Matkailua maailmalla

Norja osa 4: Trondheim

Trondheim

Aamusta aikaisin ylös ja aamupalalle, jonka jälkeen kannelle katsomaan maisemia.

Aurinko oli jo noussut ja loi aamunsäteineen utuisen kauniin maiseman.

Meri oli tyyni ja vaikka kannella tuulikin, ilma enteili hyvää vierailusäätä Trondheimiin.

Taas kului monta tuntia ihaillen kauniita maisemia. Maisemien kauneus latasi supervauhdilla mielenakkuja.

Ennen Munkholmenin saarta kahden Hurtigruten laivan kohdatessa toisensa, soivat kummankin laivan sumutorvet, herättäen varmasti viimeisetkin nukkujat.

Vastaan tuleva laiva oli lähtenyt Trondheimista kohti etelää noin tunti sitten.

Hieman yli kilometrin päässä Trondheimin edustalla sijaitseva pieni Munkholmenin saari on suosittu retkikohde. Lyhyen merimatkan päässä oleva puistomainen saari pienine myymälöineen ja kahviloineen tarjoaa historiankatsauksen Trondheimin ja Norjan historiaan toukokuun puolesta välistä syyskuun loppuun.

Emme siis itse saarelle päässeet, koska se oli vielä toukokuun alkupuolella suljettu, mutta saapuessamme Trondheimiin laivalla, onnistuimme kuvaamaan sen laivan kannelta.

Saarella toimi 1100-luvulla rakennettu benediktiiniläisluostari, joka muutettiin linnoitukseksi 1600-luvulla. Paikka on toiminut myös vankilana sekä karanteenipaikkana Mustan surman aikaan ruttoon sairastuneille. Aikoinaan Munkholmenin saarella myös teloitettiin ihmisiä ja merkittävimpien henkilöiden päät asetettiin seipään nokkaan varoitukseksi muille. Toisen maailmansodan aikana saarella sijaitsi ilmatorjunta-asema. Melkoinen historia pienelle saarelle. Linnoitukseen sisälle pääsee vain opastetuilla kierroksilla.

Aamulla saavuimme Norjan kolmanneksi suurimpaan kaupunkiin Trondheimiin.

Myös se on suosittu pysäkki Hurtigrutenin reitillä.

Tässäkään satamassa ei ollut sen kummempaa satamarakennusta.

Siitä vaan laivasta ulos laiturille ja suunnaksi keskusta. Rannasta on melko pitkä matka keskustaan, eikä siellä ole päivystäviä takseja tai linja-autoliikennettä, joten hyvä idea voi olla tilata taksi rantaan jo ennakkoon, ainakin jos laivan nopean, noin kolmen tunnin pysähdyksen aikana mielii päästä kaupunkiin katselemaan nähtävyyksiä.

Trondheim perustettiin kauppakeskukseksi jo vuonna 997.

Kaupungilla on rikas historia viikinkien pääkaupunkina aina nykypäivän asti.

Trondheim toimi myös Norjan pääkaupunki vuoteen 1217 asti. Nykyään Trondheim on vilkas kauppa- ja opiskelukaupunki, jossa on säilynyt vanhoja puisia rakennuksia.

Kaupunkia halkoo Nidelva joki.

Kaupunki tunnetaan kulttuuristaan, teknologiastaan, pyöräilyaktiviteeteis-taan sekä hyvästä ruoasta.

Vuosittain Trondheimissa järjestetään useita festivaaleja, joista tunnetuin on Norjan suurin kirkko- ja kulttuurijuhla Pyhän Olavin festivaalit. Kulttuurijuhlan yhteydessä on keskiaikaiset markkinat, esityksiä, konsertteja ja näyttelyjä.

Vaikka kaupunki on huomattavasti isompi kuin esimerkiksi Ålesund, on kaupungissa kaikki tärkeät nähtävyydet kävelyetäisyydellä. Myös satamasta tehdään erilaisia veneretkiä kaupungin ihailemiseen mereltä käsin.

