G-8DK1F0333J
Browsing Tag

junalla espanjassa

Yleinen

Espanja-Portugali junalla: osa 11 Malaga

Malaga

Lähdimme aamupäivällä ajelemaan Mijaksen ja Torremolinoksen kautta Malagaan. Matkalla koukkasimme katsomaan Kristoffer Kolumbukselle tehtyä Castillo Monumento Colomaresin muistomerkkiä. Iltapäivästä saavuimmekin sitten Malagaan. Malagassa on tullut käytyä ennenkin, mutta nyt aurinkorannikon rantaloma ei ollut mielessä vaan käydä ikuistamassa Malagan nähtävyydet, palauttaa vuokra-auto Malagan juna-asemalle ja matkata takaisin kotiin.

Espanjan aurinkorannikolla sijaitseva Malaga on suosittu rantaloma- ja kaupunkikohde.

Kaupunki oli ennen varsinaisen turistikauden alkua rauhallinen ja siellä oli mukava liikkua.

Malagan keskustan alueen turistinähtävyydet kiertää helposti jalan ja ainahan voi tietysti hypätä Hop on Hop off bussin kyytiin. Myös sähköisen Tuk Tukin kyydissä on mahdollisuus kiertää Malagan nähtävyydet. Lisäksi nähtävyyksiä voi katsella hevoskyydillä ja totta kait Malagassakin voi vuokrata pyörän tai sähköpotkulaudan, jotka näyttivätkin olevan kovassa suosiossa.

Malagan sataman alue on vilkas, kiitos siellä vierailevien isojen matkustaja-alusten, jotka tuovat päivittäin ison määrän turisteja kaupunkiin. Satamasta lähtee myös erilaisia nähtävyysristeilyitä kaupungin edustalle.

Castillo de Gibralfaro linnake on hienosti entisöity, ja sen menneisyydestä pääsee hyvin selville vierailemalla kukkulan päällä olevassa sotamuseossa.

Jos totta puhutaan, niin tässä kohteessa historiaa kiehtovampaa olivat näköalat. Muurien päälle pääsee kävelemään ja niiltä käsin näkeekin koko kaupungin, vuoret ja Välimeren. Mikäs noita näkymiä oli ihaillessa ja nauttia lasillinen linnakkeella olevassa ravintolassa.

Visiittiin kannattaa yhdistää myös vierailu Alcazaban linnakkeella. Kumpikin linnake on avoinna kesäaikaan klo 9-20.

Jos käy vain yhdellä linnakkeella, niin sisäänpääsymaksu on 3,50 €. Jos haluaa vierailla kummallakin linnakkeella, kannattaa ostaa 5,50 € maksava kummankin linnakkeen kattava yhteislippu.

Kävelyreitti ylös kummallekkin linnakkeelle, jotka siis sijaitsevat peräkkäin on kaunis, mutta jyrkässä rinteessä kipuaminen vie oman aikansa ja käy kuntoilusta.

Nämä matkailijat nappasivat taxin ja ajoivat sillä suoraan Castillo de Gibralfaro linnakkeelle. Sinne pääsee myös paikallisbussilla 35. Bussislipun hinta on 1,40 € ja lipun voi ostaa kuljettajalta. Alaspäin tulo olikin sitten vaivatonta maisemia ihaillessa.

Alcazaban linnoituksen sisätiloissa on mielenkiintoinen arkeologinen museo, josta löytyy Alcazaban alueen kaivauksissa löytyneitä arkeologisia esineitä.

Alcazaban linnoituksen alueella on myös kauniita puutarhoja suihkulähteineen sekä muinaisen roomalaisen amfiteatterin rauniot. Kesäaikaan teatterilla pidetään edelleenkin konsertteja ja muita tapahtumia. Jos haluaa vierailla vain tällä linnakkeella pitää sinne kavuta rappusia pitkin. Alueelle on ladattavissa ilmainen ääniopas.

Jos Málagassa mielii nähdä nähtävyyksiä ja museoita kannattava hankinta voi olla Malaga Pass.

Se voi olla erittäinkin kannattava valinta, sillä sisäänpääsyliput olivat yllättävän kalliita verrattuna muualla vierailemiimme nimekkäisiinkin paikkoihin verrattuna.

Toinen turisteille tarjolla oleva Malga Card sisältää lisäksi Hop on ja Hop off bussikierroksen sekä opastetun kävelykierroksen Malagassa.

CAC museon lähikortteleissa voi katsella ilmaiseksi myös maailmanluokan katutaidetta, talojen seiniin maalattuja muraaleja ja graffiteja.

Malagan katedraali Catedral de la Encarnacion de Malaga on komea ulkoapäin.

Katedraaliin pääsee tutustumaan maanantaista lauantaihin klo 10–18 ja sunnuntaisin klo 14-18.

Katedraalissa on myös mahdollista päästä ihailemaan sen kattoa ja torneja sekä sieltä avautuvaa upeaa maisemaa. Tosin ensin on kiivettävä kierreportaita noin 200 askelmaa. Kiipeäminen torniin ei sovi liikuntarajoitteisille ja pikkulapsille.

Katedraalin sisätiloihin on 6 € pääsymaksu, joka kannattaa ehdottomasti maksaa. Katedraalissa on paljon katsottavaa, eikä ihme, että se onkin yksi Malagan päänähtävyyksistä.

Pääsymaksulla pääsee sisään myös vieressä olevaan Iglesia Capitular del El Sagrario kirkkoon.

Jos lisäksi haluaa mennä katedraalin katolle, maksaa yhteislippu 10 €.

Centro de Arte Contemporaneo de Malaga eli CAC on vanhaan makasiinirakennuk- seen äskettäin avattu nykytaiteen museo.

Museon vaihtuvissa näyttelyissä on esillä taidemaailman nousevia nimiä.

Paikka on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 9-21. Museoon on ihme kyllä ilmainen sisäänpääsy.

Centre Pompidoun museossa kannattaa vierailla. Museon sisäänkäynti itsessään on jo mielenkiintoa herättävä.

Museossa on pysyvien kokoelmien lisäksi esillä vaihtuvia näyttelyitä.

Näyttelyt ovat pääasiassa keskittyneet 1900-luvun teoksien esittelyyn. Paikka on avoinna maanantaista sunnuntaihin klo 9.30 – 20. Sisäänpääsyhinnat vaihtelevat sen mukaan haluaako vierailla vain pysyvässä näyttelyssä vai sen lisäksi myös vaihtuvassa näyttelyssä. Hinnat kannattaakin katsoa museon nettisivuilta.

Tällä tourneella on tullut kierreltyä muutamat taidenäyttelyt, kirkot ja museot, joten näiden osalta alkoi tässä kohtaa matkaa olla vierailu- ja elämyskiintiöt täynnä.

Tästä syystä Picasso museo ohitettiin. Sen sijaan Jardines Picasson puistossa vierailimme.

Puistossa voi ihailla Picasson inspiroivia taideteoksia, nauttia upeista istutuksista ja istahtaa lepuuttelemaan jalkoja hetkeksi. Kannattaa poiketa.

Joko kyseessä rupesi olemaan jo pienoinen matkaväsymys tai sitten osa näistä kohteista oli jo niin nähty, että käymättä jäi keskustan ulkopuolella oleva kasvitieteellinen puutarha.

Käymättä jäi sekä lasi- ja kristallimuseo Museo del Vidrio y Cristal de Malaga, Colección del Museo Ruso Venäjän taiteeseen erikoistunut museo, Museo de Málaga, jossa on taidetta ja maakunnan arkeologisia aarteita sekä Museo Interactivo de la Música.

Nyt ei vaan enää jaksanut… Yhtenä iltana ei jaksanut edes lähteä syömään, joten hotellin lähikaupasta eväät mukaan ja perinteinen hotelli-illallinen kehiin.

Sen sijaan hengailimme useana päivänä rantabulevardilla nauttien auringosta ja sataman tunnelmasta.

Rantabulevardin ihanat ravintolat saivat viihtymään ja niistä käsin oli mukavaa katsella ihmisvilinää.

Rannassa oli myös kivoja pieniä kojuja, joissa myytiin matkamuistoja.

Kävimme myös katsastamassa alueen rannat, jonne olikin kerääntynyt paljon auringonpalvojia.

Pääasiassa rannalla olijat olivat paikallisia, jotka olivat tulleet nauttimaan auringosta ja rantaelämästä upeana viikonloppuna koko perheen voimin.

Malagan rantaviiva on pitkä ja paikallisbusseilla pääsee hyvin kaupungin monelle eri rannalle.

Lounastimme yhdessä rannan ravintolassa ja maistettua tuli sardiineja ja jättirapuja, joita valmistettiin hiiligrillissä tikkuhalstereilla. Hyviä olivat.

Nämä merelliset herkut taitavat olla kovin suosittuja, sillä niitä tarjoiltiin kaikissa rannan ravintoloissa ja kaikki tuntuivat tilaavan juuri niitä.

Tutustua kannattaa myös Atarazanas kauppahalliin – Mercado Central de Atarazanasiin.

Paikka on kaupungin suosituin kauppahalli ja sen kyllä huomasi, sillä istumapaikkoja kauppahallin tapas-paikkoihin oli mahdotonta löytää.

Myös erilaiset valmistettavat lihaherkut ja merenelävät tekivät kauppansa, eikä myöskään niiden tarjoilualueilla ollut tyhjiä paikkoja.

Málagasta löytyy tietenkin härkätaisteluareena, jonne olisi päässyt myös vierailemaan.

Noitakin tuli muutama matkalla nähtyä, eli emme siis vierailleet siellä.

Ilmeisesti tämäkin kokemuskiintiö oli täynnä.

Malagassa on runsaasti kattobaareja, jotka tuntuivat myös olevan erittäin suosittuja ajankohdasta riippumatta. AC Hotel Malaga Palacion 15 kerroksessa sijaitseva Àtico Bar & Restaurant tarjoaa upean panoraamanäkymän kaupunkiin. Toinen mainio kattoterassi on The Top, joka sijaitsee Hotel Molina Larionissa. La Terraza Oasis Carmen Thyssen museon neljännessä kerroksessa on  Gin-toniceistaan ​​kuuluisa paikka. Alcazaba Premium Hostel Málagassa sijaitsee myös yksi kattoterassi.

                                                                                                                                                                                                       

Kotia kohti

Reilun kolmen, melkein neljän viikon mittainen Iberian reissu oli onnistunut ja mallikkaasti loppusuoralla.

Hienon reitin varrelle oli onnistuttu valitsemaan monta todella upeaa ja ainutlaatuista sekä mielenkiintoista kohdetta.

Ihanaa oli myös nähdä pitkän matkustustauon jälkeen iloisia lomasta nauttivia ihmisiä, kokea lentokentän vilinä ja matkustamisen vapaus.

Huomasi hyvin, miten nyt korona-ajan helpotettua ihmiset olivat vapautuneempia ja arkikin tuntui palautuvan eri kohteissa uomilleen.

Pieni ennakko aurinkoon ja kesään tuli otettua ja valoenergia-akut ladattua. Taas jaksaa ennen seuraavaa rutistusta, joka sekin on kohta tulossa.

Tarkoituksena on paketoida seuraavaksi Italia. Matka tulee suuntautumaan Roomasta alaspäin Sisiliaan ja ”saappan koron” kautta Napoliin ja sieltä sitten takaisin kotiin. Sitä odotellessa!

Yleinen

Espanja-Portugali junalla: osa 8 Sevilla ja Ronda

Sevilla

Matkasuunnitelma- muutoksen takia emme matkustanetkaan maata pitkin, mikä oli alkuperäinen suunnitelmamme.

Tarkoituksena oli siirtyä Portugalin Farosta bussilla Sevillaan, mutta päätimmekin jättää Faron väliin ja lentää Lissabonista Espanjan Sevillaan.

Suunnitelmamuutokseen vaikuttivat sunnuntaipäivän takia kiinni olleet nähtävyydet Farossa sekä hankalaksi osoittautunut siirtymä Farosta rajan yli Espanjan puolelle.

Olemme aiemmin vierailleet Sevillassa ja tulleet sinne junalla, josta voit lukea aiemmasta blogista. Nyt kaupunki osui kauttakulkupaikaksi, jossa vietimme yön, ja josta vuokrasimme auton loppumatkaa varten. Tähän ihanaan ja kauniiseen kaupunkiin oli kiva tulla reiluksi vuorokaudeksi uudestaan.

Lentokentältä on helppoa siirtyä kaupunkiin joko linja-autolla tai taksilla.

Sevillan kansainvälinen San Pablo lentoasema sijaitsee noin 10 kilometrin päässä ydinkeskustasta.

Bussilipun voi ostaa kuskilta ja yksittäinen lippu maksaa 4 euroa. Jos aikoo saman vuorokauden aikana käyttää enemmänkin julkisia liikennevälineitä, kannattaa ostaa 6 euroa maksava päivälippu. Taksit kuljettavat kentältä keskustaan 20–25 eurolla.

Kaupungin joukkoliikenne koostuu metrosta, linja-autoista sekä raitiovaunuista. Joukkoliikennevälineisiin on saatavana erilaisia lippuvaihtoehtoja. Yksittäinen matka maksaa 1,40 €.

Sevillassakin on oma Sevilla Pass sekä Sevilla Card, joilla saa alennuksia ja joissa on erilaisia etuja. Kannattaakin tutkia onko kortista ja sen antamista eduista omalla matkalla hyötyä.

Helppo tapa kiertää nähtävyydet on hypätä takuuvarman Hop on Hop off bussin kyytiin.

Sevillassa oli paljon polkupyöriä ja kaupunkia pidetäänkin pyöräilykaupunkina.  Myös skoottereita riitti. Hyvä vaihtoehto onkin vuokrata polkupyörä tai sähköpotkulauta. Hevoskyyti on myös erittäin suosittu tapa kiertää kaupungin nähtävyydet.

Sevillassa on mahdollisuus osallistua erilaisiin opastettuihin kaupunkikierroksiin. Tarjolla on ilmaisia kävelykierroksia sekä maksullisia teemaopastuskierroksia.

Suurin osa Sevillan tärkeimmistä nähtävyyksistä sijaitsee Plaza Del Triunfo ja Plaza Virgen de los Reyes aukioiden välissä.

Kaupungin näkyvin rakennus on Sevillan katedraalin La Giraldan kellotorni, joka on yksi Sevillan tunnetuimpia maamerkkejä.

La Giralda rakennettiin alun perin viereisen moskeijan minareetiksi ja vartiotorniksi.

Jos haluaa vierailla tornissa, joutuu siitä maksamaan 9 €. Sisäänpääsylipulla pääsee myös hieman kauempana olevaan Iglesia Colegial del Divino Salvador kirkkoon.

Torniin on mahdollista kiivetä kaltevia ramppeja pitkin maanantaisin klo 11-15.30, tiistaista lauantaihin klo 11-17 sekä sunnuntaisin klo 14.30-18. Keskikesällä torni on avoinna pidempään.

UNESCOn maailmanperintölis- talle kuuluva Sevillan katedraali on maailman suurin katolinen katedraali.

Ainoastaan Pietarinkirkko on sitä suurempi, mutta se ei ole katedraali.

Katedraaliin pääsee tutustumaan maanantaista lauantaihin klo 10.45-18 ja sunnuntaisin klo 14.30-19. Sisäänpääsy- maksu katedraaliin, La Giraldan torniin ja Divino kirkkoon maksaa yhteislipulla 12 €, mutta jos ostaa sen ennakkoon netistä niin se maksaa euron vähemmän.

Katedraalissa on niin paljon katsottavaa ja koettavaa, että siihen kannattaa varata muutama hetki. Nähtävissä on mm. Columbuksen hautamuistomerkki.

Enemmän visiitistä saa irti, jos vuokraa audioguiden lippukassalta.

Katedraaliin tehdään myös opastettuja kiertokäyntejä. Katedraaliin on turistien sesonkiaikaan pitkät jonot, joten lippu kannattaa hankkia etukäteen netistä.

Aivan katedraalin ja Giralda tornin lähellä on Real Alcázarin kuninkaallinen palatsi, joka on myös maailmanperintölistalla. Palatsi on melkoinen aikasyöppö, emmekä tällä kertaa sinne menneet.

Tämä kuva on aiemmalta käynniltä.

Paikka kannatta ehdottomasti käydä katsomassa.

Jos jonnekin, niin tänne kannattaa ostaa lippu ennakkoon.

Lipunmyynti tapahtuu Patio de Banderasilla ja sisään mennään Plaza del Triunfon kautta. Lippu palatsiin maksaa 14,50 €. Palatsi on avoinna päivittäin klo 9.30-17. Palatsin edessä olevalla sisäänmeno- aukiolla on hevosvaunukyytejä tarjoavia ratsukoita kymmeniä, jotka kiersimme kaukaa.

Kolmas UNESCON maailmanperintökohde, Archivo de Indias arkisto on myös käymisen arvoinen paikka.

Sen kokoelmassa on dokumentteja Espanjan suurvalta-ajasta Amerikassa ja Filippiineillä. Paikasta löytyy myös Kristoffer Kolumbuksen päiväkirja.

Paikassa voi vierailla ilmaiseksi maanantaista lauantaihin klo 9.30-17 ja sunnuntaisin klo 10-14. Rakennuksen sisäpiha on myös näkemisen arvoinen sen upeiden pilareiden, holvikaarien sekä portaikkojen ansiosta.

Sevillan toinen kuuluisa torni – Torre del Oron sijaitsee kaupunkia halkovan Guadalquivir joen rannalla.

Tornissa on merimuseo. Tällä kertaa emme menneet torniin vaan ohitimme sen.

Sevilla on vilkas turistikaupunki, jossa oli nytkin paljon ihmisiä liikkeellä. Jos tavaroistaan kannatti pitää erityistä huolta Lissabonin vilinässä, kannattaa tehdä niin Sevillassakin. Tärkeimpien nähtävyyksien ympäristössä nimittäin pyörii jos jonkinlaista kaupustelijaa ja kerjääjää.

Sevilla on myös upeiden kirkkojen kaupunki. Kaupungissa onkin useampi upea kirkko kierrettäväksi.

Iglesia San Luis de los Franceses kirkko on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 10-14 ja 16-20. Sisäänpääsymaksu sinne on 4 €.

Real Parroquia de Señora Santa Ana kirkon aukioloajat vaihtelivat viikon aikana, joten jos tuonne mielii vierailulle kannattaa aukioloajat tarkistaa netistä. Lisäksi  käymisen arvoinen paikka on myös Basílica del Gran Poder.

Kävimme kuvaamassa Real Maestranzan kuninkaallisen härkätaisteluareenan.

Sevilla on varsinainen härkätaistelukaupunki

Härkätaisteluareenalle pääsee tutustumaan 10 € hinnalla päivittäin klo 9.30-19.30.

Härkätaisteluareenan lähistöllä on myös useita laadukkaita ravintoloita, joissa saa maukasta häränlihaa. Kannattaa siis piipahtaa.

Paikat olivat erityisesti paikallisten suosiossa ja ilman pöytävarausta ei paikkaa illaksi löydy.

Plaza de Españalla oli käytävä uudestaan ja kuvattava paremmalla kameralla nuo 52 maakuntapenkkiä.

Upeat penkit sijaitsevat rakennuksen juurella Espanjan aukiolla.

Nämä 52 freskoilla kuvioitua penkkiä kuvaavat kaikkia 52 Espanjan maakuntaa. Laatat ovat tyypillisiä Andalusialle, niin sanottuja azulejoja.

Plaza de España on todella kaunis ja sitä ympäröivä puisto vielä lisää alueen viihtyvyyttä.

Nytkin paikalla oli paljon perheitä ja tietysti turisteja, jotka ihailivat siellä ollutta flamenco esitystä.

Erilaiset ryhmät tulevat esiintymään alueelle ja siellä on aina jokin spontaani kulttuuriesitys käynnissä.

Casa de Pilatos on ylellinen palatsi, joka esittelee Sevillan eloisaa menneisyyttä. Palatsi on edelleen osittain asuttu.

