Ruotsin vuoro: Malmö ja Ystad

Malmö ja Ystad

Malmö

Aamusta oli aika vaihtaa kaupunkia. Matkalaukut vetoon ja askeleet kohti keskusasemaa, josta matka jatkui kohti Malmötä.

Ruotsin kolmanneksi suurin kaupunki Malmö kuuluu Skånen alueeseen, jolla on pitkä historia, kukoistava kulttuuri ja arvostettu ruokakulttuuri sekä melkoisen vaikeasti ymmärrettävä murre.

Kaupungissa on reilut 360 000 asukasta. Ei kun sinne ja tutkimaan Malmön parhaat nähtävyydet.

Bussi vei meidät Göteborgista Falkenbergiin ja siitä sitten nappasimme junan, jolla pääsimme Malmöhön.

Matka-aika oli hieman alle 4 tuntia vaihdon kanssa ja hintaa sille tuli 1026 SEK kahdelta.

Parkkeerasimme itsemme Malmöhön neljäksi päiväksi, sillä teimme siitä sitten päiväretket niin Ystadiin kuin Lundiinkin. Malmö on junailun suhteen keskeisellä paikalla ja siitä olikin helppo jatkaa kohti tämän tourneen loppusuoraa.

Malmö sijaitsee vain noin 50 kilometrin päässä Kööpenhaminasta. Kaupungit liittää toisiinsa 16 km pitkä Juutinrauman eli Oresundin silta, joka mahdollistaa laajan työssäkäyntialueen.

Euroopan pisin tie- ja rautatiesilta on yksi kaupungin maamerkeistä. Kävimme näköalapaikalta kuvaamassa aika kaukana itse Malmön keskustasta olevan sinisen meren yli kulkevan sillan.

Malmön historia ulottuu aina keskiaikaan.

Kaupunki perustettiin 1200-luvulta ja se sai alkunsa kalastajakylänä, jolloin se oli osa Tanskan kuningaskuntaa.

Kaupungin ihanteellinen sijainti Öresundin rannalla mahdollisti kaupankäynnin ja taloudellisen kehityksen.

1300-luvulla menestyksekäs sillinpyynti vei kaupungin kehitystä vahvasti eteenpäin ja Skånen tärkeimmän kaupungin rooli siirtyi vähitellen Lundilta Malmölle.

Vuonna 1437 Tanskan kuningas Erik IV myöntämät kaupunkioikeudet Malmölle vahvistivat sen asemaa alueen kaupallisena keskuksena.

Malmö olikin 1400-luvulla yksi Tanskan suurimmista ja tärkeimmistä kaupungeista, jossa kaupankäynti saksalaisten hansakauppiaiden kanssa oli merkittävässä roolissa.

Malmöhusin linnoitusta ryhdyttiin rakentamaan vuonna 1434.

Linnoituksella pyrittiin suojelemaan kaupunkia.

Linnoituksen nykymuoto tosin on peräisin 1530-luvulta.

Malmön historia on tiiviisti sidoksissa Ruotsin valtionhistorian käänteisiin. 1500-luvulla kaupunki vaihtoi omistajaa useaan otteeseen Tanskan ja Ruotsin välillä. Malmö oli tärkeä strateginen paikka, ja sen hallinta vaikutti merkittävästi alueen poliittisiin suhteisiin. Ruotsin ja Tanskan välillä käytiinkin useita sotia, joissa Malmö oli usein taisteluiden näyttämönä.

Malmön varhaiset asukkaat olivat pääasiassa ruotsalaisia ja tanskalaisia, ja kaupunki kehittyi nopeasti monikulttuuriseksi ympäristöksi.

Tämä monikulttuurisuus on ollut yksi Malmön historian keskeisistä piirteistä, ja se on vaikuttanut kaupungin kehitykseen aina nykypäivään asti.

