Uppsala
Tukholmaa oli kierretty kolme päivää ja oli aika siirtyä tutustumaan seuraavaan kaupunkiin.
Kipitimme taas hotelimme vieressä olevalle T-Centraalin juna-asemalle.
Tukholman keskusasema on oikein viihtyisä, mutta myös vilkas, joten tavaroista kannattaa pitää huoli.
Juna-asemalta pääsee näppärästi siirtymään metroon sekä ratikoihin ja kaupunkibusseihin.
Hyppäsimme aamunaikaisessa junaan, joka puksutti tunnissa meidät Uppsalaan. Modernit junat kulkivat 160—200 km/h, joten matka taittui sukkelaan. Hintaa edestakaiselle tunnin kestävälle junamatkalle Tukholmasta tuli alle 300 SEK kahdelta henkilöltä. Ei ollenkaan paha hinta.
Tukholmasta pohjoiseen sijaitseva Uppsala on helposti saavutettavissa.
Jos Ruotsiin tulee Naantalista Kapellskäriin, kannattaa lähellä olevaan Uppsalaan poiketa.
Uppsala, suomalaisittain Upsala on yksi Ruotsin vanhimmista ja tunnetuimmista kaupungeista, joka omaa kiinnostavan historian ja pitää sisällään monia mielenkiintoisia nähtävyyksiä.
Ruotsin neljänneksi suurin kaupunki on paitsi tärkeä kulttuurin ja taiteen keskus, tunnetaan se myös yhtenä maailman vanhimpana yliopistokaupunkina.
Uppsala on kasvanut viime vuosina hurjasti ja sen asukasluku on yli 170 000 asukasta.
Opiskelijat kasvattavat kaupungin lukukausiväestöä ja antavat sille nuorekkaan ja kansainvälisen tunnelman.
Uppsalan kaupungin kiertää hyvin yhdessä päivässä.
Kaupungin nähtävyydet ovat kävelyetäisyydellä, joten jalkapatikalla pärjää hyvin. Jos haluaa vierailla hieman kauempana olevissa kohteissa, pääsee niihin kätevästi paikallisbussilla.
Vuoden 1702 toukokuussa lähes koko kaupungin ydinkeskusta tuhoutui tulipalossa.
Myös Uppsalan tuomiokirkko vaurioitui merkittävästi.
Lisäksi 1960-1970-luvuilla monia historiallisesti ja kulttuurillisesti merkittäviä rakennuksia tuhoutui uudisrakentamisen vuoksi, joka lienee ollut buumi ympäri Eurooppaa tuona aikana. Uppsalan keskustassa voikin nähdä monenlaista rakennustyyliä sekaisin.
Uppsala kuuluu Ruotsin vanhimpiin kaupunkeihin.
Se on kuitenkin nuorempi kuin siitä pohjoiseen sijaitseva Vanha Uppsala eli Gamla Uppsala.
Nykyinen Uppsala tunnettiin 1200-luvulle saakka nimellä Östra Aros.
Legendan mukaan viikinkiaikana joka yhdeksäs vuosi ihmiset kaikkialta Skandinaviasta kerääntyivät Uppsalan temppeliin uhraamaan pohjoismaisille jumalille.
Vanha Uppsala sijaitsee lähellä nykyistä Uppsalan kaupunkia ja sinne pääsee busseilla 2, 110 ja 115.
Edestakaisen lipun hinta on 39 SEK ja lippu on voimassa 75 minuuttia.
Bussit lähtevät kätevästi juna-aseman edestä.
Vanhan Uppsalan alue on kuuluisa muinaisista kuningaskummuistaan ja arkeologisista jäännöksistään, jotka kertovat tarinaa alueen rikkaasta menneisyydestä.
Alueen tunnetuimmat maamerkit, kolme arvoituksellista hautakumpua ovat peräisin arviolta 500-luvulta.
Rautakaudella Uppsalan kukkuloiden ympärillä oli rikas ja hyvin kehittynyt yhteisö, jossa sijaitsi kuninkaallinen tila.
