Lund ja Kalmar
Lund
Seuraavana aamuna oli vuorossa päiväretki Lundiin. Tarkoituksena oli kiertää Lundin parhaat nähtävyydet. Otimme taas junan Malmön keskusasemalta, josta matka Lundiin kesti noin 10 minuuttia. Junia kulkee kaupunkien välillä tiheään, joten lipun ostaminen ennakkoon ei ole välttämätöntä. Edestakaisen lipun hinnaksi kahdelta tuli alle 20 €.
Lund on yksi Ruotsin vanhimmista kaupungeista, ja arkeologit ovat ajoittaneet Lundin perustamisen noin vuoteen 990, jolloin Skåne oli osa Tanskaa.
Lundin historia kytkeytyy alkuaan Tanskaan.
1600-luvulla Ruotsin ja Tanskan sotilaallinen voimatasapaino muuttui ja Ruotsista tuli alueen suurvalta. Samalla muuttui myös moni asia Ruotsin vallan alle joutuneessa Lundissa.
Katedraali, nykyinen tuomiokirkko on ollut iso osa Lundin historiaa.
Pyhän Knuutin vuonna 1085 tekemä lahjoitus loi taloudelliset edellytykset Lundin katedraalin rakentamiselle ja katedraalikoulun perustamiselle.
Vuodesta 1103 lähtien Lund oli alueen katolisen metropoliitan arkkihiippakunnan keskuspaikka.
Keskiajan kukoistuskautenaan Lundissa oli 27 kirkkoa, mukaan lukien luostarit.
Martti Lutherin aloitettua uskonpuhdistuksen vuonna 1517, vaikutti se nopeasti Itämeren alueella.
Luterilainen usko valtasi vauhdilla Tanskan, mikä vaikutti erityisesti Lundiin ja sen asemaan.
Kuningas Kristian III lakkautti Lundin arkkipiispakunnan vuonna 1536 ja määräsi lähes kaikki kaupungin kirkot purettavaksi. Kaupunkiin sai jäädä ainoastaan nykyinen tuomiokirkko ja Pyhän Pietarin luostarin kirkko.
Lundin tuomiokirkko eli Lunds domkyrka on kaupungin tunnetuin maamerkki.
Se on myös Ruotsin vierailluin kirkko, joten 1100-luvulla valmistunutta kirkkoa ei kannata ohittaa.
Kirkon vaikuttava arkkitehtuuri, erityisesti sen 55 metriä korkeat kaksiosaiset tornit, joita kutsutaan nimellä Lunna pågareiksi tekevät siitä näkyvän osan kaupungin siluettia.
Kirkon sisätilat ovat yhtä vaikuttavia kuin ulkoasu. Tuomiokirkossa voi ihailla sen upeita freskoja, kauniita alttareita ja historiallisia hautamuistomerkkejä, jotka eivät ole tyypillisiä Pohjoismaisille luterilaiskirkoille. Kirkossa järjestetään myös säännöllisesti konsertteja ja muita kulttuuritapahtumia. Mekin pääsimme osalliseksi ilmaisesta urkukonsertista.
Kirkko on mielenkiintoinen, sillä se pitää sisällään astronomisen kellon ja kryptassa olevan jättiläisFinn patsaan legendoineen.
Astronominen kello on 600 vuotta vanha ja se soi kahdesti päivässä klo 12 ja 15 maanantaista lauantaihin ja klo 13 ja 15 sunnuntaisin.
Kellon lyödessä sen alla olevat pienet ovet avautuvat ja seitsemän hahmoa liikkuu ulos Marian ja Jeesuksen ohi.
Seitsemän metriä korkea kello näyttää myös vuoden, viikonpäivän, korostaen tärkeitä päivämääriä kristillisessä kalenterissa.
Kirkon krypta on mielenkiintoinen.
Jättiläismäisen Finn patsaan lisäksi kryptassa on kirkon vanhin alttari, joka on omistettu Johannes Kastajalle.
Legendan mukaan alttarille olisi asetettu pala Kristuksen rististä, haudasta, seimestä ja viimeisen ehtoollisen pöydästä sekä useita muita Kristukseen suoraan liittyviä pyhäinjäännöksiä.
Pyhäinjäännöksiä kerrotaan sijoitetun kirkon eri alttareille sen alkuvuosina, mutta kaikki nämä katosivat reformaation aikana.
Kryptassa on myös kaivo, joka oli aikoinaan erittäin merkittävä ja tärkeä koko Lundin vesihuollolle.
Kaivon koristelun karitsa on aiheuttanut melkoista spekulointia ja tulkintaa samoin muut satiiriset kaivossa olevat kuvaukset.
