Koper ja Piran
Koper

Saavuimme illasta junalla Koperiin.
Yksikään juna ei ole ollut ajallaan. Ei tämäkään.
Junamatka Postojnasta Koperiin kesti reilun tunnin ja hintaa sille tuli alle 8 € henkilöltä.
Koperin juna-asema sijaitsi kaupungin reunalla, keskellä ei mitään, eikä siellä ole mitään.
Koska ilta oli jo pitkällä ja meillä oli myös pitkä päivä takana, otimme asemalta taxin hotelille.

26 000 asukkaan Koper on Slovenian suurin satamakaupunki, jossa pysähtyvät myös Välimeren risteilijät.
Niitä ei onneksi juuri nyt satamassa ollut.
Slovenialla on noin 47 kilometriä rantaviivaa ja maan tärkein satama Koper toimii maan porttina Adrianmerelle.
Koper tunnetaan myös sadan auringon kaupunkina, ja aurinkoahan riitti ,+ 35 C pisti taas hikoilemaan.
Vuodesta 2003 lähtien kaupunki on ollut tunnettu opiskelijakaupunki, mikä antaa kaupungille nuorekkaan tunnelman ja trendikkään ilmeen.

Koper tunnettiin antiikissa kreikkalaisaikana nimillä Aegida ja myöhemmin roomalaisaikana Capris.
500-luvulla Triesten asukkaita pakeni sinne langobardien hyökkäyksiä, ja kaupunki nimettiin Justinopolikseksi.
Keskiajalla sitä hallitsivat mm. langobardit ja frankit.
Kauppaa Venetsian kanssa käytiin jo 900-luvulla, ja vuonna 1278 Koper liitettiin Venetsian tasavaltaan vuosisatojen ajaksi.

Venetsian vaikutus näkyy edelleen Koperissa, missä sen historiallista keskustaa koristavat keskiaikaiset venetsialaiset palatsit, aukiot ja kadut.
Koperin arkkitehtuuri on keskiaikaista ja venetsialaistyylistä.
Koperissa on kaksi virallista kieltä, slovenia ja italia, joten kyltit, ruokalistat jne. esitetään molemmilla kielillä.
Italialaiset vaikutteet ovat hyvin vahvoja ja ne näkyvät kaupungissa, muutenkin kuin vain kielenä.
Koperissa ja Piranissa vietettiin myös Italialaiseen tapaan siestaa, mikä sulki kaupat ja ruokapaikat
Myöhemmin Koper kuului Itävalta-Unkariin. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Koper liitettiin Italiaan ja Toisen maailmansodan jälkeen Jugoslaviaan. Slovenian itsenäistyttyä vuonna 1991 siitä tuli maan ainoa merkittävä kauppasatama.

Vrata muda eli Muda portti on Koperin kaupungin pääportti ja osa hyvin säilyneitä kaupunginmuureja.
Se on yksi Koperin tärkeimmistä historiallisista monumenteista.
Aiemmin portteja oli 12, mutta nykyään on jäljellä vain tämä yksi.
Portti on erityisen merkittävä, koska Koper oli aikoinaan saari, joka yhdistettiin 1800-luvun alkupuolella mantereeseen kuivaamalla saaren ja mantereen välissä olleet suola-altaat. Venetsialaiset rakensivat portin vuonna 1516 yhdessä linnoituksen kanssa, jonka Itävallan armeija tuhosi vuonna 1820.

Prešernovin aukiolla on kaupungin pronssinen pienoismalli ja Da Ponte suihkulähde.
Suihkulähde toimi aikoinaan 1300-luvulla vedenalaisena akveduktina, joka siirsi juomavettä Koperin saarelle.
Nykyaikaiset arkeologit ovat kaivaneet esiin alun perin käytössä olleita puisia vedenalaisia putkia. Suihkulähde on sittemmin kunnostettu.

Venetsialaisen arkkitehdin Antionio da Ponten vuonna 1666 rakentama suihkulähde on nykyään yksi Vanhan kaupungin vaikuttavimmista nähtävyyksistä.
Vuosisatoja vanha suihkulähde koostuu kahdeksankulmaisesta altaasta, jonka kaari edustaa symbolista siltaa.
Myös taiteelliset koristeet pyramideineen, vaakunoineen ja kivisine kasvoineen ovat näkemisen arvoisia.