Alueen uskotaan toimineen paikkana rituaaleille ja uhrauksille, joissa palveltiin pohjoismaista mytologiaa ja sen jumalia, kuten Odinia, Toria ja Freyta. Tarinoiden mukaan kummut saattavatkin olla muinaisten Ruotsin kuninkaiden viimeinen leposija.
Gamla Uppsala oli merkittävä uskonnollinen keskus ennen kristinuskon saapumista Pohjoismaihin. Kun kristinusko saapui Ruotsiin, Vanha Uppsala sai uuden roolin.
1000-luvulla alueelle rakennettiin kirkko, joka toimi piispan istuimena ennen kuin se siirtyi nykyiseen Uppsalaan.
Uppsalan tuomiokirkko rakennettiin vuosina 1270–1435, joten jokunen vuosihan tuohon rakentamiseen meni.
Tuomiokirkon myötä Uppsalan kaupungista muodostui vahva kristillinen keskus.
Vuonna 1593 kaupungissa pidettiin niin kutsuttu Uppsalan kokous, jossa hyväksyttiin Augsburgin tunnustus. Kokous oli tärkeä osa Ruotsin valtakunnan uskonpuhdistusta, sillä sen myötä luterilaisuudesta tuli valtionuskonto.
Uppsalan tuomiokirkko on erottuva maamerkki, joka kertoo kaupungin ja koko maan kirkollisesta ja historiallisesta perinnöstä.
Upea goottilainen mestariteos on sekä Ruotsin, että Pohjoismaiden suurin keskiaikainen kirkko.
Kirkon kaksi tornia kohoavat yli 118 metrin korkeuteen, mikä tekee siitä kaupungin näkyvän maamerkin ja symbolin.
Tuomiokirkko on ollut todistajana monille historiallisille tapahtumille.
Se on ollut monien Ruotsin kuninkaiden kruunauspaikka ja se on myös viimeinen leposija useille kuuluisille henkilöille.
Kirkon sisältä löytyvät mm. Kustaa Vaasan sekä Carl von Linnén viimeiset leposijat.
Tuomiokirkon nähtävyyksiin kuuluu lisäksi arkku, jossa on Ruotsin kansallispyhimyksen Erik Pyhän pyhäinjäännöksiä. Itse kirkko on avoinna päivittäin klo 8–18 ja sinne on vapaa sisäänpääsy.
Myös pohjoistornin aarrekammiossa on paljon nähtävää.
Torniin pääsee hissillä ja mukaan saa taskulampun, sillä osaa aarteista suojellaan valolta ja valaistus on siksi melko hämärä.
Kirkkomuseon keskiaikaisten kirkkotekstiilien kokoelma on Euroopan hienoimpia.
Piispanvaatteiden ja maljojen lisäksi esillä on vanhoja kullasta ja hopeasta valmistettuja esineitä, joita on käytetty myös tuomiokirkon jumalanpalveluksissa.
Lisäksi museossa on esillä kuningatar Margaretan kultainen puku, joka on maailman ainoana säilynyt keskiaikainen juhlamekko.
Sturen murhiin liittyvät vaatteet ovat myös ainoat täydelliset miesten muotiasut, jotka ovat jääneet renessanssista.
Kirkkomuseon aarteita pääsee ihailemaan maanantaista lauantaihin klo 10-16 ja sunnuntaina kirkonmenojen jälkeen klo 12.30. Sisäänpääsymaksu on 60 SEK.
Aivan Tuomikirkon vieressä on Pyhän kolminaisuuden kirkko eli Helga Trefaldighets Kyrka, joka vihittiin käyttöön vuonna 1302.
Kirkon sisustaa uusittiin 1900-luvun alussa, jolloin sinne tehtiin mittavia kunnostustöitä.
Kirkko houkuttelee kävijöitä, sillä sen keskiajalta peräisin olevat Albertus Pictorin maalaamat seinämaalaukset ovat näkemisen arvoisia. Kirkko on avoinna päivittäin klo 9-17.
Kirkkovierailujen jälkeen piti pysähtyä Tuomiokirkon pihalla olevaan kahvilaan perinteisille kirkkokahveille.
Upplandin alueella on suuri määrä riimukiviä, joista osan voi nähdä Uppsalassa.
Riimut ovat muinaisia pohjoismaalaisten käyttämiä merkkejä, ja riimukivet olivat tärkeitä viikinkiajalla.