Palatsissa on pieni galleria, jossa on esillä mm. kreikkalaisia ​​ja roomalaisia ​​patsaita, globeliineja, huonekaluja ja maalauksia tunnetuilta taiteilijoilta, kuten Goyalta. Palatsin puutarha on kaunis. Sisäänpääsy paikkaan maksaa 12 € ja sisältää englannin kielisen äänioppaan. Mikäli haluaa vierailla vain palatsin pohjakerroksessa maksaa lippu sinne 10 €. Palatsi on avoinna joka päivä klo 9-19.

Uutena nähtävyytenä Sevillaan, sitten viime käynnin oli tullut sieniä muistuttava puinen rakennelma.

Plaza de la Encarnaciónin Metropol Parasol, joka tunnetaan myös nimellä Las Setas de Sevilla on maailman suurin puurakennus.

Paikka on näyttävä ja antaa varmasti kivan suojan paahteiselta auringolta. Moderni viisi kerroksinen rakennelma pitää sisällään ruokapaikkoja ja kauppoja. Rakennelma on mielenkiintoinen katutasolta katsottuna ja sen päällä on kävelytie ja terassi, josta on kaunis näkymä kaupunkiin. Rakennuksen päällä oleva kävelytie on avoinna sunnuntaista torstaihin klo 9.30-23. Perjantaina ja lauantaina paikka on avoinna puolituntia pidempään. Hissikyyti ja kävely rakennelman päällä maksaa 3 €.

Mielenkiintoiselta, mutta vähemmän turistien liikkumalta Macarenan alueelta löytyy kaunis Basilica de la Macarenan kirkko.

Tässä kauniissa kirkossa oleva Madonna patsas on yksi kaupungin tunnetuimmista kulkuehahmoista.

Edellisellä kerralla pääsimmekin näkemään kulkueen, jossa Madonnaa kuljetettiin ja olihan tuo vaikuttava näky ja kokemus pimenevässä illassa.

Macarenan alue on mukava alue  oleskella ja viihtyä. Viime kerralla majoituimme noille huudeille ja kaupunkiin johtavilla pienillä kujilla olikin mukava seikkailla.

Iglesia Colegial del Divino Salvador on kaupungin tärkein kirkko Sevillan suuren katedraalin jälkeen.

Kirkossa on kaunis pääalttari ja lukuisia seinä- ja kattomaalauksia, jotka tulevat hyvin esille kirkkoon tulvivan luononvalon ansiosta.

Tämä maamerkki on ehdottomasti käymisen arvoinen.

Avoinna kirkko on maanantaista lauantaihin klo 10.30 -17.

Jos ostaa lipun vain tähän kirkkoon, maksaa se 5 €. Kannattaakin siis ostaa yhteislippu, joka oikeuttaa sisäänpääsyn myös Sevillan katedraaliin.

Hospital de la Caridadin entinen hyväntekeväisyyssai- raala on käymisen arvoinen kohde.

Avoinna se on arkisin klo 10.30-14 ja 15-18.30 sekä lauantaisin klo 14–18.30. Liput sinne maksaa 8 €, johon sisältyy audioguide.

Olipa kiva uusintavierailu tässä upeassa kaupungissa. Vaikka olemmekin jo aiemmin kiertäneet monet paikat Sevillassa ja nyt vielä lisää, niin vielä jäi kaupunkiin katsottavaa.

Koko Iberian niemimaan pitkä, melkein neljä viikkoa kestänyt kiertomatka oli kääntymässä loppusuoralle. Seuraavaksi suuntana oli Ronda ja Gibraltar. Tätä varten vuokrasimme auton, jolla oli tarkoitus matkata vielä Marbellan, Fuengirolan ja Torremolinoksen kautta Malagaan.

 

Ronda

Edellisellä pitkällä Espanjan kiertueella jouduimme jättämään Rondan pois matkareitiltä, kun sitä ei vaan mitenkään logistisesti onnistuttu sujauttamaan matka-aikatauluun.  Asia korjaantuisi nyt, sillä olimme vuokra-autolla matkalla Rondaan.

Automatka kesti hieman alle kaksi tuntia, mutta mitä siitä, sillä matkalla oli upeita maisemia, joita ihailla.

Rondaan pääsee myös junalla Malagasta. Sen lisäksi Rondasta on mutkan kautta junareitti länsirannikolle Algericasiin. Mutta junareitti Malagasta Algericasiin puuttuu, miksi sujuvinta olikin liikkua tämä kierros autolla.

Myös linja-autoyhteydet pelaavat hyvin näillä reiteillä. Rondaan järjestetään paljon päiväreissuja ja viikonloppureissuja Aurinkorannikon kohteista, miksi kannattaakin yrittää aikatauluttaa oma vierailu mahdollisimman aikaiseen aamupäivään. Puolelta päivin turistimäärä Rondassa sen kun vain kasvaa.

Korkealla ylätasangolla sijaitsevan Rondan kaukaa loistavat valkoiset talot ovat kaunis näky.

Karu ympäristö luo maagisen puitteen lähestyttäessä kaupunkia.

Rondaa pidetäänkin yhtenä Andalusian viehättävimmistä kaupungeista. Historiaa täynnä oleva Ronda on pieni ja kävelemällä pääsee joka paikkaan.

Tämän rotkon ja sillan takia Rondaan oli päästävä.

Siinä se nyt oli, ja olihan tuo melkoinen ilmestys.

El Tajo rotko jakaa Rondan. Toisella puolella on Vanha maurilaiskaupunki – La Ciudadia ja toisella puolella uudempi kaupunki – El Mercadilloa.

Rotkon yli kulkeva silta Puente Nuevo, on Rondan tunnetuin maamerkki. 70 metriä pitkä silta ylittää El Tajon rotkon 98 metrin korkeudessa. Kuuluisan sillan sisällä on pieni museo, joka kertoo sillan historiaa.

Rotkon pohjalla virtaa Guadalevín joki. El Tajo rotkon itäpuolelta voi laskeutua alas laaksoon kivettyä kävelyreittiä pitkin, jolloin siltaa ja rotkoa pääsee kuvaamaan aivan uudesta kuvakulmasta. Kaupungista on huimat näkymät kauas laaksoon ja vuorille.

Sillan uudemman kaupunginosan puolella sijaitsee Mirador de Ronda näköalapaikka, josta on upeat näkymät Rondaa ympäröivään laaksoon.

Rotkon yläpuolella oleva ulkoneva Coño parveke sai minut jäämään tukevalle maalle. Rohkelikot sinne kuitenkin menivät ottamaan kuvia.

Näköalapaikan vieressä on härkätaisteluareena. Rondaa pidetään modernin härkätaistelun syntypaikkana.

Plaza de Toros on Espanjan toiseksi vanhin härkätaisteluareena.

Upea taisteluareena rakennettiin 1785.

Areenalle ja sen erittäin mielenkiintoiseen härkätaistelumuseoon pääsee tutustumaan ympäri vuoden maanantaista tiistaihin klo 10-15 ja keskiviikosta sunnuntaihin klo 10- 15 ja 16-18 kahdeksan euron sisäänpääsymaksulla. Jos maksaa lisää 1,50 €, saa mukaansa audioguiden kertomaan areenan historiasta ja härkätaisteluista. Nykyään härkätaisteluita pidetään ainoastaan syyskuussa.

Vanhassa kaupungissa La Ciudadissa sijaitsevat lähes kaikki Rondan nähtävyyskohteet.

Vanhan maurien kaupungin historialliset aukiot, kapeat kadut ja viehättävät valkoisiksi kalkitut talot yhdessä keväisen auringon kanssa loivat kiireettömän tunnelman.

Kaupungissa on paljon ihania pieniä kujia joissa vaellella, mutta myös pieniä kauppoja ja ihania ulkoilmaravintoloita.

Viehättävällä Plaza de la Duque de Parcent aukiolla on Iglesia Santa María la Mayorin kirkko, joka toimi aiemmin moskeijana, mutta muutettiin katolilaiskirkoksi.

Kirkko on säilyttänyt neljä maurien kupolia, mutta sisustukseen on lisätty kristillisiä elementtejä.

Vaikka tiesimme, että parhaat ja prameimmat kirkot oli jo nähty Sevillassa ja Portugalissa, pyörähdimme kuitenkin kirkossa.

Tämä kirkko on Rondan näyttävin kirkko, vaikkakaan sen loisto ei enää edellisten kirkkokokemusten rinnalle yltänyt. Kirkko on avoinna muina päivinä, paitsi tiistaina ja sunnuntaina klo 10.30-14.30 ja sinne sisäänpääsymaksu on 4,50 € joka sisältää audioguiden. Muut Rondan kirkot ovat melko vaatimattomia sekä sisältä, että ulkoa.

Kirkon vieressä on Rondan kaupungintalo, jota koristaa rivistö kauniita kaari-ikkunoita.

Aukion alue on viihtyisä appelsiinipuineen ja palmuineen.

Puiden varjossa olikin paljon väkeä hakemassa vilvoittavaa taukoa melkoisesti porottavalta auringolta.

Baños Árabesin maurien aikainen kylpylä on yksi Rondan aarre. Hyvin säilyneet rakennelmat ovat toimineet vastaavasti kuin antiikin Rooman kylpylät. Kylpylän museossa voi tutustua kaupungin historiaan, kylpylöiden toimintaan sekä niiden  merkitykseen yhteiskunnassa toiminta-aikanaan.

Sisäänpääsy kylpylään maksaa 4,50 € ja avoinna se on tiistaista perjantaihin klo 10-18 ja maanataina sekä lauantaina on siestatauko klo 14-15 ja sunnuntaisin paikka on avoinna klo 10-15. Hyvin säilyneen, vaikkakin pienen kylpylän mielenkiintoinen tähtiaukkoinen katto oli hieno.

Palacio de Mondragón on maurien renessanssityylinen palatsi, jossa sijaitsee nykyään Rondan kaupunginmuseo Museo Arqueológico Municipal.

Palatsissa oleva näyttely kertoo alueen historiasta.

Palatsin kuninkaallinen historia ja siihen liitetty legenda Marokon sulttaanin Abul Asanin pojan asuinpaikkana jo itsessään on mielenkiintoinen.

Palatsiin ja sen puutarhaan kannattaa tutustua. Paikkaan pääsee tutustumaan viikolla klo 9-19 ja viikonloppuna klo 10-15. Sisäänpääsyn hinta on 3 € henkilö.

Casa Juan Bosco palatsi sijaitsee kauniissa puutarhassa. Parasta tässä paikassa on vuorille avautuva iso parveke, muuten paikka on aika mitäänsanomaton. Avoinna se on päivittäin klo 10-18 ja sisäänpääsy sinne maksaa 2,50 €

Palacio del Rey Moro y La Minaankin liittyy hurja legenda.

Legendan mukaan se oli maurien kuninkaan Almonatedin asuinpaikka.

Kuninkaan kerrotaan juoneen viiniä vihollistensa kalloista.

Itse palatsi ei ole avoinna yleisölle, mutta kävijät voivat vaeltaa sen upeassa puutarhassa, josta lähtee vanha portaikko alas El Tajo rotkon pohjalle. Portaikko rakennettiin mahdollistamaan vesihuolto paikan piirityksen aikana.

Paikan 231 porrasta kannattaa ehdottomasti kavuta ylös ja alas. Näkymät rotkon pohjalla ovat mainiot. Minkäköhänlainen tungos portaikossa on parhaana turistiaikana, kun porukkaa kulkee ylös ja alas?

Museo Lara  esittelee mm. Pyhää inkvisitiota ja noituutta näyttelyssään.

Varsin mainio ja erilainen museo.

Alakerrassa on esillä erilaisia kidutusvälineitä ja outoja noituuteen liittyviä esineitä.

Yläkerrassa on esillä erilaista vintage tavaraa. Paikka on avoinna kesäkuukausina klo 11-20. Sisäänpääsymaksu on 4 €.

Kun Ronda oli käyty ja kuvattu, jatkoimme matkaa iltapäivällä kohti Gibraltaria.

Olemme aikoinaan, viettäneet Marbellan, Fuengirolan ja Torremolinoksen alueella pitkiäkin pätkiä.

Noilla kerroilla tuli koluttua alueita ja pariin otteeseen kävimme Gibraltarillakin.

Päätimme nyt kolmenkymmenen vuoden jälkeen piipahtaa paikalla uudestaan ja katsoa, miten paikka on vuosikymmenten aikana muuttunut. Matka vuokra-autolla Rondasta Gibraltarille kulki upeita maisemia ihaillen.

Yleinen

Espanja-Portugali junalla: osa 3 Santiago de Compostela ja Vigo

Santiago de Compostela

Lentokoneessa istuessamme tajusimme, että kaikki vierailukohteemme olivat olleet Pyhiinvaellusreitillä.

Bilbaosta ei kulje suoraa junayhteyttä Santiago de Compostellaan, joten alkuperäisenä vaihtoehtona oli napata kuusi ja puoli tuntia kestävä junapätkä Burgosista tai Madridin kautta AVE junalla Santiago de Compostelaan.

Reitti lienee suosittu pyhiinvaeltajien keskuudessa sillä kaikki junat oli loppuunmyytyjä. Tunnin lentomatka oli oikein hyvä ja näppärä sekä edullinen ratkaisu meidän ”pyhiinvaelluksemme” loppurutistukseen ilman sen suurempaa säätöä junareitin kanssa.

Lentomme oli siirtynyt kaksi tuntia eteenpäin, miksi olimme vasta tosi myöhään perillä. Helpointa tässä kohtaa oli napata taxi lentokentältä Santiago de Compostellaan. Taxien hinta on kiinteä 21 €, joten hintaakaan ei tarvinnut arvuutella. Toki yhdensuuntainen 3 € maksava bussilippu olisi tullut halvemmaksi. Santiagon iso lentoasema sijaitsee kaukana kaupungista, joten suoraan hotelille vievä taxi ei tässä kohtaa ollut lainkaan huono vaihtoehto.

Aamu valkeni aurinkoisena ja lämpimänä. Hyvä. Mikä mainio fiilis aloittaa kaupunkiin tutustuminen.

Santiago de Compostela on Galician maakunnan pääkaupunki ja yksi Euroopan tärkeimmistä kristillisistä keskuksista heti Rooman jälkeen.

Tämän tiesinkin, kuten myös sen, että se on kuuluisan pyhiinvaellusreitin päätepiste.

Camino de Santiago eli Pyhän Jaakobin reitti on ollut yksi merkittävimpiä kristillisiä pyhiinvaellusreittejä jo keskiajalta saakka.

Tärkeäksi pyhiinvaelluspaikaksi se muodostui, kun paikalta oli löydetty Pyhän Jaakon hauta.

Pyhiinvaellukselle osallistui ennen koronaa yli 350000 vaeltajaa vuodessa, joten kaupungissa on ollut kuhinaa.

Nytkin Obradoiron aukiolle valui pyhiinvaeltajia tasaisena virtana mukanaan reppu ja vaellussauva sekä pyhiinvaeltajanpassi, jonne he olivat keränneet leimoja eri kohteista pyhiinvaellusreitiltä.

Todelliset pyhiinvaeltajat kävelevät vähintään 10 km päivässä ja hankkivat siitä todisteena leiman passiinsa.

Todistettava kävelymatka kirjaantuu puhelimen ladatun apin kautta.

Tapasimme aukiolla monien eri maiden pyhiinvaeltajia.

Jos haluaa kokea päivän pyhiinvaeltajana patikoinnin, on siihen mahdollisuus erillisillä opastetuilla turistikierroksilla, joiden hinta vaihtelee järjestäjän mukaan.

Aukiolla on muistolaatta Camiño de Santiagon pyhiinvaelluksen muistoksi, ja tämä muistolaatta onkin lopullinen määränpää kaupungissa.

Ei siis ihme, että moni kävi koskettamassa sitä tai seisoi sen päällä ja otti kuvia itsestään.

Kaupunki itsessään ei ole kovin suuri ja sen eri nähtävyydet kiertää hyvin jalkaisin.

Kaupungin sivuilta on ladattavissa ilmainen videopas tai sitten app ääniopas.

Lisäksi kaupunki järjestää useita maksullisia turistikierroksia sekä ilmaisen opastetun kävelykierroksen kaupungissa päivittäin klo 10.30 ja sesonkiaikana myös klo 17.00.

Ilmaisia opastettuja kävelykierroksia on tarjolla Freetour   ja GuruWalk sivustoilta, joissa varsinkin yökierros Santiago de Compostelassa houkuttaa. Kierroksella pääsee tutustumaan Vanhan kaupungin tarinoihin ja temppeliherrojen jälkiin kaupungissa.

Jos kuitenkin haluaa liikkua kauemmaksi tai katsella nähtävyyksiä pyörillä kulkevan kaupunkijunan kyydistä, niin silloin 6 € maksava kyyti Tren Turisticolla on hyvä vaihtoehto. Kaupunkijuna lähtee Obradoiron aukiolta ja valittavana on kaksi eri reittiä. Paikallisbussin yksittäislipun hinta on 1€.

Santiago de Compostelan Vanha kaupunki on UNESCOn maailmanperintö- kohde, eikä ihme kun seisoo Obradoiron aukiolla ja katselee ympärilleen.

Aukio on yksi Galician suurimmista aukioista, jota reunustaa useat upeat vanhat rakennukset, itseoikeutettuna upea katedraali. Tältä aukiolta puuttuvat muiden aukioiden tyypilliset ulkoilmaravintolat ja kahvilat kokonaan.

Aukio ympäristöineen on kaunis myös illalla.

Upeasti valaistut rakennukset ja mainio tunnelma saa viihtymään ja seuraamaan aukion päivästä jo rauhoittunutta elämää.

Kaupungin vanha osa onkin melkoinen ulkoilmamuseo. Mihin tahansa pääsäänsä kääntää näkee upeita vanhoja ja hyvin säilyneitä rakennuksia.

Santiago de Compostelan katedraali on upea niin ulkoa kuin sisältäkin. Pyhien aikaan yhteen sen torniin sytytetään valo, joka aikoinaan toimi majakkana pyhiinvaeltajille. Aukion keskustasta lähteet ”säteet” kahdeksaan suuntaan, osoittaen suunnan kaupungista lähes kaikkialle kaupunkiin.

Santiago de Compostelan yksi tunnus on kampasimpukka.

Tämä tunnus esiintyy useissa kohteissa, niin maassa opasten kulkijaa oikealle reitille kuin seinissä kertoen rakennuksen merkityksestä pyhiinvaeltajille.

Jokaisella kunnon pyhiinvaeltajalla roikkui kampasimpukka repussa tai kävelysauvassa, joillakin housujen vyössä.

Jokaisessa muistoesineessä tai pyhiinvaeltajille myytävissä tuotteissa oli kampasimpukan kuva. Erityisen suosittuja näkyivät olevan isot valkoiset kampasimpukat, joissa oli kuoressa punainen risti.

Myös muunlaista rekvisiittaa myytiin pyhiinvaeltajille. Erityisen suosittuja oli vaellussauvat, tosin monella oli mukanaan modernit kokoontaitettavat kevyet sauvakävelysauvoja muistuttavat sauvat.

Katedraalin pääalttaria valvoo Pyhän Jaakon patsas.

Alttarin takaa lähtee portaikko, jossa pyhiinvaeltajat jonottavat edelleenkin suudellakseen tai halatakseen Pyhän Jaakon patsasta takaapäin pitkän vaelluksensa päätteeksi.

Alttari kokonaisuudessaan on upea ja sen yksityiskohtia ihailessa kuluu tovi jos toinenkin.

Portaikkoa pitkin pääsee myös alttarin alla olevaan kryptaan, jossa kerrotaan olevan Jeesuksen apostolin Pyhän Jaakon jäänteet. Jonottamaan joutui myös kryptaan.

