Siirry suoraan kohtaan Tukholman nähtävyydet
Se oli sitten naapurimaan Ruotsin vuoro olla kesän matkailukohteena. Ruotsissa vierailu on jäänyt melkoisen suppeaksi, pääasiassa Ruotsin pohjoiseen ja Tukholman alueelle. Onpa maa ajettu pari kertaa läpi matkalla Saksaan, kerran työmatka Jönköpingiin ja lasten kanssa Skaran kesähuvipuistoon. Tarkemmin siihen ei ole oikein tullut tutustuttua, korjataanpa asia nyt.
Nyt kun vielä Ruotsi saadaan plakkariin, on kaikki Pohjoismaat kunniakkaasti kierretty.
Ajatuksissa oli mennä päivälaivalla Turusta yli ja ihailla sekä Turun saaristoa, että sitten Tukholman saaristoa, jonka osa 24 000 saaresta avautuu upeasti laivalla matkustaville.
Ajatuksesta sitten luovuttiin, kun Helsinki-Turku junarata oli osin korjauksen alla ja osa matkasta olisi pitänyt vaihtaa bussiin. Myös aikataulut aamun aikaisessa kohti Turkua eivät oikein napanneet, miksi laiva vaihtui lentokoneeseen.
Ruotsin kiertämiseen oli varattu reilu pari viikkoa ja siihenhän sitten mahtuikin vaikka ja mitä. Palasimme myös kunnon junailijoiksi ja hylkäsimme autoilun melkein kokonaan.
Pala Ruotsin historiaa
Täti historiaintoilija aloittaa taas, skippaa suoraan matkakeromukseen, jos tämä ei kiinnosta.
Ensimmäiset ihmiset saapuivat Ruotsiin vuonna 8000 eKr. Viikinkiaikana ruotsalaiset viikingit eli varjagit purjehtivat Itä-Eurooppaan ja aina Bysanttiin saakka. Tämä aika loi pohjan Ruotsin valtion synnylle.
Vaikka Ruotsista tuli kuningaskunta jo 800-luvulla, oli kuninkaalla kuitenkin vain vähän valtaa. Kun kuningas kuoli, hänen vanhin poikansa ei välttämättä perinyt valtaistuinta, vaan se saattoi mennä nuoremmalle pojalle tai jopa kuolleen kuninkaan veljelle. Myös taistelut vallasta olivat verisiä.
1100-luvulla kristinusko vakiintui Ruotsiin ja kuninkaan valta kasvoi.
Ruotsi liittoutui ajoittain muiden Pohjoismaiden kanssa, minkä seurauksena 1397 syntyi Kalmarin unioni, jossa Ruotsi, Tanska ja Norja yhdistettiin saman hallitsijan Tanskan kuningatar Margretan I alaisuuteen.
Kun Kustaa Vaasa nousi kuninkaaksi vuonna 1523, irrotti hän Ruotsin Kalmarin unionista sekä Lyypekin hallitsemasta hansaliitosta ja Paavin johtamasta katolisesta kirkosta.
Samalla myös Suomi, josta käytettiin nimitystä Itämaa, nimettiin Ruotsin alueeksi.
Kustaa Vaasa halusi saada osansa hansakaupasta ja siksi hän perusti Helsingforsin eli Helsingin kilpailijaksi Tallinnan kaupalle.
Ruotsissa alkoi keskushallinnon rakentaminen ja luterilaisen uskon omaksuminen.
Vaasa dynastia toi mukanaan myös yksinkertaistetun ja oikeudenmukaisemman verojärjestelmän maanviljelijöille. Kustaa Vaasa halusi, että jatkossa kruunu periytyisi Vaasa suvussa ja niinpä hän laati määräyksen, jolla periytyvä kruunu toteutettiin.
Kustaa Vaasa ja hänen poikansa liittyvät monella tapaa myös Suomen historiaan. Vaasa oli kiinnostunut Ahvenanmaasta ja hän viettikin muutaman kuukauden Kastelholman linnassa. Juhanasta tuli Suomen herttua ja hän asui Turun linnassa.
Koulun oppitunnilta mieleen oli jäänyt myös Kustaa Vaasan poikien keskinäinen taistelu kruunusta. Kuninkaaksi tultuaan Erik XIV vangitsi veljensä Juhanan ja tämän vaimon. Juhanan vapauduttua, hän kaappasi oitis vallan Eerikiltä, joka puolestaan sai nyt virua lyhyen aikaa vankeudessa Kastelholman linnassa Ahvenanmaalla, ennen kuin hänet vietiin vangiksi Turun linnaan ja sitten Ruotsin maalle.
1600-luvulla Ruotsista kasvoi sotilaallinen suurvalta, joka hallitsi laajoja alueita Itämeren ympärillä.
Ensimmäisen naisena Ruotsia hallinneen kuningatar Kristinan jälkeen Ruotsista tuli perinnöllinen monarkia.
Kuningatar Kristiina luopui kruunusta vuonna 1654, kääntyi katolilaisuuteen ja asettui Roomaan, minne hänet myös haudattiin.
Tärkeitä hallitsijoita olivat Kustaa II Aadolf ja Kaarle XII. Ruotsin suurvalta-asema päättyi tappioon 1700–1721 soditun suuren Pohjan sodan jälkeen.