Kun Ruotsi sai Malmön hallintaansa 1658, kaupunki alkoi kehittyä osaksi Ruotsin valtakuntaa. Tämä muutos vaikutti kaupungin kulttuuriin ja yhteiskuntaan, ja Malmöstä tuli tärkeä osa Ruotsin 1800-luvun alussa alkanutta teollistumisen ja modernisaation aikakautta.

Heti kättelyssä sanottakoot, että vaikka Malmöstä usein puhutaan väkivaltaisena ja turvattomana kaupunkina, ei minulle ainakaan keskustan alueella päiväsaikaan liikkuvana tullut sellaista tunnetta.

Myöskin juna-aseman seutu tuntui varsin turvalliselta.

Missään kohtaa ei tullut sellaista tunnetta, että kassi olisi pitänyt istuttaa tiiviimmin kainalokuoppaan.

Ilmeisesti uutisoidut ongelmat näyttäytyvät kaupungin lähiöissä ja ne on onnistuttu putsaamaan pois keskusta-alueelta.

Malmössä on paljon suuria aukioita, leveitä katuja ja muodikkaita bulevardeja, miksi kaupunki on pyöräilijöiden paratiisi.

Kaupunki onkin rankattu yhdeksi maailman kymmenestä pyöräily-ystävällisimmästä kaupungista.

Kaupungin nähtävyyksiin on helppo tutustua myös kävellen.

Malmön bussiverkosto on kattava ja muodostaa kaupungin julkisen liikenteen selkärangan.

Bussit yhdistävät kaupungin eri osat ja ympäröivät kunnat.

Skånetrafiken tarjoaa laajan valikoiman lippuja ja matkakortteja Skånen ja Tanskan kaupunki- ja seutubusseihin sekä juniin.

Vihreät bussit ovat kaupungin sisäisiä matkoja varten, kun taas keltaiset bussit hoitavat alueellisia matkoja.

Päivälippu tai JOJO-lippu voi olla järkevä valinta, jos liikkuu kaupungissa laajalla alueella.

Vaikka kaupungissa on turistien suosima Hop on Hop off bussi, niin paljon edullisemman kaupunkikierroksen voi tehdä hyppäämällä Ringlinjen bussiin nro 3, joka kiertää Malmön keskustan.

Mainio juttu on osallistua noin tunnin kestävään ja reilut 200 SEK maksavaan veneristeilyyn, jossa pääsee ihailemaan kaupunkia mereltä ja kanaaleista käsin. Kaupunkiin on mahdollista tutustua myös erilaisilla opastetuilla kierroksilla.

Malmö on myös tottunut isännöimään suuria kansainvälisiä tapahtumia.

Viimeisempänä Euroviisut toukokuussa 2024.

Skåne on kuulemma Ruotsin aurinkoisin alue, eli meidän Hanko.

Uskottava on, sillä auringon paisteelta ei jääty tällä reissulla paitsi.

Viileä merituuli sen sijaan vilvoitti ilmaa melkoisesti.

Aivan kaupungin keskellä, on Ribersborgsstrandenin hiekkaranta, eli Ribban, joka vetää kesällä magneetin lailla puoleensa niin kaupunkilaisia, kuin turistejakin.

Malmön maamerkkinä toimii 190 metriä korkea, kierteellä oleva Turning Torso, joka on Skandinavian korkein rakennus.

Vuonna 2005 valmistunut torni sijaitsee Länsisatamassa, joka on kaupungin trendikkäimpiä alueita ravintoloineen ja illanviettopaikkoineen.

Hyvin moderni ja arkkitehtonisesti mielenkiintoinen asuin- ja toimistoalue on syntynyt entiselle Kockumsin telakka-alueelle.

Valitettavasti kokonaisia Malmön kaupunginosia katosi vuosien 1955–1980 purkuhulluudessa.

Tuolloin sitä kutsuttiin täydelliseksi remontiksi.

Pienet talot, joissa käsityöläiset, työläiset ja boheemi väestö asuivat, joutuivat väistymään jättimäisten hotellien, toimistojen ja ostoskeskusten tieltä.