Titon aukiota ympäröivät upeat palatsit, torni ja katedraalikirkko.
Vuonna 1946 aukio nimettiin marsalkka Titon, Jugoslavian sosialistisen federalistisen tasavallan entisen presidentin, mukaan.
Muutamaa vuotta myöhemmin aukio nimettiin uudelleen Trg republikaksi, mutta vuonna 1956 se muutettiin takaisin Titov trgiksi.
Aukion venetsialaisvaikutteinen arkkitehtuuri yhdistettynä renessanssin, goottilaisen ja barokin elementteihin tekevät vaikutuksen. Aukion varrella on viisi tärkeää nähtävyyttä.

Neitsyt Marian taivaaseenastumisen katedraali juontaa juurensa 500-luvun alkupuoliskolle, kuten perimätieto ja äskettäin löydetty laatta katedraalin kuorin alta vahvistavat.
Kirkossa on myös kaupungin suojeluspyhimyksen ja Koperin piispan, 500-luvulta peräisin olevan Pyhän Nazariuksen marmorinen hautakivi, jonka Venetsian tasavalta lahjoitti kaupungille noin vuonna 1350.
Nykyisen kirkon oletetaan rakennetun 1000 – luvulla, ja sitä on sen jälkeen kunnostettu useita kertoja. Alaosa on suunniteltu goottilaiseen tyyliin, kun taas yläosa näyttää olevan renessanssityyliä. Katedraalia laajennettiin 1700-luvun alkupuoliskolla.
Kirkko on yksi Slovenian suurimmista kirkoista. Kirkkoon pääsee tutustumaan päivittäin kirkollisten toimitusten ulkopuolella.

Katedraalin vieressä on 54 metriä korkea kellotorni Mestni stolp 1100 – luvulta, joka liitettiin katedraaliin vuonna 1488.
Kellotornin näköalatasanteelta pääsee ihailemaan Koperin aukiota ja sen ympäristöä, kunhan ensin on kiivennyt 204 askelmaa. Kunnon rapputreeni siis.
Kaupungintornin kellot säätelivät kaupungin elämää vuosisatojen ajan, sillä ne kutsuivat messuun, töihin ja lepoon, ilmoittivat myös onnettomuuksista, tulipaloista, myrskyistä, taudeista, haaksirikoista, sumuista ja sodan uhista.
Muutama vuosi sitten täysin remontoitu Kellotorni on avoinna päivittäin klo 9-17 ja lippu sinne maksaa 5 €. Tornin vuonna 1333 valmistettujen kellojen sanotaan olevan yhdet Slovenian vanhimpia kelloja.

Koperin katedraalin ainutlaatuinen piirre on kirkosta erillään oleva kastekappeli – Karmelin vuoren Neitsyt Marian rotunda, jota on kutsuttu myös Johannes Kastajan rotundaksi.
Kastekappeli on keskeinen sakraalirakennus ja sitä pidetään yhtenä Koperin vanhimmista rakennuksista.
Historioitsijoiden mukaan kastekappeli on saattanut sijaita paikalla jo 400- tai 500-luvulla.
Uudelleen se rakennettiin vuonna 1317, ja sen sisätilat suunniteltiin myöhemmin barokkityyliin.
Vuonna 2023 rakennukseen tehtiin restaurointia, jonka yhteydessä paljastui uusia, aiemmin piilossa olleita fragmentaarisia seinämaalauksia.

Titon aukiota hallitsee 1200-luvulla rakennettu ja 1400-luvun puolivälissä kunnostettu pretoriaanipalatsi Pretorska plača.
Sen arkkitehtuuri yhdistää myöhäisgoottilaisen, renessanssin ja venetsialaisen goottilaisen tyylin.
Sen edustuksellisiin tarpeisiin kalustettu sisustus kertoo Koperin hallinnon ja kulttuurin pitkästä historiasta.
Palatsissa on nykyään kaupungintalo, hääsali, pormestarin protokollahuone sekä kunnanvaltuuston kokoushuone ja rekonstruoitu apteekki. Rakennuksessa toimii myös matkailun infopiste.
Paikka on avoinna päivittäin klo 9-17 ja vierailukäynti maksaa 5 €. Kaikkiin tiloihin ei pääse ilman erillistä varattavaa opastusta.

