankirkko – Schloßkirche.

Jos haluaa saada kaiken irti maailmanperintökohteista kannattava hankinta voi olla WelterbeCard, jolla pääsee nähtävyyksiin Anhalt-Dessau-Wittenbergin alueella. Lisäksi kortti oikeuttaa opastettuihin kierroksiin ja mukaan tulee vielä opaskirjanen. 24 h kortin hinta on 19,90 € aikuiselta ja 12,50 € lapselta. Saatavilla on myös 3 pv kortti.

Museum für Stadtgeschichte eli kaupungin museossa on nähtävänä kaupungin kehitys ja siihen vaikuttanut historia ja sen tapahtumat. Tämän ohitimme tyylikkäästi, sillä kaupungin uusin vetonaula ja turistikohde Luther 1517—Wittenberg 360° panoramaesitys lupasi ainakin mainoksissa paljon.

Näyttely/esitys on kiehtova ja erittäin realistinen kuvaus ajasta. Iso maalaus ulottuu kokonaan esittelytilan kaarevan sisäseinän ympärille ja esittelee uskomattoman panoraamanäkymän Wittenbergiin.

Paikka on avoinna päivittäin klo 9-17 ja sisäänpääsyn hinta on 11 €/aikuinen ja 3 €/lapsi.

Tämä esitys oli parempi panoramaesitys, kuin monet muut, joissa olemme aiemmin vierailleet.

Kaupungin monien suihkulähteiden ja vesipisteiden ohi ei kannata kiiruhtaa pysähtymättä, vaikka ne eivät kovin loisteliaita olekkaan.

Varakkaiden kansalaisten aloitteen ansiosta Wittenbergillä oli jo Lutherin aikoina oma vesijärjestelmä – Wittenberg Röhrwasser. Lähteistä johdettiin onttoja tukkeja pitkin vettä kaivoihin ja muihin vesipisteisiin.

Pienen ja kompaktin Winttenbergin uudenpaan keskustaan emme eksyneet.

Meille ja koko päivän kyytiä saaneille jaloille riitti Vanha kaupunki ja sen kauniit nähtävyydet.

Väsyneiden matkalaisten iltapalaksi päädyimme syömään aina niin turvallisen ja joka matkalla jo perinteisen oman hotelli-illallisen.

3 lokakuun, 2021 by kaksi reissaajaa

Yleinen

Pohjois-Saksassa junalla osa 1: Berliini, Sanssoucin palatsi Potsdam ja Charlottenburgin linna

Vihdoinkin taas matkalla

Jihuu, ja kaiken maailman emojit 😊 …pääsimme junailemaan puolentoista vuoden tauon jälkeen. Balkanin aiemmin suunniteltu kiertomatka jäi edelleen odottamaan vuoroaan. Tutkailimme koronaturvallisesti junailtavia maita ja mahdollisia reittejä jatkossa, jos tilanne vielä pitkään jatkuisi näin. Jo kertaalleen vuoroaan odottamaan laitettu Pohjois-Saksan kiertomatka pääsi tällä kertaa toteutukseen – luotto Saksan koronatoimiin oli kova.

Reittimme suuntautui tällä kertaa Pohjois-Saksaan.

Selailimme erilaisia junalippujen ja junapassien hintoja.

Niissä kannattaakin olla tarkkana, koska Saksassa on erinomaisia osavaltiokohtaisia lippukomboja.

Osavaltioiden lippupakettien ja junalippujen tarjouksien hinnat aikataulut löytyvät kätevästi Deutche Bahnin sivuilta.

Reittisuunnittelun kautta päädyimme siihen, että yhdenmaan reililippu kahden viikon matkoille olisi tullut kalliimmaksi kuin hyödyntää eri osavaltioiden omat lipputarjoukset.

Saksa on siitä mukava maa, että niin julkisiin kulkuvälineisiin, linja-autoreitteihin kaupunkien välillä kuin myös junamatkoihin on tarjolla runsaasti erilaisia kombo- ja ryhmälippuvaihtoehtoja eri sesonkien ja viikonpäivien sekä kellonaikojen mukaan.