Maidemme historiat kulkivat jonkin matkaa tiiviisti toisiinsa sidottuina, kunnes vuonna 1809 Ruotsi menetti Suomen Venäjälle ja hyväksyi uuden perustuslain.
Ruotsikin siirtyi kohti parlamentaarista hallintoa.
1800-luvulla alkoi Ruotsissa Bernadottien aika ja teollistuminen kohti hyvinvointivaltiota ja Kansan kotia.
Tukholma
Saavuimme Arlandan lentokentälle, josta otimme Arlanda Express junan Tukholman keskustan juna-asemalle. Automaatista junaliput kouraan ja kohti Tukholmaa.
Hintaa yhdensuuntaiselle junamatkalle kahdelta tuli 460 SEK.
Tukholma ei valitettavasti ole kovinkaan halpa kaupunki, ei myöskään Ruotsi maana, vaikkakin kruunun kurssi oli meille juuri nyt suotuisa.
Tukholmassa kannattaa todella harkita Go Stockholm passin hankkimista, jonka avulla voi säästää sisäänpääsymaksuissa melkoisen summan. Lisäksi passilla pääsee monien lähiympäristöjen nähtävyyksille. Hankimme kolmen päivän passit ja säästöä todellakin syntyi, kun kolusimme läpi Tukholman parhaat nähtävyydet.
Vaikka Ruotsi kuuluukin EUhun on siellä edelleen käytössä oma valuutta Ruotsin kruunu. Taas piti kaivella laatikon pohjia, josko sieltä löytyisi aiemmin käyttämättä jääneitä kruunuja.
Tukholma on saaristokaupunki, joka on rakennettu 14 saarelle.
Saaria yhdistää 56 siltaa.
Helpoin vaihtoehto tutustua saariin ja merelliseen kaupunkimaisemaan on osallistua saaristoristeilylle tai Hop on Hop off veneen kyytiin, joka kulkee Tukholman kauneimpien siltojen ja kanavien kautta saarien ympäri. Erinomainen vaihtoehto kauniilla kesäsäällä.
Ruotsin pääkaupunkia Tukholmaa on kierretty useammankin kerran ja osa näistä kuvista on aiemmilta vierailukerroilta. Nyt kuitenkin tärkeää osaa vierailussa esitti Dronningholmin – ja Gripsholmin linnat.
Olimme majoittuneet lähelle juna-asemaa, josta sitten singahdimme läheisiin kaupunkeihin ja nähtävyyksille.
Tukholman keskusasema on moderni ja vilkas asema, jossa on erinomaiset palvelut.
Asemalta pääsee näppärästi niin metroon kuin Arlanda Expresseninkin kyytiin.
Pitihän se käydä Icebar Stockolmissa, joka oli aivan hotelimme vieressä.
Kylmä ilma ei tuntunut missään melko sateisen ja kylmän kesänalun jälkeen.
Ei kun viitta harteille sekä hanskat käteen ja kiertämään Tornionjoen jäästä tehtyä jääbaaria.
Upeita olivat tämänkin jääbaarin jääveistokset, vaikka eivät läheskään niin hienoja, kuin Islannissa tai koto Suomen Lapissa.
Lopuksi vielä jäälasista nautittu juoma ja sitten ulos ja baanalle.
Jos Go Stockholm kaupunkilippua ei olisi ollut, olisi tuo huvi maksanut 280 SEK.
Paikka on avoinna aamupäivästä iltamyöhään.
Kaikenmoisia hytisijöitä paikassa riitti, ihan nauratti miten jää ja kylmä sai monet todella innostumaan. Tervetuloa pakkastalveen.
Tukholman nähtävyyksiä ei kierrä päivässä, ei edes kahdessa.
Jos kuitenkin haluaa maksimoida ajankäytön, tehokkain tapa liikkua nähtävyyksien välillä on pyöräillä.
Tukholmassa on erityisen hyvät pyöräilytiet kaupungin keskustassa ja sen lähialueilla.
Pyöräily onkin lisääntynyt Tukholmassa sitten viimeisen käynnin jälkeen. Myös skootti on suosittu kulkuväline, jolla vinhaa vauhtia viiletti yksi, jos sun toinen, myös pukumiehet.
Julkisen liikenteen verkosto on laaja ja toimiva. Kaupungissa pääsee liikkumaan kätevästi metrolla, busseilla, raitiovaunuilla sekä lautoilla. Tukholman keskusta-alueella ja tärkeimmillä turistialueilla liikkuu hyvin myös kävellen.
Tukholmassa on mahdollisuus osallistua erilaisille maksullisille ja ilmaisille opastetuille turistikierroksille.
Lisäksi Tukholmassa voi illan pimettyä osallistua lyhdyllä tietä valaisevan oppaan johdatuksella paikkoihin, joista eivät monet tukholmalaisetkaan tiedä mitään.
Tosin kesällä ilta ei juuri pimennyt, joten tunnelma ei ihan vastaa hämärän luomaa lisäefektiä.
Opas kertoo murhista, ratkaisemattomista rikoksista, paranormaaleista ilmiöistä, pelottavista huhuista ja muusta vertahyytävästä näillä ympäri vuoden järjestettävillä kierroksilla.