Loggia palatsi on venetsialainen goottilainen palatsi, joka näyttää saaneen inspiraationsa Venetsian Dogen palatsin ulkoasusta.
Ložan palatsi rakennettiin vuonna 1462.
Laajennuksia tehtiin 1500- ja 1600-luvuilla toisen kerroksen lisäämiseksi ja julkisivun koristeluiksi.

Mielenkiintoisia ovat julkisivun vaakunat, jotka lisättiin Koperin ruttoepidemian puhkeamisen jälkeen vuosina 1553–1555.
Lisäksi vasemman kulmapilarin yläpuolelle sijoitettiin terrakottapatsas Madonna ja lapsi.
Palatsiin kietoutui aikoinaan tärkeät poliittiset ja sosiaaliset tarinat sekä kulttuurinen elämä.
Aikoinaan taiteilijoiden suosimassa paikassa on nykyään Slovenian yksi vanhimmista kahviloista ja taidegalleria.

Rakennus toimi asevarastona vuoteen 1550 asti, ja Foresteria palatsissa majoitettiin Koperin podestàn eli keskiajan Italian kaupunkien korkea-arvoisten virkamiesten vieraita.
Rakennukset yhdistettiin 1700-luvulla, ja nykyään ne toimivat Primorskan yliopiston rehtorin toimistona ja humanistisen tiedekunnan kirjastona.

Koperin aluemuseo on ehdottomasti yksi Koperin museoista, joka on näkemisen arvoinen.
Erityisesti historian ja taiteen ystävät nauttivat sen laajasta näyttelystä.
Museo sijaitsee 1600-luvun venetsialaisessa rakennuksessa, joka on yksi kaupungin keskustan kauneimmista barokki-manierismisista palatseista.
Vierailu museossa antaa mielenkiintoisen käsityksen Koperin renessanssin ja venetsialaisen ajan loistosta.
Näytteillä on myös esihistoriallisia esineitä ja idyllinen museopuutarha kivikaiverruksineen. Museo on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 9 -12.30 ja 13 -17. Sisäänpääsy museoon maksaa 9 €.

Koperissa sijaitseva Tomosin historiamuseo kertoo kaupungille tärkeän Tomos moottoripyörätehtaan tarinan.
Museossa on esillä 45 aitoa moottoripyörää sekä valokuvia, asiakirjoja ja muuta aineistoa.
Kokoelma houkuttelee kävijöitä entisen Jugoslavian alueelta ja muista maista.
Museon tavoitteena on laajentaa näyttelyä tulevaisuudessa multimediasisällöillä. Paikka on avoinna vain viikonloppuisin, joten sinne ei sitten ollut asiaa. Tämä kuva on otettu museon esittelysivulta.

Carpaccion aukio tunnetaan Sloveniaksi nimellä Carpacciov trg.
Se on yksi Koperin kauneimmista aukioista ja yksi kaupungin kuuluisimmista nähtävyyksistä.
Värikkäät talot, romanttiset ravintolat ja kahvilat luovat kauniin ympäristön.
Aukio on saanut nimensä kuuluisalta venetsialaiselta taidemaalarilta Vittore Carpacciolta, jonka talo sijaitsi täällä.
Näkemisen arvoinen on myös 1400-luvun puolivälistä peräisin oleva suihkulähde, joka on alun perin Venetsiasta ja joka asennettiin Piazza Carpacciolle vuonna 1935. Torilla seisoo myös 1572 vuodelta peräisin oleva Justina pylväs.
Kaupungissa ei ole varsinaista rantaa pientä n. 200 m plänttiä lukuun ottamatta, miksi kaupunki ei ole turistirysä.

Rannassa oleva 1600-luvulla suolavarastoksi rakennetun Tavernan historia juontaa juurensa suolan tuotantoon Koperin ympäristössä, venetsialaisten hallinnon aikana.
Tämä mielenkiintoinen nähtävyys sijaitsee kauniilla Piazza Carpacciolla, vanhojen kaupunginmuurien vieressä ja vain muutaman askeleen päässä viehättävästä rantakadusta.
Historiallisen viehätyksensä ansiosta tämä entinen suolavarasto on nykyään suosittu tapahtumapaikka satamakaupungissa. Erityisesti kesäkuukausina pyöreiden holvikaarten alla järjestetään lukuisia kulttuuritapahtumia.