Santiagon pyhiinvaelluksen päätteeksi pyhiinvaeltajat noudattavat vielä rituaalin katedraalissa, jonka jälkeen he suuntaavat pyhiinvaellustoimistoon saadakseen latinankielisen todistuksen pyyhiinvaellusmatkastaan. Todistus tunnetaan nimellä ”La Campostela”.

Upean katedraalin yhteydessä on useampi museo, joihin kannattaa ehdottomasti tutustua. Itse katedraaliin pääsee tutustumaan maksutta, mutta museolippu maksaa neljä euroa.

Ajoittain mesussa käytetään katosta roikkuvaa valtavaa suitsutusa- stiaa.

Aikoinaan suitsukkeiden tuoksulla pyrittiin peittämään matkalla vähemmän peseytyneiden vaeltajien lemua.

Katedraalin katolle järjestetään 12 € maksavia opastettuja kierroksia, mutta niihin on varattava paikka etukäteen ja jaksettava sekä uskallettava kiivetä kapeita kivisiä portaita ylös katolle. Katedraali ja Apostoli Santiagon hauta on avoinna joka päivä klo 7-21. Museo on avoinna tiistaista lauantaihin klo 10-14 ja 16-19. Sunnuntaisin se avoinna ainoastaan aamupäivän.

Katedraalia vastapäätä sijaitsee Pyhiinvaeltajien museo. Museo koostuu kahdesta osasta.

Museo kertoo pyhiinvaelluksen historiasta ja vaiheista sekä pyhiinvaellusmatkoista ja niiden vaikutuksesta kaupungin kehitykseen. Museoon on vapaa sisäänpääsy ja se on avoinna vaihtelevasti viikonpäivästä riippuen, joten sen aukioloajat kannattaa tarkistaa museon sivulta.

Hostal dos Reyes Católicos toimi aikanaan Santiago de Compostelan katedraalille saapuneiden pyhiinvaeltajien lepo- ja toipumispaikkana, tarjoten heille ilmaiseksi mahdollisuuden toipua pitkästä pyhiinvaellus- matkasta.

Paikasta sai niin ruumiillista kuin sielullistakin hoitoa, ruokaa, pedin ja lääkkeitä.

Paikkaa pidetäänkin maailman vanhimpana ”hotellina”. Nykyisin rakennuksessa toimii luksushotelli, joka tarjoaa yösijan ja palvelut melko suolaiseen hintaan. Paikan pihaan ja kappeliin pääsee tutustumaan 3 € hintaan maanantaista perjantaihin ja sunnuntaina klo 12-14 ja 16-18.

Upea Pazo de Raxoi kaupungintalo ja Galician maakunnan hallintokeskus reunustaa toria, samoin kuin Colexio de San Xerome – kaupungin yliopisto.

Näihin rakennuksiin ei pääse tutustumaan sisälle, mutta niiden ihailu ulkoapäinkin oli ihan Yes.

Alameda puisto on kaupunkilaisten suosiossa ja siellä onkin kiva levähtää ja nauttia upeista istutuksista ja monumenteista sekä puiden suomasta varjosta. Useiden pyhiinvaeltajien matka kaupunkiin taittuukin tämän puiston kautta.

San Martín Pinarion muinaisessa benediktiiniluostarissa toimii hotelli ja yksityinen pappisseminaari, sekä kirkko ja museo.

Tämä vanha luostari pitää sisällään arvokkaita maalauksia, pyhiä esineitä ja kultaesineitä.

Siellä kannattaakin ehdottomasti vierailla.

Museon sisällä katse kiinnittyy välittömästi upeaan alttariin, jonka luostarin munkkien kerrotaan kaivertaneen. Kaksipuolisen alttarin takana on piilo-ovi, jonka kautta munkit saapuivat ennen kirkkoon.

Rakennuksessa on myös vanha paino sekä kiinnostava historiallinen apteekki. Aukioloajat vaihtelevat tapahtumien mukaan mutta pääsääntöisesti se on avoinna joka päivä klo 11-14 ja 16-19. Sisäänpääsymaksu on 4,50 €.

Mercado de Abastos de Santiago on yksi Espanjan tunnetuimmista maatalousmarkkinoista. Sen kojuissa myydään kasviksia, runsas kirjo erilaisia mereneläviä, lihaa, hedelmiä, juustoja, viinejä ja muita alkoholituotteita maanantaista lauantaihin aamusta aikaiseen iltapäivään. Tori on vilkas kauppapaikka, josta myös paikalliset hankkivat ruokansa.

Torilla ja muuallakin kaupungissa myydään galicialaista erikoisuutta polbo á feiraa, joka on mustekalasta valmistettu ruoka-annos.

Mustekala keitetään ja sen lonkerot pilkotaan sopiviksi suupaloiksi, johon sitten lisätään mausteet ja oliiviöljy.

Ateria popsitaan hammastikuilla ja paremmissa ravintoloissa haarukalla.

Nykytaiteen museo Centro Galego de Arte Contemporánea jäi käymättä. Nykytaidetta onkin jo tällä reissulla ihailtu ja jotenkin se ei nyt vaan sopinut tämän kaupungin ja omaan moodiin. Itse rakennuskin näytti kuuluvan jonnekin muualle, kuin tähän kaupunkiin.

Galician alueen museossa – Museo do Pobo Galego voi tutustua Galician kulttuuriin.

Museo ja sen historiallinen miljöö antaa hyvän kuvan perinteisestä elämästä Galiciassa.

Museo tunnetaan parhaiten upeasta 1200-luvun kierreportaikostaan.

Museossa on yhdeksän näyttelytilaa, joissa on eri teemaiset näyttelyaiheet.

Musiikkiosastolla on esillä muun muassa vanha säkkipilli ja kirjaosastolla antiikkia oleva kirjapaino.

Säkkipillimusiikkia kaupungilla kuulikin joka paikassa.

Mieleen muistui taas käynti Edinburghissa, jossa myös pillipiipareita oli siellä täällä.

No hetken tuota jaksoi silloin ja nyt kuunnella, mutta pian tämä musiikkielämys tulikin täytettyä.

Sisäänpääsymaksu Museo do Pobo Galegoon  on 4 € ja se on avoinna tiistaista lauantaihin klo 11-18 ja sunnuntaisin se on auki vain klo 14 saakka.

Plaza de las Platerías on pienin Santiago de Compostelan katedraalia ympäröivistä neljästä aukiosta.

Aukio on nimetty keskiajalta asti siellä työskennelleiden hopea- ja kultaseppien mukaan.

Alueella on tänäkin päivänä monia korukauppoja.

Kaupoissa myydään mustilla Azabache kivellä valmistettuja erilaisia koruja ja muistoesineitä.

Kiven uskotaan tuovan onnea ja vapauttavan omistajansa negatiiviselta energialta, pelolta, päättämättömyydeltä sekä pahalta.

Hyvin on uskomus sisäistetty, sillä lähes jokainen pyhiinvaeltaja vieraili myös näissä koruliikkeissä ja hankki Azabache muistoesineen.

Jos vaan on mahdollisuus, kannattaa vierailla Monte do Gozo kukkulalla, joka sijaitsee kolmen kilometrin päässä kaupungin keskustasta.

Se on uskonnollisesti merkittävä, sillä sen tiedetään olevan pyhiinvaeltajien viimeinen pysäkki ennen kuin he saapuvat lopulliseen määränpäähänsä Santiago de Compostelan katedraaliin.

370 metriä korkealta kukkulalta pyhiinvaeltajat voivat nähdä ensimmäisen vilauksen katedraalista. Paikalta on myös erittäin kauniit näkymät kaupunkiin.

Seuraavaksi olikin aika vaihtaa maata. Iso osa Espanjaa on nyt vuosien varrella kierretty, joten tämän reissun loppuosuuden Ronda ja fiilistelyt Fugessa ja Malagassa päättävät varmastikin pitkäksi aikaa vierailut tähän maahan. Ei kun Portugaliin. Edellisellä reissullamme jäi hieman kutkuttamaan paluu Portugaliin ja erityisesti Portoon. Se oli toteutumassa nyt.

                                                                                                                                                                                                                                                                                                                 

Vigo

Hyppäsimme junaan Santiago de Compostelassa ja matkasimme Espanjan puolella olevaan rajakaupunki Vigoon, Vigo Urzáizin asemalle.

Vigosta on kaksi päivittäistä pikajunayhteyttä Portoon.

Matka Santiago de Compostelasta Vigoon kesti 50 minuuttia ja hintaa sille tuli 11 €. Matkustaessa ja junanvaihtojen yhteydessä kannattaa huomioida, että Portugali on tunnin jäljessä Espanjan ajasta.

Junat Portoon lähtevät Vigo Guixarista , joka on jonkin matkan päässä kaupungin keskustasta toisesta asemasta, Vigo Urzaizista. Myös Vigon bussiasema sijaitsee tosi kaukana keskustassa ja muutenkin Vigo oli melkoisen mäkistä aluetta. Voinen siis taata, että matkalaukkua vetäessä mäkiä ylös ja alas kiroaa idean useamman kerran. Taxi kannattaakin ottaa alle ja siirtyä sillä asemien välit.

Vigon Urzáizin asema sijaitsee isossa ostoskeskuksessa ja jos aikeina on hankkia matkalle evästä, niin se kannattaa todellakin tehdä tuolla.

Jos matkustaa junalla, kannattaa istumapaikka varata junan oikealta puolelta, jotta voi matkalla ihailla maisemia junan kiitäessä Atlantin rantaa pitkin.

Me kuitenkin jatkoimme Bragaan, joka on sisämaan puolella,  puolessa välissä matkalla Portoon.

Olisi ollut ajanhaaskausta mennä ensin Portoon ja sieltä toisella junalla takaisin päin Bragaan. Niinpä päätimme siirtyä tämän väli linja-autolla ja nopeuttaa hieman matkustusaikaa.

Vigon linja-autoasema on karmea betonihökötys, jossa ei ole minkäänlaisia palveluita paria onnetonta juoma-automaattia ja wc:tä lukuun ottamatta. Asema myös sijaitsee sen verran sivussa, että ihan lähellä ei ollut ainuttakaan kauppaa. Linja-autoaseman alakerta oli täynnä laitureita, joista suurinosa oli kuitenkin aivan tyhjiä. Istumiseen ja odotteluun tarkoitettuja penkkejä ei näkynyt missään. Ei myöskään info-tauluja. Kaamea paikka.

Nappasimme aikataulusyistä ja suorana reittinä Altan linja-auton Vigosta ja kuvittelimme olevamme 1½ tunnissa Baragassa.

Alkumatka sujuikin mallikkaasti ja ohitimme maiden rajan lennossa ilman muodollisuuksia, sillä raja oli sillalla.

Rajamerkkinä oli maiden liput omalla puolella siltaa ja tervetuloa Portugaliin kyltti tien vieressä. Tässä kohtaa olimme jo melko lähellä Bragaa, matkaa oli jäljellä reilu puoli tuntia.

Bussilippu tälle välille ei ollut kuin 7 euroa, mutta loppumatkan takia se oli pelkkää säätöä koko rahan edestä. Muutaman kerran matkoillamme olemme joutuneet turvautumaan siirtymissä bussikyyttiin ja aina on ollut ongelmia. On ollut pysähdyksiä, ratsioita ja ties mitä. Ja kuinka ollakaan, niin tällä kertaa levisi bussi.

Vesiletku poikki, bussi motarin sivuun ja silleen.

Bussikuski kantamaan litran pullolla vettä moottoriin, ja kukaan ei oikein tiennyt mitä tapahtuu.

Pyhiinvaeltajia kuljettanut bussi oli täynnä kotiinpalaavia matkalaisia ja monella rupesi keittämään linja-auton moottorin tavoin, sillä he olivat matkalla lentokentälle ja aikaa vaan kului ja kului.

Letku ”pikakorjattiin” jesarilla, jotta bussi pääsi pois motarilta ja sitten odottamaan uutta kyytiä. Kun kaksi  apukyydiksi tilattua pikkubussia vihdoin saatiin paikalle alkoi uusi säätö. Ensin kaikki lentokentälle menijät yhteen bussiin ja muut toiseen. Kun matkalaukut ja ihmiset oli saatu kyytiin, niin ei kun ihmisiä ja laukkuja siirtämään toiseen kyytiin. Lentokentälle menijöillä alkoi taas tunteet kuumenemaan, sillä aika monella oli jo todellinen huoli siitä, ehtivätkö he ollenkaan paluulennolle. Kaikki saatiin kyytiin ja pikkubussitkin liikkeelle, mutta kivasti hukkui tähän säätöön kaksi tuntia. Eli, en siis liputa bussilla kulkemisella.

 

Yleinen

Espanja-Portugali junalla: osa 2 Bilbao ja San Sebastian

Bilbao

Seuraavana päivänä Espanjan tourneella oli suuntana Bilbao. Junamatka Burgosista Bilbaoon kesti 2½  tuntia. Lipun hinta oli 7,30 €/henkilö. Junailu Espanjassa ei todellakaan ole kallista. Kummallista kyllä iltajunassa oli yllättävän vähän matkustajia, eikä laukkujenkaan kanssa tarvinnut hirveästi puljata.

Joskus junissa voi olla fiksua lukita omat laukut, varsinkin jos itse istuu kaukana ja selin laukkujen säilytystilasta.

Eipä tarvitse vahdata koko ajan oman laukun perään.

Osa matkaajista haluaa myös änkeä oman laukun tiettyyn paikkaan ja rupeaa säätämään laukkujen kanssa. Eipä säädä näiden kanssa.

Bilbaon Abando juna-asema on aivan keskustassa. Olimme jälleen ottaneet hotellin juna-aseman vierestä, josta olikin sitten helppo liikkua isossa kaupungissa ja vuokrata auto päivän retkelle San Sebastianiin.

Bilbaon juna-aseman päätyikkuna on todella kaunis.

Iltaa vasten sen värit tulivat vieläkin paremmin esille kuin auringon paisteessa.

Saavuimme illansuussa Bilbaoon ja painelimme suoraan hotelille.

Ilma oli nuhruinen ja sellaiseksi oli luvattu seuraavankin päivän sää. Voihan kökkö.

Lämpötilakin kipusi juuri ja juuri 13 asteeseen ja ulkoilutakin joutui laittamaan päälle.

Kunnon yöunien jälkeen lähdimme heti aamusta kiertämään Bilbaoa. Bilbao onkin sitten jo iso turistikaupunki, joka levittäytyy laajalle alueelle.

Suurimman osan nähtävyyksistä kiertää jalkaisin, mutta keskustan ulkopuolisille nähtävyyksille kannattaa kulkea metrolla tai ratikalla.

Bilbaossa tehdään myös noin tunnin kestäviä jokiristeilyjä Nervión joella. Lähtö 13 € maksavalle risteilylle tapahtuu Plaza Pío Barojalla, joka on aivan kunnantalon edustalla. Lähtöjä risteilylle on neljä kertaa päivässä klo 13, 16, 17.30 ja 19. Risteily olisikin ollut mainio tapa ihailla kaupunkia hieman eri näkökulmasta, mutta nyt sadesäällä purkit pysyivät laiturissa.

Ihon kiristäessä auringon polttamaa naamaa, tuntui hetken ihan kivalta sateentihkuinen ja pilvinen ilma. Päivän mittaan olisi kuitenkin toivonut, että aurinko olisi edes pilkahtanut. Kaupunki ei pilvisen harmaassa ilmassa päässyt täyteen loistoonsa. Onneksi laaja museotarjonta pitää turistit tyytyväisinä myös sateisena päivänä.

Bilbao tarjoaa kävijälle laajan kulttuuritarjonnan.

Jos aikoo käydä muutamissakin must museoissa kannattaa ehdottomasti hankkia Bilbao Bizkaia Card, jolla voi matkustaa ilmaiseksi kaikissa joukkoliikennevä- lineissä, funikulaareissa ja Euskotren reiteillä läpi Biskajan.

Kortti täytyy kuitenkin muistaa kuitata matkan alussa ja lopussa. Lisäksi edullisella kortilla saa alennuksia kaupoista ja pääsee ohittamaan lippujonot fast track lippukassalle.

Kortti oikeuttaa myös useisiin kävellen tehtäviin kaupunkikierroksiin. Ilmaisia kävelykierroksia tarjoaa  myös Freetour ja GuruWalk , joissa on tarjolla eri teemoilla olevia ilmaisia opastettuja kierroksia.

Bilbao City View turistibussilla voi tehdä hop on hop off tyyppisesti kaupunkikierroksen 15 € hintaan. Päälähtöpaikka nähtävyyskierrokselle lähtee Guggenheimin edestä. Aktiivista lomaa kaipaava matkailija voi vuokrata pyörän ja katsella kaupunkia satulan selästä. Kumma kyllä Bilbaossakaan ei ollut tarjolla sähköpotkulautoja.

Itse latasimme kaupungin julkisen CTPn Barik kortin. Korttiin ladataan saldoa ja sitten sitä voi vilautella niin metrossa, busseissa, ratikoissa kuin funikulaareissa ja hisseissäkin.

Matkojen hinnoissa on eroa, sillä riippuu meneekö metrolla vai bussilla/ratikalla. Peruskyyti yhdestä matkasta on 1,35 €, riippuen toki matkan pituudesta.

Kaupungin meno vaikutti kovin leppoiselta, eikä vielä huhtikuun lopussa aivan massiivisia turistilaumojakaan kaupungissa näkynyt. Kaikin puolin siisti ja turvallisen oloinen kaupunki oli kiva tutustumiskohde.

Yksi matkareitin ja tämän kaupungin paikoista, jota ei voi ohittaa on Guggenheim. Museo onkin kaupungin ylpeys ja turistivetonaula. Moderni museorakennus on jo itsessään nähtävyys ja siitä onkin tullut Bilbaon symboli. Tietystä kulmasta katsottuna rakennus näyttää hieman laivalta.

Valo saa kuulemma museon teräksisen pinnan kiiltämään eri tavoin vuorokaudenajasta riippuen.

Nyt tyytyminen oli pilvisen päivän perusharmaaseen väriin.

Museossa on esillä muun muassa Picasson ja Warholin töitä sekä säännöllisesti vaihtuvia kiertäviä näyttelyjä. Museo on auki tiistaista sunnuntaihin klo 10-19. Kannattavaa on hankkia lippu ennakkoon, jotta välttyy jonoilta. Ennakkoon hankittu lippu on myös halvempi kuin ovelta ostettu 15 € maksava lippu.

Bilbaon muut museot jäävät Guggeinheimin varjoon ja jäämättä kävi Museo de Bellas Artes. Vaikka kaupunki onkin enemmän kulttuuri- ja taidekaupunki, kuin nähtävyyskaupunki on siellä muutakin nähtävää.

Hauska ja kuvauksellinen Puppy veistos on rakennettu kukista.

Puppy hankittiin Guggenheim museon avajaisiin. Koira on kuitenkin saanut pysyvän paikan niin kaupunkilaisten sydämestä kuin museon edustaltaltakin.

Kukat olivat vielä nupuissa, joten mahtaa Puppy olla komea täyskukinnan aikana.

Guggeinheim ympärillä on paljon katsottavaa ja jos totta puhutaan oli itse rakennus mielenkiintoisempi ulkoapäin, kuin sisäpuolelta.

Museon edustalla oleva jättimäinen yhdeksän metriä korkea hämähäkkiveistos nimeltä Maman herättää mielenkiinnon ja selffien ottajia riittikin veistoksen lähellä.

Oikeastaan veistos oli aika hieno.

Bilbaossa on muitakin moderneja katseenvangitsijoita. Euskaldunan kulttuuritalo on erikoinen ja sen pihalla voi ihailla Salvador Dalín veistostaidetta.

Vanhassa kaupungissa sijaitseva Museo Arqueológico on pieni arkeologinen museo. Kaikki Bizkaian kaivauksista löydetyt esineet säilytetään tässä museossa.

Museossa kaikki näyttelyesineiden kuvaukset on joko espanjaksi tai ja baskiksi.