Kovin on edelleen ajassa kiinni kuvaus naisen tunnustuksesta munkille, jossa hän lausui; Monet antavat toiselle hyviä neuvoja, vaikkeivat itse noudata niitä.
Kryptan ehkä legendaarisin nähtävyys on jättiläisFinn, jota on yritetty tulkita monella tapaa.
Perintönä kulkenut tarina kuitenkin kertoo, että 1100-luvun alussa saarnannut munkki Pyhä Lars häiritsi kukkulan alla asuvaa jättiläistä ja hänen perhettään toistuvilla saarnoillaan.
Munkki kertoi ärsyyntyneelle jättiläiselle alituisten saarnojensa syyksi sen, ettei Lundissa ollut kirkkoa missä saarnata.
Jättiläinen lupasi rakentaa kirkon, jos Lars antaisi vastalahjaksi joko auringon ja kuun tai silmänsä. Kuuta ja aurinkoa ei Lars voinut antaa, mutta lupasi antaa silmänsä.
Jättiläinen kuitenkin lupasi, että vaihtokauppaa ei tarvitse tehdä, jos munkki arvaisi hänen nimensä. Lars suostui jättiläisen ehdotukseen.
Rakennustöiden aikana Lars mietti kuumeisesti nimeä, muttei keksinyt sitä, kunnes kuuli jättiläisen vaimon laulavan lastenlaulua, jossa jättiläisen nimi Finn paljastui.
Lars kiirehti kirkolle ja huusi jättiläiselle arvaamansa nimen.
Nimitiedosta raivostunut Finn jättiläinen yritti sorruttaa koko kirkon poistamalla sen peruspilarin. Pyhänmiehen voima oli kuitenkin vahvempi ja Finn muuttui tarraamaansa pilariin kiveksi. Vielä tänäkin päivänä Finn seisoo kryptassa halaamassa pylvästä, jota oli repimässä irti.
Kirkko on avoinna joka päivä, ja joka kuukauden ensimmäisenä viikonloppuna siellä on ilmaisia opastettuja kierroksia. Lisäksi astronomisen kellon luona järjestetään ilmaisia lyhennettyjä opastuksia joka päivä klo 11.45 ennen kellon lyöntiä. Kirkkoon pääsee tutustumaan päivittäin aina aamusta ilta kuuteen.
Tuomiokirkon takana oleva Kungshuset rakennettiin vuonna 1584 Tanskan kuninkaan Fredrik II:n toimesta.
Alun perin sen oli tarkoitus olla Lundin piispan asuinpaikka.
Kun kaupunki sitten erotettiin osaksi Ruotsia vuonna 1658, perustettiin Lundin yliopisto vahvistamaan aiemmin Tanskan hallussa olleiden alueiden ruotsalaistamista ja rakennettu Kungshuset lahjoitettiin yliopistolle pääkirjastoksi.
Murattien peittämä rakennus on komea ja hetkessä se vie mielikuvituksen maailmaan. Ei siis ihme, että paikkaa on verrattu Harry Potterin Tylypahkaan.
Kungshusetin ympärillä olevan Lundagårdin puistossa on muitakin kauniita rakennuksia.
Lundagård on muuttunut kuninkaankartanon varhaisesta keskiaikaisesta puutarhasta yliopiston ja kaupungin opiskelijaelämän keskukseksi ja symboliksi, jossa järjestetään erilaisia tapahtumia sekä Lund karnevaalit joka neljäs vuosi.
Eloa puistoon saatiin, kun vastaan kipitti rotta. Jonkun kinttuihin tulikin hieman enemmän vipinää, kuin olisi ollut tarvis. Hemmetti, slaagi oli lähellä.
Kuten monessa muussakin keskiaikaisessa kaupungissa teki tuli tuhojaan myös Lundissa.
Suurin osa tavallisista asuintaloista, jotka oli rakennettu puusta ja joissa oli olkikatto, tuhoutuivat viidessä eri kaupunkia runnelleessa tulipalossa.
Kaupungissa on kuitenkin vielä runsaasti vanhoja rakennuksia jäljellä.
Lundin yliopistolla on pitkä ja mielenkiintoinen historia.
Tanskan kruunun alaisuuteen 1400-luvulla perustettu Lundin akatemia oli Skandinavian ensimmäinen yliopisto.
Se kuitenkin lakkautettiin Tanskan uskonpuhdistuksen aikana vuonna 1537, kunnes Ruotsin kruunu perusti sen uudelleen vuonna 1666.