Tämä hulluus loppui vasta 1980-luvulla osittain oivalluksesta vanhan säästämiseksi ja osittain siitä, että kaupungin rahat hupenivat telakkakriisin vuoksi.

Onneksi osa kaupungin alkuperäisistä rakennuksista säilyi.

Malmön Vanha kaupunki eli Gamla Staden on kiva paikka vierailla.

Siellä on vielä jäljellä monia satoja vuosia vanhoja rakennuksia, kuten skånelaisia ristikkotaloja ja tummanpunaisesta tiilestä rakennettuja hansalaistyylisiä taloja.

Useimmat rakennukset on kuitenkin integroitu moderneihin lasirakenteisiin lasikuisteihin.

Vanhassa kaupungissa on kolme aukiota, joista pieni aukio Lilla torg on viehättävine yksityiskohtineen turistien suosikkipaikkoja kaupungissa.

Kauniin aukion tärkeimpiä kohokohtia ovat upeat värikkäät talot, jotka ovat peräisin 1500- ja 1700-luvuilta.

1500-luvulla perustetun markkinapaikan ympärillä olevat kahvilat ja ravintolat terasseineen näyttivät olevan suosittuja. Malmön sydämessä olevaa maalauksellista aukiota koristaa suihkulähde.

Toinen tärkeä aukio kaupungissa on Stortorget.

Ihmiset viettävät vapaa-aikaansa aukiolla ja se on tärkeä kokoontumispaikka erilaisten juhlien ja tapahtumien yhteydessä.

Aukiolta lähtevä Södergatan on kaupungin parhaita shoppailukatuja.

1700-luvun lopulla kaupungin yövartijoilla oli lepohuone Raatihuoneen pääportaiden alla. 1800-luvun puolivälissä rakennuksen pohjoiseen kellariin perustettiin poliisiasema.

Stortorgetilla on myös vaikuttava vanha raatihuone, joka rakennettiin 1500-luvulla.

Raatihuonetta kunnostettiin vuonna 1860, ja sen hollantilainen renessanssityylinen ulkoasu onkin peräisin tuolta aikakaudelta.

Raatihuone on ollut kaupungin tapahtumien keskiössä olemassaolostaan lähtien. Se oli aikoinaan oikeudenkäytön keskus.

Ei ollut vaikeaa visioida kaupunginvaltuuston jäsenten kokoontumista Raatihuoneen edessä. Hyvin pystyi kuvittelemaan, miten päättäjät istuivat neljällä penkillä ratkaisemassa riitoja ja konflikteja. Nyt torin nykyaikaisilla penkeillä istuu lähinnä väsyneet shoppailijat.

Kellarin toisessa päässä oli alusta asti kapakka ja samassa paikassa on edelleen kellariravintola.

Raatihuoneen ulkopuolella seisoi mökki, jossa rikollisia rangaistiin ruoskimalla.

Nyt rangaistusmökin tilalla oli pieni snakari.

Puuhevosta, jonka päälle väärintekijä laitettiin istumaan, käytettiin rangaistuksena pienistä rikkomuksista.

Torilla käytiin myös noitaoikeudenkäyntejä ja passitettiin noidiksi epäiltyjä naisia roviolle, toiset pakotettiin tekemään vesitesti läheisellä laiturilla.

Torilla on menetetty päitä ja teloitettu luopioita ajan tyyliin. Nyt tori on pääasiallisesti hengailupaikka.

Sankt Petri kyrka eli Pyhän Pietarin punatiilistä rakennettu kirkko sijaitsee aivan Stortorget aukion lähellä.

Malmön vanhin kirkko on peräisin 1300-luvun alkupuolelta, joskin sitä on sen jälkeen melkoisesti paranneltu.

Kirkon lähes 100-metrinen torni valmistui vasta 1890-luvulla.

Kirkon sisällä kannattaa käydä katsomassa vuodelta 1555 peräisin olevia maalauksia, jotka tosin välillä tuhottiin ja sitten maalattiin uudelleen.