Bussilla pääsee helposti matkustamaan Trondheimissa ​​ja sen ympäristössä.

Lippua ei voi ostaa bussista, vaan se pitää hankkia puhelimeen ladattavan appin kautta tai ostettava lippuautomaatista.

Lippuja saa myös keskustan Narvesen kioskista. 90 min kertalippu, joka kattaa myös matkan lentokentälle maksaa 43 NOK. Kaupunkiin voi tutustua opastetuilla bussikierroksilla tai perinteisillä kävelykierroksilla. Kesäisin tehdään lisäksi jokiristeilyjä.

Vanhan kaupungin ehdoton nähtävyys on punainen ja koristeellinen Gamle Bybron vanha silta, joka on luultavasti yksi Trondheimin kuvatuimmista kohteista.

Silta yhdistää kaupungin uuden ja vanhan osan toisiinsa.

Silta on rakennettu tälle paikalle samaan aikaan kuin Kristiantenin linnake vuonna 1681. Sillan molemmissa päissä oli aikoinaan vartijan- ja tullitalot. Toinen taloista on edelleen olemassa ja se toimii nykyään lastentarhana.

Historialliset, kiehtovat ja hyvin säilyneet puutalot tai oikeastaan aiemmin varastoina toimineet rakennukset Nidelva joen rannalla sekä viihtyisät kahvilat ja ravintolat houkuttelevat matkailijoita.

Kaupungissa on runsaasti pieniä gallerioita ja käsityöläisten putiikeista voi ostaa matkamuistoja.

Kuten monet vanhat kaupungit, myös Trondheim on palanut monta kertaa. Vuoden 1681 palon jälkeen kaupunki jouduttiin rakentamaan melkein kokonaan uusiksi ja silloin kiinnitettiin aikaisempaa enemmän huomiota siihen, että osa kaduista tehtiin riittävän leveiksi, jotta jatkossa olisi helpompi sammuttaa ja torjua tulipalonalkuja.

Osa kaupungin taloista on rakennettu kukkuloille, jonne kiipeäminen onkin sitten jonkinlainen haaste.

Ei siis ihme, että kaupungista löytyy maailman ensimmäinen ja ainoa pyörähissistä trampe Cyclocable.

Ensimmäinen versio tämänkaltaisesta hissistä keksittiin jo 90-luvulla, kun eräs työmatkaansa pyörällä kulkeva mies kyllästyi siihen, että oli aina toimistolle tullessa hikinen ja uupunut matkasta.

Hissi on kuin kapea liukuhihna, joka liikkuu ylöspäin tienviertä pitkin.

Hissiä pystyy kerralla käyttämään yhteensä viisi henkilöä.

Hihna toimii niin, että toinen jalka asetetaan sen päälle ja toisella jalalla sekä käsillä pidetään kiinni vieressä mukana tulevasta kulkuvälineestä. Hissin käyttö ei rajoitu pelkästään pyöräilijöihin, sillä hissiä voi käyttää myös potkulaudan tai lastenvaunujen kanssa. Kovin suosittu hissi ei tainnut olla, sillä kertaakaan kahden päivän aikana emme nähneet, että joku olisi sitä käyttänyt. Liekö sähköskootit ja sähköpyörät kätevämpi menopeli ylämäissä?

Harmillisesti pyörähissi ei auta jalkapatikassa olevia, vaan mäen päällä olevalle Kristianstenin linnakkeelle on kavuttava omin voimin, ellei sitten kierrä puolta kaupunkia linja-autolla ja saavu mäen päälle sen toiselta puolelta.

Hieman ketutti, sillä kukkulalla komeileva rakennus oli nyt pusitettuna. Onneksi kukkulalta sentään oli komeat näkymät yli kaupungin.

Valkoinen linnake on yksi Trondheimin maamerkeistä. Se rakennettiin 1681 kaupungin suuren tulipalon jälkeen vartioimaan kaupunkia. 1718 linnoitus pelasti Trondheimin ruotsalaisilta valloittajilta.

