Rooma – Vatikaani – Palermo – Cefalù – Catania – Ciracusa – Taormina – Messina – Reggio Calabria – Taranto – Lecce – Bari – Alberobello – Caserta – Pompej – Napoli
Palermo
Olimme ostaneet liput Rooma-Palermo Intercity yöjunaan, jonka piti lähteä klo 21.31. Juna lähti sairaustapauksen takia tunnin myöhässä Roomasta Terminin asemalta kohti Palermoa. Tunnin myöhässä lähteminen ei meitä vielä silloin haitannut, mutta aamulla kylläkin.
Kun uni parin yömyssyn jälkeen tuli voi sanoa, että yö tuli nukuttua melkoisen hyvin. Viiden aikoihin saavuimme Villa san Giovannin satamakaupunkiin, jossa sitten alkoikin melkoinen hässäkkä. Sinne meni uni ja rauhallinnen aamun alku.
Kilinä ja kolina herätti herkkäuniset, kun junavaunuja lastattiin junalauttaan.
Minua se ei haitannut, sillä homman seuraaminen oli kiinostavaa.
Näppärästi junavaunut eroitettiin omille raiteilleen sen mukaan mikä oli kunkin vaunun lopullinen määränpää. Osa junista jatkoi Siracusaan ja osa Palermoon.
Ylitys Villa san Giovannista Messinaan kesti noin tunnin.
Junasta pääsi ulos lauttamatkan ajaksi ja osa matkustajista siirtyikin junalautan ylemmille kansille ja ulkotiloihin ihailemaan aamun sarastusta.
Yllätykseksi konnari tarjoili aamupalan klo 06 ja piti sellaista ääntä, että nekin, jotka eivät heränneet junavaunujen siirtelyyn lauttaan heräsivät varmasti konnarin rymistelyyn. Syy selvisi Sisilian puolella. Juna stoppasi Messinaan ja samoin suunniteltu unen jatko.
Koko porukka ulos junasta ja paikallisjunaa odottelemaan klo 6.30. Syynä se lähdön myöhästyminen Roomasta.
Sisiliassa on vain yksi raide ja kun oma menovuoro meni, niin junalla ei ollut vuoroa jatkaa sillä radalla Palermoon ilman pidempää viivytystä, joka sitten taas olisi mahdollistanut toisenlaiset korvausvaatimukset Trenitalialle… voi kettu!
Paikallisjunaa odoteltiin 45 minuuttia ja voitte arvata, millainen polemiikki asemalla oli, kun vihaiset italialaiset huitoivat käsillä ja mesosivat. Kun vihdoin viimein pari tuntia aikataulusta jäljessä saavuimme Palermo Centrale juna-asemalle, suuntasimme suoraan hotelille.
Vatsa kurni, sillä yöjunassa tarjottu ”aamupala”, johon siis kuului Illy espresso tai cappuccino, hedelmämehu, makea ja suolainen välipala sekä korppu hillolla tai nutellalla ei oikein aamupalasta mennyt. Tällä setillä ei nälkää kovin pitkälle pitänyt. Veimme laukut hotelille ja lähdimme kaupungille etsimään ruokapaikkaa.
Kaupungilla huomasi heti, että Palermo Sisilian pääkaupunkina ja historiallisena satamakaupunkina on värikäs, äänekäs ja eläväinen vierailupaikka.
Varsinkin Vanhan kaupungin katujen varsilla on runsaasti palatseja, kirkkoja ja muita vanhoja rakennuksia.
Eri arkkitehtoniset tyylit sekä sen kulttuurihistoria kertovat eri sivilisaatioista, jotka ovat vallanneet Palermon, eläneet kaupungissa ja lähteneet sieltä.
Arabit, normannit, bysanttilaiset, ranskalaiset ja espanjalaiset kuuluvat kaikki aikoinaan Palermoa hallinneiden kansojen joukkoon.
Sisilia kuuluu valtiollisesti Italiaan, mutta maantieteellisesti, kulttuurisesti ja historiallisesti Sisilia sijoittuu Pohjois-Afrikan ja Etelä-Euroopan välille.
Pääkadun Via della Liberta halkoo kaupungin keskustaa. Keskusta on sokkeloinen ja paras tunnelma löytyykin sen pieniltä kujilta.