Unohtaa ei tietenkään pidä Hop on Hop off bussia, jonka kyydissä saa nopeasti kuvan kaupungin nähtävyyksistä ja tarjonnasta. Kaikenlaisia turisteille tarjottavia kiertoajeluita oli myös Tukholmassa tarjolla.
Ensimmäiseksi suuntasimme Tukholman Vanhaan kaupunkiin eli Gamla Staniin, jonka keskiaikainen kaupunginosa perustettiin vuonna 1252.
Perustamisaikoinaan Gamla Stan oli yksi keskiajan suurimmista kaupungeista ja sillä oli tärkeä rooli myös Ruotsin suurvalta-aikana.
Pienellä saarella sijaitseva Vanha kaupunki on Tukholman vanhin osa ja yksi Ruotsin sekä Tukholman tunnetuimmista ja suosituimmista nähtävyyksiltä.
Kapeat kadut, värikkäät talot ja tunnelmalliset pikkuputiikit sekä kahvilat tekevät siitä mainion paikan vierailla.
Jos jossain, niin periperinteinen ruotsalainen Fika eli kahvitauko leivoksen kera on hyvä viettää juuri Vanhassa kaupungissa.
Fika vaihtui tässä kohtaa lasiin viiniä.
Suun saa makeaksi myös ihanilla sokerikarkeilla, joiden valmistusta pääsee seuraamaan.
Vanha kaupunki sijaitsee keskustan vieressä, miksi sinne on helppo piipahtaa vaikkapa Tukholman shoppailupäivän yhteydessä.
Vanhassa kaupungissa sijaitsevat myös Tukholman tärkeät nähtävyydet, kuten Kuninkaanlinna, Nobel museo, Riddarholmskyrkan ja Storkyrkan sekä Ritarihuone, jotka vetävät magneetin lailla turisteja tutustumaan niihin.
Kuninkaanlinna rakennettiin 1700-luvulla poroksi palaneen The Kronor linnan paikalle.
Komea linna herätti huomiota Euroopassa ja se onkin pysynyt barokkityylin merkkirakennuksena.
Linnan 608 huonetta tekee siitä yhden Euroopan suurimmista ja elävimmistä linnoista.
Linna toimii kuningasparin ja kuninkaallisen hovin työpaikkana ja suuri osa monarkian edustustilaisuuksista järjestetään linnassa.
Lisäksi suuri osa linnasta on avoinna yleisölle vuoden ympäri.
Kuninkaallisiin huoneistoihin ja palatsin 200 SEK maksavaan lippuun sisältyvät pääsy myös aarrekammioon, Ritarikunnan huoneistoon sekä Tre Kronor museoon. 250 SEK maksavalla yhdistelmälipulla pääsee myös Riddarsholmin kirkkoon.
Kuninkaalliset huoneistot suljetaan kokonaan tai osittain valtiovierailujen ja muiden edustilaisuuksien ajaksi, jolloin ne toimivat vastaanotto- ja juhlatiloina virallisissa tilaisuuksissa.
Vierailuaikataulu kannattaakin varmistaa netistä etukäteen.
Ruotsin kuninkaanlinnan huoneistot ovat samanlaisia, kuin muidenkin saman ajan linnojen huoneistot. Taattua loistoa ja kimallusta.
Valtiosalia käytettiin aina vuoteen 1974 asti parlamentin avajaispaikkana, jonka kuningas avasi virallisessa seremoniassa.
Nykyään eduskunnan avajaiset vietetään eduskuntatalossa.
Valtiosalia käytetään edelleen muissa virallisissa seremonioissa.
Ritarikuntien huoneistoissa on ritarikuntiin liittyvä näyttely, jossa on esillä upeita kunniamerkkejä ja asuja.
Aiemmin huoneet toimivat valtakunnan neuvoston kokoontumistilana.
Dramaattinen käänne tapahtui elokuussa 1772, kun kuningas Kustaa III esti neuvoston jäseniä poistumasta tiloista suorittamalla vallankaappauksen.
Sitten Kustaa III otti käyttöön uuden oikeuslaitoksen sekä korkeimman oikeuden, joka hoiti jatkossa vallankaapatun neuvoston lainkäyttötehtävät. Korkeimman oikeuden toimistot sijaitsivat paikassa aina vuoteen 1949 asti.
Kuninkaanlinnan kellarissa olevassa museossa on esillä monarkian tärkeimpiä symboleja.
Regaliat ovat symbolisia esineitä, jotka arkkipiispa lahjoittaa kuninkaalle tai kuningattarelle kruunajaispäivänä.
Vanhimmat säilyneet esineet tässä aarrekammiossa ovat kaksi Kustaa Vaasalle kuuluvaa valtionmiekkaa sekä Erik XIV:lle kuulunut Kruunu. Myös useita Prinssien ja Prinsessan Kruunuja on esillä.
Kolmen Kruunun eli Tre Kronor museo on Tukholman alkuperäiselle Tre Kronorin linnalle omistettu museo. Museossa on alkuperäisen linnan tulipalosta pelastettuja esineitä sekä malleja, jotka kuvaavat linnan kehitystä puolustuslinnoituksesta nykypäivän renessanssipalatsiksi.
Lisäksi palatsissa voi kesäkuukausina vierailla Kustaa III:n antiikkimuseossa ja linnan kirkossa.