Yliopisto ja sen rakennukset hallitsevatkin suurta osaa kaupungin keskustasta. Siellä missä on yliopisto, on usein myös nuorekas ja kuplivan kujeileva elämänmeno, jonka opiskelijat takaavat.
Yliopiston Uarda Academy niminen ryhmä on pitänyt huolen, että yliopisto jää varmasti myös muissa, kuin tieteellisissä asioissa maailman kartalle. Lundissa on yritetty selvittää, mikä on Lagomin eli ”noin sanan” standardimitta. Porukka päätti ratkaista tämän kysymyksen lopullisesti, tai niin ainakin sanotaan.
Ryhmä käytti huippututkimusta ja muita menetelmiä määrittääkseen tarkalleen, kuinka paljon on riittävästi / noin, eli vanha mitta lgm.
Tutkimuksen tulos paljastettiin 1992, kun standardia merkitsevä punaisesta graniitista hakatun pilarin yläosan leikattu pyöreän kulhon vetomitta saatiin selville.
Igm on täsmälleen kolme shottia Skåne Akvavitia eli noin 150 millilitraa. Tämä tilavuuden ”vitsiyksikön” on tarkoitus saada ohikulkijat ajattelemaan mittayksiköitä yleensä ja sitä, miten todelliset yksiköt ovat täysin kietoutuneet elämäämme ja silti tavallaan yhtä mielivaltaisia kuin Lagom.
Tällä porukalla on pidellyt kiirettä.
Akateemisissa piireissä on aina luennoilta myöhästyviä opiskelijoita ja niinpä akateeminen vartti ei ole lainkaan turha käsite.
Euroopassa luennot alkavat usein 15 minuuttia lukujärjestykseen merkityn virallisen ajan jälkeen, mikä antaa opiskelijoille aikaa löytää luokkahuoneensa ja tehdä muita asioita ennen luentojen alkua.
Lundissa Urada akatemian opiskelijat tekivät 1996 laatan akateemisen korttelin pituuspiirin merkiksi. Laatassa lukee; Akateemisen korttelin meridiaani, 1 tunti ja 15 minuuttia paikallisesta Greenwichin ajasta. Merkin kohdalta tai sen korttelista ehtii siis vielä vartissa paikalle, jos ei jää kupeksimaan.
Lähellä pääkirjastoa on pieni Runstenskullen kumpu, jossa ympyrässä seisoo kuusi riimukiveä. Riimukivet ovat erottamattomasti sidoksissa Skandinaviaan ja ne ovat kenties Ruotsin tunnistettavimmat viikinkiajan jäänteet.
Ennen näitä kiviä käytettiin rakennusmateriaaleina.
Jossain vaiheessa niitä tuhottiin ja siirrettiin helpommin saavutettaviin paikkoihin.
Skånen muinaismuistomerkkien yhdistys lahjoitti vuonna 1868 yliopistolle seitsemän paikallista riimukiveä sen 200-vuotisjuhlan kunniaksi.
Kivet pystytettiin pienen kummun ympärille, kuusi niistä ympäröi kukkulaa ja yksi suuri riimukivi sijoitettiin kukkulan harjalle. Keskimmäinen kivi todettiin liian hauraaksi vuosisataa myöhemmin ja se siirrettiin kirjaston sisäänkäynnille vuonna 1956.
Yliopistoon kiertyy myös muita käyntikohteita, kuten Lundin yliopiston AF-Borgenin opiskelijaelämän museossa sijaitseva Nasoteket eli Nenäakatemia.
Museossa on yli 200 kipsivalosta nenistä, jotka kuuluvat arvostetuille ja muutamille vähemmän arvostetuille skandinaaville, joilla on ollut yhteyksiä yliopistoon.
Tuohon hullunkuriseen kokoelmaan olisi ollut kiva tutustua, mutta kappas vaan, paikka on tilapäisesti suljettu, joten sinnepä ei siis asiaa.
Kasvitieteellinenpuutarha perustettiin 1600-luvulla ja se on ollut siitä asti osa Lundin yliopistoa.
Puutarhaa pidetään yhtenä Ruotsin tärkeimmistä kasvitieteellisistä puutarhoista.
Puutarhassa on yli 7 000 kasvilajia eri puolilta maailmaa, ja se on ollut erityisen tunnettu yhdeksästä upeasta kasvihuoneestaan, joissa kasvaa trooppisia ja subtrooppisia kasveja.
Tosin kaikki kasvihuoneet olivat juurikin nyt remontissa ja arviolta avoinna taas syksystä 2026.