Lippukassalta kannattaakin ottaa vierailun ajaksi lainaan englanninkielinen esittelykirjanen, joka toimii hyvänä oppaana tutustuttaessa museoon.

Melko pieni, mutta sympaattinen museo on avoinna tiistaista lauantaihin klo 10-14 ja 16-19.30. Sunnuntaisin museo on avoinna ainoastaan aamupäivän ajan. Lipun hinta museoon on 3 €.

Bilbaon Vanha kaupunki – Casco Viejo on suhteellisen pieni osa kaupunkia, mutta kiehtoo matkailijoita viehättävyydellään, pienillä kujillaan ja ihanilla tavernoillaan. Vanhan kaupungin sydän on Plaza Nuevan aukio, jossa voi nauttia lasillisen ja syödä pintxostejä eli tapaksia.

Vanhan kaupungin vieressä sijaitsee Mercado de La Ribera markkinat, joita ei kannata jättää väliin. Bilbaolla on pitkät perinteet ruokamarkkinoilla, mikä näkyykin sen tarjonnassa.

Kauppahallin eri paikkojen aukioloajat kannattaa tarkistaa erikseen, sillä ravintoloiden ja gastrobaarien aukioloajat vaihtelevat kauppahallin ruokamyynnin aukioloajoista, jotka ovat arkisin klo 8-14.30 ja 17-20 (maanantai-iltapäivän suljettu) sekä lauantaisin klo 8-15. Pintxostit olivat muuten maukkaita.

Bilbaossakin riittää kirkkoja. Santiagon katedraalissa La Iglesia Catedral de Bilbaossa kannattaa pyörähtää.

Katedraali on perinteisesti ollut pyhiinvaeltajien pysähdyspaikka matkalla Santiago de Compostelaan ja muistona siitä on nähtävissä edelleen pyhiinvaeltajien kaunis ovi sekä kampasimpukkaopasteet ohjaamassa oikeaan paikkaan.

Katedraaliin on saatavilla pääsylippuun sisältyvä audioguide, jossa on opastus myös viereiseen Iglesia de San Antón kirkkoon.

Yhteislipun hinta kumpaankin kirkkoon on 6 €.

Aukiolot kannattaa tarkistaa etukäteen, sillä ne vaihtelevat kummankin kirkon kohdalla erikseen. Sunnuntaisin kirkkoihin ei pääse vierailulle lainkaan.

Merimiesten suojeluspyhimyksen kunnioittamiseksi rakennettu San Nicolásin kirkko sijaitsee Bilbaon Vanhan kaupungin laidalla. Kirkko ei kovin kummoinen ole sisältä. Kirkko on avoinna kuten muutkin kirkot ennen ja jälkeen siestan klo 10.30-13 ja 17.30-19.30 ja lauantaina vain aamupäivän. Sunnuntaisin se on suljettu vierailijoilta.

Teatro Arriaga kulttuurikeskus on upea rakennus, jossa järjestetään klassisen musiikin konsertteja, oopperaa, tanssi- ja teatteriesityksiä.

Teatteriin pääsee tutustumaan ainoastaan viikonloppuina klo 11-13 opastetuilla kierroksilla. Harmi, tämä jäi nyt sitten näkemättä.

Pyörähtää kannattaa myös Iglesia De La Encarnaciónissa, joka toimii nykyään klassisen musiikin konserttipaikkana sekä kirkkotaiteen museona.

Bilbaon keskustan läheinen Artxanda vuori on yksi Bilbaon symbolisimmista paikoista.

Vuoren huipulle pääsee Artxanda 1915 avatulla funikulaarilla eli ”Funilla” tai bussilla. Toki sinne voi kävellä ja ihailla samalla kaupunkia ja maisemia hieman eri näkökulmasta. Funi on avoinna maanantaista lauantaihin klo 7.15-22, sunnuntaisin kyytiin pääsee tuntia myöhemmin.

Vuoren tai oikeammin kukkulan päällä on puisto, useita ravintoloita, hotelli, urheilukompleksi, sekä upeat panoraamaiset näkymät yli urbaanin kaupunkikeskustan. Nyt tyytyminen näkymiin oli säästä johtuen hieman rajatumpi. Jos käytössä ei ole Bilbao Bizkaia tai  CTPn Barik korttia, niin yksisuuntainen lippu funikulaarikyydillä maksaa 2,50 € ja edestakainen lippu 4,30 €.

Vanhassa kaupungissa, hieman korkeammalla rinteessä sijaitseva Basilica de Begoña on omistettu Biskajan ja sen kalastajien suojeluspyhimykselle, ja se onkin Bilbaon tärkein uskonnollinen pyhättö.

Suojelupyhimys tunnetaan nimellä Amatxu eli äiti.

Pyhimykselle järjestetään vuosittain useita näyttäviä tapahtumia.

Paikalle päästäkseen on kiivettävä 323 rappusta tai sitten voi ottaa hissikyydin ylös kukkulalle Casco Viejon metroasemalta.

Kirkko on avoinna klo 10-20.30. Itse menimme Artxanda vuorelta A7 bussilla kirkolle ja siitä sitten hissillä alas kaupunkiin.

Bilbaon merimuseo Museo Marítimo de Bilbao on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 11-19 ja sisäänpääsymaksu on 6 €.

Entisellä Eukaldunan telakalla sijaitsevan Bilbaon merimuseon kokoelma kertoo Ría de Bilbaon ja sen sataman merellisen toiminnan historiasta sekä merikulttuurista. Museon sisä- ja ulkoalueen näyttelyalueissa riittää katsomista. Museon patojen lisäksi esillä on kokoelma pienoismalliveneitä, jotka on rakennettu Bilbaossa.

El Ayuntamiento de Bilbao eli kaupungintalo sijaitsee entisen San Agustínin luostarin paikalla.

Kaupungintaloon pääsee vierailemaan ainoastaan etukäteen varatauilla opastetuilla kierroksilla.

Kierrokset ovat aamulla maanantaista perjantaihin. Tutustuminen sisätiloihin skippaantui ihan aikataulullisten syiden takia.

Erikoinen rakennus on lasinen, hieman vino ja moderni kaupungin virastotalo, joka kerää ihastelijoita paikalle.

Kaupungissa onkin paljon mainioita ja kuvauksellisia moderneja ja taiteellisia yksityiskohtia.

Myös kaupungin monet sillat ovat varsinaisia taideteoksia ja katseenvangitsijoita.

Tätä museota voi kutsua monella nimellä.

Baskimuseo Museo Vasco – Museo Arqueológico, Etnográfico e Histórico Vasco tai Euskal Museoa Bilbao Museo Vasco.

Museo havainnollistaa baskien päivittäistä elämää ja työtä. Esillä on esityksiä ja esineistöä merestä ja kalastuksesta, lampaanviljelystä, kaupasta ja perinteisistä käsitöistä, keramiikasta ja kutomisesta.

Harmillisesti tämä museo oli juuri suljettu laajojen kunnostustöiden takia.

Käymättä jäi tämän kaupungin härkätaisteluareena ja sen museo Taurino. Ulkopuolella kuitenkin käytiin.

Käymättä jätettiin myös Museo Diocesano de Arte Sacro, joka olisi esitellyt pyhää taidetta, pyhiä vaatteita ja erilaisia koristeellisia kirkkoesineitä. Näitä tuli tällä matkalla nähtyä sen verran joka kirkossa ja niiden museoissa, että väliin jäi. Voin kuitenkin uskoa, että paikka tarjoaa paljon nähtävää.

Hauska museo vierailla on Bilbaon taideteosten jäljennösmuseo Museo de Reproducciones Artística.

Museossa voi ihailla tarkkoja jäljennöksiä monista mestariteoksista, sillä kokoelma muodostuu suurten sivilisaatioiden myyttisistä teoksista. Kokoelmassa on yli kolmetuhatta kappaletta erilaisia taideteoksia, pääasiassa kipsiä, mutta myös pronssia, terrakottaa, galvanointia tai vesivärejä. Paikka on avoinna tiistaista lauantaihin klo 10-13.30  ja 16-19. Sunnuntaisin se on avoinna 10-14. Pääsylippu museoon maksaa 3 €, joka oli pieni korvaus taidokkaasti tehtyjen taidejäljennösten ihailusta.

Pitihän se käydä katsomassa ja kokemassa Puente de Vizcaya kuljetussilta, jossa autot ja ihmiset kuljetetaan joen yli vaijerin varassa roikkuvassa vaunussa.

Bizkaja silta on ensimmäinen metallinen lauttasilta, joka on rakennettu maailmassa ja se kuuluu UNECOn maailmanperintökohteisiin. Aika hurjan näköinen viritys ja kokemuksenakin melko eriskummallinen ja hieman ehkä pelottava. Silta on aika kaukana kaupungista, lähellä Bilbaon satamaa. Parhaiten sinne pääsee Aretan tai Portugaleten metropysäkiltä.

Portugaleten alue oli kivan näköistä seutua.

Lisäksi siellä oli Andra Marian basilika ja Torre Salazar, josta oli hyvät näkymät kuljetussillalle.

Bilbao vaikutti oikein mukavalta kaupungilta, joka olisi varmasti ollut vielä kuvauksellisempi auringon paisteessa.

Seuraavaksi olikin suuntana San Sebastian. Aikataulumme puitteissa auton vuokra ja siirtyminen sillä San Sebastianiin oli järkevä vaihtoehto. Heitimme matkalaukut auton takakonttiin, teimme kiepsahduksen San Sebastianiin, josta ajoimme takaisin Bilbaoon ja suoraan lentokentälle, jonne jätimme auton ja hyppäsimme lentokoneeseen suuntana Santiago de Compostela.

Bilbaon lentokentälle olisi toki päässyt myös taxilla 15-20 minuutissa tai lentokenttäbussilla ½ tunnissa. Lentokenttäbussi lähtee Intermodal Inta linja-autoasemalta. Taxin hinta olisi ollut n. 25 € ja lentokenttäbussin 3 €. Koska kaupunki on hyvin lähellä lentokenttää ei vuokra-auton palauttamisesta lentokentälle veloitettu lisämaksua, miksi olikin kätevää jättää se sinne.

Bilbaon lentokenttä on todella pieni ja sen juoma- sekä syömätarjonta on melko olematonta.

Kannattaakin siis minimoida hengailuun käytettävä aika tällä kentällä.

Jo vitsiksi tullut Mäkkärin tai Burger Kingin joka matkalla pakkosyötävä hampurilainen osui ravintolatarjonnan rajallisuuden takia nyt sitten tähän kohtaan.

                                                                                                       

San Sebastian

Vuokrasimme auton päiväksi Bilbaosta, joka oli tässä kohtaa ollut muutaman päivän pysähdyspaikkamme. Tutkailimme erilaisia vaihtoehtoja vierailla San Sebastianissa ja auton vuokra oli näistä ajallisesti ja kustannuksellisesti paras vaihtoehto. Toki kaupunkiin olisi päässyt Baskimaan omalla Euskotren rautatiellä, mutta matka olisi taittunut monen pysähdyksen ja 2½ tunnin kapearaiteisen junayhteyden kautta kovin verkkaisesti. Jos junayhteyttä haluaa käyttää, niin Bilbaon Eusktotren rautatieasema sijaitsee Casco Viejo Station 3 Plaza San Nicolásissa. Tarkemmat hinnat ja aikataulut löytyvät Euskotren verkkosivuilta. Myös linja-autolla pääsee junaa nopeammin Bilbaosta San Sebastianiin.

Harmillisesti kehno ja viileä ilma jatkui.

Päivä oli tihkusateinen ja paksut pilvet roikkuivat vuorten yllä, kun ajoimme kohti San Sebastiania. Lämpötila nousi päivän aikana lähelle 15 astetta. Ei hurraamista.

Maisemat matkalla olivat komeita ja voin vain arvata miten upeita ne ovat aurinkoisella säällä.

Ajoimme moottoritietä pitkin reilun tunnin matkan, josta yksi pätkä oli maksullinen. Suuren suurta ruuhkaa ei ollut liikenteessä ja tietullin ohituskin onnistui joutuisasti.

Moottoritie mutkitteli laakson pohjalla väistellen vuoria. Hieman hirvitti, että mutkia täynnä olevalla baanalla sai ajella 120 km/ h. Ja kyllähän noita rallikuski Saintzeja oli liikenteessä.

San Sebastian, ei ehkä ole niin tunnettu turistikaupunki ulkomailla kuin oman maan sisällä.

Kaupunki on historian aikana toiminut lomanviettopaikkana siniverisille ja muille aristokraateille.

Kaupunki on viehättävä rantakaupunki, jota varsinkin espanjalaiset itse pitävät arvossaan, enkä yhtään ihmettele sympaattisen kaupungin mainetta.

Kaupunki tunnetaankin upeista rannoista, mutta myös syyskuussa järjestettävistä kansainvälisistä elokuvajuhlistaan.

San Sebastianissa ei ole paljonkaan perinteisiä turistinähtävyyksiä, mutta sen sijaan uinti, surffaus ja pyöräily ovat suosittuja, samoin kiipeäminen Urgull tai Igueldo vuoren huipulle ihailemaan maisemia. Nyt kummankaan vuoren huipuista ei näkynyt juuri mitään, sillä ne olivat sakean pilven sisässä. Silti innokkaita vuorelle kiipeilijöitä riitti.

Kaupungissa kuultava puhekieli voi tuntua aluksi hämmentävältä, sillä alueen asukkaat puhuvat baskin kieltä eli euskaraa espanjan sijasta.

Siiderin valmistuksella on Baskimaassa pitkät perinteet, ja matkailijat voivatkin tehdä retken lähialueen omenaviljelmille paikallisiin panimoihin.

Panimot tarjoavat usein myös ruokaa, jonka kyytipojaksi voi menun hinnalla juoda niin paljon siideriä kuin jaksaa. Emme oikein ole siiderin ystäviä, joten jätimme tämän nautinnon tällä kerralla väliin.

San Sebastianissa on helppo liikkua jalkaisin tai vaikka polkupyörällä.

Tottakai turisteille on tarjolla kiertoajelua Hop on hop off kaupunkijunalla tai bussilla. Kyyti kaupunkijunalla maksaa 5 € ja Hop on Hop off bussilla 12 €.

Tarvittaessa paikallisbussit ja taksit palvelevat kohtuulliseen hintaan, mutta vuokra-auto on kätevä menopeli, jos suunnitelmissa on tehdä retkiä kaupungin ulkopuolelle.

Kuuden matkan San Sebastian Card maksaa 9 € ja 12 matkan vastaava kortti 16 €. San Sebastian kortilla saa myös alennuksia kaupoista ja eri aktiviteetista sekä sisäänpääsyistä eri paikkoihin. Yksittäinen bussilippu maksaa 1,85 €. Vaikka kyseessä on melko pieni turistikaupunki on täälläkin tarjolla ilmaisia opastettuja kävelykierroksia.

Yksi paikan ehdoton käyntikohde on Hazaren orrazia, jossa tyrskyjen kerrotaan lyövän rantaan ja pärskäyttäen veden korkealle, luoden näin mainion kuvauskohteen.

Kas kas, juuri meidän vierailun aikaa meri oli aivan tyyni, vaikka ilma muuten oli tuhnuinen.

Kuvauspaikalta on lyhyt matka funikulaarille, joka vie näppärästi Igueldo vuoren huipulle. Funikulaari on avoinna klo 11-20 ja kyyti sillä edestakaisin maksaa 4 €. Yhdensuuntainen lippu maksaa 2,55 €.

Vuorelle voi myös kiivetä kävellen tai mennä autolla, mutta kummastakin vaihtoehdosta veloitetaan 2,50 €. Vuoren laella on kaupungin paras näköala ja kuvauspaikka, josta voi ikuistaa San Sebastianin ikonisen rannan. Näköalapaikka on avoinna klo 10-20.

Tällä kertaa ikuistamisesta ei tullut mitään, sillä vuorelta ei nähnyt rannalle pilvien läpi.

Ikonisesta ja tyhjästä rannasta ei parempaa kuvaa irronnut.

Vuorella on lisäksi Hotel Mercure Monte Igueldon tyylikäs ravintola, jonka terassilla kannattaa hyvällä ilmalla nauttia kylmät juotavat ja napata matkamuistoksi upeita maisemakuvia. Vuoren laella perheen pienempiä viihdyttää ihanan idyllinen vanhan ajan huvipuisto Parque de Atracciones Monte Igueldo. Nyt sekin oli kiinni.

Kaupungin keskustassa olevan toisen Urgill minivuoren huipulla on Kristuspatsas, joka onkin yksi kaupungin tunnetuimmista maamerkeistä.

Lisäksi huipulta löytyy myös Castillo de la Mota linnoitus, jossa on nykyään San Sebastianin historiasta kertova museo. Kukkulalle pääsee kiipeämään kiemurtelevaa metsäpolkua pitkin.

San Sebastianin Vanha kaupunki on melko pieni, mutta sieltä, kuten muistakin espanjalaisista kaupungeista löytyy vanha basilika. Basílica de Santa Marían barokkikirkko onkin yksi Vanhan kaupungin merkittävimpiä nähtävyyksiä. Kirkon julkisivua koristaa itse marttyyri San Sebastiania esittävä veistos sekä kaksi tornia. Kirkko on avoinna maanantaista sunnuntaihin klo 10.15-13.15 ja klo 16.45-19.45. Kirkossa on mahdollisuus osallistua opastetuille kierroksille ja siellä pidetään myös urkukonsertteja.

Toinen näkemisen arvoinen kohde kaupungissa on kaupungin vanhin pyhättö Iglesia de San Vicente kirkko.

Catedral del Buen Pastorin  katedraali on yksi kaupungin symboleista.

Urut ovat yksi katedraalin tärkeimmistä nähtävyyksistä. Niiden kerrotaan olleen aikoinaan Euroopan suurimmat. Uruissa on    9535 putkea, joista yksi on 10 metriä pitkä. Lisäksi uruissa on 5 näppäimistöä käsille ja yksi jaloille, mistä syystä niitä pidetään ainutlaatuisina ja mainitsemisen arvoisena.

Katedraaliin pääsee tutustumaan viikolla klo 8.30-12.30 ja 17-20.

Vanhaa kaupunkia pidetään kulinaristin unelmana. Vanhan kaupungin kapeat kadut pursuavat tunnelmaa ja toinen toistaan kutsuvampia ravintoloita sekä baareja, joissa kannattaa nauttia pintxostteja eli paikallisia tapaksia.

Jokaisella baarilla on omat erikoisuutensa ja tiskit notkuvatkin pintxos tarjonnasta.

San Sebastiánin suurin aukio, Plaza de la Constitución, oli aiemmin härkätaisteluareena.

Edelleenkin aukion ympärillä olevissa parvekkeissa on numerot, joista kaupungin eliitti aikoinaan seurasi härkätaisteluita.

Nykyisin aukiota reunustavat kahvilat ja ravintolat sekä useat erilaiset pelihallit. Kauniilla ilmalla aukiolla lienee vilskettä, kun sen ulkotarjoilupaikat täyttyvät turisteista.

Rannan pieni huvi- ja kalastussatama El Muelle on mukava vierailukohde.

Satamasta löytyy merenkulkumuseo sekä koko perheelle sopiva San Sebastian Aquarium, jotka ovat suosittuja matkailukohteita.

Nämä paikat jäivät meiltä tällä kerralla väliin.

Satamasta lähtee myös erilaisia veneretkiä lahdelle ja osa retkistä poikkeaa myös Santa Claran saarelle.

Pikkuinen, vain 30 metriä leveä Santa Claran saari sijaitsee lähellä La Conchan rantaa.

Vaikka kivisellä saarella ei ole mitään muuta kuin majakka ja pari kahvilaa houkuttelee se kävijöitä luokseen. Santa Claran saarelle pääsee kesäkuukausina venekyydillä, joita kulkeekin mantereen ja saaren välillä puolen tunnin välein. Edestakaisen venekyydin hinta on 4 €.