Kirkon kohokohtana pidetään vuonna 1611 valmistunutta alttaritaulua.

Kirkon sisällä on muutakin nähtävää, kuten vene, joka muistuttaa Toisen maailmansodan aikana merellä henkensä heittäneistä.

Ihan Yes kirkko protestanttikirkoksi. Paikka on avoinna päivittäin klo 10-18.

Kolmas aukio Gustav Adolfs torg on liikenteen solmukohtana ja kaikki bussit kiertävät sen kautta.

Aukion laitamilla on Parkkanalen kanavalla erotettu puistoalue, joissa voi istahtaa hetken kauniina kesäpäivinä ja seurailla ympärillä olevia tapahtumia.

Aukiolla on myös toritoimintaa ja sen ympärillä on runsaasti kauppoja.

Punatiilinen Malmöhus slott, eli Malmön linnaksi kutsuttu paikka oli alun perin pieni linnoitus vuodelta 1434.

Tanskan kuningas Kristian III rakennutti Malmön linnan korvaamaan aiemman linnoituksen.

Linnan punaiset muurit ja jäljellä oleva vallihauta ovat peräisin 1500-luvulta.

Tanskan kuninkaat asuivat Malmöhusin linnassa Malmön vierailujensa aikana.

Kun Skånesta tuli osa Ruotsin kuningaskuntaa vuonna 1658, linnoituksia vahvistettiin entisestään.

1700-luvulla linnoitus menetti merkityksensä ja myöhemmin vuosina 1828–1909 sitä käytettiin vankilana.

Restauroinnin ja jälleenrakennuksen jälkeen vuonna 1937 paikasta tuli Malmön museo.

Toisen maailman sodan päättyessä vuonna 1945 museota käytettiin pakolaisleirinä natsien keskitysleireiltä pelastetuille ihmisille.

Tämäkin linna on nähnyt ja kuullut monia tarinoita olemassaolonsa aikana.

Historiallisten muurien sisällä on useita kaupungin suurimpia museoita, kuten Malmön taidemuseo, Kaupunkimuseo, Luonnonhistoriallinen museo ja pieni akvaario.

Museoiden yhdistelmälippu maksaa 100 SEK ja avoinna museot ovat klo 11-17.

Torstaina museot ovat avoinna kaksi tuntia pidempään ja maanantaisin ne on suljettu.

Aivan Malmöhusin vieressä on Malmön vanhin puisto Kungsparken.

Englantilaisista puutarhoista inspiraationsa saanut Kuninkaan puisto avattiin vuonna 1872.

Itse kuningas oli avaamassa puiston, minkä takia sitä kutsuttiin alun perin Kung Oscars parkiksi.

Paikka heijastaakin aikansa ihanteita.

Puiston lähellä on Slottsmöllan eli tuulimylly ja sen vieressä on pääsymaksuton kasvitieteellinen puutarha.

Puiston keskellä oleva kaunis valurautainen suihkulähde on vuodelta 1882, ja se oli kaupungin ensimmäinen julkinen taideteos.

Lammet ja eksoottiset vanhat puut täydentävät tätä rauhallista kaupungin keidasta.

Puiston yhteydessä sijaitsee kaupungin hienoin kasino, tietenkin kanavan rannalla.

Puiston läpi kulkevassa kanavassa voi soudella tai polkuveneillä.

Malmön uusi nykytaiteen museo Moderna Museet sijaitsee Vanhan kaupungin laitaosissa, entisen voimalaitoksen tiloissa.

Jo tila sinänsä on näkemisen arvoinen entinen teollisuustila, joka on upeasti muokattu nykyiseen punertavaan muotoonsa.

Sisäänpääsy aulaan ja kahvilaan on maksuton. Tällä kertaa me kävimme vain aulassa. Museoon on 150 SEK sisäänpääsymaksu.