Myös paikallisliikenteenlipuissa on usein tarjolla erilaisia lippuyhdistelmiä aikataulun ja matkustajaryhmän mukaan.

Majoittauduimme Berliinissä, Hannoverissa, Bremenissä, Schwerinissä ja Rostocissa juna-asemien vierssä oleviin Intercity Hotelleihin, joiden hintaan kuului kaupungin joukkoliikennelippu, jota tulikin käytettyä kiitettävästi.

Hotellit olivat sekä sijainniltaan, että tasoltaa oikein hyviä.

Kaupunkien nähtävyyksien tarkastelu ja reittien suunnittelu sujuu mainiosti joko GPSMYCITY tai VISITACITY sovelluksella. Kumpikin sovellus toimii tosi hyvin monessakin kaupungissa. Kokemusta on.

Korona-aika on tuonut myös uusia innovaatioita matkustamiseen ja turistikierroksiin. Freetour sivustolta voi nykyään ladata appin, jossa on saatavilla virtuaalinen opastus monen maan kaupunkikierrokselle. Kätevää!…

Myös GuruWalk osoittautui vallan mainioksi. Tarjolla on eri teemoilla olevia ilmaisia opastettuja kierroksia.

Olimme syksyyn siirretyn kesäloman alkuun viettämässä viikonloppua Tallinnassa isommalla porukalla perhepiiristä, josta ei tässä nyt sen enempää. Tallinnan postaukset voi lukea täältä. Muu porukka palasi kotiin ja me jatkoimme lentäen Tallinnasta Berliiniin.

Olihan odottava tunne, liikkua taas lentokentällä, menossa lomalle ja vetämässä matkalaukkua ja pelaamassa matka Scrabblea!…

Tallinnan lentokenttä sijaitsee noin 15 minuutin matkan päästä Tallinnasta.

Taxilla keskustasta hintaa lentokentälle tulee noin 20 €.

Ensimmäinen kerta, kun lensimme Tallinnan kentältä.

Tallinnan lentokenttä on melko pieni ja siellä on helppo navigoida.

Toiminnot kentällä olivat sujuvat ja kaikkineen tätä reittivaihtoehtoa lentoihin kannattaa jatkossakin miettiä.

Yllätys korna-ajan lenossa oli melkoinen, sillä kone tuli aivan täyteen.

Reilun tunnin jälkeen olimmekin jo Berliinissä ja reilu kahden viikon Pohjois-Saksan junamatkailu pääsi vihdoin alkamaan!

Berliini

Berliiniin lensimme jo ties monennen kerran. Pitkä matkustuskielto oli takana, miksi kait kaikki tuntui taas niin viehättävältä ja jännältä.

Tällä kertaa pääsimme tutustumaan vastikään valmistuneeseen uuteen Brandenburgin lentokenttään.

Lentokenttää rakennettiin yli kymmenen vuotta ja sitten kun se vihdoin monien viivytysten jälkeen valmistui, iski korona ja upouuden lentokentän mainostettu kapasiteetti lisääntyneelle lentoliikenteelle on vielä korkkaamatta.

Kaikki lennot kulkevat nyt terminaalin 1 ja 5 kautta.

Tällä reissulla emme juurikaan varanneet aikaa Berliiniin, mutta edelleen rajattujen lentoreittien ja hyvien junayhteyksien takia se valikoitui nyt rengasmatkamme alku- ja loppupään lentokentäksi.

Eipä tuo uusi lentokenttä nyt kovin kummoinen ollut. Ihmisiä oli paljon liikkeellä, kaikilla oli kiltisti maski naamalla.

Berlin-Brandenburg lentoaseman T1 ja T2-terminaaleihin pääsee näppärästi rautateitse alueellisilla junilla. RE 7 ja RB 14 kulkevat kentälle 20 minuutin välein ja uusi Airport Express (FEX) juna kuljettaa matkustajat kentälle neljä kertaa tunnissa.