Kasvitieteellinen puutarha on myös tärkeä tutkimus- ja koulutusympäristö, ja se tarjoaa opiskelijoille ja tutkijoille mahdollisuuden tutkia kasvien biologista monimuotoisuutta.
Syy, miksi Lundin kasvitieteelliseen puutarhaan ainakin kannatta eksyä, on Isac Newtonin omenapuusta otettu pistokas.
Vuonna 2012, kuningatar Elisabet II:n juhlavuoden kunniaksi, Newtonin omenapuu valittiin yhdeksi 50:stä Ison-Britannian puusta.
Puun siemeniä vietiin jopa avaruuteen Euroopan avaruusjärjestön kokeilua varten.
”Painovoimapuun” maine johti myös versojen istuttamiseen muualle.
Nykyään alkuperäisen puun jälkeläisiä voi löytää yliopistoista, kasvitieteellisistä puutarhoista ja muista tieteellisistä laitoksista ympäri maailmaa.
”Alkuperäinen” omenapuu löytyy Cambridgesta.
Tosin sielläkin oleva nykyinen versio on taimi alkuperäisestä.
Puutarha on avoinna joka päivä klo 6.30-20.
1700-luvun alussa Lund oli surkeassa kunnossa.
Tulipalot raivosivat ja tilannetta pahensi paiserutto, joka riehui kaupungissa.
Kuningas Kaarle XII:n saapuminen kaupunkiin 1716, toi jonkin verran loistoa raunioituneeseen kaupunkiin.
1800-luvulla Lund alkoi kukoistaa ja samalla kasvoi väkiluku.
Uusia yrityksiä perustettiin, rakennettiin uusia asuintaloja sekä kaksi uutta julkista toria rakennettiin.
Kaupunkien paraatipaikoilla ja keskustoissa on yleensä patsaita ja laattoja, jotka muistavat tärkeistä paikkoista, tapahtumista, historiasta tai henkilöistä. Lundissa käytin vilkasta keskustelua 1980-luvulla Kraftin torin mahdollisista nähtävyyksistä.
Kun päätöstä ei saatu aikaan, ikuisti yliopiston kujeileva Uarda akatemia 1983 siihen pienen Tyhjyyttä laatan, joka muistuttaa kaupungin kyvyttömyydestä tehdä päätöksiä.
Yhdessä vaiheessa laatta varastettiin ja uusi laatta pystytettiin edellisen version muistoksi.
Lopulta kaupunki päätti olla sijoittamatta patsasta tai muutakaan muistomerkkiä aukiolle, ja laatta siirrettiin aukion keskelle muistoksi tapahtumasta.
Kulttuurihistoriallinen museo on tärkeä osa Lundia.
Kulturen on yksi maailman parhaista ulkoilmamuseoista, joka koostuu kahdesta historiallisten rakennusten ja puutarhojen korttelista.
Vierailijoilla on mahdollisuus kokea menneisyyden elämää ja ymmärtää paremmin Lundin ja Ruotsin historian kehitystä. Taloja ympäröivät mukulakivikadut ja kaunis kasvillisuus.
Kulturen on rakennettu paviljonkijärjestelmän mukaisesti, joka inspiroi useita 1800-luvun maailmannäyttelyitä.
Siellä on jopa kaksikymmentä erilaista näyttelyä rakennusten lisäksi, osa sisällä rakennuksissa, jotka esittelevät kaikkea taiteesta, muotoilusta, kulttuurista ja historiasta.
Paikka on avoinna kesäaikaan päivittäin klo 10-17, mutta torstaina se sulkee luukkunsa vasta klo 20. Sisäänpääsymaksu on 150 SEK.
Lundin yliopiston entisessä liikuntasalissa on Skissernas museum joka on saanut arvostetun Årets museum arvonimen.
Museossa on maailman suurin kokoelma skitsejä ja malleja sekä sapluunoita Ruotsin ja kansainvälisistä julkisista taideteoksista.
Museo keskittyy taiteilijoiden luovaan prosessiin ensimmäisestä ideasta lopulliseen malliin tai luonnokseen.
Välillä on vaikea hahmottaa edes valmista teosta, niin yli olisi kiitänyt nämä pohjatyöt, eli väliin jäi tämä museo.
Museon kahviossa oli kuitenkin hyvä pidellä sadetta ja ihmetellä museon puistoalueella erilaisia taideteoksia.
Väkivallattomuusaseen kopio oli myös puistoalueella.
Historiallinen museo on Etelä-Ruotsin suurin arkeologisten löytöjen, kolikoiden ja keskiaikaisen kirkkotaiteen mielenkiintoinen museo.