Moderna Museet Malmö on osa tunnettua Ruotsin modernin taiteen museota Tukholmassa. Paikka on avoinna muina päivinä paitsi maanantaisin, jolloin se on suljettu.

Malmö Konsthall on tätä nykyä Euroopan suurimpia nykytaiteen esittelypaikkoja. Taideharrastajat tykkäävät, sillä museoon on vapaa sisäänpääsy. Me ei menty, paikka ohitettiin.

Vuodesta 1897 lähtien toiminut Apoteket Lejonet eli Leijona apteekki, on kiehtova pala elävää kaupungin historiaa.

Pitihän se ”muina miehinä” poiketa sisään ihastelemaan apteekin upeaa sisustusta ja ottamaan valokuvia.

Näin voi kuulemma tehdä, kunhan ei häiritse asiakkaita.

Apteekin kaunista sisustusta on verrattu Harry Potter elokuvan miljööseen. No ihan en itse päässyt tuohon tunnelmaan, vaikka hieno apteekki sisältä olikin.

Solmittu ase, joka tunnetaan myös nimellä Väkivallattomuusveistos, on ruotsalaisen taiteilijan Carl Fredrik Reuterswardin toteuttama taideteos John Lennonin muistoksi.

Lenonin traagisen kuoleman jälkeen pystytetty pronssipatsas esittää käsiasetta, jonka piippu on sidottu monimutkaisesti solmuun.

Tämä silmiinpistävä monumentti toimii muistutuksena rauhan ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tärkeydestä.

Luulin, että monumentti olisi ollut isompi ja pienen koonsa takia se melkein jäi meiltä huomaamatta.

Alkuperäisen veistoksen lisäksi siitä on tehty yli 30 näköiskappaletta ympäri maailmaa. Ruotsista sen kopioversio löytyy ainakin Lundista. Teos pisti taas miettimään hullua ja sotaisaa maailmaa, mutta myös Malmön omaa väkivaltaista jengiongelmaa.

Pistäydyimme myös Malmö Saluhalliin, jota pidetään ruoan ystävien paratiisina.

Myymälähalli koostuu useista ravintoloista ja kaupoista, ja se on kävelymatkan päässä Malmön keskusasemalta.

Herkulliseltahan nuo annokset näyttivät ja paikassa olikin paljon ruokailijoita.

Ruokien ja varsinkin kalan ystävien kannattaa poiketa Fiskehoddornan eli Kalamajojen alueelle.

Fiskehoddorna on Malmön alueen suurin markkinapaikka, josta myydään paikallisten kalastajien pyytämää tuoretta kalaa ja mereneläviä.

Useat kauppiaat myyvät myös länsirannikolta peräisin olevia mereneläviä, suolakurkkuja ja omissa savustamoissaan savustettua kalaa.

Kesällä kojujen lähellä on myös pieni ulkoterassi.

Kalastusmajat siirrettiin Citadel Quaysta Banér Quaylle vuonna 1956.

Noin 30 majaa oli määrä purkaa, mutta Malmön museo pelasti parhaiten eriaikakausilta säilyneet majat kulttuurihistoriallisesti merkittävinä rakennuksina.

Malmö oli ihan mukavan oloinen kaupunki.

Kaupungin keskustan kanaalit ja merenläheisyys sekä isot puistoalueet raamittivat hyvin kaupunkia.

Pari päivää riitti hyvin Malmön kiertelyyn.

Huomiselle oli suunnitteilla päiväretki toiseen vaaralliseen Ruotsalaiskaupunkiin Ystadiin.

Ystad

Vietimme neljä päivää Malmössä, josta sitten teimme sateliittimatkoja lähialueen paikkoihin.

Mainio päiväretkikohde on melko pikkuinen Ystad, jonne suuntasimme yhtenä päivänä junalla.

Junamatka Malmöstä Ystadiin kesti alle tunnin ja edestakaiselle matkalle hintaa kahdelta tuli 512 SEK.