Linnan kirkossa toimii aktiivinen kuninkaallinen seurakunta, jonka jäseniä ovat kuninkaallisen hovin työntekijät ja heidän perheensä.
Kirkko on käytössä joka sunnuntai, jolloin siellä pidetään messu.
Hienot ovat puitteet sunnuntaimessun kävijöille.
Linnan takaa mäessä löytyy pieni ovi, joka vie erilliseen Livrustkammaren museoon. Ruotsin vanhin museo perustettiin jo Kustaa II Vaasan aikoihin. Alun perin paikka oli ruotsalaisten kuninkaiden asevarasto. Nykyään museosta löytyy mm. vaatteita ja asuja, aseita, vanhoja vaunuja ja Kustaa II Adolfin täytetty Streiff hevonen.
Vaunukellarin vanhin säilytetty vaunu on vuodelta 1696 ja se tehtiin Kaarle XI:lle.
Vaunun osat rakennettiin Ranskassa ja tuotiin Ruotsiin, jossa se sitten koottiin.
Moni kuningatar on viety kruunajaisiinsa näissä vaunuissa.
Sisäänpääsy on 180 SEK ja paikka on avoinna kesäaikaan kaikkina päivinä. Muina vuodenaikoina se on suljettu maanantaisin ja aukioloajat vaihtelevat kuukauden ja päivän mukaan.
Tukholman kuninkaanlinnan kummituksista on monia tarinoita.
Kertomusten mukaan yksi kummituksista on Grå Gubben eli Harmaa ukko, joka asuu vanhan Tre Kronor linnan kellarin raunioissa.
Hänen katsotaan olevan eräänlainen suojelushenki, joka vartioi linnaa ja näkee tulevaisuuteen.
Joidenkin mielestä haamu on itse Birger Jaarli, joka on vartiossa.
Linnan tunnetuin kummitus on Valkea rouva, jonka haamu tuntuu kulkevan aika monessa muissakin Euroopan linnoissa.
Legendan mukaan Valkean rouvan ilmestyminen enteilee kuningasperheen jäsenen kuolemaa.
Joitakin kuolemantapauksia kuningasperheessä onkin sattunut Valkean rouvan näyttäytymisen yhteydessä.
Maaliskuussa 1871 prinsessa Eugénie näki pahamaineisen aaveen linnassa, ja kolme päivää myöhemmin kuningatar Lovisa menehtyi. Vuonna 1907 Valkea rouva näyttäytyi jälleen, ja hetki sen jälkeen Oskar II kuoli. Viimeksi hänet on nähty vuonna 1920, kun kruununprinsessa Margareta makasi kuolinvuoteellaan. Valkean rouvan sanotaan olevan pitkä ja käyttävän silkkileninkiä, jonka helman kahina kuuluu hänen lähestyessään.
Tukholman kuninkaanlinnan pihalla pääsee seuraamaan vahdinvaihtoa, joka vetää joka päivä paljon katsojia puoleensa.
Vahdinvaihto tapahtuu arkisin klo 12.15 ja sunnuntaisin klo 13.15.
Kaukana oli tämän vahdinvaihdon prameus muiden kuningashuoneiden vastaavista.
Vuonna 1279 rakennettu Tukholman katedraali eli Storkyrkan on keskiaikainen katedraali, joka on Tukholman vanhin kirkko.
Entinen katedraali, nykyinen tuomiokirkko sijaitsee aivan Kuninkaanlinnan vieressä ja se on myös tärkeä sekä suosittu vierailukohde Tukholmassa.
Kirkko on omistettu Pyhälle Nikolaukselle. Kirkossa on ainutlaatuisia esineitä, jotka ovat näkemisen arvoisia.
Kirkossa on järjestetty useita kuninkaallisia tapahtumia, mukaan lukien Oscar II:n kruunaus 1800-luvulla ja vuonna 2010 kruununprinsessa Victorian ja prinssi Danielin häät.
Kirkon suurin vetonaula on 1400-luvulta peräisin oleva, hiljattain entisöity Pyhän Yrjön ja lohikäärmeen patsas.
Uskonpuhdistuksen aikana silloinen katedraali tyhjennettiin pyhimysten kuvista, mutta Pyhä Yrjö sai jäädä, koska Kustaa Vaasa uskoi, että patsas symbolisoisi hänen rohkeuttaan taistelussa tanskalaisia vastaan.
Hauskana yksityiskohtana kirkossa on edelleen nähtävissä upea kustavilainen urkujulkisivu.
Kävi nimittäin niin, että Kustaa III halusi kruunaamiseensa vuonna 1772 kauniit uudet urut, mutta kun rahaa ei ollut, sijoitettiin kaunis urkujen julkisivu vanhojen urkujen eteen.
Kirkkoon on 120 SEK sisäänpääsymaksu, joka sisältää audio-opastuksen. Opastettuja kierroksia on saatavilla, mutta ne on varattava etukäteen. Tuomiokirkko on avoinna päivittäin klo 9.30-17.
Kuninkaallisessa ja tyylikkäässä 1600-luvun rakennuksessa sijaitsevassa Riddarhusetissa eli Ritaripalatsissa toimii järjestö, jonka tavoitteena on vaalia Ruotsin aatelisten historiaa ja perintöä.