Näyttely läheisen Uppåkranin rautakauden kaupungin löydöistä oli mielenkiintoinen.
Paikka on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 12-17. Museoon on kohtuullinen 50 SEK sisäänpääsymaksu.
Livets eli Elämän museon näyttely kertoo tarinan siitä, miten keho toimii.
Se kertoo myös Lundissa tapahtuneista tärkeistä lääketieteen edistysaskeleista, joita on esimerkiksi dialyysihoito ja hengityskoneiden kehittäminen.
Parhaillaan museossa oli esillä Sinun uskomaton hajuaistisi näyttely, jossa pääsi testaamaan omaa hajuaistiaan. Paikkaan ei ole sisäänpääsymaksua ja avoinna se on arkena ja sunnuntaina klo 10-14.
Jos kaupungissa on kauppahalli, niin sinne on suunnattava.
Kaupungissa vuodesta 1909 lähtien toimineessa kauppahallissa on noin 20 kojua, jotka myyvät paikallisia tuotteita.
Herkkuja on kalasta ja äyriäisistä aina suklaaseen ja juustoon. Kaupat ja ravintolat ovat auki aamusta iltaan paitsi sunnuntaina, jolloin kauppahallin kaupat ovat kiinni.
Niin jäi väliin tässäkin kaupungissa Lunds konsthallin taidenäyttelyt. Aurinkoisemmaksi muuttunut iltapäivä houkutti kiertelemään kaupunkia.
Illasta tossunkärjet käännettiin kohti Malmön tukikohtaa ja edessä oli laukkujen pakkaaminen ja seuraavana aamuna suuntana Kalmari.
Kalmar
Kahden viikon Ruotsin kiertäminen oli kääntymässä viimeiseen takakaarteeseen ja oli aika ottaa suunta kohti Itämeren toista rannikkoa.
Se olikin sitten tämän tourneen viimeinen junapätkä edessä.
Aamusta nappasimme junan Malmöstä Kalmariin.
Kolmen tunnin junamatka sujui mainiosti, taas Scrabblea pelaillen.
Junalipun hinnaksi kahdelta tuli 828 SEK, mikä on ihan kohtuullinen.
Kalmar on yksi Ruotsin vanhimpia kaupunkeja ja se rankataan vuodesta toiseen yhdeksi Ruotsin parhaista kesäkaupungeista. Totta puhuen, en ole ehkä ihan samaa mieltä ranking sijasta.
Rikkaalla kulttuurielämällään, pitkällä historiallaan ja läheisyydellään Öölantiin Kalmar houkuttelee matkailijoita.
Melkoisen pienessä Kalmarissa selviää hyvin jalkapatikalla, sillä kaikki nähtävyydet ovat lähellä toisiaan.
Kalmarin historia on varsin pitkä ja monivaiheinen.
Jo 1200-luvulta asti se oli eräs Ruotsin tärkeimpiä kaupunkeja. Varsinkin Hansaliiton ollessa vielä voimissaan, se oli kaupallisesti erittäin merkittävä kaupunki.
Se oli kukoistava kauppapaikka, mutta myös monien tärkeiden poliittisten kokousten pitopaikka.
Tunnetuin historiallisista tapahtumista on kenties vuoden 1397 unionikokous, jossa Kalmarin unioni muodostettiin.
Aivan juna-ja bussiaseman vieressä on Kalmarin unionin muistomerkki, joka vihittiin käyttöön vuonna 1997, Unionin perustamisen 600-vuotisjuhlan muistomerkiksi.
Kalmar tunnetaan erityisesti pienelle saarelle rakennetusta linnastaan.
Slottsholmenilla sijaitseva Kalmarin linnaa alettiin rakentaa noin vuonna 1100 ja sitä laajennettiin ja modernisoitiin 1500-luvulla.
Vasa kuninkaiden johdolla linna sai nykyisen olemuksensa. Linna suojeli alueen kauppaliikennettä merirosvojen hyökkäyksiltä.
Kalmarin linnoitus sijaitsi lähellä Tanskan rajaa, joka tuolloin miehitti Skånen maan eteläosassa, miksi linna näytteli merkittävää osaa Kalmarin Unionin perustamisessa.
Kalmarin unioni oli Ruotsin, Tanskan ja Norjan valtioliitto, joka toimi vuosina 1397-1523.
Kalmarin unioni kesti vahvana aina vuoteen 1412, jolloin unionia hallinnut Tanskan kuningatar Margaretha I kuoli.