Baskimaan rautatiemuseo Euskotren Museoa esittelee yhden Euroopan parhaista rautatiekokoelmista, jossa on kaikenlaisia ​ höyry-, diesel- ja sähkövetureita, erilaisia autoja ja erilaisia ​​vaunuja.  Paikalla olisi ollut kiva pyörähtää, varsinkin kun oli auto, millä olisi voinut taittaa matkan tähän hieman kauempana kaupungista olleeseen paikkaan, mutta kun se siesta ehti taas väliin ja kuittasi monta aktiivituntia pois matkalaisen aikataulusta.

Vierailla kannattaa myös San Telmon museossa, joka on entinen luostari.

Nykyisin tässä museoksi muutetussa paikassa on kuulemma yksi Baskimaan parhaista museoista, joka esittelee näyttelyissään baskien kulttuuria ja historiaa.

Historiallisten teoksien ja näyttelyiden lisäksi museossa pääsee näkemään upeita ja vaihtuvia nykytaiteen näyttelyitä.

Museo on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 10 -20. Sisäänpääsy on 6 €. Infosta on saatavilla ilmainen audioguide sekä mahdollisuus osallistua erilaisiin opastettuihin kierroksiin.

Miramarin kuninkaallinen palatsi – Palacio de Miramar on aikoinaan rakennettu Espanjan kuninkaallisten lomanviettopaikaksi.  Itse palatsi on kuvauksellinen ja hyvällä ilmalla onkin mukavaa vierailla ja kuljeskella sen puutarhassa. Palatsi on kaupungin omistuksessa ja siellä järjestetään erilaisia tapahtumia. Yleisölle itse palatsi on harvoin avoinna.

Miramarin puutarhat päättyvät kivikkoiselle kukkulalle, joka erottaa La Conchan ja Ondarretan rannat.

Vuoroveden ollessa matalimmillaan voi vedenpeittämän sarakkeen ylittää hiekkaa pitkin rannalta toiselle.

Miramarin palatsin edessä rannalla, Pico del Loron alla kulkee jalankulkutunneli, jossa on kaunis valaistus ja hyvinkin merenalainen tunnelma.

Toinen merkittävä palatsi on Palacio de Aiete. Tämä aristokraattinen palatsi on asuttanut sekä kestinnyt historian aikana monia kuuluisia ja merkittäviä vierailijoita.

Aieten palatsin seinät ja alue ovat myös täynnä historiaa.

Keskiaikaisten pyhiinvaeltajien reitti matkalla Santiago de Compostelaan kulki alueen läpi.

Tällä vuosituhannella paikassa on pidetty San Sebastianin kansainvälinen rauhankonferenssi ja muita merkittäviä tilaisuuksia. Nykyisin palatsialueitta käytetään julkisena puistona ja tapahtumapaikkana alueen kulttuuritapahtumille.

Nykyinen kaupungintalo – Donostiako Udala rakennettiin vuonna 1882 rikkaiden ja kuuluisien Casinoksi.

Sen historiaan kuuluu myös toimiminen pako- ja piilopaikkana ensimmäisen maailman sodan ​​poliittisten pakolaisten, vakoojien kuten Mata Harin ja muiden tarpeeksi varakkaiden henkilöiden keskuudessa.

Myöhemmin, Espanjan sisällissodan aikana rakennus joutui taistelujen keskelle ja sisällissodan luodinreiät ovat edelleen nähtävissä rakennuksen julkisivussa. Nykyisin Kaupungintalo on yksi Baskimaan pääkaupungin symbolisista ja majesteetillisista rakennuksista.

San Sebastianista ajellessamme takaisin Bilbaoon ja kohti lentokenttää teimme pienen koukun päätieltä. Lentoa oli siirretty kaksi tuntia, joten meille jäi aikaa koukata kuvaamaan Castillo de Butrón.

Castillo de Butrónin linnan historia on mutkikas ja verinen.

Se on ollut historian aikana monien taisteluiden paikka.

Linna vie mielikuvituksessa helposti keskiaikaan, jolloin linna lienee viettänyt loistokautensa.

Vuosien ajan linna oli kokonaan hylätty. Linnaan voi tutustua vain ulkoapäin ja sen pihalla liikkuessa voikin huomata miten hoitamaton sen nykyinen tila on.

Nykyisin sen omistaa venäläinen sijoitusryhmä, joka on luvannut pitää huolta tästä kulttuurihistoriallisesta linnasta. Jotain pientä restaurointia oli linnalle jo alettu tekemään, mutta nyt ei näkynyt jälkeäkään restauroinnista… niin, mitenkäs tämä nyt sitten mahtaa enään olla? Liekö linna vaihtanut jo omistajaa vai onko se napattu kaniin?

Yleinen

Espanja-Portugali junalla: osa 1 Zaragoza ja Burgos

Espanja-Portugali junaillen

No niin, reilun kolmen viikon kiertomatka edessä. Lensimme Barcelonaan, joka tällä kerralla oli vain läpikulkupaikka. Aiemmista vierailukerroistamme voit lukea täältä.

Myöhäisen lennon takia yövyimme Barcelonan Sants juna-aseman lähellä, josta sitten aamulla otimme junan Zaragozaan. Zaragoza oli tämän kertaisen kiertomatkamme ensimmäinen etappi.

Olemme aiemminkin vierailleet sekä Espanjassa että Portugalissa, mutta nyt matka suuntautui niihin kohteisiin, jotka edellisillä kerroilla ovat jääneet käymättä.

Tarkoituksena oli myös paketoida sekä Espanja ja että Portugal ja siirtyä tutkimaan muita Euroopan kohteita jatkossa tarkemmin.

Espanjalaisen Renfen junat ovat kaikkineen hyväkuntoisia ja matkustusmukavia. Kaikissa AVE ja Alvia suurnopeusjunissa sekä suurimmassa osassa Avlo ja Avant keskimatkan suurnopeusjunissa on kahvila- ja mobiilibaaripalvelu sekä mahdollisuus katsoa elokuvia ja muita ohjelmia istuimessa olevasta omasta näytöstä.

Hyvää ajanviihdettä on jo perinteeksi käynyt Scarbblen peluu.

Omien eväiden ottaminen matkalle on sallittua ja jopa suotavaa.

Istuimet ja käytävät ovat tilavia ja laukuille on hyvät säilytystilat junavaunujen etuosassa.

Kaikkiin pitkän matkan juniin tehdään turvatarkastus, jossa laukut läpivalaistaan ja matkustajat kulkevat metallinpaljastimien läpi.

Pitkän matkan junissa on mahdollisuus käyttää ilmaista wifiä.

Kannattaa tutustua Renfen sivuille, josta näkee myös erilaisten junalippujen alennukset. Meille kannattava hankinta oli Golden card, jolla yli 60-vuotiaat saavat jopa 40% alennuksen lippujen hinnasta.

Junat olivat aivan täynnä ja ihmisiä oli muutenkin liikkeellä aivan kuten ennen koronaa.

Myös perinteiset poskisuudelmat ja samalta lautaselta aterian jakaminen olivat palanneet espanjalaiseen katuelämään.

Julkisissa liikennevälineissä oli kuitenkin vielä maskipakko kummassakin maassa, mutta muuten elämä näytti soljuvan eteenpäin melko normaalisti.

Kaupunkien nähtävyyksien tarkastelu ja reittien suunnittelu sujuu mainiosti joko GPSMYCITY  tai VISITACITY sovelluksella.  Kumpikin sovellus toimii tosi hyvin monessakin kaupungissa. Kokemusta on. Korona-aika on tuonut myös uusia innovaatioita matkustamiseen ja turistikierroksiin. Freetour sivustolta voi nykyään ladata appin, jossa on saatavilla virtuaalinen opastus monen maan kaupunkikierrokselle. Kätevää!…

Myös GuruWalk osoittautui vallan mainioksi. Tarjolla on eri teemoilla olevia ilmaisia opastettuja kierroksia monissa kaupungeissa.

 

Zaragoza

Matkasimme Barcelonan Sants asemalta Zaragozaan Delicias asemalle. Matka sujui mukavasti 1½ tunnissa AVE-suurnopeusjunalla. Junalippu Barcelonasta Zaragozaan maksoi kahdelta alle 13 €. Todella edullista verrattuna monen muun maan junalippuihin.

Zaragozan juna-asema on ehkä rumin juna-asema, jolla olemme käyneet. Rakennus on valtavan iso, karmea betonibunkkeri, jossa ei juurikaan ole mitään palveluja.

Juna-aseman yhteydessä oleva linja- autoasema on tunnelmaltaan aivan samanlainen. Juna-aseman yhteydessä on myös hotelli, josta olikin näppärää singahtaa junaan.

Asemalta pääsee keskustaan bussilla 34 tai taxilla, jotka veloittavat kyydistä noin 8-10 €. Zaragoza Delicias juna-asema sijaitsee noin parin-kolmen kilometrin päässä Vanhasta kaupungista ja sen tärkeimmistä nähtävyyksistä.

Olimme ottaneet hotellin taas juna-aseman vierestä, jotta ei tarvinnut raahata laukkuja julkisissa. Helpompaa on liikkua ilman laukkuja ja lähtöpäivänä säilöön laitettavien tavaroidenkaan kanssa ei tarvitse turhaan säätää, kun lähtiessä voi napata laukut näppärästi hotellin matkalaukkusäilöstä.

Hotellivalinnan bonuksena saimme seurata Espanjan liigaa pelaavan Real Burgos CF jalkapallojoukkuetta, joka oli majoittunut hotelliimme Zargozia vastaan pelattavaa jalkapallo-ottelua varten. Melkoisen hieno bussi sisääntulon edessä aidatulla turva-alueella ja turvamiehiä siellä sun täällä hieman haittasivat hotellin normaalitoimintaa.

Zaragoza on Espanjan viidenneksi suurin kaupunki. Se ei perinteisesti kuulu kaikkein suosituimpiin turistikaupunkeihin, vaikka siellä onkin paljon kaikenlaista katsottavaa.

Kaupunki on täynnä historiallisia ja kulttuurisia nähtävyyksiä. Varsinainen ulkoilmamuseo.

Kaupungissa on useita UNESCOn maailman perintökohteita ja taideharrastajien arvostamia museoita, jotka esittelevät Francisco de Goyan kuuluisia maalauksia sekä nykytaiteilija Pablo Serranon ja kuuluisan kuvanveistäjän Pablo Gargallon teoksia.

Sympaattinen ja turvallisen oloinen sekä hyvin siisti ja rauhallisen oloinen kaupunki otti meidät vastaan lämpimällä auringon paisteella. Mahtavaa oli ottaa pieni varaslähtö Suomessakin pian alkavaan kevääseen.

Zaragozan keskusta on sen verran kompakti ja suurin osa Zaragozan suosituimmista nähtävyyksistä ovat lähellä Plaza la Seoa ja Plaza del Pilaria, Ebro-joen rannalla, jossa sijaitsee kuuluisia katedraaleja ja joitain parhaita museoita.

Monet ravintolat ja kahvilat sijaitsevat myös kätevästi läheisillä kaduilla. Kaupungin ja sen nähtävyyksien kiertelyyn onkin hyvä varata pari päivää.

Expo 2008 alue ja sen nähtävyydet ovat hieman kauempana Vanhasta kaupungista.

Alueella järjestettiin maailmannäyttely 2008, jonka teemana oli ”Vesi ja kestävä kehitys”.

Surullista oli katsoa, miten joskus arkkitehtuurisesti niin hienon alueen oli annettu rapistua. Alueen useat todella komeat ja erikoiset sillat kerrassaan ihastuttivat. Kumma kyllä myös useat rakennukset näyttivät olevan tyhjillään ja ilman uusiokäyttöä. Se siis siitä Expon teemana olleesta kestävästä kehityksestä. Onneksi iso Acuario de Zaragoza oli löytänyt alueelta käyttöön sopivan rakennuksen.

Zaragoza Expon alueella oli suuret sunnuntain kirpputorimarkkinat, jotka keräsivät alueelle paljon väkeä.

Laaja kivetetty alue tuntui olevan myös kuntoilijoiden ja perheiden suosiossa.

Keskustan alueella voi liikkua linja-autolla ja hieman kauempana keskustasta on myös ratikkaliikennettä. Lippuja on saatavina monenlaisiin tarkoituksiin, mutta yksittäislippu kyydistä maksaa 1,40 €. Lisäksi kaupungista voi vuokrata polkupyöriä. Yllätys oli, että sähköpotkulautoja ei ollut vuokralla ja yksityiskäytössä olevia potkulautojakin näkyi vain vähän.

Aina hyvä vaihtoehto on 8 € maksava Hop in Hop off bussi. Mainion kuvan iltavalaistuksessa olevasta kaupungista saa iltakierrosajelubussilla. Iltakierrosbussin lippua voi käyttää myös päiväkierrokseen 24 h ajan, joten se on mainio vaihtoehto kaupungin katseluun. Lippu täytyy ostaa ennakkoon, sillä niitä ei ole saatavilla bussista.

Eri nähtävyyksien aukioloajat kannattaa tarkistaa etukäteen eri vierailukohteista, sillä espanjalaiseen tapaan päivällä on monessa paikkaa 1½-2 tunnin siesta. Harmillista, sillä siesta nappasi parhaasta aktiiviajasta sen parituntia. Useimmissa kohteissa on myös erilliset kesäajat.

Pyhän Pilarin basilika eli Basilika del Pilar on yksi tärkeimmistä espanjalaisten pyhiinvaellus- kirkkoista.

Keskiajalta lähtien pyhiinvaeltajat ovatkin matkustaneet kirkkoon kunnioittamaan jaspiskivistä pilaria, jonka uskotaan liittyvän Marian ilmestykseen ja kirkon rakentamiseen. Vieläkin kaupungin kivetyksiin kiinnitetyt kampasimpukat ohjaavat pyhiinvaeltajat oikealle reitille.

Kirkon ensimmäisen muodon sanotaankin olevan ensimmäinen Marialle omistettu kirkko historiassa.

Kirkko onkin sisätiloiltaan kerrassaan upea koristeissaan ja kullassaan, mutta siellä on myös useita espanjalaisen taiteilijan Francisco de Goyan maalaamia freskoja ja muita kauniita yksityiskohtia, joka tekee siitä vieläkin mielenkiintoisemman.

Matkamuistoksi ja suojelukseksi voi kirkosta ostaa Neitsyt-rukousnauhan, jonka uskotaan tuovan suojelusta ja onnea omistajalleen. No ostettavahan tuo oli.

Kirkon torniin pääsee vierailemaan ja hissilippu sinne maksaa 4 €. Torniin voi myös halutessaan kiivetä. Tornista onkin aivan mielettömän upeat maisemat itse kaupunkiin ja sen lähiympäristöön. Jos sinulla ei ole Zaragoza Cardia hankittuna, niin kannattava hankinta on 9 € yhteislippu Basilikaan ja Torre de Pilariin, La Seoon sekä sen globeliini museoon ja vielä Rosario de Cristaliin. Toki jokaiseen näistä voi hankkia myös yksittäislipun.

Kirkon edessä olevan Plaza del Pilar on kaupungin ehdoton keskuspaikka.

Sen ympäriltä löytyy paljon nähtävää, kuten 1500-luvun puolivälissä rakennettu historiallinen kauppapaikka Lonja de Zaragoza eli kansan kielellä La Lonja.

Paikassa pidetään nykyään erilaisia näyttelyitä. Sisäänpääsy on ilmainen. Paikka on avoinna tiistaista lauantaihin klo 10-14 ja klo 17-21. Sunnuntaisin se on auki klo 10-14.30 ja maanantaina paikka on suljettu.

Plaza del Pilar aukiolla on myös massiivinen vesimonumentti Fuente de la Hispanidad, joka kuvaa Latinalaiseen Amerikkaan tehtyjä löytöretkiä ja Espanjan aikoinaan ollutta merimahtia ja siirtomaavaltaa.

Isokokoinen ja näyttävä monumentti on erittäin komea iltavalaistuksessa.

Sunnuntaina aukio täyttyi myös paikallisista, jotka istahtivat lasilliselle, ulkoiluttivat vanhuksia tai tapasivat toisiaan ja antoivat lapsien temmeltää potkulaudoilla, pyörillä ja rullaluistimilla.  Ja espanjalaiseen tapaan kaikilla oli päällä ne paremmat vermeet.

Aukiolla oli myös erilaisia esiintymisiä, joita oli kiva seurata.

Hymyn suupieleen sai melko äänekkäät arpakauppiaat, jotka ajelivat ympäriinsä valtavaa aukiota markkinakojuiksi muuttuneilla inva-mopoillaan. Myynnissä oli, jos jonkin moista rahapeliä.

Aukiolta löytyy lisäksi San Salvadorin katedraali La Seo, joka yllättää kävijän niin sisältä kuin ulkoakin.

Rakennus on historian aikana ollut roomalainen temppeli, visigoottien kirkko, moskeija ja nyt katedraali, mikä selittää sen monet eri arkkitehtuuriset tyylit.

Katedraalin ulkoseinää pidetään yhtenä Aragonian Mudéjarin huipputöistä ja paikka onkin yksi UNESCOn maailmanperintökohteeksi.

Katedraalissa on yksi maailman parhaista flaamilaisten globeliinien kokoelmista, jotka kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa. Uskomattoman hienot globeliinit olivat varsinaisia taideteoksia ja kädentaidon mestaritöitä. Harmillisesti tässä kirkossa ei saanut kuvata. Onnistuimme kuitenkin nappaamaan muutaman kuvan, ennen kuin kuvaaminen kiellettiin.

Rosario de Cristal kirkko ja sen yhteydessä oleva museo on ehdottomasti käymisen arvoinen paikka. Museossa on nähtävänä Nuestra Señora del Pilarin Pyhän Rukousseuran veljeskunnan Kristalli ruusukon kulkueen lyhdyt.

Lokakuun 13. päivänä auringonlaskun aikaan kulkueessa mukana olevat saavat kunnian kantaa näitä upeita ja todella massiivisia lyhtyjä. Tämä museo on auki perjantaista keskiviikkoon klo 10-14 ja 16-18.30. Torstaisin paikka on suljettu.  Jos ei hanki yhteislippua Seoon ja Pilariin, niin yksittäislippu tähän paikkaan maksaa 5 €.

Museo del Foro de Caesaraugusta eli Caesaraugusta Forum museo tuo esille Zaragozan roomalaisen menneisyyden.

Kaupunki nimettiin aikoinaan Keisari Augustuksen mukaan, miksi sillä on etuoikeus kantaa perustajansa nimeä.

Kaupunki onkin täynnä erilaisia Keisari Agustukseen viittaavia paikkoja ja muistomerkkejä.

Kaupungin vanhalta Rooman muurilta pääsee vierailemaan neljässä roomalaisessa arkeologisessa museossa, jossa on nähtävillä roomalainen teatteri, julkiset kylpylät, jokisatama ja foorumi.

Museoissa on mielenkiintoiset audiovisuaaliset esitykset, jotka tekevät tutustumisesta näihin paikkoihin mielenkiintoisen. Tähän neljän museon kokonaisuuteen kuuluvat Caesaraugusta joen satamamuseo, Caesaraugustan julkisten kylpylöiden museo, Caesaraugustan teatterimuseo sekä Caesaraugusta Forum museo, jossa voi tutustua, millaista elämä Zaragozassa oli roomalaisten aikoina.

Museo sijaitsee maan alla La Seon aukiolla, vanhan roomalaisen foorumin paikalla. Paikalla voi nähdä temppelin jäännöksiä, torikojuja, putkia, viemäreitä, veistoksia ja käyttöesineitä.

Kaikki museot ovat avoinna tiistaista lauantaihin klo 10-14 ja klo 17-21 sekä sunnuntaisin ja pyhäpäivinä klo 10.00-14.30. Museot on suljettu maanantaisin. Museoihin voi ostaa yksittäislippuja tai sitten yhdistelmälipun, jonka hinta on 7 €.

Ebro joen ylittävää vanhaa siltaa Puente de Piedraa vartioi neljä komeaa leijonapatsasta.