Skoonen eteläisimmässä kärjessä, 55 km itään Malmöstä sijaitsee viehättävä Ystad. Kaupunki on reilun 30 000 asukkaan keskiaikainen kaupunki, joka on onnistunut elämään melkoisen suojaisaa historian aikaa.

Kaupunkikuva on kaukana Wallanderin Ystadista.

Vanhassa kaupungissa Gamla Stanissa on hämmästyttävät 300 hyvin säilynyttä antiikkista ristikkorakenteista taloa mukulakivikatujen varrella.

Ystad onkin yksi Ruotsin parhaiten säilyneistä keskiaikaisista kaupungeista.

Suurin osa taloista on peräisin 1700-luvun lopulta.

Kaupungin vanhin talo Ånglahuset Stora Norregatanilla, on peräisin noin vuodelta 1630.

Värikkäiden ja kukkaistutusten rikastamat pikkukadut muistuttavat hieman tanskalaisia pikku kaupunkeja, mikä ei ole ihme, sillä alue kuului aikoinaan Tanskalle.

Kaupungissa parasta olikin vain kiertely vanhoilla kujilla ja niiden varsilla olevien upeiden rakennusten ihailu.

Ystadin Pyhän Marian kirkko on keskiaikainen protestanttikirkko Ystadissa.

Alun perin 1200-luvulla rakennettua Sankta Maria kyrkaa muokattiin parin vuosisadan ajan, kunnes myrsky romahdutti tornin ja tuhosi suuren osan kirkosta vuonna 1648.

Kirkko rakennettiin nopeasti uudelleen renessanssityyliin.

Kirkko koki laajat peruskorjaukset 1830-, 1880- ja 1920-luvuilla.

Kirkossa on kaunis ja poikkeavan runsas sisustus, johon kuuluu upeita puuveistoksia ja lukuisia maalauksia seinillä.

Kirkko on avoinna päivittäin klo 8-23.

Ystad on ainoa Ruotsin kaupunki, jossa on edelleen tornivartija. Tämä perinne on jatkunut Ystadissa 1700-luvulta lähtien.

Torninvartija valvoo kaupunkia Pyhän Marian kirkon tornista joka yö ja puhaltaa torveen varttitunnin välein kello 21.15 ja 01.00 välillä. Kai kaikkeen tottuu, ehkäpä tämä töräyttely ei sitten häiritse alueella asuvia.

Fransiskaanien veljeskunta saapui Ystadiin vuonna 1223 ja perustivat Ystadin luostarin vuonna 1267.

Fransiskaanit käyttivät harmaita kaapuja ja heidät tunnettiin nimellä Gråbrödra eli Harmaaveljet.

Uskonpuhdistuksen aikana vuonna 1532 Harmaaveljet karkotettiin luostarista ja seuraavien kahdensadan vuoden ajan rakennusta käytettiin sairaalana.

Vuonna 1777 rakennuksesta tuli lyhyeksi ajaksi valtion omistama tislaamo.

Hetken luostaria käytettiin myös viljan varastointiin.

Paikallisneuvosto osti rakennuksen vuonna 1876 ja laajojen peruskorjausten jälkeen rakennus avattiin Ystadin kulttuurihistoriallisena museona. Pyhän Pietarin kirkko eli Klostret kuuluu osaksi luostaria.

Ystadin sataman historia ulottuu 1100-luvun alkupuolelle.

Tanskan alaisuudessa 1200-luvulla Ystadiin syntyi merkittävä vientisatama, jossa härät ja vilja olivat tärkeimpiä vientituotteita.

Nyt sataman vuosikymmenien takaiset isot ja rumat viljasiilot seisovat tyhjinä.

Tarkoitus on purkaa siilot ja rakentaa niihin uusi upea asuinalue. En tiedä oliko tämä totta vai tarua, mutta siilojen puhdistus ja desinfioiminen on kuulemma iso juttu, sillä niissä asuu miljoona rottaa.

Ystadin satama toimi myös turvasatamana sillä ankaralla säällä monet veneet etsivät sieltä turvapaikkaa.

1600-luvulla postiliikenne Ystadin ja Saksan Stralsundin välillä alkoi, ja sitä jatkettiin seuraavat 200 vuotta.

1658 kaupunki siirtyi Ruotsin kruunun alle, minkä jälkeen sen historiaa onkin leimannut satama ja läheisyys veteen.

Vuonna 1868 höyrylaivat saapuivat, ja Ystad–Stralsund reitistä tuli Ruotsin ensimmäinen mannermainen yhteys säännöllisellä höyrylaivalla. Myöhemmin Ystadiin perustettiin vielä telakka, joka sittemmin sai siirtyä lauttaliikenteen tieltä.

Ystad sai rautatieyhteyden 1866 ja siitä tuli tärkeä varuskuntakaupunki 1890 – luvulla.

Upea varuskunta-alue on edelleen olemassa, tosin nyt osa rakennuksista on muutettu asunnoiksi ja osassa tiloja on paljon muuta toimintaa.

Ystadilla on noin 40 kilometriä rantaviivaa, josta iso osa on upeaa hienohiekkaista ja valkoista dyynihiekkarantaa.

Hyviä uimapaikkoja löytyy aivan keskustankin tuntumasta Sandskogenin alueelta.

Saltsjöbad on ehkäpä suosituin uimaranta, jossa on hieno kylpylä sekä mainioita pikkuisia uimamökkejä.

Jos ei ole varaa ostaa alueelta huvilaa, niin aina voi vuokrata reilun 25.000 € hintaisen pläntin metsänreunasta läheltä rantaa ja rakentaa sinne pienen puisen uimamökin.

Leikkimökin tai ulkohuussin kokoisessa mökissä sitten vaihdetaan rantavermeet niskaan ja siellä voi säilyttää rantaelämään tarvittavaa tarpeistoa.

Vettä tai sähköä ei mökkeihin ole saatavissa.

Hiekkadyyneillä oli myös nähtävissä Toisen maailmansodan aikaisia bunkkereita.

Saltsjobadiin pääsee keskusasemalta helposti myös bussilla.

Stortorget on Ystadin pääaukio, jota reunustavat kahvilat ja ravintolat.

Aukion keskipisteenä on Gamla Rådhuset eli Vanha raatihuone.

Rakennuksen vanhimmat osat ovat peräisin 1300-luvulta.

Vuosisatojen kuluessa rakennus vaurioitui pahasti, kunnes se sai nykyisen uusklassisen ulkonäkönsä.

Vuonna 1921 Ystadin raatihuone siirrettiin toisaalle ja nykyään upea rakennus toimii valtuuston kokoustiloina.

Ystadin Stortorget oli suuri salakuljetuskeskus Napoleonin sotien aikana.

1800-luvulla Napoleon halusi sulkea Englannin pois kaupankäynnistä Euroopan mantereella ja yritti pakottaa kaikki rannikkokaupungit liittymään saartoon.

Kuningas Kustaa IV Adolfin johtama Ruotsi kuitenkin oli salaliitossa Englannin kanssa, mikä johti valtavaan salakuljetusaaltoon.

Napoleon ei voinut täysin hallita rannikkoa, ja tällä tavoin Englanti sai vallan Pohjanmerellä ja Itämerellä.

Ystadissa oli pari yritteliästä herrasmiestä, jotka tekivät salakuljetuksesta erittäin kannattavan liiketoiminnan. Heistä tuli niin vaikutusvaltaisia, ettei kukaan Ystadin tullivirkailijoista uskaltanut osoittaa liiallista uteliaisuutta nelikon tuonti- ja vientitapahtumia kohtaan ja bisneshän kukoisti.

Kannattaa myös käydä katsomassa toista aukiota, Tvättorgetia, joka on Ystadin pienin aukio.

Se on niin pieni, että sitä ei edes miellä aukioksi.

Puurakenteisten talojen ympäröimää aukiota on vaikea löytää, ja sinne pääsee vain kävelemällä kapeaa Bäckahästgränd nimistä kujaa pitkin.

Pienen aukion kaksi penkkiä oli valloitettu paikallisten mummojen valvovilla silmillä.

Ystadia on myös kuuluisan cottoni Wallanderin kotikaupunki.

Kaupungissa sekoittuu ehkäpä ihan tahallaankin sekä fakta että fiktio.

Vuosittain huhtikuussa järjestettävä Ystadin dekkarifestivaali kokoaa paikalle kaikenikäiset dekkarien ystävät.

Elokuvamuseo Cineteketin kanssa samoissa tiloissa toimii Skandinavian suurin elokuvastudio Ystad Studios, joka järjestää opastettuja kiertokävelyjä Ystadiin Wallanderin jalanjäljissä.

Cineteket Ystadin elokuva- ja elämyskeskus on ehdoton käyntikohde rikosjännäreiden ystäville.

Studiossa on Wallenderin lisäksi kuvattu menestyssarjaa Silta. Paikkaan on 120 SEK sisäänpääsymaksu ja avoinna vierailukeskus on maanantaista lauantaihin klo 10-16. Lauantaina se sulkee ovet jo klo 15.

Omatoimiselle dekkarimatkailijalle on kehitetty myös ilmainen älypuhelinsovellus, joka navigoi läpi Wallander sarjan tapahtumapaikkojen. Sovellusta en ladannut, mutta pitihän se käydä katsomassa Wallanderin kotitalo, sillä sen verran Wallander fani olen.

Ja koska kaupungin kuuluisuudesta halutaan kaikki irti, voi päiväkahville poiketa Wallanderin lempikahvilaan, Fridolfs Konditoriin ja herkutella siellä Wallander leivoksella.

Ystadissa ei ole montaakaan museota kierrettäväksi.

Suurin osa nähtävyyksistä on ulkoilmakohteita.

Museoista se ehkä ainoa mielenkiitoinen eli Ystadin taidemuseo jätettiin tällä kertaa väliin ja suuntasimme Ales stenarille, jonne meneminen olikin sitten melkoinen aikasyöppö.

Ales stenar on megaliittiajan kivistä tehty viikinkiajalla laivan muotoon aseteltu komea kivimonumentti.

Muistomerkki on lähellä Ystadia Kasebergessä. Se on soikea 67 metriä pitkä ja muodostuu 59 suuresta lohkareesta, joista kukin painaa jopa 5 tonnia. Suurempien kivien uskotaan olevan yli 5000 vuotta vanhoja, kun taas pienempien yli 1000 vuotta vanhoja. Paikan arvellaan syntyneen Pohjoismaisen rautakauden loppu puolella.

Kivikautisen muistomerkin tarkoitus on edelleen mysteeri, ja teorioita on esitetty hautapaikasta tähtitieteelliseen kelloon.

Muistomerkille pääsee bussilla 322 ja noin kilometrin kävelyllä.

Busseja ei paikkaan mene kovinkaan tiuhaan tahtiin ja kannattaakin suunnitella meno sinne etukäteen, koska itse matka kestää sinne 40 minuuttia ja busseja kulkee kahden tunnin välein.

Bussit lähtevät rautatieaseman vieressä olevalta bussipysäkeiltä. Bussilipun hinta on 45 SEK ja sen on voimassa 1–3 tuntia aktivoinnista lähtien Skånen alueella.

Monessa paikassa on tullut nähtyä erikoisia turistikierroskulkuneuvoja, niin myös Ystadissa.

Ystadissa voi hypätä 1930-luvun vintage paloauton kyytiin.

Opastetun kierroksen aikana pääsee kuulemaan tarinoita 1200-luvun luostarista ja kirkosta sekä tutustumaan Ystadin Latinalaiseen kouluun, jota pidetään Skandinavian vanhimpana säilyneenä koulurakennuksena. Kouluna sitä käytettiin aina vuoteen 1841 asti.