Margaretha I kuoleman jälkeen alkoivat levottomuudet ja lopulta vuonna 1520 Tanskan kuningas Kristian II hyökkäsi Ruotsiin ja valloitti Skånen ja Tukholman, tarkoituksenaan lopettaa kapinamielisyyden Ruotsin aateliston ja kansan keskuudessa.
Tukholman verilöyly johti Ruotsin vapaussotaan, jossa Ruotsi irtautui lopullisesti Kalmarin unionista.
Kalmarin linna onkin ollut juonittelujen, liittoutumien ja kiivaiden taisteluiden näyttämönä, jotka ovat seuranneet sitä ainutlaatuisen ja kiehtovan ajan aina nykypäivään asti. Muistona taisteluista on edelleen kuula linnan seinässä.
Linnan sisällä on mainio historiamuseo, jossa pääsee tutustumaan näyttelyihin, jotka esittelevät renessanssikautta ja linnan keskeistä roolia Ruotsin menneisyydessä.
Linnaa pidetään yhtenä Ruotsin kauneimmista ja tärkeimmistä linnoituksista.
No joo, riippuu mistä aikakaudesta on kyse. Hienohan tuo oli ja paljon katsottavaa,mutta ei ehkäpä nyt ihan top 10 kamaa.
Linna on avoinna ympäri vuoden, mutta aukioloajat vaihtelevat kausittain. Kalmarin linnaan voi tutustua kesäaikaan päivittäin klo 10-18. Aikuisten sisäänpääsymaksu on 190 SEK.
Linnakäynnille on myös tarjolla ilmaisia opastettuja kierroksia sekä erilaisia tapahtumia ympäri vuoden, kuten keskiaikaisia juhlia ja näyttelyitä.
Kalmarin kaupunki jakautuu kahteen osaan. Idyllinen Vanha kaupunki on mantereella. Sen rakennuskanta on pääosin 1700- ja 1800-luvuilta, sillä Kalmaria koetteli tuhoisa tulipalo vuonna 1647, jossa suurin osa vanhoista taloista tuhoutui.
Uudempi osa Vanhaa kaupunkia on peräisin 1600-luvulta ja se sijaitsee Kvarnholmenin saarella.
Se oli aikoinaan kaupunginmuurien ympäröimä, mutta nykyään muurista on jäljellä vain osia.
Kaupunginmuurin tunnetuin osa on Västerport, joka oli aikoinaan tärkein reitti Kalmariin.
Kalmarin pääaukio eli Stortorget sijaitsee kaupungin sydämessä.
Historiallinen aukio viehättävien rakennusten ympäröimänä onkin kaupungin toiminnankeskus.
Tuomiokirkon lisäksi aukiolta löytyy kaupungintalo ja vanha raatihuone.
Nämä rakennukset esittelevät kaupungin kiehtovaa arkkitehtuuria ja tarjoavat kurkistuksen Kalmarin kaupunkirakenteen kehitykseen.
Lisäksi Stortorgetilla on useita viehättäviä kahviloita, ravintoloita ja kauppoja. Aukiolla järjestetään myös säännöllisesti markkinoita ja tapahtumia.
Kalmar on vilkas kaupunki kesäaikaan. Ostoskadut täyttyivätkin kesäalennusmyynnissä viihtyvistä turisteista. Kalmarissa on myös ulkoilmapaikkoja, joiden koluamiseen saa kulumaan aikaa.
Yksi hauska nähtävyys on 222 metriä pitkä Vaasa penkki, joka on linnan vieressä olevan hautausmaan muurin pituinen. Penkillä ei liene mitään tekemistä kuuluisan kuninkaan kanssa.
Kalmarin näyttävin rakennus on entinen katedraali, nykyinen Tuomiokirkko, jonka rakentaminen aloitettiin vuonna 1660.
Sen massiiviset tornit näkyvät kaukaa, mikä tekee siitä merkittävän maamerkin kaupungissa.
Tuomiokirkko sijaitsee Kvarnholmenin pääaukiolla Stortorgetilla, joka valmistui vuonna 1703.
Tuomiokirkko on erittäin hyvin säilynyt ja sitä pidetään yhtenä Ruotsin tärkeimmistä monumenteista. Kirkossa on upea barokkialttari. Tuomiokirkon vanhin kiinteä osa on saarnastuoli, joka on peräisin 1600 – luvun puolivälistä.
Kirkon sisällä on vaikuttava taidekokoelma, joka sisältää keskiaikaisia veistoksia ja monimutkaisia puuveistoksia.
Kirkossa on nähtävissä myös kuuluisa Kalmarin Raamattu, harvinainen ja historiallisesti merkittävä esine.
Lisäksi Tuomiokirkoissa järjestetään erilaisia konsertteja ja kulttuuritapahtumia ympäri vuoden.