Sillalta onkin mainiot näkymät Vanhaan kaupunkiin ja sen maamerkkeihin.

Yksisuuntaista siltaa käyttävät edelleen moottoriajoneuvot ja jalankulkijat.

Palacio de la Aljafería on Euroopan pohjoisin islamilainen palatsi, joka kätkee sisäänsä mielenkiintoisen historian. Palatsi vie hetkessä vierailijan Tuhannen ja yhden yön tarinoihin.

Palatsi on ollut islamilainen Hudi linnoitus, keskiaikainen Mudejar palatsi ja katolilaisten hallitsijoiden palatsi, linnoitus sekä vankila. Sen kiehtovat ja kauniit yksityiskohdat saavat kyllä mielikuvituksen laukkaamaan.

Sisäänpääsymaksu on 5,50 € ja aukioloajat kannattaa tarkistaa netistä, sillä siestan ja viikonpäivien mukaan niissä on päivittäistä vaihtelua.

Meille sattui juurikin se kuukauden sunnuntai, kun paikkaan oli ilmainen sisäänpääsy ja alueella mutaakin esitystarjontaa. Kuten arvata saattaa, paikkahan oli turvoksiin saakka täynnä väkeä. Jälkiviisaana olisi kannattanut varata vierailuaika etukäteen ja ohittaa jonot. Palatsi on UNESCOn maailmanperintökohde ja siellä toimii myös Aragonian parlamentti. Palatsiin on tarjolla myös opastettuja kierroksia.

Palatsin lähellä on upea härkätaisteluareena La Misericordia.

Komeaan rakennukseen pääsee myös vierailemaan.

Tällä kertaa kuitenkin melkoisen voimakas hevosen haju sai allergikon vaihtamaan suunnitelmaa ja ihailemaan rakennusta hieman kauempaa.

Tuossa kohtaa olikin sopivasti jalkojen lepuuttelu ja juomatauko. Härkätaisteluareenan ympärillä oli useita hienoja ravintoloita ja tavernoja.

Barrio de San Pablo eli San Pablon kirkko tunnetaan paremmin nimellä El Gancho. Tämäkin paikka on yksi kaupungin UNESCOn maailmanperintökohteista. Paikkaan liittyy tiilistä tehty luostari. Kirkossa pääsee kapuamaan kahdeksankulmaiseen Mudejar tyyliseen torniin. Kiipeämällä 157 askelmaa ylös pääsee nauttimaan näkymistä kaupungin sydämessä. Sisäänpääsyä kirkkoon on rajoitettu vain muutamille tunneille, jotka vaihtuvat kalenterikuukauden sisällä. Kannattaa siis ehdottomasti tarkistaa aukioloajat. Me emme sisään tällä kerta päässeet.

Myös muualla kuin Pisassa voi nähdä kaltevan tornin. San Juan de los Panetes kirkontornin kaltevuus johtuu perustusongelmista.

Nyt kirkossa oli myös restaurointi käynnissä, joten sisälle ei ollut asiaa.

Zaragozassa on useita kauniita kirkkoja, joissa kannattaa vierailla.

Mainittakoot Basílica Menor Parroquia de Santa Engracia, joka on yhtä kaunis ulkoa kuin sisältä. Santa Maria Magdalena kirkkoon ja torniin pääsee vain opastettujen kierrosten yhteydessä torstaisin klo 11 ja 17.30 ja lauantaisin klo 11. Opastetun kirkko- ja tornivierailun hinta on 5 €. Paikka vierailulle pitää varata etukäteen.

Ja koska kirkot eivät Zaragozassa ihan heti lopu, niin mainittakoot vielä yksi mielenkiintoinen käyntikohde San Miguelin kirkko. Erityisesti tämän kirkon katto oli mielenkiintoinen ja kuvauksellinen. Tämä kirkko on avoinna vain kirkkotoimitusten aikana. Santa Isabel kirkko ei ole avoinna säännöllisesti, vaan sinne pääsee ainoastaan tutustumaan ovien ollessa auki eri näyttelyiden tai seremonioiden yhteydessä. Kirkko on merkittävä, sillä useat uskonnolliset kulkueet alkavat tältä kirkolta. Lisäksi kaupungin keskustassa on vielä Nuestra Señora del Portillon kirkko, San Gil Abadin kirkko ja San Felipen kirkko.

Zaragozan Kauppahalli Mercado Centralia mainostetaan aivan turhaan. Paikka on hienompi ulkoa kuin sisältä.

Yllätys oli, että se on niinkin pieni ja vaatimaton. Paikka on kuitenkin suosittu ostospaikka paikallisille.

Ihania tapaksia saa Vanhan kaupungin Casa Viejossa sijaitsevalta El Tubo kadulta, jossa on hyvien tapas paikkojen lisäksi laadukkaita ravintoloita. Tänne kannattaa pistäytyä nauttimaan ruoasta ja juomasta. Kaupungin turisti-infosta ostettava Tapas Card voi olla kannattava valinta, jos haluaa maistella eri paikkojen tapas tarjontaa.

Zaragozassa on myös joukko laadukkaita ja mielenkiitoisia museoita.

Jos sattuu olemaan nykytaiteen ja kulttuurin ystävä, ei kannata missata IAACC Pablo Serrano museota.

Ulkopuolelta museo on mielenkiintoisen näköinen yhdistelmä lasia, levyjä, betonia ja turkooseja emalilevyjä. Meille riitti tällä kertaa rakennuksen ihailu vain ulkoapäin. Tarkemmat aukiolo- ja hintatiedot kannattaakin selvittää museon sivuilta.

Museo Ibercaja Camón Aznar on kuvataiteen museo, jossa on esillä useita taidekeräilijän kotiinsa hankkimia teoksia. Taidekokoelma pitää sisällään merkittävän määrän kuuluisuuksien teoksia, samoin kuin Museo de Zaragoza, jossa vierailijat voivat tutustua Zaragozan maakunnan taiteeseen, kulttuuriin ja historiaan. Kannattaa piipahtaa.

Koska kaupungin ehdottomat vetonaulat taidenälkäiselle ovat Goya museo sekä Museo de Pablo Gargallo suuntasimmekin siis niihin.

Goya museon palatsimainen renessanssitalo on sisältä jo itsessään näkemisen arvoinen.

Esillä on maalauksia, piirustuksia ja viisi suurta sarjaa, jotka Goya työsti.

Tähän museoon täytyy piipahtaa vierailulla Zaragozassa. Maanantaisin museo on suljettu. Tiistaista lauantaihin museo on avoinna klo 10-14 ja 16-20 sekä sunnuntaisin klo 10-14. Aikuisen lippu museoon maksaa 6 €.

Toinen must paikka on Argillon kreivien palatsi, jossa on esillä kuvanveistäjä Pablo Gargallon töitä.

Museon portilla on kaksi Olympian veistosten jäljennöstä Classic Athlete ja Modern Athlete. Myös tämä museo on maanantaisin suljettu. 4 € sisäänpääsylipulla siellä voi vierailla tiistaista lauantaihin klo 10-14 ja klo 17-21 sekä sunnuntaina ja pyhäpäivinä klo 10-14.30.

Seminario San Carlos olisi ollut mielenkiitoinen käyntikohde. Paikka on osa vanhaa seminaarikompleksia, joka koostuu kirkosta, pappitalosta ja työhuoneista. Paikka on toiminut aikoinaan toiminut jesuiittojen yliopistona, mutta kun jesuiitat karkotettiin Espanjasta, tuli siitä San Carlos Borromeon kuninkaallinen pappiseminaari. Nykyään se on myös pappien asuinpaikka.  Kirkko on avoinna ainoastaan sunnuntaisin klo 12 ja aikatauluongelmien takia me missasimme sen. Voihan pahus!

Canonesas del Santo Sepulcron luostari sijaitsee Zaragozan kaupungin roomalaisen muurin vieressä. Se koostuu San Nicolás de Barin kirkosta ja Pyhän haudan temppelistä sekä luostarin tiloista. San Nicolásin kirkkoon pääsee ilmaiseksi joka maanantai klo 10-13.00 ja 16.30-19. Sen sijaan luostari on avoinna vain silloin tällöin, useimmin kuitenkin maanantaisin klo 10.30-11.45. Sisäänpääsy on 3 € ja opastettu kierros 5 €. Ei sattunut ajankohta tämänkään luostarin aarteiden ihmettelemiseen.

Vaikka Zaragoza onkin paljon silmäruokaa tarjoava historialiallinen käyntikohde, löytyy sieltä myös perheille tekemistä.

Kaupungissa on mahdollista vierailla Parque des Attracissa, joka on huvipuisto tai Parague des Agua vesipuistoalueella.

Tarjolla on myös palomuseo ja luonnontietteellinenmuseo sekä jo aiemmin mainitsemani akvaario. Palomuseossa olimme juurikin käyneet edellisillä reissullamme ja maailman parhaassa akvaariossakin on tultu käytyä, joten nämä kohteet skippasimme ehkä ihan hyvästä syystä. Päivä pakettiin ja junalla kohti Burgosia!

                                                                                                                                                                                                                                                                                                           

Burgos

Aamupäivästä hyppäsimme junaan, suuntana Burgos. Alvian suurnopeusjunan matka Zaragosista Burgosiin kesti melkein neljä tuntia halkoen kauniita maisemia.

Osan matkaa rata oli melko huonokuntoinen, matkavauhti tippui melkoisesti ja kyyti oli melkoista rytkytystä.

Lipun hinta tällä välillä oli 19,15 €/ henkilö, mikä on melko kallis Espanjan lippuhinnoissa.

Myös tämä juna oli aivan täynnä. Onneksi olimme varailleet junalippuja etukäteen.

Saavuimme Burgosin Rosa de Lima juna-asemalle, joka sijaitsee viisi kilometriä kaupungin ulkopuolella. Tämä on melko poikkeuksellista, sillä yleensä juna-asemat ovat aivan kaupungin ytimessä tai ainakin ihan lähellä.

Juna-asemalta pääsee kätevästi kaupunkiin bussilla 2 ja 16. Me nappasimme kuitenkin taxin, joka vei meidät 9 € hinnalla hotellille.

Kaupunki näytti laajenevan juna-aseman suuntaan ja mieletön määrä uusia asuintaloja olikin alueelle rakenteilla.

Kun kerran kaupunkiin oli noinkin pitkä matka otimme hotellin  aivan Vanhan kaupungin ytimestä, josta olikin kätevää liikkua eri nähtävyyksille.

Kaupunki oli täynnä jännästi leikattuja puita, joiden latva, uusi kasvusto ohjataan kasvamaan yhteen ja muodostamaan viilentävän viherkäytävän suojaksi kesäkuukausien polttavalle auringolle.

Burgos on vanha ja kaunis kaupunki, jossa on paljon kaikenlaista katsottavaa.

Kaupungin läpi virtaa pieni ja mitään sanomaton Arlanson joki.

Burgosin sijaintipaikka on yksi niistä paikoista, josta löydettiin ensimmäisen Euroopan esi-isän jäänteet. Atapuercan alueen kaivaukset onkin yksi UNESCOn maailmanperintökohde kaupungissa.

Rauhallisen ja mukavan kaupungin ainoana haittana voi pitää sitä, että suurin osa paikoista viettää siestaa klo 14-17, joten taas kaksi tai kolme aktiivituntia katosi turistin käytöstä. Toisaalta paikat ovat useimmiten auki aina kahdeksaan asti ja ruokapaikat aukeavat vasta klo 20 iltaruokailua varten. Aikataulut pitkin vierailujen osalta miettiä siten, mikä paikka oli auki ja mikä ei. Siesta ja very myöhäiset päivälliset eivät oikein istuneet suomalaisen aikatauluun ja vatsan kurnintaan.

Kaupungin tärkein nähtävyys on Neitsyt Marian katedraali – Catedral de Santa María de Burgos. Katedraali on Espanjan kolmanneksi suurin katedraali ja sen suuruuden tajuaa vasta katedraalin sisällä, jossa itsessään on jo 17 kappelia.

Katedraali on kerrassaan upea niin sisältä kuin ulkoakin ja se onkin yksi kaupungin UNESCOn maailmanperintö- kohteista, mitä en yhtään ihmettele.

Katedraali on upea myös iltavalaistuksessa ja sinne voikin tehdä iltakierroksen.

Pimeässä kirkossa loistavat kelmeät valot ja taustalla soiva kirkkomusiikki saa katedraalin näyttäytymään hyvinkin toisenlaisena. Kirkossa on myös upea sisäpiha.

Tämän katedraalin koluamiseen kuluikin melkoisesti aikaa.

Upeat katot, alttarit ja erilaiset maalaukset sekä pienet yksityiskohdat olivat kerrassaan upeita.

Unohtaa ei kannata kultaista portaikkoa.

Katedraalin aukioloajat kannattaa tarkistaa etukäteen, sillä se on avoinna ainoastaan kahden tunnin pätkissä pitkin päivää ja sisäänpääsy sinne maksaa aikuiselta 9 €.

Lippuun sisältyy myös omaan puhelimeen ladattava audioguide, jonka ääniopastus avaa kirkkoa ja sen historiaa kävijälle.

Pääsimme myös näkemään konservaattoreita työssään, jossa he esittelivät vanhan nuottikirjan entisöintiä.

Tuntui mielettömältä nähdä kirja aivan nenän edessä, eikä lasiseen näyttelytilaan suljettuna.

Entisöitävien kirjojen pino olikin melkoinen, joten tuolla porukalla riittää töitä vielä vuosiksi.

Katedraaliin on haudattu kansallinen sankarin Sid Compreador.

Hänen kuuluisa miekkansa Tizona on myös nähtävissä katedraalissa.

Kyseisestä sankarista on myös muistomerkkejä useammassa paikassa kaupunkia.

Jos tarkoituksena on vierailla myös kirkkojen kolmiossa – San Nicolásin kirkossa, San Gilissä ja San Estebanin kirkossa olevassa alttaritaulujen museossa kannattaa hankkia 10 € maksava yhteislippu.

Kirkkoja Burgosissa riittää. Käymisen arvoinen on myös Iglesia de San Lorenzo el Real kirkko.

Iglesia de San Estebanin kirkko on entinen kirkko, jossa toimii nykyisin Museo del Retablo. Museo pitää sisällään kauniita alttaritauluja. Burgosin hiippakunta rakensi alttaritaulun museon tarkoituksenaan säilyttää ja entisöidä hylättyjen tai raunioina olevien kirkkojen perintöä. Kirkko sijaitsee lähellä Burgosin linnaa eli jos on kukkulalle saakka kiivennyt ei kannata ohittaa tätä melko pientä kirkkoa. Myös kirkolta on hulppeat näkymät alas kaupunkiin. Sisään pääsy pelkästään tähän kirkkoon maksaa aikuiselta 3 €. Avoinna kirkko on maanantaista lauantaihin klo 10–14 ja 17–20 ja sunnuntaina ainoastaan aamupäivän ennen siestaa.

Iglesia de San Nicolás de Bari kirkko tunnetaan yhdestä Espanjan suurimmista alttaritauluista.

Upea, iso alttaritaulu on kaiverrettu kalkkikiveen.

Alttaritaulun tilasi varakas jalokivikauppias perheensä hautamuistomerkiksi Perheen haudat sijaitsevatkin alttaritaulun toisella sivustalla.

Kirkko on avoinna päivisin klo 11-14 ja 17-19. Hinta vierailulle on 2 €. Jos ei halua kiivetä portaita pitkin kirkolle, niin vinkkinä, että Katedraalin vierestä pääsee hissi-rullaporras yhdistelmällä ylös. Suunta on sama missä sijaitsee linna ja Iglesia de San Estebanin kirkko.

Burgosin toisena katedraalina tunnettu San Gilin kirkko rakennettiin kaupungin keskiaikaisten muurien yhteyteen hillittyyn ja eleganttiin goottilaiseen tyyliin.

Sisältä kirkko ei todellakaan ole kovin vaatimaton. 1400- ja 1500-luvuilla sen ajan tärkeimmät eurooppalaiset taiteilijat saapuivat Burgosiin, jättäen jälkensä San Gilin kirkkoon.

Sen sisätiloissa on kolme upeaa kappelia ja lisäksi se on toiminut tärkeänä pysähdyspaikkana pyhiinvaeltajille.

Kaupungissa olikin paljon pyhiinvaeltajia, jotka seurailivat kampasimpukkareittiä tärkeille pyhiinvaelluskohteille sekä pyhiinvaeltajien toimistoon hakemaan leiman vierailusta ja kävellystä matkasta.

Kirkko on avoinna vierailijoille klo 10-14 ja 16-19 tiistaista lauantaihin. Sunnuntaina paikka on avoinna klo 10-14 tiistai-iltapäivä ilmainen.

Jos ei ole hankkinut yhteislippua maksaa yksittäinen lippu kirkkoon 2 €.

Santa María la Real de Las Huelgasin nunnaluostari sijaitsee hieman kaupungin muiden nähtävyyksien ulkopuolella. Jos sinne ei jaksa kävellä, pääsee sinne myös bussilla 7.

Luostari oli aikoinaan hyvin autoniminen ja merkittävä paikka, jonne Espanjan kuninkaat ja kuningattaret vetäytyivät lepäämään.

Siellä kruunattiin ja pidettiin monia tärkeitä kuninkaallisia seremonioita.

Luostari on myös yhdeksän kuninkaan ja kuningattaren lopullinen lepopaikka.

Luostarissa on museo, jossa on nähtävissä kuninkaallisia vaatteita sekä keskiaikaisia kankaita. Keskiaikaisten kankaiden museossa esillä olevat esineet ovat peräisin pääasiassa luostariin haudattujen 1200-, 1300- ja 1400-luvun kuninkaiden ja pikkulasten hautajaishousuista.

Tutustuaksesi luostarin sisätiloihin täytyy pulittaa 6 € sisäänpääsymaksu. Luostari on avoinna tiistaista lauantaihin klo 10-14 ja siestan jälkeen uudestaan klo 16-18.30. Viikonloppuisin luostari on avoinna klo 10.30-15.

Toinen mielenkiintoinen luostari Cartuja de Miraflores sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä Burgosista itään. Kaunis historiallinen paikka on edelleen munkkien käytössä. Paikan alttarin kultaukset on tehty Amerikan mantereen ensimmäisillä kulta-annoksilla. Luostarissa on myös Juan II: n ja Portugalin Isabelin haudat kauniit alabasterista tehdyt haudat.

Burgoksen linna – Castillo de Burgos seisoo ylväänä San Miguelin kukkulalla.

Se rakennettiin aikoinaan puolustuslinnaksi, mutta on toiminut palatsina ja vankilana ja nyt turistinähtävyytenä.

Linnan historiasta on ladattavissa audioguide omaan puhelimeesi.

Linnaan pääsee tutustumaan kesäaikaan päivisin klo 10-18.30. Linnan alueelle on vapaa pääsy, joskin kukkulan laella olevalle linnalle joutuu jokusen rappusen ja mäen kiipeämään. Linna tunnetaan myös siitä, että sen alla on suuri kaivettujen tunneleiden verkko sekä historiallinen kaivo. Linnalta on hyvä näköala alas kaupunkiin ja Burgoksen katedraalille.

Vaikka itse Atapuercan kaivausalueelle ei mene, kannattaa vierailla Evoluutio museossa – Museo de la Evolucion Humanassa, joka on tiiviissä yhteydessä kauempana oleviin Atapuercan arkeologisiin kaivauksiin.

Museossa on nähtävissä ihmisen kehityskulku aina esihistoriasta lähtien sekä se, miten Atapuercan varhaiset ihmiset elivät.

Museon aukiolopäivät vaihtelevat, joten ne kannattaa tarkistaa etukäteen museon sivuilta. Sisäänpääsymaksu on 6 €.

Malatosin ja Kastilian siltojen välissä on ihastuttava Parque de La Isla, joka on varsinainen viherkeidas kaupungissa.