800-luvun lopulla ja koko 1000-luvun ajan Ruotsissa pystytettiin perheenjäsenen kuoltua muistokiviä, joissa oli riimukirjoitus.
Tosiasia kuitenkin on, että riimukirjoitus on vielä tuotakin vanhempaa perua.
Mainio paikka tutustua riimukiviin on Uppsalan tuomiokirkon sivussa olevalla nurmialueella, jossa on nähtävänä useita riimukiviä.
Uppsala Slot eli Uppsalan linna on merkittävä historiallinen rakennus ja maamerkki Uppsalassa.
Linna kohoaa ylväästi Uppsalan kaupungin yllä ja on ollut keskeinen osa kaupungin historiaa ja maisemaa jo vuosisatojen ajan.
Rakennustyöt alkoivat 1500-luvun alussa kuningas Kustaa Vaasan toimeksiannosta.
Uppsalan linna nousi pitkäksi aikaa keskeiseen rooliin sekä Uppsalan että Ruotsin historiassa, sillä siellä tapahtui monia tärkeitä historiallisia tapahtumia, kuten Sturen murhat vuonna 1567 ja Kustaa II Adolfin päätös Ruotsin osallistumisesta 30-vuotiseen sotaan.
Lisäksi palatsin valtiosalissa Schering Rosenhane luki kuningatar Kristinan ilmoituksen kruunusta luopumisestaan 6.6.1654. Voi siis sanoa, että linna on nähnyt monia historiallisia tapahtumia.
Linna vaurioitui pahoin suuressa tulipalossa vuonna 1702 ja jäi sen jälkeen suurelta osin raunioiksi.
Jälleenrakentaminen kesti pitkään, eikä sitä nopeuttanut se, että Uppsalan linnan jäänteitä käytettiin Tukholman suuren linnarakennuksen louhoksena.
Linnan julkisivut kunnostettiin vasta 2000-luvun alussa. Linnan sisätiloissa on monia huoneita, joissa on upeita freskoja, holvikaaria ja historiallisia yksityiskohtia. Itse linnan ja sen museo on avoinna sesonkiaikaan päivittäin klo 11 – 17 ja sisäänpääsymaksu museoon maksaa 120 SEK.
Linnan pihalla olevalta näköalatasanteelta avautuvat mainiot näkymät yli kaupungin.
Adrenaalipiikin tarvitseville on mahdollisuus tehdä kävelykierros linnan katolla.
Ihan halvasta huvista ei ole kysymys, sillä osallistuminen kattokävelyyn maksaa 695 SEK.
Jännityksen ja huisien maisemien lisäksi kaupanpäälle saa vielä 300 rappusen rapputreenin.
Nykyään Uppsalan linna toimii paitsi historiallisena nähtävyytenä, myös kulttuurisena keskuksena.
Linnassa sijaitsee Uppsalan taidemuseo, joka esittelee sekä ruotsalaista että kansainvälistä taidetta.
Uppsalan taidemuseo ei ole pelkästään näyttelypaikka, vaan se toimii myös oppimiskeskuksena.
Tarjolla on moninaisia koulutusohjelmia ja työpajoja sekä lapsille että aikuisille.
Botaniska trädgården eli Uppsalan kasvitieteellinen puutarha on yksi Ruotsin vanhimmista ja arvostetuimmista kasvitieteellisistä puutarhoista.
Puutarha perustettiin vuonna 1655, ja se on osa Uppsalan yliopistoa.
Puutarha sijaitsee Upsalan linnan vieressä.
Uppsalan kasvitieteellinen puutarha on laajentunut vuosien varrella, ja nykyään siellä on yli 13 000 kasvilajia.
Puutarhan alueella on monia erikoisalueita, kuten perenna-alue ja kivikkopuutarha.
Lisäksi puutarhassa on useita kasvihuoneita, jotka esittelevät eri ilmastoalueiden kasvistoa, kuten trooppisia ja subtrooppisia kasveja. Puutarhassa on myös suosittu kahvila, josta sai kevyttä kesäruokaa.