Kirkko on avoinna viikolla klo 8-15.30 ja viikonloppuisin klo 9-14.
Stadsparkenin rauhallisessa ympäristössä sijaitsevassa Kalmar Konstmuseumissa on monipuolinen nykytaiteen kokoelma.
Taidemuseolla on kansainvälinen profiili, ja sitä pidetään tärkeänä ruotsalaisena taideinstituutiona.
Taidemuseo ylpeileekin kokoelmalla, joka ulottuu nykytaiteesta klassisiin mestariteoksiin ja tarjoaa kattavan yleiskuvan taiteellisesta matkasta läpi aikakausien.
Sisäänpääsynhinta on 50 SEK ja avoinna paikka on tiistaista perjantaihin klo 12-16 ja viikonloppuna museo aukeaa jo klo 11.
Rakennus itsessään on mielenkiintoinen ja se on saanut Kasper Salin palkinnon kauniista arkkitehtuuristaan.
Luonnonystäville puistossa on rauhallinen Kalmarsund järvi, josta kävijät voivat vuokrata veneitä tai nauttia rentouttavasta kävelystä veden äärellä. Puistossa järjestetään myös lukuisia ulkoilmatapahtumia ja konsertteja kesäkuukausina.
Kalmarin lääninmuseossa eli Kalmar Läns Museumissa on esillä myös useita mielenkiintoisia näyttelyitä. Museoon päästäkseen on maksettava 190 SEK maksava pääsylippu. Avoinna museo on päivittäin klo 10-16.
Yksi näyttely käsittelee sotalaiva Kronania, joka oli aikoinaan Ruotsin valtakunnan mahtavin sotalaiva.
Kun Kronan rakennettiin, Vasa laiva oli jo kaatunut ja uponnut, mikä antoi laivanrakentajille hieman enemmän tietoa siitä, miten laivaa ei tulisi mitoittaa.
Kronan valmistui ja purjehti kahdeksan vuotta ongelmitta, mutta myrskyisässä Öölannin taistelussa tanskalais-hollantilaista laivastoa vastaan vuonna 1676 myös Kronan kaatui, räjähti ja upposi.
Kalmarin lääninmuseossa on tietoa Kronanin historiasta ja siellä voi myös nähdä meriarkeologisia löytöjä, joita on tehty viimeisten 40 vuoden aikana.
Museossa pääsee nauttimaan kiehtovista näyttelyistä, jotka korostavat Kalmarin menneisyyden merkittäviä tapahtumia ja henkilöitä.
Yksi Kalmarin läänin museon kohokohdista on Kalmarin hopea-aarre, joka on merkittävä kokoelma keskiaikaisia hopeaesineitä.
Museossa oli myös Jenny Nyströmin tonttuaiheinen näyttely. Ihanat 50-luvun tonttukuvat palautuivat oitis mieleen. Muistan, miten mummolaan joulukortit olivat juuri näitä ja taisi seinälle aina joulunaikaan ilmestyä myös taiteilijan suorakaiteen muotoinen joulujuliste.
Vielä kun päälle nautittiin kunnon katkarapuvoileipä, tuli ruokahuoltokin hoidettua.
Tarkoitus oli käydä on Krusenstierniskan maatilan kaupunkipuutarhassa, mutta se oli jostain syystä kiinni, vaikka netin mukaan sen piti olla auki.
Ketutti, sillä puutarhaa kehutaan hyvin säilyneeksi 1800-luvun puutarhaksi.
Se lahjoitettiin Kalmarin kaupungille noin 70 vuotta sitten oltuaan Krusenstierniskan perheen omistuksessa useita vuosia.
Perhe toivoi, että puutarha säilytettäisiin ja avattaisiin yleisölle. Paikkaan pääsee vierailemaan toukokuusta syyskuuhun ja sen pitäisi olla avoinna päivittäin klo 11-17.
Klapphusetin punainen lautaverhoiltu paalujen varaan rakennettu talo rakennettiin 1900-luvun alussa, ja se oli kaupungin naisten kokoontumispaikka pyykinpesua varten.
Pyykkitalon sisällä naiset olivat suojassa säältä ja voimakkaalta tuulelta, ja he pystyivät pesemään pyykkinsä jopa silloin, kun ulkona viuhui myrsky ja oli kylmää.
Talo sai nimensä siitä, että pyykki huuhdeltiin ja taputeltiin talon keskellä olevassa altaassa.
Lautaverhoillut pyykkitalot olivat aikoinaan yleisiä, mutta useimmat talot on nykyään purettu.