Järjestön tavoitteena on myös tuoda esille Ruotsin aatelissukujen antamaa panosta yhteiskunnalle.
Aiemmin Ritaritalo oli eduskuntapäivien aikana aateliston kohtauspaikkana. Kun neljän säädyn eduskunta lakkautettiin vuonna 1866, jatkoi aatelisto kokoontumisiaan siellä, tosin ilman poliittista merkitystä ja valtaa. Palatsissa on esillä 2320 vaakunaa, joista elossa olevia aatelisperheitä on enään 656.
Paljon noita af- ja von- sukuisia silti Ruotsissa on edelleen.
Jokaisen perheen oli maksettava oma vaakunansa.
Vaakunat on järjestetty arvon ja numerojärjestyksen mukaan siten, että vanhimmilla perheillä on pienin numero.
Rakennuksessa voi vierailla pientä pääsymaksua vastaan tai varata opastetun kierroksen. Paikka on avoinna arkipäivisin vain tunnin ajan klo 11-12, mutta kesäaikana hieman pidempään klo 10-13 välisen ajan. Pääsymaksu 60 SEK.
Vanhan kaupungin vieressä, Riddarholmin saarella sijaitsee Ruotsin kuninkaiden hautakirkko ja Tukholman ainoa säilynyt komea keskiaikainen luostarikirkko Riddarholmskykan.
Kirkkoon on haudattu 17 kuninkaallista perhettä vuodesta 1632 lähtien.
Vain katoliseksi kääntynyt kuningatar Kristiina on haudattu tuona ajanjaksona muualle.
Katoliseksi kääntynyt Kristiina haudattiin ensimmäisenä naisena Rooman Pietarinkirkkoon suurin juhlamenoin.
Riddarholmin kirkko ei ole enää seurakuntakäytössä, mutta on avoinna turistikäynneille kesäaikaan.
Kuninkaallinen hautakirkko on myös ritarikunnan kirkko ja vuodesta 1748 lähtien sen seinille on ripustettu Serafiritarikunnan ritarien vaakunoita.
Kirkon sanotaan olevan Tukholman vanhin rakennus. Vanhin kirkko on kuitenkin tuomiokirkko.
Kirkon torni on palanut useaan otteeseen ja se on rakennettu uudelleen vaihtelevalla tyylillä.
Kirkko on avoinna kesäaikaan klo 10-17 ja sisäänpääsymaksu on 65 SEK.
Kirkkoon on saatavilla myös opastettuja kierroksia, mutta niitä ei voi varata etukäteen.
Tukholman Vanhan kaupungin kapeista kujista Mårten Trotzigin kuja on ylivoimaisesti kapein.
Yhdessä paikassa se on vain 90 senttimetriä leveä. Kujan kapeimmassa kohdassa katuvalot melkein koskettavat vastakkaista seinää.
Kuja on nimetty Mårten Trotzigin mukaan, joka oli vaikutusvaltainen kauppias kaupungissa 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alussa.
Kapeisiin katuihin on törmätty aiemminkin maailmalla.
50 cm kapean Prahassa olevan Vinarna Čertovkan tai toiselta nimeltään Nejužší pražská ulička läpikulkeminen saa jäädä monelta haaveeksi.
Saksassa oleva 31 cm leveä Spreuerhofstraße on maailman kapein katu Guinnessin ennätyskirjan mukaan.
Toisena taitaa tulla Parliament Street Exeterissä Englannissa, joka on 64 cm leveä kapeimmasta kohdastaan.
Olemme nuo ja muutaman muunkin kapean kujan käyneet katsomassa ja kaikissa, kuten tässäkin haiskahtaa tietty aromi. Vaikuttaisinkin siltä, että moni kapea katu tai kuja toimii öisin julkisena pisuaarina ja graffitiseinänä.
Nobel museo on myös käymisen arvoinen paikka, kunhan ensin selvitti joukon aasialiastaustaisia turisteja, joiden selfie/ ryhmäkuvaus sessiot eivät oleet turhan nopeita.
Kun keksijä ja teollisuusmies Alfred Nobel kuoli, hänellä oli yhteensä 355 patenttia.
Nobel palkinnot olivat Nobelin testamentti saavutuksista fysiikan, kemian, fysiologian tai lääketieteen, kirjallisuuden ja rauhan alalla.
Hänellä oli selkeä näkemys luomastaan palkinnosta. Nobel määritteli testamentissaan palkinnon perusteet ja viisi palkintokategoriaa niille, jotka olivat suorittaneet suurimman hyödyn ihmiskunnalle.
Nobel ehdokkaiden valinta on pitkä prosessi ja palkittujen nimet julkistetaan syksyllä. Palkintoseremoniat pidetään 10. joulukuuta Tukholmassa ja Oslossa.
Miksiköhän tuo Oslo on päässyt mukaan geimeihin? Öljyraha vai sielunsympatia?
Palkinnonsaajalle annetaan mitali, diplomi ja vajaan miljoonan euron rahapalkinto.
Museota kiersi katossa kulkevassa kiskossa kaikkien Nobel palkinnon saaneiden kuvat.
Kiva tapa esittää merkkihenkilöt.