Puisto on melkoisen iso ja se kätkee sisäänsä pienen lammen vesiputouksella sekä useita arkeologisia aarteita, joita on

sijoiteltu puistoon yleisön ihailtavaksi. Puistossa näyttikin olevan paljon paikallisia kuluttamassa aikaa ja siestaa sekä ulkoiluttamassa koiria.

Casa del Cordón kulttuuritalo on saanut nimensä pääovea ympäröivästä fransiskaanisesta köydestä, joka on taidokkaasti tehty solmuineen yhdestä kokonaisesta kivestä.

Rakennuksen pohjakerroksessa on nykyisin pankin konttori ja yläkerrassa on kulttuuritiloja.

Kaunis rakennus pitää sisällään mielenkiintoisen historian monen kuninkaan yöpymiskohteena sekä monien tärkeiden poliittisten ja sosiaalisten tapahtumien paikkana. Sen pääjulkisivulla on kirjoitus, joka toivottaa Kristoffer Kolumbuksen tervetulleeksi hänen palattuaan toiselta Amerikan matkalta. Rakennuksessa voi vierailla ilmaiseksi tiistaista lauantaihin klo 11.30-14 ja 17.30-20.30.

Arco de Santa María kaupungin portti on kaupungin tärkeä kansallinen muistomerkki ja upea arkkitehtuurinen monumentti.

Sen upea riemukaarimainen portti johdattaa kulkijan Vanhaan kaupunkiin.

Portin sisällä on pieniä museotiloja ja vaihtuvia näyttelyitä. Yläkerrassa, jonne pääsee kierreportaita pitkin, sijaitsee pienessä huoneessa Apteekkimuseo.

Apteekkipurkkikokoelma on peräisin kadonneesta San Juanin sairaalasta, jonka apteekki oli yksi Espanjan tärkeimmistä. Paikan näyttelytilat ovat avoinna tiistaita lauantaihin klo 11-14 ja 17-21 sunnuntaina paikka on avoinna vain aamupäivän ajan. Näyttelyihin on vapaa pääsy.

Museo del Libro Fadrique de Basilea kirjamuseo kertoo kirjapainon ja kirjojen historiasta sekä yhdestä Euroopan tärkeimmästä kirjapainosta 1400-luvulla.

Fadrique de Basilea harjoitti kirjanpainajan ammattia Burgosissa 30 vuoden ajan jättäen jälkeensä historiaan.

La Celestinan ensimmäistä painosta muistetaan Plaza de Santa Marían portaikon rakennuksessa olevalla kivilaatalla, jossa Fadriquen painokone sijaitsi.

Burgosin lähes kaikki museot ovat maanantaisin suljettuja, mutta tämäpä onkin auki maanantaista lauantaihin klo 10-14 ja 17-20. Sunnuntaisin museo sen sijaan on suljettu.

Museo de Burgos, Burgosin museo sijaitsee kolmessa 1500-luvun palatsissa. La Casa de Mirandassa on esillä esihistorian ja arkeologian osastot, kun taas Casa de Íñigo Angulo on omistettu taideosastolle. Museoon kuuluu myös Casa Melgosa, joka on tarkoitettu tuleviin laajennuksiin. Museo kokoaa yhteen erilaisia ​​materiaaleja ja esineitä, jotka kertovat alueen historiallisesta ja kulttuurisesta kehityksestä. Museoon on erittäin edullinen sisäänpääsymaksu vain 1 €. Museo on avoinna samoina aikoina, kuten muutkin Burgosin museot.

Lähellä museota sijaitsee La iglesia de Santa Águeda kirkko. Tämä vaatimaton kirkko jää kaupungin muiden kirkkojen varjoon.

Burgos on melko pieni kaupunki, jossa sai rauhassa vaellella. Tässä kaupungissa ei tarvinnut olkansa yli vilkuilla.

Alueen nähtävyydet kiertää helposti jalkaisin paria kauempana olevaa kohdetta lukuun ottamatta, jonne sitten pääseekin bussilla kätevästi. Lippu kaupunkialueella maksoi 0,85 €.

Jos jossakin paikassa on pakko kehua pihviä, niin täällä. Saimme kerrassaan herkulliset härkäpihvit. Ei ihme, sillä Burgos on kuuluisa hyvistä pihveistään ja häränlihasta.

Seuraavana iltapäivänä jatkoimme junalla matkaa Bilbaoon.

Matka Burgos Rosa de Lima juna-asemalta Bilbaon Abando asemalle kesti reilun kaksi ja puoli tuntia Alvia suurnopeusjunalla.

Juna oli kaksiosainen.  Alkupään San Sebastianiin menevät junavaunut erotettiin junasta Miranda de Enro asemalla ja loput Bilbaoon menevät vaunut jatkoivat puolen tunnin operaation jälkeen matkaa.

Vaikka matka taittui  mukavasti, niin uhkaavasti mustemmaksi muuttuva taivas ei enteillyt hyvää ilmaa Bilbaoon.

Yleinen

Junailua Espanjassa osa 3 Alicante – Valencia – Barcelona – Montserrat

Madrid – Segovia – Toledo – Sevilla – Gordoba – Granada – Alicante – Valencia – Barcelona – Montserrat

 

Alicante

Alicante on hyvin suosittu turisti- ja rantalomakohde kesäisin, mikä näkyykin Alicantessa. Palvelu on hyvää ja ystävällistä, ruoka on erinomaista ja ihan kohtuuhintaista. Alicantessa on vilkas mutta rauhallinen yöelämä, jota emme kylläkään käyneet testaamassa. Majoituimme Hotel Maya Alicanteen, joka oli erinomainen hotelli lähellä Postiguetin rantaa ja josta on hyvät yhteydet sekä lehtokentälle, että kaupunkiin.

Alicantessa ei ole kovin paljon nähtävää. Vanhassa kaupungissa on pari hienoa kirkkoa ja linnake joka sijaitsee Benacantil vuoren päällä.

Santa Bàrbaran linnakkeessa ei ole juurikaan mitään katsottavaa , mutta sieltä on mainiot näkymät alas kaupunkiin ja kauas Välimerelle. Linnakkeelle pääsee hissillä, jonka pääsymaksu on alle 3 €.

Santa Maria kirkko sijaitsee vanhan kaupungin aukiolla. Sinne mennessämme jouduimme ovien sulkeuduttua mukaan paikallisiin häihin.

Olemmekin matkoillamme kuokkineet ja vierailleet useimmissa häissä, hautajaisissa ja ristiäisissä, mikä on ollut ihan mukavaa ja avartavaa.

Vanhan kaupungin alueella on vielä San Nicolásin katedraali sekä paljon kivoja pieniä putiikkeja ja muutama taiteen museo. Vanhakaupunki on aika pieni, mutta silti ihan mukava paikka vaellella. Alue on osittain mäkistä ja vaikeakulkuista, miksi se rajoittaa liikuntarajoitteisten ja lastenrattaiden kanssa liikkuvia.

Alicanten keskusta-alue ei ole kovin laaja ja siellä selviää kävellen. Jos kuitenkin haluaa kulkea kauemmas, esimerkiksi hiekkarannoille, joita lähistöllä on useita, kannattaa turvautua linja-autoon tai raitiovaunuun.

Suosittu hiekkaranta on San Juanin ranta, mutta lähistöllä on myös n.30 min päässä El Altetin upeat rannat jotka ovat aivan luonnontilassa.

Alicantessa on laajat satama-alueet. Marinassa on kiva katsella ihmisten liikkumista ja naukkailla vaikkapa Sangriat. Satama-aluetta reunustaa palmupuinen promenadi Explanada de España, joka on päällystetty pienistä marmoritiilistä. Promenadi on vilkas ihmisten kohtaamispaikka ja siellä on myös erilaisia myyntikojuja.

Teimme myös pienen pyrähdyksen lähistöllä olevaan Santa Poalaan, jossa ei juurikaan ollut nähtävää.

Keskikaupungissa oli linnake, kalasatama ja kauppahalli. Santa Poalasta pääsee Alicanten edustalla olevalle Tabarcan saarelle.

Saarelle pääsee myös Alicanten satamasta. Saaren luonto on ainutlaatuinen ja siellä on hyviä kalaravintoloita. Sinne emme valitettavasti tällä matkalla ehtineet, koska syyskausina matkoja tehdään harvemmin ja yhtenä päivänä kelit olivat melko kehnot.

Helppo vierailukohde olisi ollut myös Benidorm, jonne olisi päässyt raitiovaunulla n. 70 minuutissa. Päätimme jättää sen väliin, koska ennakko-oletuksena se olisi ollut Aurinkorantojen kaupunkien kaltainen turistirysä.

Alicante on suosittu lomakohde, jonne lennetään Suomesta. Lentokentälle pääsee kaupungista linja-autolla tai taxilla. Lentokenttä on sen verran lähellä kaupunkia, että taxi ei tule kovinkaan kalliiksi. Myös linja-autolla on helppo mennä lentokentälle.

Päärautatieasema Estación ja Alicanten linja-autoasema sijaitsevat aivan vanhankaupungin lähellä. Alicantesta pääsee kätevästi junalla läheisiin kaupunkeihin. Me jatkoimme junailua kohti Valenciaa Euromed junalla. Matka taittui sutjakkaasti alle kahdessa tunnissa. Jos matkan tekee ilman Renfen Spain Passia, on lipun hinta pelkästään ostettuna vähän yli 20 €/ suunta, riippuen matkustusajankohdasta.

 

Valencia

Saavuimme Valencian Valencian Joaquin Sorolla  juna-asemalle, joka on päärautatieaseman Estació del Nordillle vieressä.

Joaquin Sorolla asemalta lähtevät ja sinne saapuvat Euromed junat Alicantesta ja Barcelonasta sekä suurnopeusjuna AVE Madridista. Valencian päärautatieasema on kerrassaan kaunis rakennus.

Juna aseman vieressä on Valencian härkätaisteluareena Plaza de Toros de Valencia. Tämä härkätaisteluareena on todella iso ja Valenciaa pidetäänkin yhtenä Espanjan suurena härkätaistelukaupunkina. Areenalla on pari härkätaisteluun liittyvää museota joihin pääsee tutustumaan parin euron sisäänpääsyhinnalla.

Valencia on iso rannikkokaupunki Välimeren rannalla. Hyvin pian huomasimme, miten monipuolinen kaupunkilomakohde Valencia on.

Kaupunki tarjoaa rantaelämää, nähtävyyksiä, kulttuuria ja shoppailua eli jokaiselle jotakin.  Me nappasimme käsittelyyn nähtävyydet.

Valencian vanhakaupunki on elävä alue täynnä kahviloita, ravintoloita, pikkupuoteja ja mitä mielenkiintoisempia nähtävyyksiä. Sitä voi myös kuvata sokkeloiseksi, kauniiksi ja tunnelmalliseksi. Vaikka Valencia on iso, ei siellä ollut ihmispaljouden tuntua, eikä myöskään turvatonta tunnetta.

Valenciassa on niin paljon nähtävää, että huomasimme pian arvioineemme paikkaan varatut vajaat kaksi päivää aivan liian vähäiseksi. Vanhassakaupungissa sijaitsee mm. useita keskiaikaisia kirkkoja, aukioita ja muita mielenkiintoisia historiallisia rakennuksia. Turia suihkulähde sijaitsee Neitsyt Marian aukiolla eli Plaza de la Virgenillä.

Aukiolla on useita ravintoloita ja kahviloita, joissa on mukava istuskella ja ihmetellä kaupungin menoa.

Aukion lähellä sijaitsee myös Valencian katedraali Catedral de Santa María de Valencia, jossa kannattaa ehdottomasti vierailla. Katedraali on upea sisältä ja yhdessä sen vitriinistä on aarre, jota Espanjan kirkko pitää Graalin maljana.  Sisäänpääsy Katedraaliin oli 8 €. Mitään kummempia jonoja ei syyskuun lopussa ollut, mutta kiireisimpään turistiaikaan voi katedraaliin joutua jonottamaan. Kannattaa siis silloin hankkia liput netistä ennakkoon.

Katedraalin yhteydessä sijaitsevassa Santo Cálizin kappelissa toimii museo, jossa on myös paljon katsottavaa. Museon sisäänpääsy on 8 €. Lisäksi Katederaalin torniin El Miguleteen pääsee ihailemaan maisemia, kunhan on ensin maksanut pari euroa ja sen jälkeen kiivennyt 207 askelmaa.

Samalla aukiolla sijaitsee olemattoman oloinen Basilica de Virgen de Los Desamparados kirkko.

Kirkon kattomaalaukset ovat kerrassaan upeat. Tähän kirkkoon on vapaa sisäänpääsy. Kirkossa toimii myös Valencian pyhimykselle omistettu museo.

Valenciassa riittää kirkkoja ihailtavaksi.Kävimme ainakin vielä kolmessa muussakin kirkossa, jotka vaan pompsahtivat esiin milloin mistäkin. Usein vain pistäydyimme sisään uteliaisuutta, sillä ulkokuori ei vihjannut sisään kätketystä kauneudesta.

Iglesia San Nicolas de Bari Kirkko oli koristeltu lattiasta kattoon kullalla, kauniilla maalauksilla ja koristeellisilla figureilla. Koko kirkon katto oli koristeellisten maalausten peitossa. Kuuden euron pääsymaksu kannattaa ehdottomasti maksaa.

Hieman sivummalla mitään sanomattomien rakennusten ja alueen keskellä on Valencian hienoin palatsi Palacio del Marqués de Dos Aguas.

Jo ulkoapäin palatsi erottuu koristeluineen ja marmori julkisivuineen ympäristön muista taloista.

Julkisivu on hulppea, eriväristä marmoreista veistetty. 3 € pääsymaksulla voi ihailla palatsin loistoa myös sisältäpäin. Rakennuksen sisäpihalla on esillä upeita hevoskärryjä ja ihailla voi myös entisajan keramiikkataidetta rakennuksen yhteydessä olevassa keramiikkamuseossa.

Valencian vanhankaupunginportti Torres de Serranokseen pääsee kapuamaan 2 € hinnalla ja sieltä voi ihailla maisemia. Portin sisäpuolella on vanhakaupunki ja toiselle puolelle aukeaa kaupunkia halkova Jardí de Turía, jonka kuivatetussa joenuomassa on nykyään valtavan pitkä puistoalue, jossa on eläintarha, puistokahviloita, jalkapallokenttiä, jumppapaikkoja, leikkipuistoja, pyöräteitä, suihkulähteitä ja piknikpaikkoja.

Myös La Ciudad de las Artes y de las Ciencias, taiteiden ja tieteiden kaupunki sijaitsee tällä alueella joenuoman merenpuoleisessa päässä.

Paikka on mielenkiintoinen ja näkemisen arvoinen, vaikka ei menisikään rakennuksiin sisään.

Jättimäistä silmänpuolikasta esittävän rakennuksen sisältä löytyy mm. elokuvateatteri, planetaario ja akvaario.

Lonja de la Seda on silkin tukkukauppaa varten keskiajalla rakennettu rakennusryhmä, joka on sekin mielenkiintoinen tutustumiskohde. Sisäänpääsy tähän Unescon maailmanperintökohteeseen on 2 €.

Kauppahalli Mercado Centraliin kannattaa poiketa. Se on tiettävästi Euroopan suurin kauppahalli.

Kuten muissakin Espanjalaisissa kauppahalleissa ihmeteltävää riittää upeissa raaka-aineissa ja runsaassa tarjonnassa.

Kauppahallissa on myös pystybaareja, joissa voi nauttia taatusti tuoreista raaka-aineista valmistettuja tapaksia ja lasin viiniä.

Valencian kaupungin alueella voi liikkua metrolla tai linja-autolla. Vanhaa kaupunkia kiertää bussi nro 5, jos ei jaksa kulkea jalan vanhan kaupungin läpi. Vanhakaupunki ja Valencian nähtävyydet ovat kaikki ihan kävelymatkan etäisyydellä. Jos tarvitsee matkalle taukopaikan, on vanhassa kaupungissa ihania kahviloita, joissa voi tehdä pienen pysähdyksen ennen kuin jatkaa matkaa.

Valenciassa voi käyttää myös pikaraitiotietä, jotka on karttoihin merkitty osaksi metroverkostoa. Taksit ovat Valenciassa, kuten muuallakin Espanjaa melko edullisia.

Kaupungin keskustan kahdelle hiekkarannalle Las Areans ja La Malvarrosa pääsee parhaiten joko raitiovaunulla tai bussilla. Aivan Valencian kaupungin eteläpuolella on Albuferan luonnonpuisto, jossa on El Saler ja La Garrofera rannat.

Valencia oli kerrassaan kiva paikka, josta jäi paljon näkemättä ja kokematta, tänne täytyy tulla ehdottomasti uudestaan. Uusi matkareitti onkin jo mielessä. Valencia – Madrid ja Pohjois-Espanjan kautta Portoon Portugaliin ja siitä alaspäin pysähdellen eri paikkoihin Portugalissa, Lissabonin kautta Malagaan ja sitten kotiin. Tämä kylläkin siirtyy matkalistan peräpäähän, mutta ehkä jonain päivänä.

 

Barcelona

Parin vauhdikkaan Valencia päivän jälkeen jatkoimme matkaa Barcelonaan Sants Estación asemalle. Hyppäsimme junaan Valencia Joaquin Sorolla asemalta, joka sijaitsee aivan Valencia Nordin vieressä. Se on uusi asema, josta lähtee AVE- suurnopeusjunat sekä Euromed juna Barcelonaan.

Euromed junat kulkevat 220 km/h ja matkustusmukavuus on aivan AVE- junien luokkaa.

Istuimet ovat tilavat ja matkalaukuille on hyvin tilaa junassa. Junissa on hyvä ja toimiva palvelu, joskin ainoana miinuksena on, että tarjolla ei ole ilmaista wifiä, vaan sen joutuu ostamaan erikseen.

Sama koskee myös AVE -junia. Tosin junissa on mahdollisuus katsoa selkänojassa olevalta ruudulta elokuvia.

Mentäessä junalle kuljetaan turvatarkastuksen läpi. Matkatavarat läpivalaistaan ja matkustusasiakirjat tarkistetaan. Jos ei matkusta junapassilla matkan hinta on n. 30 €/ suunta ja matka-aika reilu kolme tuntia.

Barcelonan Sants juna-asema on todella iso. Se sijaitsee hieman kaupungin keskustan ulkopuolella. Barcelonan juna-aseman yhteydessä on myös toinen Barcelonan päälinja-autoasemista. Juna-asemalta keskustaan pääsee kätevästi linja-autoilla 27, 32, 78, 109, 115, H10 ja V7 tai taksilla sekä metrolla L5 ja L3. Matka keskustaan kestää n. 15 min.

Kaikkiin joukkoliikennevälineisiin käyvät samat liput. Jos aikoo liikkua enemmänkin paikasta toiseen julkisilla, kannattaa hankkia kymmenen lipun T-10 kortti tai 2-5 päivän Hola Barcelona Travel Card. Lippuja voi ostaa metroasemilta olevilta lipputiskeiltä ja automaateista.

Barcelonan nähtävyydet ovat aika laajalla alueella. Samoin hotelli saattaa sijaita hieman keskustan ulkopuolella, joten paras tapa useinkin on liikkua metrolla. Barcelonan metroverkosto on kattava ja helppo käyttää.  Metrolla pääsee myös lähelle kaikkia tärkeitä nähtävyyksiä.

Hyvä hankita voi olla myös Barcelona Card. Sillä saa ilmaisen sisäänpääsyn joihinkin nähtävyyksiin sekä pääsee jonojen ohi museoihin ja nähtävyyksiin. Myös jotkut ravintolat antavat alennuksia kortilla. Lisäksi kortilla voi matkustaa julkisilla liikennevälineillä ilman lisälippuja. Kortin voi hankkia maksua vastaan haluamilleen päiville.

Barcelonassa on joitain paikkoja, jotka on pakko käydä katsomassa. Yksi niistä on La Sagrada Familia, jonne lippu kannattaa ehdottomasti hankkia etukäteen netistä.