Kalmarin lautaverhoiltu talo on luultavasti viimeinen jäljellä oleva lautaverhoiltu pyykkitalo Skandinaviassa.
Vielä nykyäänkin paikassa pestään räsymattoja, ja väitetään, että murtovesi yhdistettynä vihreään saippuaan auttaa säilyttämään mattojen värit. Klapphuset on avoinna toukokuusta syyskuuhun klo 6-22.
65 metriä merenpinnan yläpuolella kohoava ja 15-kerroksinen vanha vesitorni on yksi Kalmarin omaleimaisimmista maamerkeistä.
Torni rakennettiin parantamaan kaupungin palontorjuntakykyä.
Nykyisin hienossa rakennuksessa on yksityisasuntoja.
Vaikka historiasta tykkäänkin, jäi nyt astetta vanhempi aikakausi tutkailematta.
Kalmarissa sijaitsee Euroopan suurin dinosaurusten näyttely, jota laajennetaan vuosittain.
Siellä pääsee tutustumaan pienistä fossiileista aina luonnollisen kokoisiin dinosauruksiin.
Lapsiperheitä kiinnostavassa näyttelyssä on yli 200 dinosaurusta, luurankoa ja dinoja, jotka liikkuvat sekä karjuvat hyvin realistisella tavalla. Avoinna paikka on toukokuusta lokakuuhun.
Mielenkiintoinen paikka on myös pikkuinen Kalmarin merimuseo. Merimuseossa on tuhansia meriaiheisia esineitä, kuten laivojen pienoismalleja ja merimatkoilta mukaan tulleita esineitä läheltä ja kaukaa.
Museo saakin vuosittain runsaasti lahjoituksia yksityishenkilöiltä ja yrityksiltä. Museon tavoitteena on säilyttää muistoja Kalmarinsalmen merenkulusta. Paikka on avoinna kesäkuukausina päivittäin klo 12-16 ja sisäänpääsymaksu museoon on 50 SEK.
Kalmari oli koluttu ja piipahdimme vielä Öölannin puolella, ennen kuin seuraava aamuna suuntasimme kohti Gotlantia.
Öölanti
Kalmarinsalmen ylittävä vaikuttava Öölannin silta yhdistää mantereen Öölannin saareen.
Kun kerran kulmilla oltiin, niin olihan se pakko napata lautta mantereelta ja käydä kuikkaamassa Öölanti.
Dessi lautalla edestakainen matka maksoi 125 SEK henkilöltä.
Lippu ostetaan lautalta ja se tarkistetaan poistuessa lautata.
Lautalla on myös pieni kahvila, josta voi ostaa kahvia ja virvokkeita.
Lautta kuljettaa salmen yli niin ihmiset, kuin pyörätkin. Matka Kalmarinsalmen yli kesti alle puoli tuntia. Merimatkassa ei ollut muuta ihailtavaa, kuin vieressä kulkenut silta.
Öölannissa ei ole juurikaan nähtävää, ellei tykkää ajella tasaisella maalla polkupyörällä tai autolla ympäri 135 km pitkää saarta.
Ennakkoon tsekatut ainoat nähtävyydet olisivat olleet 400 vuotta vanha Borgholmin linnan rauniot ja Ruotsin kuninkaallisten kesäpalatsi Sollidenin linna, jonka puutarhaan olisi rajoitetusti päässyt käymään.
Voi olla, että paikkaan ei olisi päässyt ollenkaan, sillä kuninkaallinen perhe oli juuri tulossa saarelle viettämään kruununprinsessan kesäistä syntymäpäiväjuhlaa.
Nämä nähtävyydet jäivät nyt tällä kerralla käymättä, mutta suurimman kaupungin Färjestaden satamaympäristöön viitsimme tihkuisessa säässä tutustua.
Sen verran Öölantiakin sponssattiin, että muutama kruunu jätettiin saarelle.
Sataman kahvilassa oli hyvä hetki viettää viinien mittainen tauko, ennen kuin palasimme takaisin Kalmarin puolelle.
Selvästi suurin osa satamassa pyörineistä oli turisteja, jotka olivat tulleet joko omilla veneillään saarelle tai sitten mökkeilemään saaren muihin osiin.
Paljon oli myös pyöräilijöitä liikenteessä.
Ei nyt kummempaa tästä paikasta, mutta tulihan käytyä. Palasimme takaisin Kalmarin puolelle ja ihailimme vielä Kalmarin kaunista pienvenesatamaa ja sen läheisyyteen rakennettua uudempaa valkoisena hohtavaa Kalmaria taloineen.
No Comments