Linnoitus poistettiin käytöstä 1816. Toisessa maailmansodassa saksalaiset miehittivät Trondheimikin  ja käyttivät kaupunkia sukellusveneidensä tukikohtana. Kristianstenin linnoitus toimi tuolloin natsien vankilana ja teloituspaikkana 23 norjalaiselle patriootille. Nykyään linnoitusalue on suosittu piknik- ja ulkoilu paikka.

Nykyisin toiminnassa oleva kaupungin ainut ja maailman pohjoisin raitiovaunureitti Graakallbane kulkee keskustasta Bymarkanin ulkoilualueelle.

Aiemmin titteliä pitänyt raitiovaunuliikenne Arkangelissa lakkasi ja kunnia tästä siirtyi Trondheimiin.

Jos päättää ajaa tämän noin 20 minuuttia kestävän reitin, kannattaa istumapaikat valita mennessä ratikan vasemmalta puolelta, mistä voi ihailla Trondheimiin avautuvia näkymiä.

Pääteasemalta lähtee patikointipolkuja ja siellä on Lianvatmet järvi, joka on erittäin suosittu retkipaikka.

2010 avattu, arkkitehtuuriltaan näyttävää Rockheim on norjalaisen populaarimusiikin kansallismuseo ja se sijaitsee Tronheimin satamassa.

Museo sijaitsee vanhassa 1900-luvun alun viljamakasiinissa, jota on tuunattu modernimpaan ulkoasuun.

Musiikista ja sen historiasta kertovissa näyttelyissä on pysyviä ja vaihtuvia näyttelyitä. Pysyvä näyttely The Time Tunnel on matka norjalaisen musiikin ja kulttuurin historiaan äänten, kuvien ja musiikkivideoiden kautta. Paikka on avoinna tiistaista perjantaihin klo 10-16 ja viikonloppuna klo 11-17. Sisäänpääsy maksaa 170 NOK.

Varakkaan Christine Schøllerin vuonna 1778 yksityiskodiksi rakentama Stiftsgården on Norjan kuninkaallisen perheen käytössä virallisena asuinpaikkana heidän vieraillessaan Trondheimissa.

Stiftsgården on yksi Euroopan suurimmista puurakennuksista. Yli 100 huoneen kartano on erinomainen esimerkki 1700- luvun barokkiarkkitehtuurista. Kartanossa on asunut kuninkaallisia ja heidän vieraitaan aina vuodesta 1800 lähtien. Paikkaan pääsee tutustumaan kesäkuukausina opastetulla kierroksella.

Ravnkloanin rannalla piti sijaita kalatori.

Rakennus, jossa kalatorin piti olla löytyi, mutta se oli suljettu ja paikka aivan tyhjä.

Mikä lie syynä, että se oli autio?

Sataman tästä kohtaa lähtee Munkholmenin saariristeily sekä muut erilaiset turistiveneet.

Nidaroksen katedraali on maailman pohjoisin goottilainen katedraali ja se on Norjan kansallispyhäkkö, joka on rakennettu Pyhän Olavin haudan päälle.

Rakennustyöt alkoivat vuonna 1070, mutta vanhimmat jäljellä olevat osat ovat peräisin 1100-luvun puolestavälistä.

Katedraalin pohjoistornissa on Norjan suurin kirkonkello.

2400 kiloa painavan kellon soiton voi kuulla jopa 30 kilometrin päässä sijaitsevassa Melhusissa. Komeasti nuo kellot kumisivatkin.

Nidaroksen katedraalin torniin pääsee kiipeämään 172 porrasta opastetulla kierroksella, jonka hinta on 70 NOK. Tornilippu pitää ostaa erikseen.