Matka-aika Expressillä esim. päärautatieasemalta on 30 minuuttia.

Harmillista on, että kaikilta Berliinin keskustan asemilta ei pääse vielä FEX-junan kyytiin.

Sen sijaan RE 7 ja RB 14 juna ovat kätevä valinta, joilla matka taittuu melkein yhtä nopeasti kentälle, riippuen toki siitä, miltä keskustan asemalta nousee kyytiin.

Paikallisjunat S9 ja S45 kulkevat kentälle 20 minuutin välein. Matka taittuu noin 50 minuutissa ja hintaa sille C-alueen paikallislipulla 3,80 € kuten myös muilla junayhteyksillä. Kaikki junat kulkevat suoraan lentokentän Terminaali 1 alapuolella olevalle juna-asemalle.

Lisäksi jotkut pitkänmatkan junat pysähtyvät lentokentän asemalla. Myös linja-autot ja taxit kuljettavat matkustajat sujuvasti kaupunkiin.

Taxikyyti on melko kallis, mutta jos on valmis maksamaan noin 50 € pääse sillä kätevästi haluttuun paikkaan.

Kävimme ihastuttavalla iltakierros bussisightseenigillä, jossa sai mainion kuvan iltavalaistuksessa olevasta Berliinistä ja sen kauniisti valastuista merkkikohteista.

Iltakierros lähti Alexanderstrasse 7 ja hintaa sille tuli 13,50 €.

Kierroksen kesto oli 45 minuuttia. Bussi kiersi kaikki tärkeimmät nähtävyydet ja muut kauniisti valaistut kohteet. Toinen mainio tapa tutustua iltavalaistuksessa olevaan Berliiniin on hypätä risteilyveneeseen ja risteillä 2½ h Spree joella. Risteilyn hinta on 22,50 €. Veneristeily ei sisällä tarjoilua risteilyn aikana.

Lokakuussa Berliinissä olisi ollut tarjolla myös ”näe pääkaupunki uudessa valossa – virtuaalisesti maalattuna” kierroksia, jolloin kaupungin kuuluisimmat rakennukset ja monumentit on verhottuna väreihin ja erilaisin valoefektein. Harmillisesti me olimme liikenteessä syyskuun lopussa.

Edellisessä postauksessani Berliinistä olimme liikkeellä joulunaikaan ja silloin perinteiset turistikierrokset jäi vähiin kun keskityimme Saksan joulutoreihin.

Toki suurin osa Berliin nähtävyyksistä on tullut kierrettyä aiemmin, mutta esim. Charlottenburgin linna on jäänyt käymättä. Sekin asia tuli korjattua tällä reissulla.

Iltakierroksen lisäksi turistikierroksia olisi ollut tarjolla vene, Segway, E-Scooter, normi Hopp on Hopp off kierrokset, Jetbike, Hot road autokierros, fillarikierros sekä itse ajettava Trabant nähtävyyskierros omalla oppaalla. Vaihtoehtoja kaupungin kiertämiseen siis löytyy.

Berliiniä pidimme kolme yötä tukikohtanamme, josta sitten teimme vierailuja Leipzigiin, Wittenbergiin ja Sanssoucin palatsiin.

Vink, vink!!! Tästä linkistä pääsee sivustolle, josta voi hyvin suunnitella reitin, tarkistaa aikataulut ja hinnan valitulle matkalle.

Sanssoucin palatsi Potsdam

Potsdamn on kierretty aiemmin Saksan joulutori- kierroksellamme. Voit lukea siitä täältä.

Nyt suuntasimme Sanssoucin palatsiin ja sen puutarhaan, joka edellisellä käynnillä oli pakattu talviteloille ja harmaassa ilmassa se ei juurikaan avannut paikan kauneutta.

Potsdamiin pääsee useilta eri asemilta, useilla eri junilla. Päärautatieasemalta Potsdamiin pääsee RE1 ja S7 paikallisjunilla. Junia kulkee puolen tunnin välein ja matka Potsdamiin kestää 20 minuuttia. Potsdamiin, joka sijaitsee C-vyöhykkeellä pääsee matkustamaa paikallislipulla, jonka kertalipun hinta on 3,80 € ja päivälipun hinta 6,10 € ABC-alueet kattavalle lipulle.