Vaikka lipussa on sisäänpääsyaika, on sinne silti jonotettava ja läpäistävä turvatarkastus.

Kirkon ulkopuolella oli paljon turhautuneita turisteja, jotka jonottivat turhaan lippua kirkkoon tai sitten saivat sisäänpääsyajan tuntien päähän. Kirkko on kyllä huikea näky niin sisältä kuin ulkoakin.

Yhteen kirkon torniin on mahdollista päästä vierailulle. Torniin mennään hissillä ja sieltä voi kävellä alas. Olimme varanneet liput torniin, mutta ikävästi lähestyneen ukkosrintaman takia torniin meno peruttiin. Ihan halpaa vierailu Sagrada Familiassa ei ole. Lippu torniin ja kirkkoon maksoi 32 €/ hlö. No vierailu kirkossa oli jo vuosien varrella kolmas ja jokaisella kerralla siellä on mielestäni ollut sama määrä nostureita työn touhussa, joten rakennustöihin tarvittanee rahaa vielä vuosiksi etten päinkin:)

Olimme ostaneet ennakkoon liput Parc Güell puistoon.

Puistoon jonotti sata määrin ennakkoon lipun ostaneita turisteja, odottaen omaa sisäänpääsyvuoroa.

Saman verran ihmisiä odotti lippuluukulla lippua, jotta pääsisivät jossain vaiheessa jonottamaan sisäänpääsyä puistoon. Ihmisiä oli paikalla todella paljon.

Puisto on rakennettu Barcelonaa ympäröiville kukkuloille ja sinne on melko jyrkkä kiipeäminen. Puistossa on paljon ihailtavaa, joskin väkeä puistossa oli melkoisesti, miksi vierailu mukavuus hieman kärsi. Lipun hinta puistoon ennakko-ostettuna oli 10 €/ hlö.

La Rambla kävelykadulla on paljon katsottavaa. Pitkin katua on eläviä ihmispatsaita, jotka ovat taidokkaasti maskeerattuja.

Kävelykadun reunoilla ja keskellä on erilaisia laillisia myyntikojuja. Lisäksi Afrikasta tulleet siirtolaiset levittävät myytävänsä hetkessä isosta selässä kannettavasta nyytistä kadulle ja vislauksesta myös kasaavat lakanan takaisin nyytiksi, ja jatkavat matkaa eteenpäin. La Rambla vilisee ihmisiä ja jos missä niin siellä on syytä pitää omaisuudestaan kiinni.

Rannasta päin tultaessa La Ramblalta oikealla on Barri Gòtic, jossa riittää valtavasti nähtävää.

Alueella on Barcelonan katedraali Catedral de la Santa Creu i Santa Eulàlia ja luostarit, Piispan kortteli ja Kuninkaan aukio, Plaça del Rei.

Katedraalissa kannattaa vierailla myös katolla, jonne pääsee kätevästi hissillä. Käynti katolla maksaa 3 €. Jos lisäksi haluaa vierailla kirkon yhteydessä olevassa museossa ja kirkon muissa kuin yleisissä osissa, on lipunhinta 7 €. Barri Gòticissa on paljon katsottavaa ja ihailtavaa ja siellä kuluu helposti useampikin tunti.

Vasemmalla puolella noin puolessa välissä La Ramblaa on La Boqueria -kauppahalli, jossa kannattaa ehdottomasti käydä.

Se on kyllä aina turistien kansoittama, mutta kuten muissakin Espanjan kaupunkien kauppahalleissa on siellä silmänruokaa ja hyvää pikku naposteltavaa viinilasin kera. Muuten turistialueiden ruokaa ei kannata kehua maun eikä hinnan suhteen, sen sijaan syrjemmällä on mainioita ruokapaikkoja kohtuu hintaan.

Passeig de Gràcia on tunnettu ostos- ja ravintolakatu. Lisäksi kadun varrella on kuuluisimmat Gaudín suunnittelemat rakennukset Casa Milà ja Casa Batlló.

Rakennuksiin pääsee tutustumaan myös sisältäpäin, mutta me emme näin tehneet.

Itse Barcelona on niin iso ja siellä on niin paljon katsottavaa ja koettavaa, että jokainen löytää varmasti mieluista tekemistä. Barcelonaan voi myös yhdistää rantalomailun halutessaan.

Barcelonan ympäristössä on myös mainioita kohteita joissa voi vierailla, kuten Montserrat, Girona ja Figueres, joka on Salvador Dalín syntymäkaupunki sekä Tibidabo, jossa on huvipuisto. Kaikkiin näihin pääsee kätevästi paikallisjunalla ja Tibidaboon kesällä myös Tibidabo bussilla.

 

Montserrat

Me jatkoimme vielä viimeiselle etapille ennen kotimatkaa. Matkaa suuntautui päiväretkelle Montserrattiin. Montserrat sijaitsee noin 40 kilometrin päässä Barcelonasta ja sinne on kätevää matkustaa junalla.

Koska Renfen Spain Passin matkat oli kaikki käytetty, ostimme meno-paluu junalipun Plaça d’Espanya asemalta Montserrat Aeriin. Lipun hinta riippuu paljolti siitä, ostatko jo samalla kertaa kyydin ylös vuorelle vai et. Kannattaa myös katsoa minkälaisen lippucombon valitsee, koska lippuja ei voi vaihtaa sen jälkeen.

Junamatka Montserrattiin kestää n. tunnin ja köysirata tai funiculaari vie loppumatkan ylös vuorelle. Valitsimme köysiradan ja sillä meno vuorelle kesti n. 5 min ja hintaa koko paketille tuli 30 € / hlö.

Juna-asemalta kipaistiin alikulkutunnelin ali ja käveltiin muutama sata metriä jolloin olimmekin jo köysiradan lähtöpaikalla. Köysiradalta näimme, että osa ihmisistä kiipesi ylös vuorelle patikkapolkuja pitkin. Melkoinen urakka.

Vuoren päällä on luostari ja kirkko. Vuorenhuippua pidetään yhtenä koko Espanjan merkittävimmistä luonnonnähtävyyksistä ja Garlin maljan löytöpaikkana. Näkymät vuorelta olivatkin melkoiset ja luonnon vuoriin hiomat muodot todella kauniita. Paikalla oli paljon turisteja ja sinne tehdään myös pyhiinvaellusmatkoja. Tietä pitkin paikalle oli tullut myös paljon pyöräilijöitä, jotka lienevät harjoitelleen ylämäkipyöräilyä.

Alueella oli isoja rakennuksia, pari ruokalaa ja kahviota sekä itse kirkko.

Kirkko oli ihan hieno, mutta ei vetänyt vertoja matkallamme jo aiemmin näkemiimme loisteliaisiin kirkkoihin.

Montserratin luostarista löytyy Katalonian maakunnan virallinen suojeluspyhimys musta neitsyt, Virgen de Montserrat. Neitsytpatsas sijaitsee Montserrati kirkon oikeassa siivessä. Patsasta pääsee katsomaan ilmaiseksi, mutta jonot ovat aivan valtavat.

Pieni musta patsas on sijoitettu lasiseinän taakse, mutta Neitsyen käsi tulee lasiseinän ulkopuolella siten, että sitä voi koskettaa ja suudella.

Kun kaikki tärkeä oli nähty, oli aika palata takaisin Barcelonaan.

Barcelonasta lentokentälle pääsee monella eri tavoilla. Yksi helpoimpia ja tiheimpään tahtiin liikkuvia kyytejä on Aerobús. Yhdensuuntainen lippu maksaa n. 6 €.

Matkavahvuutemme oli kasvanut Barcelonassa ja päätimme ottaa aamuaikaiselle Norwegianin lennolle etukäteen tilatun shutle-bussin, joka vei meidät El Prat lentokentälle.

Hinta 60 € oli mielestäni erittäin huokea ja täysin kilpailukykyinen 8 ihmisen taxi tai metro/bussimatkaan verrattuna. Varsinkin kun lisää kokonaisuuteen matkanteon mukavuuden ja sujuvuuden sekä matkatavaroiden helpon kuljettamisen.

Yleinen

Junailua Espanjassa osa 1 Madrid -Segovia -Toledo

Madrid – Segovia – Toledo – Sevilla – Gordoba – Granada – Alicante – Valencia – Barcelona – Montserrat

Lensimme Madridiin Luftansalla Munchenin kautta. Lennot olivat mukavat ja tarjoilu pelasi, vieläpä ilmaiseksi. Eipä taida olla enää kovinkaan monta lentoyhtiötä, jossa saa muutakin kuin kahvin ja veden ilman lisämaksua. Munchenin kenttä on iso, mutta helposti sukkuloitavissa.

Tällä matkalla otimme käyttöön Renfen Spain Passin, joka oikeuttaa valittuun määrään matkoja yhden kuukauden sisällä missä tahansa Espanjassa. Matkoja voi valita oman tarpeensa mukaan 4 – 10 kappaletta kuukauden sisällä ja hinnat alkavat alle 200 €/ henkilö. Renfe Spain Passi kelpaa ainoastaan suurennopeudenjunissa (AVE), pitkänmatkanjunissa (Larga Distancia) sekä taajamajunissa (Media Distancia).  Paikallisjunia (Cercanias/Rodalies) voi käyttää ilmaiseksi ennen ja jälkeen pitkänmatkanjunalla tehdyn matkan.

Matkasimmekin pitkät siirtymät AVE-junilla, jotka vetivät täysin vertaansa lentokoneille.

Pitkätkin siirtymät sujuivat sukkelasti 300 km/ h kiitävällä vauhdilla, katsoen ohjelmia istuimen näyttöruudusta ja pelaten Scrabblea.

Istuimet olivat tilavia ja matkalaukuille löytyi riittävästi tilaa. Kaikki palvelut toimivat moitteettomasti junassa. Istuinvaraukset on kuitenkin tehtävä erikseen, mikä hieman nostaa kokonaishintaa. Istuinvarauksen hinta on n. 10 €/matka, riippuen junasta.

Pitkien siirtymien välisiin juniin, kuten Bacelona – Valencia sekä Madrid- Sevilla on lentokenttämäiset turvatarkastukset.

Spainn Passiin kuuluu myös erilaisia muita etuuksia ja alennuksia. Kannattaakin katsoa suoraan Renfe Spainn sivuilta lisätietoa junapassista ja etuuksista.Ensi vuonna pääsemmekin nauttimaan + 60 etuisuuksista. Seniorit, jotka ostavat Tarjeta Doradan, voivat saada huomattavan alennuksen useimmista junalipuista, jolloin kannattaakin räknätä, mikä tulee halvimmaksi vaihtoehdoksi.

Espanjaan voi myös hankkia Interrail One Country Passin, mutta tällä lipputyypillä matkustettaessa tulee varata paikkalippu kaikkiin juniin erikseen ja passin ostaminen/tilaaminen sekä käyttö vaikutti hieman hankalammalta kuin Spainn Passin hankkiminen.

 

Madrid

Saavuimme Madridiin, josta alkoi  lähes pari viikkoa kestävä Espanjan junakierros.  Hotelimme Emperador sijaitsi lähellä niitä muutamia nähtävyyksiä, joita Madridissa on. Madrid onkin enemmän kuuluisa urheilutapahtumistaan. Madridista on kuitenkin kätevä matkustaa lähellä oleviin mielenkiintoisiin paikkoihin ja yhteydet muualle Espanjaan ovat erinomaiset.

Olimme Madridissa syyskuun lopussa ja silloin siellä oli mainiot kelit ja vähemmän turisteja liikenteessä.

Madrid on iso paikka, ja kerralla on mahdotonta ottaa haltuunsa koko kaupunkia ja sen ympäristöjä.

Madridissa lähes kaikkialle pääsee metrolla. Metro onkin kätevin tapa liikkua, jos ei jaksa tai halua kävellä. Kertalippu metroon maksaa n. 2 € euroa, mahdollista on hankkia joko 10 kerran matkalippu tai 1-7 päivän päivälippu. Käytimme myös jonkin verran taxia, joita oli helppo napata lennosta. Taxilla liikkuminen oli hyvin vaivatonta ja melko edullista.

Kävimme Madridissa kuninkaanlinnassa ja se oli kyllä pääsymaksunsa arvoinen käyntikohde. Linna on Euroopan suurimpia palatseja ja siellä riitti niin kuvattavaa kuin katseltavaakin.

Myös Plaza Mayor osui reitillemme. Kauniin aukion laidalla oli kiva naukata Gin Tonicit, jotka tarjoiltiin vapaalla kädellä ja korkealta kaataen niin, että makukin muuttui paljon paremmaksi kuin perinteisessä mitatussa versiossa.

Jos juomaa tuli nyt kehuttua, niin ruoka ei Madridissa ollut kummoista. Tosin emme eksyneet tähtiravintoloihin.

Madridin suuren museokolmikon naapurissa sijaitsee Parque del Retiro, joka on kaupungin suosituin puisto ja ulkoilualue. Siellä on liikkeellä paljon erilaisia ihmisiä, samoin kuin aktiiviliikkujia. Pradon taidemuseoon mennessä kannattaa varautua jonottamiseen. Jonoa alkaa muodostumaan jo heti aamusta ja se pahenee kun turvatarkastus hidastaa jonon etenemistä.

Kävimme katsomassa vielä illalla flameco esityksen, mikä ei nyt ollut kovin kummoinen spektaakkeli.

Lisäksi hankittavana oli Real Madridin pelipaita lapsenlapselle. Mainita täytyy, että turvatarkastus tehdään myös mentäessä Real Madridin viralliseen fanikauppaan.

Madridista voi tehdä kätevästi erilaisia päiväretkiä ympäristön kaupunkeihin. Mainioita paikkoja Madridin ympäristössä ovat Alcalá de Henares, Aranjuez ja El Escorial. Näihin emme matka-aikataulun puitteissa ehtineet mutta priorisoimme käyntikohteiksi Segovian ja Toledon.

 

Segovia

Matkustettaessa Segoviaan valittavana on pari tuntia kestävä perusjuna tai sitten reilussa puolessa tunnissa kulkeva AVE-juna. Kaupunkiin pääsee myös bussilla. Jos matkustaa Segoviaan perusjunalipulla on sen hinta n. 10-15 € / suunta. Jos menee AVE-junalla hinta pyörii siinä 20 € hujakoilla suuntaansa, riippuen ajankohdasta. Jos käyttää Spain Passin matkoja tähän pitää hankkia istumapaikka ja silloin kannattaakin jo laskea tuleeko halvemmaksi ottaa matka passista vai ei.

Juna Segoviaan lähtee Charmartinin juna-asemalta. Juna-asema sijaitsee hieman kauempana kaupungista.

Asemalta lähtevät junat maan luoteisosaan, sekä Portugalin Lissaboniin.

Asemalle pääsee metrolla ja bussilla, mutta me hurautimme sinne taxilla, koska se oli aikataulusta johtuen kätevin tapa.

Valtava, uusittu betoninen asemarakennus ei ole kovin viihtyisä. Sen sisätilat olivat synkät, eikä sinne juurikaan osunut luonnonvaloa.

Segovian juna-asema Guiomar ei ole ihan keskustassa, joten juna-asemalta kannattaa ottaa bussi numero 11, jolla pääsee nähtävyyksien äärelle.

Segovia on tunnettu Rooman valtakunnan aikaisesta akveduktista. Akvedukti onkin vaikuttava näky ja paljon paremmin säilynyt kuin Rooman vastaava. Se onkin Unescon suojelulistalla. Akveduktin lisäksi Segoviassa kannattaa ehdottomasti tutustua Alcaraz de Segoviaan ja Catedral de Santa Mariaan.

Kaupunki on täynnä hienoja rakennuksia ja mukavia pikku katuja kauppoineen.

Heti alkuunsa jo totesimme, että aikataulussa tuli tehtyä moka. Emme saaneet haluttua aamujunaa, joten jouduimme lähtemään liikkeelle hieman myöhäisemmällä junalla. Valinta osoittautui virheeksi, sillä olisi ehdottomasti pitänyt ottaa alunperin ajoittua junaa aikaisempi vaihtoehto.

Vierailu Segoviassa olisi vaatinut huomattavasti enemmän aikaa, kuin mitä olimme siihen varanneet. Yritimme kuroa kiinni menetettyä aikataulua ja otimme kaupungista taxin, jolla ajoimme suoraan kukkulan päällä olevalle Alcázar linnalle. Hauska sattuma, mutta  Toledonkin linnan nimi on Alcázar. Linnalle olisi päässyt myös bussilla tai kävellen.

Saadaksemme 8 € pääsyliput linnaan jouduimme tovin jonottamaan. Lipun olisi voinut ostaa ennakkoon netistä ja siten välttää jonottamisen. Linna oli kaikkineen näkemisen arvoinen, joten jonottaminen kannatti.

Kävelimme linnalta alas kaupunkiin marssivauhtia ja muutama kirosana tuli julkaistua ilmoille, kiiruhdettaessa paikasta toiseen.

Linnalta johti ihania pikkukatuja alas kaupunkiin ja niiden varrella oli paljon erilaisia kauppoja ja ravintoloita, jotka tarjosivat paikallista herkkua, cochinilloa, kokonaisena paistettu juottoporsasta. Makuelämys jäi tällä kertaa kiireestä johtuen kokematta.

Olisi ollut niin kiva katsella paikkaa hiukan tarkemmin. Kaikki tärkeä tuli kuitenkin nähdyksi, mutta kiireen tunne ei ollut kiva.

Viimeisellä junalla matkasimme kohti Madridia. Seuraavana päivänä olikin Toledon vuoro.

 

Toledo

Madridissa on kolme juna-asemaa. Toledoon juna lähtee Atocha asemalta. Atocha asema on suurin Madridin juna-asemista ja se sijaitsee Madridin keskusta-alueella. Matka Toledoon kestää n. ½ tuntia. Edestakaisen lipun hinta on n. +/-  30 € ajankohdasta ja junasta riippuen. Toledoon pääsee myös AVE-junilla. Toledon juna-asema on kävelymatkan päässä nähtävyyksistä.

Toledon yksi nähtävyys on Alcázar linna, joka seisoo ylväästi mäen päällä. Nykyisin linna on sotamuseona. Muut Toledon tärkeät nähtävyydet ovat Catedral Primada sekä San Juan de los Reyesin luostarialue.

Katedraaliin on reilun 10 € pääsymaksu, mutta se kannattaa maksaa, vaikkakin jonottamaan todennäköisesti joutuu, jos ei ole hoksannut ostaa lippua ennakkoon. Katedraali oli hieno ja pitää sisällään  paljon erilaista taidetta. Onko se kuitenkaan kaikista kaunein katedraali – lienee makuasia? Katolisessa maailmassa on paljon vastaavia katedraaleja ja kirkkoja.

Toledossa on paljon kivaa katsottavaa, ihania kapeita kujia ja kauppoja, mutta varsinaisia nähtävyyksiä ei ole kovinkaan montaa. Toledon linnoituksen sisäpuolinen alue nähtävyyksineen on kävelyetäisyydellä toisistaan ja kaupungissa liikutaankin kävellen.

Erityisesti Toledossa myydään erilaisia miekkoja ja muita teräaseita.

Sain kuin sainkin mieheni pidettyä erossa miekoista, koska kotikokoelman kartuttaminen raahaamalla miekkaa mukana ympäri Espanjaa, ei tässä matkustusmuodossa olisi ollut kovin järkevää.

Kaupungissa on myös useita hyviä ravintoloita ja kahviloita, ihan sopuhintaan. Paikka oli syyskuun lopussa melko rauhallinen ja ihan turvallisen ja leppoisan oloinen.

Hieman jäin harmittamaan se, että Toledoon olimme varanneet aikaa enemmän kuin esim. Segoviaan. Toledossa ei ollut juuri mitään eriskummallista nähtävää katedraalin lisäksi ja paikka oli kierrelty melko nopeasti. Voisi jopa sanoa, että pienoinen pettymys koko paikka.