Keskiajalla Katedraali oli Pohjois-Euroopan tärkein pyhiinvaelluskohde ja vielä nykyisinkin Oslosta tehdään 640 kilometrin pyhiinvaellusmatkoja jalkaisin Nidaroksen katedraalille, jossa sijaitsee Norjan suojeluspyhimyksen Pyhän Olavin eli Olavi Haraldinpojan hauta.

Pyhiinvaellusreitti kulkee Dovrefjell vuoren yli ja Oppdal laaksoa pitkin.

Pyhä Olavi on Norjan suojeluspyhimys sekä viikinki, joka toi kristinuskon Norjaan.

Kieltämättä komea katedraali on myös toiminut kautta aikojen Norjan kuninkaallisten kruunajais-, hautajais- ja ristiäiskirkkona.

Nidarosin katedraali on avoinna vierailijoille maanataista lauantaihin, jolloin se aukeaa klo 9 ja sulkee ovensa maanantaista perjantaihin klo 14, mutta lauantaina tuntia myöhemmin. Koska katedraali on toimiva seurakuntakirkko, on se sunnuntaisin avoinna kirkonmenojen jälkeen vain lyhyen aikaa klo 13-16. Sisäänpääsy kirkkoon maksaa 120 NOK.

Viisasta voi olla heti hankkia 240 NOK maksava yhteislippu, jolla pääsee myös katedraalin kryptaan sekä tutustumaan vieressä olevaan arkkipiispan palatsimuseoon.

Museo toimi Norjan arkkipiispojen asuntona 1200-luvulla ja on yksi Skandinavian vanhimmista maallisista rakennuksista.

Lisäksi yhteislippu oikeuttaa pääsyn näkemään joitakin Norjan kruununjalokiviä. Harmillisesti noita ei saanut kuvata ja tämä kuva onkin otettu paikan esitteestä.

Piispanpalatsin museot ovat auki tiistaista perjantaihin klo 11-14, lauantaina klo 11-15 ja sunnuntaina klo 12-16.

Museosta käy hyvin esille, miten merkittävä kaupunki Trondheim oli uskonnollisesti. Vieläkin kaivonkansissa on kuvattu vaakunasta tuttu vanha sinetti ja kunnantalon seinässä on nähtävissä symbolit, jotka kuvaavat tasapainoilua uskonnon ja vallan, uskon ja kruunun välillä.

Trondheimin taidemuseolla on kaksi sijaintia.

Päärakennus TKM Bispegata sijaitsee aivan Nidacosin katedraalin vieressä ja toinen pienempi museo-osasto sijaitsee TKM Gråmølna Nedre Elvehavnissa.

Museossa on esillä vaihtuvia näyttelyitä norjalaista ja kansainvälistä taidetta sekä nykytaidetta. Paikka on avoinna keskiviikkoisin klo 9-20 ja torstaista sunnuntaihin klo 9-16. Sisäänpääsy museoon maksaa 140 NOK.

Koko kaupungin voi nähdä 124 metriä korkean Tyholttårnetin radiotornin näköalatasanteelta.  80 metrin korkeudessa on pyörivä ravintola Egon, jossa tunnissa saa täydellisen kierroksen 360 asteen kaupungin panoraamaan. Ravintola on auki päivittäin klo 10 aina puolen yön tietämiin. Hissikyyti näköalatasanteelle on ilmainen. Tornille pääsee kätevästi bussilla 22.

Norjan kansallismusiikkimuseoon Ringveneen oli tarkoitus mennä. Mutta kun se olisi ollut hieman kaupungin ulkopuolella ja, ja, jne… Museossa on soittimia kaikkialta maailmasta ja sen yhteydessä toimii kasvitieteellinen puutarha. No, onhan noita nähty…

1920-luvulla perustetussa Trondhjems Sjøfartsmuseum merimuseossa pääsee tutustumaan Trondheimiin kauppasatamana ja purjehduskaupunkina 1600-luvulta nykypäivään.