Kannattaa katsoa ja ehkäpä jopa suunnitella, mille asemalle Potsdamissa aikoo. Potsdamin juna-asemalta palatsille on matkaa noin 45 min kävelyn verran. Parhaiten sinne pääsee juna-aseman edestä lähtevällä bussilla 695 tai taxilla, jonka hinta on noin 15 €. Joukkoliikenteeseen kelpaa Berliin joukkoliikennelippu.

Potsdamin palatsialue käsittää useita eri palatseja kuten Sanssousin palatsin, Neues palatsin, Orangerieschlossin, Charlottenhofin palatsin sekä Belvederen palatsin. Jos aikoo vierailla näissä kaikissa, yksi päivä ei takuulla riitä.

Kuuluisin ja ehkä myös vierailluin paikka näistä on Sanssoucin palatsi, joka rakennettiin 1745-1747 Fredrik II Suuren kesäasunnoksi.

Palatsi kuuluu UNESCOn maailmanperintö- listalle.

Palatsia onkin kutsuttu aikoinaan Preussin Versaillesiksi. Noh, Versaillesissa käyneenä, kantani on, että Versailles saa pitää edelleen kiistattoman paikkansa linnojen ykkösenä. Tämä pienen pieni ja melko vaatimaton palatsi ei mahdu Versailesin kanssa samalle viivalle.

Sanssoucin palatsi on avoinna muina päivinä paitsi maanantaina klo 9-17.30. Sisäänpääsymaksu on 14 € ja se sisältää pääsyn useimpiin muihinkin palatseihin. Lipun hinta on alennettu, koska osa palatseista alueella on edelleen kiinni koronan takia. Erillinen lippu pitää ostaa myös Sacrowin palatsiin ja Sternin metsästysmajaan sekä Potsdamin konferenssi 1945 – Uusi järjestys maailma – erityisnäyttelyyn, joka on nähtävillä Cecilienhofin palatsissa. Lisäksi Pfingstbergissä sijaitsevalle Belvederelle on ostettavissa alennetun hintainen lippu.

Linnavierailulla on mahdollista osallistua opastetulle kierrokselle tai lainata audioguide omatoimiselle linnakierrokselle.

Linna itsessään ei ole suuri. Siinä on vain kymmenkunta koristeltua huonetta.

Linnan puistossa on kävelyteitä peräti 60 kilometriä.

Näin alkusyksystä puistossa oli mukava kuljeskella, katsella suihkulähteitä, istutuksia ja patsaita.

Omat eväät puistoalueella nautittavaksi ei ole lainkaan huono idea, sillä puistoalue on todella laaja ja kahviloita tai juoman ostopisteitä ei puistosta juurikaan löydy.

Ehdottomasti kannattaa myös vierailla vaununäyttelyssä, joka on auki tiistaista sunnuntaihin klo 10-17.30. Sisäänpääsy näyttelyyn maksaa erikseen 3 € aikuiselta ja 2 € lapselta.

Charlottenburgin linna

Berliinissä poikkesimme Charlottenburgin linnaan, joka on edellisillä käyneillä jäänyt näkemättä.

Lippu linnaan maksaa 12 €. Linna on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 10-17.30.

Helpoiten linnaan pääsee hyppäämällä junaan ja jäämällä pois Charlottenburgenin asemalla. Siitä kannattaa ottaa bussi 309, joka ajaa asemalta suoraan palatsille, muutoin kävelymatkaa kertyy reippaasti yli kilometrin.

Charlottenburg sijaitsee Spree joen rannalla Berliinin eteläosassa. Se on Preussin ensimmäisen kuningattaren Sophie Charlotten mukaan nimetty linna, joka kärsi merkittäviä vaurioita Toisessa maailmansodassa, minkä jälkeen se onkin restauroitu nykyiseen loistoonsa.

Linnakokonaisuuteen kuuluu vanha palatsi ja uusi palatsi, joista uusi palatsi oli mielenkiintoisempi.

Käyntikohteena ihan ok, vaikka osin uustuotantoa olikin.

Yksi erikoisimmista huoneista on lattiasta kattoon kiinalaisilla ja japanilaisilla koriste-esineillä peitetty posliinikabinetti.

Linnan oli mielenkiitoinen kohde uutta ja vanhaa palatsia.

Vaikka kuinka on aikoinaan kilpailtu palatsien loistosta, ei Verailesille ja Ermitaasille ole löytynyt vielä haastajaa. Paikassa oli kyllä pientä loistoa ja historiaa paljonkin, mutta, mutta..

Linnan takana levittäytyvästä muotopuutarhasta alkaa laaja luonnonpuutarha-alue. Muutamine suihkulähteineen tämäkin oli no joo osastoa. Huomaan tulleeni krantuksi?

Paikkaan kannattaa kuitenkin tutustua, jos huudeilla on ja aikaa piisaa.

3 lokakuun, 2021 by kaksi reissaajaa

Matkailua maailmalla

Lontoo – Bryssel – Amsterdam

Lontoo

Lensimme kesällä Lontooseen Finnairilla. Heatrowin kentältä nappasimme Oystercardit ja otimme metron kohti keskustaa. Näppärämmin Lontoossa liikkuu metrolla. Reitti kannattaa katsoa etukäteen, koska liikkuminen metrossa on nopeatempoista ja metrokarttaa pällisteleväksi turistiksi ei voi ihmismassassa jäädä. Lontoon metro on melko laaja, joskin selkeä ja helppo ymmärtää.

Jos Lontooseen lentää Gatwickin kentälle pääsee sieltä kätevästi junalla Victorian asemalle. Heatrowista taas voi matkustaa kätevästi Paddingtonin asemalle.

Ladattava Oyster Card kannattaa ostaa jo lentoasemalta. Oyster Cardilla voi matkustaa Lontoon paikallisliikenteen busseissa, metroissa ja DLR-junissa. Oyeter Cardilla saa myös alennusta monissa museoissa, joissakin ravintoloissa, teattereissa ja nähtävyyksissä. Oyster Cardista saa pantin ja sinne talletetut rahat takaisin lähtiessä maasta, kun palauttaa kortin vaikkapa rautatien myyntipisteeseen.

Majoituksen hinta-laatusuhde ei Lontoossa kohtaa. Silti ihanat Viktoriaaniset talot, joissa toimii hotelleja, ovat omatakeisia natisevine lattioineen, kapeine portaineen ja noh, jonkin sortin kylpyhuoneineen…

Kovin isoa ja painavaa matkalaukkua ei kannata ottaa mukaan, koska sen kantaminen ylös kapeita portaita ottaa voimille. Lisäksi metroasemilla ei juurikaan ole hissejä ja ison laukun kantaminen ylös-alas portaita tai roudaaminen rullaportaissa on mielenkiintoista puuhaa, puhumattakaan tupaten täynnä olevista metroista. Ihan ok hotelleja löytyy Bayswater-Paddington alueelta, josta pääsee kätevästi vieressä sijaitsevaan Hyde Parkiin.

Toinen ok ja rauhallinen hotellialue on Edgware Roadin ja Queenswayn välillä.

Näillä alueilla on ihan turvallista liikkua illalla, niin metrolla kuin ulkonakin. Alueella on myös pubeja ja erilaisia muita ruokapaikkoja.

Kannattaa mennä pubiin ruokailemaan, on se aina yhtä kiva kokemus, vaikka ruoka ei mitään gurmeeta olekaan. Tunnelma pubeissa on sitäkin rennompi ja omantakeinen.

Pakkohan se oli siis syödä perinteinen fish & ships. Hintataso ruoan ja juoman suhteen vaihtelee. Lontoo ei kuitenkaan ole mitenkään halpa kaupunki.

Lontoossa on niin paljon katsottavaa, että niitä ei millään ehdi käydä kerralla läpi. Lontoosta löytyy varmasti jokaiselle jotakin. Lontoossa on monta juna-asemaa ja kannattaakin tarkistaa lähtöasema, sillä juna-asemat sijaitsevat hyvien metroyhteyksien päässä, mutta melko kaukana toisistaan.

Eri puolilla olevilta juna-asemilta lähtee junia hieman eri puolille Isoa-Britanniaa. Menimme metrolla King’s Crossin juna-asemalle, jossa on Harry Potterin 9 ¾ Tylypahkaan lähtevä laituri. Paikalla on aina kamalasti turisteja kameroineen. Samalta asemalta, tai sen sivussa olevalta St Pancrasin asemalta lähtee kanaalin ali liikennöivät Eurostar-junat. Suoria junayhteyksiä on tarjolla moniin Euroopan kohteisiin. Itse lähdimme Brysseliin.

Varauksen junaan teimme vaivattomasti netissä. Junaliput kannattaa ostaa ennakkoon, koska silloin voi saada edullisia tarjouslippuja.

Meidän liput maksoivat n. 50 € /hlö. Junalla matkustaa sen kätevyyden takia paljon ihmisiä, joten viimehetken lippuja voi olla vaikea saada.

Juna on nopea tapa vaihtaa kanaalin puolta, sillä jäähän pois matkat lentokentälle ja oleskelu siellä. Kanaalin ali lähtevien junien turvatarkastukseen pitää kuitenkin varata hieman aikaa. Turvatarkastus vastaa lentokentän turva- ja passitarkastusta. Asemalla pitääkin olla noin tuntia ennen junan lähtöä.

Turva- ja passintarkastuksen jälkeen istutaan lähtöaulaan odottamaan pääsyä junaan. Odotushallissa on kahvio, josta voi ostaa pientä juotavaa ja syötävää. Juna kulkee suuren osan matkasta maanpäällä, matkanopeuden ollessa lähes 300 km/h.

Itse tunneliosuus kestää parikymmentä minuuttia ja sinne sujahdetaan ja sieltä sujahdetaan ulos vaatimattomissa puitteissa, joissa eri maiden liput vilistävät hetken ohi silmien, ilmoittaen saapumisesta toiseen EU-maahan. Vauhtia ei kyydissä juuri huomannut, mutta eipä maisemissakaan ollut mitään katseltavaa.

Junan istuimet olivat mukavan tilavat istua ja laukut saatiin hyvin niille varatuille säilytyspaikoille tai istuimien yllä oleville hyllyille, jonne mahtuu lentolaukun kokoinen laukku. Junassa olisi ollut myös ravintolavaunu, mutta vanuissa kiersi myös kärry, josta pystyi ostamaan juomista ja pikku syömistä. Monilla oli omia eväitä ja naposteltavaa mukana. Matka kesti n. 2 tuntia ja pian olimmekin Brysselissä, Bruxelles Midi asemalla. Matka oli kaikin puolin miellyttävän nopea siirtymä paikasta toiseen.

Muita postauksiani Lontoosta löytyy täältä ja täältä

Bryssel

Brysselissä on kolme isoa rautatieasemaa; Bruxelles Midi, Central ja Nord. Euro junat saapuvat Bruxelles Midiin, joka sijaitsee keskustan ulkopuolella. Kaupunkiin sieltä pääsee kätevästi metrolla tai ratikalla. Myös lentokentälle menevä juna kulkee Midin, keskusaseman ja Nordin kautta.

Lentokentältä onkin kätevintä matkustaa keskustaan junalla. Asema sijaitsee lentokentän alimassa kerroksessa. Junalla pääsee keskustaan alle 20 minuutissa, eikä matkasta tarvitse pulittaa maltaita, n. 9 €/ suunta. Bryssel Midistä lähtee junat Saksaan, Ranskaan, Alankomaihin, Luxembourgiin ja Isoon-Britanniaan. Bruxelles Central on Brysselin sisäisen liikenteen päärautatieasema, joka sijaitsee aivan kaupungin ytimessä. Sieltä on kaikkialle ydinkeskustan alueelle lyhyt kävelymatka. Asemalla voi myös vaihtaa kulkupelin kätevästi metroon tai ratikkaan. Keskusasemalta lähtee junia ympäri Belgiaa ja joihinkin naapurimaiden kaupunkeihin.