Palermo on myös erityisen likainen kaupunki. Suorastaan paskainen. Roskaa oli joka paikassa. Rikkinäisiä lasipulloja, heitettyjä muovipulloja, roskapussikasoja jne…
Paikka paikoin jätteet myös haisivat sillä lämpöä oli + 36.
Kaupungissa oli myös paljon kaduilla kerjääjiä sekä kodittomia, jotka estoitta pitivät leirejään jopa parhaiden nähtävyyspaikkojen lähellä.
Kaupunkia kierrellessä tuli väkisinkin sellainen tunne, että tavaroistaan kannattaa pitää kaupungissa hyvä huoli ja katsoa hieman millä kujilla liikkuu.
Palermon historiallisessa keskustassa liikkuu helpoiten kävellen. Palermon ilmaisen Free Centro Storicon kuljetuspalvelun päätepysäkki sijaitsee muutaman sadan metrin päässä satamasta, lähellä Porta Felicea. Turisteille tarkoitettu bussikuljetus kulkee sitten Kalsan kapeita katuja pitkin Palermon kaupungin sydämeen.
Mahdollisuus on kiertää nähtävyyksiä perinteisellä Hop on Hop off bussilla, tai pyörillä kulkevalla kaupunkijunal- la, jonka kyyti maksoi 10 €.
Paikallisbussit on hyvä valinta eri paikkojen välillä kulkemiseen, lisäksi metrolla ja ratikalla pääsee esikaupunkialueille.
Paikallisbussit eivät aina kulje ihan aikataulun mukaan, mutta mitä väliä lomallahan on aikaa odotella. Jos aikoo käyttää busseja, niin pitää ostaa 1,40 € maksava lippu Tabaco liikkeestä ennen bussiin nousua. Lippuja ei myydä busseissa. Busseilla ei myöskään pääse historialliseen keskustaan, vaan bussit jättävät kyyditettävän sen reunoille.
Keskustassa on pyöräkaistat, joten myös pyöräily on vaihtoehto, sillä Palermon liikenne on melkein ok. Lisäksi tarjolla on hevosten vetämiä vaunuja ja riksoja.
Hinnat kaikkiin muihin paitsi etukäteen lipuilla ostettaviin toimintoihin liikkuvat villillä haitarilla aina kalliista kohtuuttomaan.
Jos haluaa tulla laillisesti ryövätyksi niin Palermossa se onnistuu.
Hinnat taitavat vaihtua naamakertoi- men ja puhutun/ ymmärretyn kielen mukaan.
Kaikki hinnat, myös takseissa kannattaa sopia etukäteen, jos se vain onnistuu. Jos on pidempi matka ja ennalta suunniteltu matkakohde kannattakin tilata taksi tai pyytää hotellia tilaamaan se sekä sopimaan hinta etukäteen. Takseissa ei juuri mittareita käytetä, vaikka sitä pyytäisi. Hinnat alkavat aina, lyhyelläkin, noin yhden kilometrin matkalla 15 eurosta ylöspäin.
Palermossa myös käteinen oli maksuvälineenä suosituin. Korttia ei hyväksytty monessakaan paikassa ja jos ”hyväksyttiinkin”, niin yllättäen päätelaite ei saanut yhteyttä verkkoon.
Parin Palermo päivän aikana huomasi hyvin, että niinä päivinä, kun Välimerellä risteilevät alukset rantautuvat kaupungin satamaan, triplaantuu sen turistimäärä hetkellisesti. Palermo on myös kallis kaupunki, eikä siis voinut välttyä ajatukselta, että koronakurimuksen jälkeen menetetyt ansiot aiotaan raapia turistihinnoissa kasaan yhden kesän aikana.
Palermossa kuten Italian muissakin vanhoissa kaupungeissa on paljon, siis todella paljon upeita kirkkoja.
Kaupungissa lasketaankin olevan yli sata kirkkoa. Eli kirkkoähky jatkukoon.
Rooman yltäkylläisen kirkkohistorian jälkeen mieleen hiipi ajatus, ”ettemmekö enää näe, kuvaa ja koe muita, kuin kirkkoja ja palatseja?” Noh, katolisissa maissa kirkot ovat niin iso ja merkittävä osa kulttuurihistoriaa ja nähtävyyksiä, joten ne vaan tunkee merkityksellään ja näyttävyydellään näyttämölle ja Thats it.
Töppöstä siis toisen eteen ja kahlaamaan Palermon kirkkoja.