Koperin rantakatu on yksi satamakaupungin suosikkipaikoista kesäkuukausina.
Rantakatu ulottuu useita kilometrejä kaupungin keskustasta naapurikaupunkiin Izolaan.
Olimme ottaneet Koperin kolmen päivän tukikohdaksi, josta sitten teimme päiväretken Piraniin.
Tarkoituksena oli kulkea meritse, mutta lautat alkavat toimia vasta turistisesongin alettua.

Niin oli kuuma, että menimme vuokraamaan auton pariksi päiväksi.
Auton viileästä sisätilasta sitten ihailimme Lipicaa ja sen hevosia sekä Izolaa, kierrellen siellä sun täällä.
Hurautimme seuraavana päivänä autolla myös Piraniin.
Piran
Aamusta rupesivat tossut sitten taas liikkumaan. Tarkoituksena oli tsekata Portorož ja sen jälkeen Piran, joka on ilmeisesti Slovenian rantamatkailun The mesta.

Tarkoituksena oli aamusta ottaa lauttakyyti Koperista Piraniin.
Nou way, lautat kuljettavat turisteja vasta turistisesongin alettua, eli heinäkuun toisesta viikosta eteenpäin.
Sloveniassa koulujen loma alkaa Keski-Euroopan tapaan vasta heinäkuun alussa, joten lomalaisia oli vielä hyvin vähän liikenteessä.
Haaveeksi siis jäi merimatka timantin lailla kimaltavalla Adrianmerellä ja rannikon ihailu mereltä käsin.

Auton vuokraus näillä helteillä ei ollut ollenkaan huono idea.
Ihana oma ”autoviileäkaappi” tuntui varsin mukavalta.
Autolla sitten huruttelimme Piranin lisäksi katsomaan Lipizan kuuluisia valkoisia hevosia ja Izolaa.

Noin 4000 asukkaan Piranin keskusta on autoton, joten autot jätetään kaupungin ulkopuolella oleville parkkialueille.
Eipä noilla kapeilla kujilla autolla olisi mihinkään päässytkään.
Kesällä kaupungin väkiluku moninkertaistuu, sillä Slovenian pienen rantaviivan lomakohteet ovat nostaneet kovasti profiiliaan ja suosiotaan.

Piran on vanha kaupunki ja se on ehdottomasti Slovenian rannikon kaunein kaupunki.
Melko pieni, mutta viihtyisä kaupunki kutsuu vierailijat viipymään hyvin säilyneen Vanhan kaupungin kapeiden kujien ja kauniiden talojen parissa.
Niemennokassa sijaitsevan Piranin keskiaikainen keskusta on mainio paikka vierailla ja ihailla kaupunkia.
Piran tai kuten italialaiset sitä kutsuvat Pirano on kaksikielinen ja siellä puhutaan sujuvasti rinnakkain sekä sloveenia, että italiaa.
Kaupunkikuva on hyvin italialaismainen.
Tässäkin kaupungissa vietetään italialaisittain siestaa ja monet kyltit ja ohjeet olivat esillä kummallakin kielellä.
Kaupungissa on myös paljon vaikutteita venetsialaisesta rakennustyylistä.

Hyvä esimerkki Venetsian vaikutuksesta kaupungissa on Pyhän Yrjön kirkon eli Cerkev sv. Jurijan kellotorni, joka rakennettiin venetsialaisten vallan aikana 1600-luvulla.
Kellotorni on kopio Venetsian Pyhän Markuksen kellotornista, tosin pienemmässä koossa.
Torni on 46,45 metriä korkea ja siinä on neljä kelloa.

Kellotornin huipulle pääsee kiipeämään 147 porrasta.
Kunnon rapputreenin jälkeen palkinnoksi avautuvat laajat näkymät Piranin kattojen ja Adrianmeren rannikon ylle.
Torniin kiipeäminen maksaa 3 €.
Tornin huipulla seisoo arkkienkeli Mikaelin patsas, joka pyörii tuulen mukana ennustaakseen säätä.
Pyhän Yrjön kirkossa on myös seurakuntamuseo ja arkeologinen luola. Museo ja kellotorni on avoinna sesonkiaikaan päivittäin klo 10-18. Museokäynti maksaa 2 € ja samalla pääsee katsomaan kirkon sisätilat. Yhteislippu torniin ja kirkon museoon maksaa 4,50 €.

Kellotornin vieressä on barokkityylinen kastekappeli.
Kastekappelin rakentaminen aloitettiin 1600-luvun alkupuoliskolla ja se valmistui 1650.
Se korvasi aiemman keskiaikaisen kastekappelin.
Kuuluisa piranalainen viulisti ja säveltäjä Giuseppe Tartini kastettiin kappelissa 8. huhtikuuta 1692.

Kristallinkirkas Adrianmeri kutsui kuumalla uimaan.
Rannan kivenlohkareet olivatkin täynnä auringonottajia ja turkoosin värisessä vedessä riitti uimareita.
Piranissa ei ole hiekkarantaa, mutta kuumana päivänä ihmiset pulahtavat uimaan suoraan rantakadulta ja rantakadun laitureilta.

Piranin niemennokan rannan kivikossa istuskelee kaupungin oma kalkkikivinen merenneito -Pirani klesani kamni.
Piranin merenneito on moderni veistos, joka kuvastaa slovenialaiskaupungin vahvaa merellistä perintöä.
Rantakadulla sijaitseva patsas toimii sekä maamerkkinä että symbolisena rannikon vartijana, heijastaen paikallista kalastuskulttuuria ja Adrianmereen liittyviä tarinoita. Vaikka veistos on suhteellisen uusi, se ammentaa inspiraationsa Välimeren merenneitomyytistä ja on suosittu valokuvauskohde.

Piran oli aikoinaan vilkas kauppasatama.
Vanhan kaupungin muurien päälle vuonna 1617 rakennettu majakka toimi oppaana niemimaan rannikolla navigoiville merimiehille.
Piranin majakkakompleksiin kuuluu kolme rakennusta.
Varsinainen majakka, majakanvartijan asuintila ja kirkko kellotorneineen. Kesällä vierailijat voivat kiivetä majakalle ihailemaan ympäröivää rannikkoa. Sisäänpääsymaksu on 3 € per henkilö.
Piranin satama on idyllinen pieni satama, joka on jaettu kahteen alueeseen. Kalastusalukset kelluvat lähellä keskustaa ja urheilu- ja vapaa-ajan alukset kauempana.



Tartinijev trg eli Tartinin aukio on viehättävä ja vilkas aukio kaupungin sydämessä.
Aukion keskeinen muistomerkki on omistettu Giuseppe Tartinille, tunnetulle säveltäjälle ja viulistille Piranin alueelta.
Aukion ympärillä on historiallisia rakennuksia, kuten Pyhän Pietarin kirkko ja Tartinin talo, jossa säveltäjä syntyi.
Musiikin ystävät voivat vierailla hänen syntymäko-dissaan Casa Tartinissa.

Kolmelta sivulta eleganttien venetsialaistyylisten rakennusten reunustama Tartinin aukio on täynnä silmänruokaa.
Siellä sijaitsevat jotkin Piranin tärkeimmistä maamerkeistä, kuten matkailuneuvontakeskus, punainen venetsialainen talo ja kaupungintalo.
Aukion laidoilla on myös useita kahviloita ja ravintoloita.
Näillä helteillä kuplavesi teki kauppansa.

Vuonna 1272 rakennettu Pyhän Pietarin kirkko on yksi Piranin vanhimmista kirkoista.
Sen kerrotaan perustetun Giovanni de Vitaliksen lesken Bonan perinnöstä.
Kirkko sijaitsi keskiaikaisten muurien ulkopuolella vanhan sataman lähellä jo ennen venetsialaisen kaupunginpalatsin rakentamista.
Kirkko restauroitiin vuonna 1818.
Sisäänkäynnin yläpuolella on Antonio Bosen kivinen reliefi, joka esittää Jeesusta ojentamassa avaimia Pyhälle Pietarille. Sisätiloissa on harvinainen 1800-luvun lopulta peräisin oleva seinämaalaus.
Kirkko on yleensä avoinna päiväsaikaan vierailijoille, vaikka tarkat päivittäiset aukiolo- ja sulkemisajat voivat vaihdella.