Juna onkin kätevä tapa liikkua, sillä matkat ovat lyhyitä ja junalippujen hinnat melko edullisia. Maan sisällä oleviin ”lähijuniin” voi ostaa lipun asemalta, mutta naapurimaihin suuntautuviin juniin kannattaa varata lippu etukäteen ja mielellään ajoissa, jolloin matka on huomattavasti halvempi, kuin jos ostaisi sen paikanpäältä.

Brysseli on melko pieni, joten jos ei ole tarvetta shoppailuun koluaa sen helposti läpi päivässä.

Hotelimme sijaitsi lähellä Nordin asemaa. Hotellissa ei ollut mitään vikaa, mutta sen sijainti ei ollut paras mahdollinen. Ensimmäisenä päivänä kävelimme hotelilta vanhaan kaupunkiin Grand Place aukiolle ja täytyy kyllä sanoa, että tunne ei ollut kovin turvallinen tai miellyttävä, kun kulki maahanmuuttajien ja kerjäläisten kansoittaman alueen läpi. Tunnelma oli jopa hieman vihamielinen. Jatkossa teimme matkan metrolla.

Grand Place aukiota ympäröi kauniit barokkityyliset talot ja upea kaupungintalo. Alueella on myös runsaasti kahviloita ja ruokapaikkoja sekä suklaapuoteja. Vanhakaupunki oli kaunis ja siellä oli leppoisaa kuljeskella, joskin ihmisiä oli paljon vaikka olikin vasta aikainen kevät ja varsinainen turistikausi ei ollut vielä alkanut.

Pissaava Manneken Pis patsas sijaitsi turvallisesti poliisitalon lähellä. Seinässä jalustalla seisova patsas oli paljon pienempi kuin olimme ajatelleet. Paikalla oli satoja kuvanottajia, joten pituudesta ja kaukaa suurentavasta isosta obarista olisi ollut hyötyä.

Kaupungintalon takana oli pieni puisto, jonka vieressä oli Brysselin katedraali. Puistosta nappasimme kuuluisat vohvelit huikopalaksi ja jatkoimme kävelyä pilvisessä säässä kuninkaanlinnan ohi EU-parlamentin eteen, josta jatkoimme matkaa Parc du Cinquantenaire puistoon, jonka perällä oli mainio automuseo Autoworld.

Illalla palasimme vielä ihailemaan Grand Place aukiota. Aamulla hyppäsimme metroon ja jatkoimme kohti Midin asemaa, josta jatkoimme junalla matkaa Amsterdamiin.

Toinen postaus Brysselistä löytyy täältä.

Amsterdam

Matka Brysselistä Amsterdamiin kestää n. 2h ja maksaa lipusta riippuen n.30-40 €. Matkan hinta riippuu taas kellonajasta ja kuinka lähellä matkustusaikaa matkan varaat. Belgiassa, Luxembourgissa ja Alankomaissa voi hyödyntää Eurail Benelux passia, jolla voi matkustaa 3, 4, 5 tai 8 päivää kuukauden sisällä rajattomasti. Jos matkustat TGV tai Thalys junilla, täytyy juniin tehdä ja maksaa paikkavaraus erikseen. Myös tähän passiin sisältyy erilaisia alennusetuja museoihin, näyttelyihin jne… Meidän tapauksessa kannatti ostaa liput yksittäin, sillä junapassin hinta olisi ollut n. 160 €/hlö kolmen päivän käyttöoikeudesta.

Nopeasti taittui matka Brysselistä suoraan Amsterdamin keskustaan. Amsterdamin kaunis juna-asema on aivan kaupungin keskustassa. Veimme tavarat hotelille ja lähdimme ihailemaan Amsterdamia. Kevät oli tuonut tullessaan auringon ja lämmön, joten mikä kaupungilla oli kulkiessa.