Museo on avoinna muina päivinä paitsi maanantaisin, mutta päivien aukioloajankohdat vaihtelevat ja ne kannattaakin tarkistaa etukäteen netistä. Sisäänpääsymaksu museoon on 150 SEK.
Kauniina päivänä kannattaa Vanhasta kaupungista tehdä lyhyt kävelyretki Södermalmin Fjällgatanille, josta aukeaa hieno näköala yli Tukholman.
Toinen vaihtoehto on käyttää Katarinahisseniä ja piipahtaa tasanteella olevassa ravintolassa.
Yksi mielenkiintoinen näköalapaikka sijaitsee Fåfänganilla, missä voi näköalojen ohella nauttia historiallisen kahvilan tarjottavista.
Avicii Arenan Sky View hissistä pääsee ihailemaan myös kaupunkia.
Entisen Globenin areenan seinää pitkin noin 130 metrin korkeuteen nousevat lasiset gondolihissit takaavat upeat maisemat ympäristöön.
Kondolikyyti kuului myös Go Stockhom kaupunkipassiin.
Kungsholmenilla sijaitseva näyttävä Tukholman kaupungintalo on yksi pääkaupungin tunnetuimpia maamerkkejä.
Vuonna 1923 valmistunut rakennus tunnetaan erityisesti paikkana, jossa järjestetään vuosittain Nobel illallinen ja sitä seuraavat tanssiaiset.
Sininen sali ja kultainen sali ovat näistä juhlallisuuksista tuttuja tiloja.
Sininen Sali oli suuri pettymys, mutta Kultainen Sali onneksi korvasi pettymyksen.
Paikkaan pääsee tutustumaan vain opastetuilla kierroksilla, joiden hinta on 150 SEK. Paikkavaraus kannattaa ehdottomasti tehdä ennakkoon.
Toukokuusta syyskuuhun saakka on myös mahdollista nousta kaupungintalon 106 metriä korkeaan torniin, jonka huipulla komeilee suuri Tre Kronor symboli.
Tre Kronor symbolin uskotaan tulleen siitä, kun Ruotsin ja Norjan kuningas Maunu Eerikinpoika, joka oli perinyt myös Skoonen Etelä-Ruotsista, valitsi kolme kruunua käytettäväksi vaakunassaan ja symboleissaan 1330-luvulla.
Hissillä pääsee tornin puoliväliin, jonka jälkeen kiipeäminen tornin huipulle koostuu pääasiassa 365 portaista ja kaltevista käytävistä.
100 SEK maksava tornilippu kannattaa myös varata etukäteen, sillä torniin päästetään vain rajoitettu määrä vierailijoita kerrallaan.
Joka viikonloppu pääsiäisestä kesän loppuun Hornstullin ranta-alueella on vintage vaatteita ja -asuja sekä paikallisia käsitöitä myyvä kirpputori. Rannassa olisi ollut myös ruokakojuja, joissa myydään erilaista pikku purtavaa, jos sinne saakka olisimme ehtineet. No jäähän taas jotakin sellaista missä käydä seuraavalla kerralla.
Viking Linen terminaalin vieressä vanhassa rantatiilisestä tullilaitoksen rakennuksessa on valokuvataiteen museo Fotograiska.
Se osuu monien suomalaismatkailijoiden reitille, varsinkin jos tulee Tukholmaan Viking laivalla.
Fotografiska on arvostettu museo, joka on laajentanut toimintaansa Tallinnaan, Berliiniin, New Yorkiin ja Shanghaihin. Fotografiskan yhteydessä toimii myös tasokas ravintola sekä kattokerroksen kahvila, josta avautuu vaikuttava näkymä Tukholmaan ja sen edustan merimaisemiin.
Djurgårdenin alue on erikoistunut erilaisiin museoihin ja ulkoilmapuistoihin, jotka vetävät puoleensa monipuolisella tarjonnallaan kaikenikäisiä matkaajia.
Jos haluaa säästellä kengänpohjia kannattaa hypätä ratikka 7:n kyytiin tai saman numeroiseen historialliseen raitiovaunuun.
Kätevästi paikalle pääsee myös bussilla 67.
Vasa museo on kiehtova 64-tykiselle sotalaiva Vasalle pyhitetty vierailukohde, joka houkuttelee kävijöitä.
Itse asiassa se lienee Skandinavian vieraillun museo.
Valmistuessaan laiva oli suurimpia sotalaivoja Euroopassa ja sen oli tarkoitus pönkittää ja edesauttaa Ruotsin merimahtia.
Kuten tuona aikana oli tapana, laiva oli koristeltu lukuisin veistoksin.
Laivan patsaat ja veistokset esittivät Raamatun hahmoja, kreikkalaisia jumalsankareita sekä Rooman valtakunnan keisareita.
Aluksen keulakuvana ollut nelimetrinen loikkaava leijona symboloi suurvalta-asemaan kohonneen Ruotsin mahtia. Uskomusten mukaan koristeiden piti suojella laivaa tuholta, mutta niiden aiheuttama valtava ylipaino oli yksi osasyy laivan uppoamiseen.
Toisena syynä on pidetty ruotsalaisten ja hollantilaisten puuseppien erilaisia mittayksiköitä, joiden käyttö saattoi johtaa laivan epäsymmetrisyyteen ja liian korkeaan painopisteeseen, mikä teki siitä kiikkerän.
Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin laivaston lippulaiva ja suuri ylpeys Vasa upposi vuonna 1628 neitsytmatkallaan Tukholman edustalle.
Maattuaan pohjamudassa 333 vuotta se nostettiin onnistuneesti pintaan.
Laivaa restauroitiin noin 50 vuoden ajan, ja tarkan työn ansiosta yli 95 prosenttia aluksesta on alkuperäistä.
Koska 69-metrinen laiva on täynnä yksityiskohtaisia koristeita, ihmetystä sekä tarkasteltavaa riittää käynnin aikana.
Alus onkin ehkäpä yksi maailman parhaiten kokonaisena säilyneistä historiallisista laivoista. Kesäajan sisäänpääsymaksu on 230 SEK, muina ajankohtina hieman edullisempi. Aukioloajat vaihtelevat ajankohdan mukaan ja ne kannattaakin ennen vierailua tarkistaa netistä.
Djurgårdenin saarella sijaitseva Skansen on maailman suurin ja vanhin ulkoilmamuseo, jossa voi tutustua Ruotsin historiaan ja entisaikaisiin tapoihin. Skansenin ulkoilmamuseossa voi tutustua siihen, millaista elämää Ruotsissa on eletty eri aikoina.
Vuonna 1891 perustetussa ulkoilmamuseossa esitellään ruotsalaista elämää viiden vuosisadan ajalta.
Skansen on avoinna ympäri vuoden, ja siellä järjestetään rutkasti tapahtumia, muun muassa konsertteja, kansantansseja sekä vuotuiset joulumarkkinat.
Alue tunnetaan erityisesti lauluohjelmasta Allsång på Skansen, jota nauhoitetaan kesäisin.
Alueelle on sisäänpääsymaksu, joka vaihtelee vuodenajasta riippuen.
Sesonkiaikaan aikuisen lippu maksaa 285 SEK. Kesäkuukausina paikka on avoinna päivittäin klo 10-18. Muiden ajankohtien aikataulut kannattaa tarkistaa netistä.
Lapsiperheiden suuri suosikki Djurgårdenissa on Ruotsin tunnetuin huvipuisto Gröna Lund.
Huvipuisto on avoinna maalis–huhtikuusta syyskuulle.
Kesäisin huvipuisto tarjoaa myös ilmaiskonsertteja.
Konsertit ovat usein arki-iltaisin ja ikärajattomia, ja niissä voi kuulla paikallisten poptähtien lisäksi myös maailmankuuluja artisteja.
Tukholma tarjoaa lapsiperheille myös kaikenlaista muutakin tekemistä. Rakastetun ruotsalaiskirjailija Astrid Lindgrenin hahmoihin ja tarinoihin perustuva Junibacken on koko perheen satumaailma, jossa heräävät eloon niin Peppi Pitkätossu kuin Vaahteramäen Eemelikin. Junibackenissa on myös pieni Muumilaakso. Käyty on aikoinaan, nyt jäi käymättä.
Djurgårdenin saarella sijaitseva 1907 valmistunut Nordiska Museetin upea rakennus on jo itsessään nähtävyys, vaikkei museoon menisikään.
Museo on laadukas ja siellä pääsee tutustumaan elämään Pohjoismaissa viimeisten 500 vuoden ajalta.
Museo on Ruotsin suurin kulttuurihistoriallinen museo, jossa on vahvasti esillä myös ruotsalaiseen elämäntyyliin, taiteeseen, muotiin ja perinteisiin, liittyvät asiat. Useissa museoissa on myös kiinnostavaa nähtävää perheen pienimmille. Paikka on avoinna päivittäin klo 10-17. Sisäänpääsymaksu sinne on 170 SEK. Iso suositus tähän paikkaan.
Jos Djurgårdenin alueella vierailee, ei kannata unohtaa Ruotsin tunnetuimmalle yhtyeelle perustettua Abba museota.
Nimestään huolimatta museo on paljon muutakin kuin perinteinen museo, sillä siellä voi paitsi nähdä rutkasti Abban levyjä, esiintymisasuja ja muuta rekvisiittaa, on museo myös mainosten mukaan elämyksellinen.
Vaikka Abban musiikista tykkäänkin, jäi tämä nytkin väliin, sillä se ei kuulunut Go Stockholm passiin. Aikakin tuntui taas loppuvan kesken. Jos oikein ymmärsin, on tämä museo suosittu, joten voi olla hyvä hankkia liput sinne etukäteen.
Djurgårdenilla on muitakin upeita nähtävyyksiä kuten Prinssi Eugenen kotimuseo Waldemarsudde, Thielska Galleriet ja Rosendalin puutarha ja linna. Aikapula iski taas. Mutta jäipähän käytävää myös seuraavillekin Tukholman vierailuille.
Skipattiin myös Vikingaliv museo, joka esittelee viikinkien elämää. Viime kesänä kiersimme useammankin viikinki museon Tanskassa, joten uskoakseni parhaat museot maailmassa tuli siellä aiheesta nähtyä.
Vanhassa kaupungissa sijaitseva Ruotsin postin museo, Postmuseum, tarjoaa mielenkiintoisien näyttelyiden lisäksi paljon hauskoja aktiviteetteja lapsille.
Museon kellarissa sijaitseva lasten suosikki, Lilla Posten, antaa lapsille mahdollisuuden tutustua postissa työskentelyyn leikin kautta.
Lapset voivat muun muassa itse askarrella ja kirjoittaa postikortteja, leimata ne ja lähettää eteenpäin.
Ruotsin museoissa on todella panostettu lapsille tarjottaviin elämyksiin museokäynneillä.
Lapset pääsevät tekemään ja kokemaan asioita sekä innostumaan historiasta ja kulttuurista.
Gustav II Adolfin aukiota koristaa Ruotsin sankarikuninkaan ratsastajapatsas.
Aukiolla on Tukholman Kuninkaallinen oopperatalo, joka valmistui vuonna 1898.
Aiemmin paikalla seisoi Kustaa III:n perustama vanha oopperatalo, jossa Kustaa III murhattiin oopperan naamiaisissa.
Tutustua kannattaa myös Kuninkaalliseen draamateatteriin, joka sijaitsee erinomaisella paikalla Nybrovikenin rannalla.
Sen rakennutti salamurhattu teatterikuningas Kustaa III.
Kauniissa jugendrakennuksessa järjestetään teatterinäytösten lisäksi kesäaikaan opastettuja teatterikierroksia.
Harmillisesti teatterikierrosmahdollisuus ei osunut vierailupäiviimme. Teatteriin kannattaa saapua myös syömään tai vaikka vain lasilliselle ravintolan terassin erinomaisten merinäköalojen takia. Iso suositus.
Östermalms Saluhall eli kauppahalli on kaunis ja hyvin säilynyt historiallinen paikka.
Paikka on ollut 130 vuoden ajan todellinen keidas herkkusuille ja gastronomeille.
Avoinna se on viikolla klo 9.30-19 ja lauantaina klo 9.30-17.
Kauppiaiden myyntikojujen aukioloajat vaihtelevat toimijoittain ja ajankohdittain, mutta ravintolat ovat avoinna myös iltaisin.
1700-luvulla avattu Kungsträdgårdenin kuninkaan puisto on Tukholman kuuluisin puisto, ja kaupunkilaisten suosittu kohtauspaikka niin kesällä kuin talvellakin.
Talvella sinne jäädytetään erittäin suosittu luistelurata, josta on ihania muistoja pikku taaperoiden kanssa.
Puisto on hyvä paikka pysähtyä lepuuttamaan jalkoja, sillä lähellä sijaitsee useita tunnettuja nähtävyyksiä kuten Vanha kaupunki ja Kuninkaanlinna.
Monet Tukholman suosituimmista museoista löytyvät myös kävelymatkan päässä puistosta.
Tukholman vilkkain aukio Sergels Torg on kokoontumispaikka ja liikenteen solmukohta.
Monen matkailijan reitti kulkee Sergelin torin halki, sillä sen molemmin puolin sijaitsevat Tukholman kuuluisimmat tavaratalot.
Segelin tori on ruotsalaisille tärkeä, jos ei muuten, niin joko juhlimaan tai suremaan jääkiekon MM-menestystä tai viisuvoittoja. Paikalla parveilee usein myös sankka joukko puluja, joiden lentoonlähtö kohti vastaantulijoita aiheuttaa tunteen Hitchcockin linnuista, kokemusta on.
Torin laidalla sijaitsee myös Tukholman kulttuuritalo sekä nykyisin nimetty Avicii Experience, jonka interaktiivinen museo on omistettu vuonna 2018 menehtyneelle ruotsalaiselle supertähdelle Aviciille.
Moderna Museet eli nykytaiteen museo sijaitsee Skeppsholmenin saarella vain pienen kävelymatkan päässä ydinkeskustasta. Moderna Museet on lajissaan yksi Pohjoismaiden merkittävimmistä.
Sen tunnetuimpiin nimiin kuuluvat muiden muassa Pablo Picasso, Salvador Dali ja Ljubov Popova. Vaikka sinne olisi päässyt Go Stockholm passilla jätettiin se väliin, sillä kevään aikana on useimmissa modernin taiteen museoissa vierailtu, joissa juurikin noiden taiteilijoiden töitä päästiin ihailemaan.
Hötorgetin läheisyydessä sijaitseva Paradox Museum eli paradoksimuseo tarjoaa aisteja hämääviä ja aivonystyröitä kutittelevia elämyksiä.
Interaktiivinen ja kävijöitään haastava museo onnistuu yllättämään kävijät erilaisuudellaan.
Paikka on avoinna päivittäin ja sisäänpääsymaksu maksoi 249 SEK.
Pitihän se tsekata, kun sitä Go Stockholm kortissa mainostettiin, että mikä paikka tämä Haga Ocean Fjärilshuset oikein on?
Hagaparkenista, Tukholman pohjoisosasta, löytyy Pohjoismaiden suurin haiakvaario.
Haga Ocean Fjärilshuset on kaksiosainen talo, jonka sisällä trooppisessa ilmastossa parveilee yli 700 erilaista perhoslajia sekä useita eri kalalajeja, koralleja ja ihka oikeita haita. Ei innostanut, joten ei käyty, mutta varmaan lapsiperheille mainio käyntikohde.
Seuraavaksi olisikin sitten lähialueen linnojen vuoro. Let´s go!
No Comments