Puutarha toimii sekä oppimisympäristönä että virkistysalueena. Se onkin suosittu vierailukohde niin paikallisille kuin turisteillekin, tarjoten mahdollisuuden ihailla ja oppia monista eri kasveista.
Opastettuja kierroksia ja erilaisia tapahtumia järjestetään säännöllisesti ympäri vuoden, niin puutarhassa, kuin siellä olevissa rakennuksissakin.
Vuonna 1477 Uppsalaan perustettiin Skandinavian ensimmäinen yliopisto, Uppsalan yliopisto.
1620-luvulla rakennettu ja kuningas Kustaa II Aadolfin mukaan nimetty, Gustavianum on Uppsalan yliopiston vanhin rakennus.
Aina 1800-luvulle asti palvellut Uppsalan yliopiston päärakennus sijaitsee aivan Uppsalan tuomiokirkon vieressä.
Rakennuksen arkkitehtoninen tyyli ja sen historiallinen merkitys tekevät siitä yhden Uppsalan kaupungin tärkeimmistä maamerkeistä.
Eräs Gustavianumin tunnetuimmista piirteistä on sen kupolissa sijaitseva Anatomiska teatern – Pohjoismaiden vanhin anatomiateatteri, jossa lääketieteen opiskelijat pääsivät seuraamaan ruumiinavauksia 1600-luvulla.
Paikka on yksi harvoista vielä jäljellä olevista 1600-luvun anatomiateattereista maailmassa. Jyrkkä auditorio toi pienen haasteen, kun piti kavuta sen puoleenväliin saadakseen edes jonkinlaisen kuvan leikkaussalista.
Nykyään Gustavianum toimii Uppsalan yliopiston museona ja esittelee monia eri näyttelyitä, jotka kertovat yliopiston ja laajemmin tieteen ja kulttuurin historiasta.
Museossa on useita pysyviä näyttelyitä, kuten esimerkiksi egyptiläisiä esineitä, antiikkisia kolikoita sekä kuuluisa monimutkainen 1600-luvun mekaaninen Augsburgin kabinetin aurinkokello.
Lisäksi museon kokoelmiin kuuluu kuuluisa Augsburgin taidekaappi.
Paikka on avoinna klo 12-17 muina päivin paitsi maanantaisin, jolloin se on suljettu.
Sisäänpääsymaksu museoon on 150 SEK.
Museossa järjestetään säännölliset opastetut kierrokset sekä ruotsiksi, että englanniksi. Ne kestävät noin 45 minuuttia ja ovat avoimia kaikille vierailijoille. Opastuskierros sisältyy sisäänpääsymaksuun, eikä sitä tarvitse varata etukäteen.
Uppsalan yliopiston kirjaston päärakennus Carolina Rediviva on yksi Pohjoismaiden suurimmista ja vanhimmista kirjastoista.
Kirjasto on tunnettu sekä vaikuttavasta arkkitehtuuristaan, että arvokkaista sekä laajoista kokoelmistaan.
Carolina Redivivassa säilytetään useita arvokkaita ja harvinaisia käsikirjoituksia, karttoja ja kirjoja.
Erityisen maininnan arvoinen on kuuluisa hopearaamattu – Silverbibeln eli Codex Argenteus, joka on yksi maailman vanhimmista ja arvokkaimmista gootinkielisistä käsikirjoituksista.
Kirja kuuluu UNESCOn maailmanperintö-luetteloon.
Hopeinen Raamattu kirjoitettiin käsin, kulta- ja hopeamusteella violetille pergamentille Italiassa 6. vuosisadan alussa.
Sen uskotaan alun perin kuuluneen Theodorik Suurelle, joka oli Länsi-Rooman valtakunnan keisari 500-luvulla.
Hopeainen Raamattu ei nimestään huolimatta ole täydellinen Raamattu, vaan se sisältää neljä evankeliumia Jeesuksen elämästä, kuolemasta ja ylösnousemuksesta.
Lisäksi kirjaston näyttelyhallissa esillä mm. Mozartin alkuperäisnuotteja. Paikka on avoinna ainoastaan arkipäivinä.
Lennakatten, virallisesti kutsuttuna Upsala-Lenna Jernväg on suosittu museorautatie, joka kulkee Uppsalasta Lennaan.