Amsterdam tarjoaa myös monenlaista katsottavaa ja koettavaa kaiken ikäisille. Amsterdamin vanha ydinkeskusta on melko kompakti, eikä uusikaan keskusta ole kovin laaja. Jalan pystyy liikkumaan melko hyvin ja jos jalkaisin ei jaksa, niin keskusta-alueella liikkuu ratikoita, joiden kyytiin on helppo hypätä. Matkustettaessa keskusta alueen ulkopuolelle metro on hyvä vaihtoehto. Metrossa käy samat liput, kuin raitiovaunuissa.

Amsterdamissa kuten muuallakin Alankomaissa on valtavasti pyöriä ja pyöräilijöitä. Liikenteessä onkin varaottava myös autojen lisäksi lujaa ajavia pyöräilijöitä.

Ehdottomasti kannattaa käydä maistelemassa juustokauppojen juustoja, ja ihailla kanavia joko kanavaristeilyllä tai sitten vaan kiertelemällä kanavien reunustoja.

Oude Kerkin alueelta suunnistaessaan takaisin uuden keskustan suuntaan törmää Punaisten lyhtyjen alueeseen. Sen läpi kulkiessa puna nousee väkisinkin poskille ja katse painuu naisihmisellä maahan.

Amsterdamissa on joitain Euroopan tunnetuimpia museoita, joihin kannattaa poiketa jos on taiteen ystävä. Keväisen kauniina päivänä oli kiva poiketa Albert Cuypstraatilla olevalle torikadulle, jossa myytiin kaikenlaista. Paikalla oli pari muutakin kuin vain me, joten oikea ihmisvilinä torilla oli ja tavaroista kannattikin pitää visusti kiinni. Kävellessämme ympäri kaupunkia vastaan tuli erilaisia ja eri kokoisia kirpputoreja, joissa oli oikein mukava kuljeskella ja tutkailla mitä erilaisempia myynnissä olevia tavaroita.

Ruoka Amsterdamissa ei ollut kovinkaan erikoista. Tosin jos menee gourmee paikkoihin, saa varmaankin rahoilleen vastinetta, mutta perus turistipaikat eivät tarjoa mitään erikoista makuelämystä.

Hintataso oli aikalailla Suomen tasoa. Hotellien hintataso vaihtelee vuodenajasta ja paikasta riippuen, mutta myös hotellien taso vaihtelee paljon. Vaikka Amsterdamilla on maineensa, ei siellä ollut mitenkään turvaton olo. Myöskään turistien määrä ei aiheuttanut ahdistunutta oloa.

Yllättävää kyllä, Alankomaissa korttimaksumahdollisuutta ei ole kaikissa paikoissa, joten rahaa kannattaa kantaa lompakossa. Myös juna-asemien automaateista lippu ostetaan kolikoilla. Amsterdamin juna-asema on iso ja vilkas paikka. Junalippuja saa asemalta automaateista tai info-pisteestä. Juna lentokentälle on nopea ja maksaa alle 5 €. Lentokentälle pääsee myös shutle-busseilla, bussilla tai taxilla.

Juna-aseman toisessa kerroksessa on viehättävä ja tunnelmaltaan mainio kahvila, jossa voi nauttia juomat ennen siirtymistä seuraavaan kohteeseen. Me siirryimme junalla lentokentälle ja matkalle kohti kotia.

Amsterdamin lentokentän tulo- ja lähtöaula on melkoinen kauppojen ja ruokapaikkojen kompleksi. Ihmisiä vilisi sinne tänne. Juna-asema sijaitsee kätevästi lentokentän yhteydessä ja sieltä on myös suoraan hyvät yhteydet eri puolille Alankomaita sekä joihinkin naapurimaiden suuriin kaupunkeihin.

Toinen Amsterdam postaukseni löytyy täältä.

24 huhtikuun, 2015 by kaksi reissaajaa