Palermon kirkot ovat avoinna yleisölle noin klo 9-12.30 ja 16-19.
Aukioloajat ovat todellakin noin aikoja, sillä erillisten kirkkojen aukioloajat saattavat vaihdella virallisista aukioloajoista italialaiseen tapaan.
Kaikkiin kirkkoihin on vapaa sisäänpääsy, toki monissa kirkoissa on ”symbolinen” lahjoitusmahdollisuus kirkkovierailusta, eli ns. vapaaehtoinen pakko. Kirkkojen kyljessä olevista museoista tai kryptista joutuu aina maksamaan erikseen.
Euroopan vanhin kuninkaiden palatsi Palazzo dei Normanni on kaupungin yksi UNESCOn maailmanperin- tölistalle kuuluvista rakennuksista.
Sisilian nähtävyyksien rikkaudesta sekä runsaudesta kertoo se, että saarella on peräti seitsemän UNESCOn maailmanperintökohdetta.
Vanhan kaupungin korkeimmalla kukkulalla sijaitsevassa entisessä kuninkaanlin- nassa toimii nykyään myös Sisilian parlamentti sekä näyttelytila, jossa esitellään nykytaidetta.
Kuninkaanlinnan yhteydessä on myös puutarha, jonka varjossa on hyvä hengähtää hetki.
Lisäksi kannattaa ehdottomasti käydä palatsin yhteyteen rakennetussa Cappella Platinassa, joka lumoaa kävijänsä.
Bysanttilaisten työläisten taidokas kullattu mosaiikkityö näkyy lumoavina yksityiskohtina kirkossa, enkä siis yhtään ihmettele, että tämäkin kirkko on UNESCOn maailmanperintölistalla. Kirkko ja kuninkaanlinna ovat avoinna maanantaista lauantaihin klo 8.30 – 16.30; Sunnuntaina ja pyhäpäivinä klo 8.30-12.30. Yhdistelmälippu linnaan, puutarhaan ja kappeliin maksaa 14,50 €.
Palermon katedraali Cattedrale di Palermo on uskomattoman hieno katedraali ulkoapäin.
Vaikka katedraali ei sisältäpäin loksautakaan leukoja auki, löytyy katedraalista paljon mielenkiintoista tutkittavaa, kuten krypta, jossa on sarkofageja monilta eri aikakausilta. Lisäksi katedraalissa kruunattiin vuosisatojen ajan Sisilian hallitsijoita.
Katedraalin sisällä on paljon upeita yksityiskohtia ja todellisia aarteita.
Katedraali sijaitsee yhdellä kaupungin keskeisimmistä paikoista, lähellä Quattro Cantia.
Katedraali tunnetaan monista eri tyyleistään, sillä sitä on kunnostettu, siihen on lisätty tai sitä on muokattu joka vuosisadalla sen rakentamisesta lähtien. Sitä pidetäänkin Palermon historiankirjana.
Katedraali on avoinna maanantaista lauantaihin klo 7-19 ja sunnuntaisin klo 8-13 ja 16-19.
Itse kirkkoon ei peritä sisäänpääsymak- sua. Lisämaksu peritään jos haluaa vierailla sen maksullisissa lisäosissa tai jos aikoo kiivetä 110 porrasta ylös katedraalin katolle ihailemaan Palermoa. Katolta onkin varsin mainiot näkymät alla levittäytyvään Palermoon. Lippukombojen määrä ja hintahaitari vaihtelee sen mukaan minkälaisen vierailun itselleen rakentaa. Jos, haluaa kokea katedraalin kaikki nähtävyydet yhteislipun hinta on 15 €.
Italian kirkoissa ei ole karvoihin katsomista. Monet kirkot voivat olla ulkoapäin mitään sanomattomia, mutta sisältä upeita tai toisinpäin.
Santa Maria dello Spasimo tunnetaan kirkkona, joka ei ole mitään näistä.
Kirkon rakentaminen jäi pahasti kesken ja myöhemmin siitä tuli teatteriesitysten pitopaikka, sitten ruttosairaala, viljavarasto ja lopulta kansalaissairaala ja myöhemmin vanhusten sairaala. Nykyisin siellä järjestetään näyttelyitä, esityksiä ja kulttuuritapahtumia.
San Cataldo tunnetaan ainutlaatuisista vaaleanpunaisista kupoleistaan.
Tämä kirkko rakennettiin 1000-luvulla Normanin kuninkaan suuramiraalin Majone da Barin käskystä ylellisen palatsin kappeliksi, jota ei koskaan saatu sisältä valmiiksi. No eipä saatu valmiiksi palatsiakaan.
Aikoinaan paikka oli benediktiiniläisluostari, joka käytti kirkkoa sairaalana. Sittemmin Sisilian hallitus käytti San Cataldon kirkkoa ”postina”. Kupolien punainen väri on lisätty 1800-luvulla ja sillä on estetty vesivuotojen ongelmat. Tätä punaista väriä käyttävät nykyään useat Sisilian kirkot kupoleissaan. Kirkko kuuluu UNESCOn maailmanperintölistalle. Kirkko on avoinna vain sunnuntaisin.
Vieressä on Santa Maria dell’Ammiragli kirkko, jota kutsutaan myös Martoranaksi.
Kirkko on rakennettu 1200-luvulla.
Bysantin mosaiikit koristavat kirkon sisätiloja.
Kirkkoa pidetäänkin Bysantin taiteen helmenä, sillä se sisältää useita tyylejä. 2 € sisäänpääsymaksulla pääsee tutkimaan tätä upeaa UNESCOn maailmanperintökohdetta.
Historiallisen keskustan sydämessä on San Giuseppe dei Teatini kirkko, joka on sisustettu marmorilla.
Sen upeat kattofreskot yhdistettynä saumattomiin marmoripin- toihin ovat huikaisevia samoin puolijalokivillä koristellut alttarit. Kirkko tuhoutui osittain toisen maailmansodan pommituksissa ja sitä onkin sen jälkeen kunnostettu.
Kirkon sisäänkäynnin takana on Oratorio di San Giuseppe dei Falegnami, joka on upea barokkijalokivi vuodelta 1603. Se sijaitsee Palermon yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Avoinna se on päivittäin 7.15-12 ja 17-20.
Museo d’Arte Moderna Sant’Annan museokompleksi koostuu barokkityylisestä Sant’Anna la Misericordian kirkon entisestä fransiskaaniluos- tarista ja viereisestä katalonialaisen goottilaisen Palazzo Bonetin palatsista.
Tämä museo on omistettu yksinomaan modernille ja nykytaiteelle. Se on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 9.30-18.30. Sisäänpääsymaksu museoon on 8 €.
Mikäli on kiinnostunut Palermon alueen rikkaasta historiasta, on Museo Archeologico Regionale Antonio Salinas oiva vierailupaikka.
Renessanssiaikaiseen luostariin sijoitettu museo esittelee etenkin kreikkalaisia ja roomalaisia esineitä sekä mitä ihmeellisimpiä aarteita Sisilian pitkän ja värikkään historian varrelta.
Alueellinen Arkeologinen museo on yksi Italian parhaista. Museo on avoinna tiistaista lauantaihin klo 9-18.30 ja sunnuntaina klo 9-13. Lipun hinta on 6 €.
Kolmas hyvä museo on Museo Internazionale delle Marionette eli kansainvälinen nukketeatterimuseo, jonka suojista löytyy 3500 nukkea paitsi Italiasta myös muualta Euroopan maista ja Kaukoidästä ja ties mistä.
Museossa on myös nukketeatterinäy- töksiä joka perjantain klo 17.30.
Upea museo on omistettu sisilialaiselle nukketeatterille, teatterimuodolle, jonka UNESCO julisti ihmiskunnan aineettoman ja suullisen perinnön mestariteokseksi vuonna 2001.
Paikka on avoinna tiistaista lauantaihin klo 10-18 ja sunnuntaina sekä maanantaina klo 10-14. Lippu museoon maksaa 5 €.
Palermossa on ainakin kaksi nukketeatteria, missä voi osallistua nukketeatteriesityksiin. Liput niihin täytyy varata etukäteen.
Palermossa on todella kattava museotarjonta, jota olisi ollut kiva kahlata läpi enemmän kuin nyt ehdimme. Aika ei vain riittänyt kaikkeen.
Aika ei myöskään riittänyt käyntiin Monte Pellegrino vuorella, joka on suosittu pik nic kohde paikallisille. Vuoren huipulla on Santa Rosalian on pyhäkkö, joka on omistettu pyhimys Santa Rosalialle tai La Santuzzalle, jonka ansiota kaupunki säästyi tappavalta rutolta.
Paikka vaikutti mielenkiintoiselta ja selvittelinkin sinne pääsyä. Paikalle pääsee 30 minuutissa bussilla 812. Kunnianhimoiset retkeilijät voivat myös kävellä vuorelle. Päästäkseen Monte Pellegrinoon on jatkettava matkaa Fiera del Mediterraneo alueelle, josta lähtee porrastettu polku vuoren huipulle.
Teatro Massimon oopperaraken- nus on aivan yli mainostettu.
Se ei vedä vertoja millään mittarilla Venetsian, Pariisin tai Wienin oopperoille.
Oopperatalo on yksi Italian ja Euroopan suurimmista oopperataloista ulkomitoiltaan, mutta sisältä se on melko pieni.
Kuuluisa rakennus löytyy myös kummisetä 3 elokuvan loppukohtauk- sesta.
Moni muukin Sisilialainen nähtävyys vilahtaa kummisetä elokuvissa.
Teatro Massimoon pääsee tutustumaan päivittäin klo 9-17.30 opastetulla kierroksella, jonka hinta on 10 €.
Palermossa on toinenkin hieno teatteri – teatteri Politeama, jonka ulkomuoto muistuttaa antiikin Rooman temppeliä. Tämä teatteri on Sisilian sinfoniaorkesterin esiintymispaikka. Paikkaan pääsee tutustumaan tiistaista sunnuntaihin klo 9.30-14.
Kapusiinien katakombi – Catacombe dei Cappuccini on yksi Palermon tunnetuimpia nähtävyyksiä. Maanalla olevissa katakombeissa, jotka sijaitsevat kapusiiniluostarin kellarissa on useita tuhansia muumioituneita ruumiita ja luurankoja, jotka ovat peräisin 1600-1800 luvun Palermosta.
Muumioituneet ruumiit ja luurangot ovat munkkeja, aatelisia, kuuluisia ja arvostettuja kaupunkilaisia, taiteilijoita ja muita Sisilialle tärkeitä ihmisiä, jotka on puettu parhaisiin vaatteisiinsa.
Palsamoidut ruumiit on sijoitettu hautaan sukupuolen, sosiaalisen luokan ja ammatin mukaan.
Tämä hautausmaa on melko epätavallinen, koska kuolleet ruumiit ovat esillä sen sijaan, että lepäisivät suljetuissa haudoissa.
Katakombien lämpötila estää ruumiiden hajoamisen ja ne ovatkin erittäin hyvin säilyneitä.
Merkittävin tai ehkäpä eniten kuuluisuutta saanut muumio on Rosalia Lombardo, joka kuoli keuhkokuu- meeseen kaksivuotiaana
Surun murtama isä pyysi palermolaista mestaripalsa- moijaa säilyttämään hänen tyttärensä kauneuden. Ruumiista tuli yksi viimeisistä Palermon kapusiiniluostariin muumioiduista.
Palsamointi onnistui ilmeisen hyvin, sillä elävämmän näköiseksi ei muumio muutu. Vuonna 1922 palsamoitu palermolainen pikkutyttö ei näytä kuolleelta lainkaan, vaan uneen vaipuneelta pienokaiselta. Muumiota pääsee ihmettelemään opastelulla kierroksella, joka päättyy kappeliin, joka on pyhitetty Rosalialle. Paikka on avoinna joka päivä klo 9-12.30 ja 15-17.30. Sisäänpääsymaksu on 3 €. Harmillisesti tässä paikassa ei saa kuvata ja nämä kuvat onkin otettu viereisestä kioskista kiskurihintaan ostetuista korteista.
Keskellä Vanhaa kaupunkia Piazza Pretorialla oleva Fontana Pretoria kolmitasoinen suihkulähde on komea.
Tosin se ei ollut toiminnassa, mikä oli pienoinen pettymys.
Chiesa del Gesùn jesuiittakirkko on sisältä ylenpalttinen. Sen yhteydessä oleva museo on myös ehdottomasti käymisen arvoinen.
Jos sattuu olemaan Palermossa lauantai-iltana kannattaa vierailla ilta-aikaan tässä kirkossa. Kirkko ja museo ovat tuolloin avoinna klo 23.30 asti ja silloin kirkko esittäytyy pimeää iltaa vasten juhlavalaistuksessa. Harmillisesti meidän vierailupäivä ei sattunut lauantaille. Muina päivinä kirkko ja sen museo ovat avoinna eri aikoina, joten niiden aukioloajat kannattaakin tarkistaa netistä erikseen. Yhteislippu kirkkoon ja museoon maksaa 6 €.
Chiesa di San Mamilianon kirkon lähellä on kerrassaan upea suorakaiteen muotoinen pyhättö Oratorio di Santa Cita.
Yhteislippu tähän oratorioon ja Oratorio del SS. Rosario di San Domenicoon maksaa 6 €.
Oratorio on ulkoapäin upean, mutta sisältäpäin melko vaatimattoman Chiesa di San Domenico kirkon toisessa päädyssä. Tähän kirkkoon on haudattu maineikkaita sisilialaisia taiteilijoita, kirjailijoita ja poliitikkoja. Kolmas hieno kappeli on Oratorio di San Lorenzo, joka on avoinna päivittäin klo 10-17.30 ja sisäänpääsy tähän pyhättöön maksaa 3 €. Paikka on lähellä Basilica San Francesco d’Assisia.
Museo Palazzo Mirto Casa Museon ulkoasu vastaa pitkälti prinssi Bernardon vuoden 1793 tienoilla toivomaa tyyliä ja se onkin varsinainen helmi Palermossa avaten 1800-luvun lopun aateliston elämäntapaa.
Tämä palatsi on avoinna tiistaista lauantaihin klo 9-19 ja sunnuntaisin klo 9-13.
Sisäänpääsy tähän palatsiin maksaa 4 € ja yhdistelmälippu, jolla pääsee myös Palazzo Abatellis ja Oratorio dei Bianchiin maksaa 10 €. Palazzo Abatelliksessä sijaitsee taidegalleria Galleria Regionale della Sicilia.
Rakennus vaurioitui pahoin toisessa maailmansodassa, mutta se entisöitiin entiseen loistoonsa.
Porta Nuovan portti sijaitsee Palermon historiallisen osan sisäänkäynnillä.
Porta Nuova on sisilialainen ”riemukaari”, joka rakennettiin Kaarle V: n voiton kunniaksi Tunisian sodasta.
Portti koristaa kaupunkia ja toimii samalla maamerkkinä.
Valitettavasti portti ei ole säilynyt tähän päivään asti alkuperäisessä muodossaan, koska se räjäytettiin vuonna 1667.
Kaupungin toinen komea portti – Porta Felice rakennettiin 1600-luvulla.
Portin yläosaa kruunaa kahden kotkan hahmot ja Espanjan hallitsijoiden vaakuna.
Toisen maailmansodan pommitusten aikana Porta Felicestä oli jäljellä vain raunioita, mutta jälleenrakennuksen seurauksena portti entisöitiin nykyiseen muotoonsa.
Markkinapaikat etenkin Ballaro joka on Palermon vanhin markkinapaikka sekä Borgo Vecchio, Capo ja Vucciria tarjoavat hyvän mahdollisuu- den nähdä ja maistella erilaisia paikallisia ruokia, ihailla tarjontaa ja haistella erilaisia tuoksuja. Maistettavahan se oli paikallisia Arancinit risottopalleroita, jotka olivat kaikessa rasvaisuudessaan ihan ok. Markkinoilla on myynnissä myös vaatteita ja käsityötavaroita. Markkinat ovat avoinna maanantaista lauantaihin klo 7-19.30 ja sunnuntaisin vain aamuaikaan. Kaupungissa on tarjolla paljon katuruokia ja halpoja ruokapaikkoja, mutta myös laadukkaita ravintoloita.
Sisilian suotuisa ilmasto mahdollistaa Palermon kasvitieteellisen puutarhan runsaan lajikkeiston.
Se perustettiin 1700-luvun lopulla Queen’s Universityn osaksi. Aluksi puutarhassa kasvatettiin lääkekasveja pienellä alueella, mutta nykyisin puiston on pinta-alaltaan noin kymmenen hehtaaria.
Arvoimme Sisilian matkareittiä pitkään, mutta lopulta päätimme hylätä vaihtoehdon tehdä melkoinen koukkaus Agrigenton kaupungin lähellä olevaan Temppelilaaksoon, Valle dei Templiiin. Koska liikuimme junalla, oli pakko miettiä, millaisia reittejä ehdimme järkevästi ja aikatehokkaasti kulkea.
Tarkoituksena on lähitulevaisuudessa tehdä junaretki Kreikkaan, joten temppeleitä tulee varmaankin sillä reissulla nähtäväksi. Väliin siis jäi Agrigeton temppelialue. Suuntasimme seuraavaksi Cataniaan, jonne asetuimme kolmeksi päiväksi.
Cefalù
Teimme Palermosta päiväretken Cefalùuhun.
Cefalù sijaitsee tunnin junamatkan päässä Palermosta.
Otimme aamusta junan, jolla myös moni muukin lähti viettämään rantapäivää sympaattiseen pipikkukaupunkiin. Menopaluu junalippu aikuiselta maksoi 12,40 €.
Aamusta matkalla katselimme ikkunasta puskissa roihuvia pieniä palopesäkkeitä ja vitsailimme keskenämme, että onkohan kyseessä hallittu kulotus vai hallitsematon palon alku. Ketään ei nimittäin näkynyt missään. No tämäkin selvisi paluumatkalla, kun junat olivat myöhässä yli kaksi tuntia. Aamuisen pienen palopesäkkeen muututtua kunnon paloalueeksi, radan liikenne keskeytettiin. Laiturilla ja asemalla kävi kuhina, kun hikiset, auringosta väsyneet ja tietämättömät matkustajat yrittivät selvitellä asiaa. Totta kait kaikki tieto tuli italiaksi ja viiveellä.
Olisimme liittyneet taksikyytikimp- paan, mutta taksit heittivät niin suolaisen hinnan ja pikkubussiin henkilörajoituk- sen max. viisi henkilöä, että oksat pois.
Selityksenä henkilömäärään oli kallis bensa, kuuma ilma ja ilmastoinnin viemä lisäkulutus polttoaineessa ja ties mitä…?Hintahaarukka alkoi 180 € suunta ja italialaisen kanssamatkustajan tinkimisestä huolimatta hinta ei tippunut kuin sataan viiteenkymmeneen euroon.
Sisiliassa ilmeisesti yritetään kahden vuoden turismisaatavat kerätä kasaan tämän kesän aikana. Kaikki hinnat olivat Suomen tasoa ja hieman jopa +…. huijauksen meiningiltä ei oikein voinut välttyä.
Cefalù on kaunis pikkukaupunki La Rocca kukkulan juurella.
Kaupunki tunnetaan suosittuna matkailukeskuksena ja rantapaikkana.
Cefalùn rautatieasema on noin vartin kävelymatkan päässä Vanhasta kaupungista. Juna-asemalta pääsee keskiaikaiseen keskustaan montaa eri kautta.
Pienenä varoituksena, että oikoa ei kannata, sillä silloin eksyy helposti.
Cefalùn on sen verran pieni ja sokkeloinen paikka, että sen nähtävyyksiin ehtii tutustumaan hyvin päiväretkellä. Jos aikeena on viettää rantapäivä, niin silloin kanattaa varata vierailuun koko päivä, muuten puolikas päivää riittää hyvin.
Cefalùssa ei ole kovinkaan paljon nähtävyyksiä, mutta upeat maisemat, kaunis ranta ja rappioromanttinen Vanha kaupunki saa tykästymään. Kaupungin kapeat kujat pienine putiikkeineen ja kahviloineen luovat aitoa sisilialaista tunnelmaa.
Mahtavaa oli kierrellä Cefalùn kapeita mukulakivika- tuja ja tutustua kaupungin historiaan.
Mikäli kävely Cefalùssa ei innosta ja haluaa kierrellä hieman kauempana kaupungin keskustasta, kannattaa vuokrata skootteri tai pyörä.
Cefalùn lauantaisin järjestettäviltä markkinoilta voi tehdä hyviä löytöjä edulliseen hintaan.
Piazza del Duomo on vilkas turistien kansoittama aukio, jonka terasseilla voi nauttia virvoittavia juomia tai kupposen kahvia sekä ihailla Cefalùn komeaa keskiaikaista katedraalia – Duomoa.
Kirkko on UNESCOn maailmanperintökohde, jossa on nähtävissä sekä arabien että normannien vaikutteita. Katedraalissa ihastuttavat erityisesti mosaiikkiyksityiskohdat.
Tarina kertoo, että keskellä rajua myrskyä eksynyt kuningas Ruggero II, lupasi rukouksissaan rakentaa upean katedraalin siihen kohtaan, missä hänen jalkansa osuisivat kiinteälle maalle.
Rukous kuultiin ja henki säilyi, niinpä Ruggero II rakensi Cefalùn katedraalin. Kiitollisuutta ja ihmettä kuvataan myös kaupungin vaakunassa.
Katedraalissa on mahdollisuus kiivetä sen torniin ja käydä ihailemassa maisemia katolta käsin. Myös sen sakaristosta löytyy upeita aarteita, samoin katedraalin museosta.
Yhteislippu näihin maksaa 12 €. Katedraaliin tehdään myös iltakierroksia, jolloin valaistu kirkko näyttäytyy varmasti erilaiselta. Katedraali on avoinna kesäkuukausina klo 8-12.45 ja 15.30-17.15.
Aukion reunalla on aikansa eläneitä pieniä kaupunkipalat- seja.
1700-luvun Piispan palatsi – Palazzo Vescovile sekä 1600-luvulta peräisin oleva Palazzo Piraino seisovat mitäänsano- mattomina aukion reunoilla, samoin kuin kaupungintalona toimiva entinen Pyhän Katariinan luostari.
Cefalùssa kannattaa poiketa taidemuseo Mandraliscassa. Sen kokoelmissa on 1800-luvulla eläneen Mandraliscan paronin keräämiä arkeologisia esineitä ja taideteoksia.
Kokoelmaa kiinnostavampi on 1400-luvulta peräisin oleva Ritratto di un uomo ignoto – tuntemattoman miehen muotokuva, jota pidetään yhtenä renessanssin ajan tärkeimmistä taideteoksista.
Mandraliscan kerrotaan löytäneen taideteoksen Liparin saarelta, jossa sitä käytettiin paikkaamaan puuttunutta kaapin ovea. Museo on avoinna päivittäin klo 9-19. Heinä-elokuussa museo on auki pidempään. Lippu museoon maksaa 6 €.
Lähellä rantaa sijaitsee Lavatoio Medievale eli keskiaikainen pyykinpesupaik- ka, joka kannattaa käydä katsomassa.
Julkinen pesula rakennettiin keskiajalla Vanhan kaupungin keskelle.
Pesula oli paikka, jonne naiset kerääntyivät pesemään ja huuhtelemaan vaatteita. Edelleen on nähtävissä järjestykseen tehdyt altaat sekä niihin johtava virtaavan veden vesi- ja poistovesikouru. Pesulaan liittyy myös legenda, jonka mukaan se syntyi Nyffin kivun tuottamista kyynelistä, kun hän oli ensin surmannut rakastettunsa.
La Rocca on suosittu näköalapaikka.
Kallioon hakattuja pitkiä Salita Saraceno portaita pitkin pääsee kapuamaan kukkulan huipulle.
Kiipeäminen sinne kestää puolisen tuntia.
Matkalla kukkulan huipulle kannattaa varata juomista mukaan, sillä paikalla ei ole mitään myyntiä. Kukkulan päällä on muinainen 300-luvulta oleva kreikkalainen Templo di Diana temppeli, joka on rakennettu suurista toisiinsa liitetyistä kivenlohkareista ilman sementtiä tai betonia. Olisi ollut silkkaa hulluutta, melkein neljänkymmenen asteen lämmössä lähteä kiipeämään ylös kukkulalle, joten väliin siis jäi. Onneksi hotellin respa lohdutti, että kukkulalla on vanhan linnoituksen rauniot, jotka eivät ole erityisen hyvässä kunnossa. Kukkulalta aukeavat kyllä upeat näkymät kaupungin ylle ja merelle, mutta muuta katsottavaa kukkulalla ei rehellisyyden nimissä kuulemma ole, joten harmitus ei tässä kohtaa ollut kovin suuri.
Tarinan mukaan La Roccalla asuttivat jättiläiset, jotka joutuivat siirtymään kalliolta alas nykyisen Cefalùn alueelle, kun normannit 1000-luvun puolivälistä valloittivat Arabien sinne aikoinaan rakentaman linnan.
Kaupungin edessä on pitkä valkoinen hiekkaranta ja sen kristallin kirkas vesi suorastaan kutsuu kuumana päivänä kaupungissa vierailevaa uimaan.
Rannan varrella on useita eri baareja, joista voi vuokrata aurinkovarjoja ja ‑tuoleja. Maagisimmillaan Cefalù on iltapäivisin, kun laskeva aurinko värjää kaupungin ja rannan kullalla.