Noin 33 kilometriä pitkä rautatie tarjoaa matkailijoille mahdollisuuden kokea historiallinen junamatka läpi ruotsalaisten maalaismaisemien.
Meitä se ei nyt houkutellut, koska se olisi vienyt melkoisesti aikaa ja maisemat matkalla ja alueella olivat kuin Suomalaiset maalaismaisemat, joten väliin jäi.
Aivan Uppsalan sydämessä sijaitseva 1655 perustettu Linnéträdgården on Pohjoismaiden vanhin yliopistopuutarha.
Se on yksi Uppsalan tärkeimmistä vierailukohteista.
Ruotsalainen kasvitieteilijä, lääkäri ja eläintieteilijä Carl von Linné otti sen hoitoonsa vuonna 1741.
Hänen aikanaan puutarhassa kasvoi yli 3 000 erilaista kasvilajia, mikä oli valtava määrä erilaisia kasveja 1700-luvulla.
Carl von Linné on erityisen tunnettu binaarisen nomenklatuurin sekä luokittelujärjestelmän luojana.
Lisäksi Linné oli erittäin vaikutusvaltainen opettaja ja kirjoittaja.
Hänen teoksensa, ovat olleet perustana monille myöhemmille luonnontieteellisille tutkimuksille.
Puutarhaan ja museoon pääsee tutustumaan 120 SEK maksavalla lipulla.
Avoinna paikka on päivittäin klo 11-17.
Uppsalan taidemuseossa esitetään kuvataidetta, joka koostuu muun muassa valokuvista, veistoksista, maalauksista, grafiikasta, installaatioista, äänestä, videoista ja performanssista. Tämä paikka ohitettiin tällä kertaa tyylikkäästi.
Kissoista viis, mutta Uppsala on Pekka Töpöhännän eli Pelle Svanslösin kotikaupunki.
Rakastetun ja lapsuuden satukirjoista tutun hännättömän kissan kuuluisuus on kyllä kaupungissa huomioitu ja hyödynnetty.
Pelle Svanslösparkenissa on lapsille hienot puitteet leikkiä.
Kesäisin myös Pekka ja Maija kissojen suuret hahmot vierailevat puistossa. Eivät sattuneet kohdalle, kun puiston ohi käveltiin.
Lisäksi kaupungissa järjestetään kesäisin opastettuja Pekka Töpöhäntä kaupunkikierroksia, mutta kierroksen voi tehdä myös itse matkailutoimistosta tai netistä saatavan kävelykartan mukaan.
Sen verran suosittuja opastetut kävelykierrokset ilmeisesti ovat, että paikka niihin kannattaa varata etukäteen.
Töpöhännän kotikaupunkiin voi myös tutustua pelaamalla netistä ladattavaa hauskaa mobiilipeliä, jossa Pekka Töpöhäntä ja hänen ystävänsä kokevat jatkuvasti uusia seikkailuja.
Läheltä kirjastoa ja Pekka Töpöhäntä leikkipuistoa löytyy myös Ruotsin ainoa kissoille tarkoitettu suojatie.
Kissasuojatie lienee myös ainoa laatuaan maailmassa?
Åsgrändillä on talo, jonka kellarin ikkunaan on tehty pieni näyttely, jossa voi kurkata millaiselta näyttivät Pekka Töpöhännän ja Maija Maitoparran kodit.
Eikä siinä vielä kaikki.
Påvel Snickares kujalle, jossa Töpöhäntä asui, on maalattu 15 metriä korkea moderni muraali sen kuuluisasta asukkaasta.
Kaiken kruunaa se, että Central konditorietissa voi nauttia klassiset ruotsalaiset prinsessaleivonnaiset, jotka on tehty Pekan ja Maijan muotoisiksi.
Kait sitä voi sitten sanoa, että yliopistokaupungin lisäksi Uppsala on Pekka Töpöhäntä kaupunki.
Kauniina päivänä Uppsalassa oli myös ihan kiva vaan haahuilla ja istua puistoissa.
Kun jalat oli kävelty kipeiksi, oli aika palata takaisin Tukholmaan, pakata laukut ja tsekata seuraavan päivän matkatiedot kohti Göteborgia.
No Comments