Piranin muureissa on useita huomattavia portteja, joita on kunnostettu 700-luvulta lähtien.
Muurit rakennettiin suojaksi ottomaanien hyökkäyksiä vastaan.
Muurit ovat muuttuneet ajan myötä kaupungin laajentumisen vuoksi.
Vaikka muurin jotkin alueet ovat rapistuneet, suuri osa alkuperäisestä rakenteesta ovat edelleen ehjiä. Muurin päällä pääsee kävelemään.
Mäki muureille on tosin jyrkkä, mutta ylhäällä odottaa mainiot näkymät kaupunkiin ja merelle. Sisäänpääsy Piranin kaupunginmuureille maksaa 3 €.

Piranissa sijaitseva Assisilaisen Fransiskaaniluostari Cerkev sv. Frančiška Asiškega on yksi Slovenian rannikon merkittävimmistä kulttuurillisista ja hengellisistä maamerkeistä.
Se sijaitsee lähellä historiallista keskustaa.
Ennen vuotta 1301 perustettu luostari rakennettiin alun perin goottilaiseen tyyliin ja sitä kunnostettiin ja laajennettiin 1600- ja 1700-luvuilla.
Luostarin lisäksi kompleksiin kuuluu kirkko ja kirjasto, jossa säilytetään 1400-luvun musiikkiteoksia.
Luostari tunnetaan erinomaisesta akustiikastaan ja sitä käytetään klassisen musiikin konserttien pitopaikkana.
Kaupungin kuuluisa viulisti Tartini sai luostarissa varhaisen musiikillisen koulutuksensa. Paikassa säilytetään arvokasta taideperintöä, erityisesti venetsialaisia maalauksia. Paikka on avoinna päivittäin klo 9–12 ja 15–19.

Piranin sukellusmuseo Muzej podvodnih dejavnosti on pieni mutta kiehtova museo, joka tarjoaa erinomaisen näkymän sukelluksen historiaan Välimerellä.
Se esittelee vanhoja syväsukellusasuja, kypäriä ja sukellusveneiden miehistöjen univormuja.
Museo on varsin kiinnostava sukellusharrastajille.
Museo on kesäsesonkina avoinna klo 9-22 ja sisäänpääsymaksu on 4,5 €.

Sergej Mašeran merimuseo sijaitsee Piranin historiallisessa keskustassa olevassa elegantissa 1800-luvun puolivälissä rakennetussa Gabrielli palatsissa.
Museo tarjoaa kattavan näkemyksen Slovenian laivaston historiaan, Välimeren tutkimiseen, purjehdintaperinteisiin, kalastustapoihin ja suolan valmistukseen.
Merimuseon edessä olevassa satama-altaassa on ankkuroituna museoalus, purjelaiva Galeb, jonka kuuluisat balettitanssijat Pia ja Pino Mlakar lahjoittivat museolle.
Museo on kesäsesonkina avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 9 – 12 ja 17 – 21.
Sisäänpääsymaksu museoon on 5 €.

Muzej školjk eli simpukkamuseo on pieni mutta kiehtova museo, jossa on esillä yli 4 000 lajia simpukoita, etanoita, katkarapuja, meritähtiä ja merisiilejä kaikista maailman meristä ja mantereilta sekä monista luolista, järvistä ja joista.
Museossa on myös esillä aitoja helmiä.
Museo on avoinna klo 10 – 18 ja sisäänpääsymaksu museoon on 5 €. Pieneksi kaupungiksi Piranissa on yllättävän paljon hyviä museoita.
Piranissa on myös oma pieni akvaario, joka esittelee paikallista meren elämää. Tuo skipattiin.

Iltapäivästä palasimme takaisin Koperiin.
Paikka on selkeästi suosittu vierailukohde ja autojonot kaupunkiin oli valtavat.
Onneksi me olimme matkalla toiseen suuntaan.
Illasta sitten alkoikin taas matkatavaroiden pakkaus.

Aamusta oli aika liikkua junalla kohti Itävallan rajaa.
Juna lähti aikaisin aamulla kohti Ljubljanaa, jossa meillä oli junan vaihto.
Onneksi juna oli aikataulussa, sillä turhan pitkää vaihtoaikaa ei Mariborgiin menevään junaan ollut.
Vielä olisi yksi kaupunki taklattavana Slovenian puolella, ennen kuin tämäkin matkakierros tulee päätepisteeseen Slovenian osalta.





No Comments