Lisäksi museo kertoo, millaista on ollut merimiesten elämä eri aikakausina. Merimuseo vastaa myös historiallisesta purjehöyrylaivasta SDS Hansteenista. Museo on avoinna maanantaista perjantaihin klo 10-15. Paikka on avoinna myös lauantaina klo 12-16. Sisäänpääsymaksu melko vaatimattomaan museoon on 100 NOK.

Raitiotiemuseossa olisi ollut esillä vanhoja raitiovaunuja, mutta sinne emme päässeet, koska se aukeaa vasta kesäkuussa. Harmi, sillä Trondheim ratikkakokoelma on melko suuri ja suurin osa ratikoista on kunnostettuja ja monet ovat myös käyttökunnossa.

Sverresborg Trøndelag kansanmuseo on Norjan kolmanneksi suurin kulttuurihistoriallinen museo ja sen museoalue on todella suuri.

Näitä saman tyylisiä museoita tuntuu olevan joka ikisessä kaupungissa, tosin tämä oli kyllä hyvä ulkoilmamuseo ja vastasi hieman Oslon vastaavaa.

Ulkoilmamuseo sisältää yli 80 rakennusta, jotka kuvaavat kylän ja kaupungin elämää sekä saamelaisten alkuperäiskansan kulttuuria.

Museon keskusta koostuu aikoinaan Trondheimin keskustassa sijainneista puutaloista, joihin kuuluu ruokakauppa, posti ja kauppiaiden työpajat.

Lisäksi esillä on Trondheimin merenkulun menneisyydestä kertovat varastot, venevajat ja kalastusvälineet. Viljelijäkylä esittelee maalaiselämää ja sisältää historiallisen sauvakirkon sekä saamelaisnäyttelyitä.

Rakennuksiin pääsee myös sisälle ja kesäaikaan siellä on ajanhenkeen pukuetuneita ihmisiä, jotka esittelevät tuonajan elämää.

Paikka sijaitsee kaupungin ulkopuolella, ja sinne pääsee helposti omalla autolla tai bussilla nro 11. Paikka on avoinna ympäri vuoden. Kesäkuukausina pääsylippu alueelle on kalliimpi, mutta ei sesonkiaikaan sisäänpääsy maksaa 150 NOK. Maanantaisin museo on suljettu, mutta aukeaa muina arkipäivinä klo 10 ja viikonloppuna klo 11. Paikka pistää ovet kiinni klo 15.

Trondheimin pääaukio Torvet on yksi paikallisten tärkeimmistä kohtaamispaikoista.

Aukio on peräisin vuodelta 1681, mutta vuosien saatossa se on laajentunut kahden pääkadun risteykseen.

Keskellä aukiota, korkealla pilarin päällä on Norjan ensimmäisen kuninkaan ja Trondheimin perustajan Olav Tryggvasonin patsas.

Aukiolla on lukuisia kahviloita ja ravintoloita sekä sen reunoilla myyntikojuja, joissa myydään tuoreita paikallisia tuotteita, kukkia ja matkamuistoja.

Myös tärkeimmät ostoskeskukset ja kaupat sijaitsevat torin ympärillä tai välittömässä läheisyydessä.

Parin Trondheim päivän jälkeen oli aika suunnata juna-asemalle ja ruveta taas junailijaksi.

Raiteet veivät pohjoisesta kohti etelää ja Hamaria.

Reilun 6 tunnin junamatka sujui maisemia ihaillen ja Scrabblea pelaillen.  Pikku vinkkinä, istumapaikat kannattaa varata junan oikealta puolelta, josta aukeni paremmat näköalat matkalla.

Juna seuraili Glomma jokea. Välillä käytiin aivan puurajassa ja sitten taas laskeuduttiin joen tasalle. Maisemat vaikuttivat välillä kovinkin lappilaisilta. Juna puksutti pilvisessä säässä tasaisesti kohti määränpäätä. Liput kahdelta maksoivat 656 NOK. Juna saapui asemalle aikataulun mukaisesti, joten siitä plus pisteet.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply