Norja osa 3: Ålesund ja Geiranger vuono

Ålesund

Iltapäivästä hyppäsimme Hurtigrutenin kyytiin ja matkasimme kohti Ålesundia. Yövyimme laivassa ja matkalla saimme ihailla Norjan kaunista rannikkoa.

Hurtigruten laivat ovat osa rannikon kaupunkien paikallista ja julkista liikennettä, jota käytetään niin tavaran kuin ihmistenkin liikkumiseen parin tuhannen kilometrin pituisella matkalla pitkin Norjan rannikkolinjaa.

Laivat eivät ole varsinaisia risteilyaluksia, vaikkakin niihin myydään eri mittaisia risteilyitä Bergenin ja Kirkniemen välillä. Laivat lähtevät päivittäin Bergenistä pohjoiseen ja Kirkkoniemestä etelään. Laivoihin on ostettavissa erilaisia risteilypaketteja sekä matkoja satamasta satamaan.

Vaikka kyseessä on normaali reittialus, oli sen matkustajista suurin osa risteileviä turisteja. Hytit, ruoka ja palvelut olivat Ruotsinlaivojen luokkaa, kaukana siis tuhansia maksavien loistoristelijöiden tasosta. Hytti oli kahden hengen perushytti, sillä paremman tasoisia hyttejä saa varattua vain koko rannikon kestäville risteilyille. Varattavana oli myös erilaisia palveluja ja ateria- sekä juomapaketteja matkan ajaksi.

Aamulla maukkaan aamupalan jälkeen olikin jo kiire kannelle ihailemaan upeita maisemia ja saapumista Ålesundiin.

Ei sille vaan voi, mitään, että lyömätön on kauneudessaan aurinko, kimalteleva meri ja lumihuippuiset vuoret.

Niitä siinä sitten ikuistettiin sekä kameraan, että verkkokalvoille.

Laiva pysähtyi koko päiväksi Ålesundiin, joten myös risteilymatkustajilla on mahdollisuus tutustua kaupunkiin. Olimme varanneet kaksi päivää Ålesundin tutkimiseen ja yhden päivän Geirangerin vuonoristeilylle. Kamat siis kantoon ja nokka kohti hotellia. Ylihuomenna jatkaisimme toisella laivalla eteenpäin.

Kaupunki on nimetty UNESCOn maailmanperintö-kohteeksi upeiden vuonomaisemien ansiosta.

Luonto onkin alueen suurin nähtävyys kauniin jugend kaupungin lisäksi.

Ålesundin ainutlaatuinen kaupunkimiljöö värikkäine jugendtaloineen tekee kaupungista helposti yhden Norjan kauneimmista kaupungeista.

1904 tuhoisa suurpalo tuhosi kaupungin lähes täysin ja jätti yli 10 000 asukasta asunnottomaksi. Tulipalon takia koko kaupunki rakennettiin uudestaan sen aikaiseen jugend tyyliin. Kaupungin rakentaminen kesti kolme vuotta, mistä syystä kaupunki onkin yksi maailman yhtenäisimmistä jugend kaupungeista.

Apua ja tukea kaupungin rakentamiseen saatiin niin muualta Norjasta kuin ulkomailtakin. Yksi merkittävistä tukijoista oli Bergenin suuri ystävä Saksan keisari Wilhelm II. Keisarilla, joka oli useasti vieraillut Bergenissä, oli kuulemma neljä alusta valmiina viemään apua Afrikkaan, mutta kuultuaan Ålesundia kohdanneesta onnettomuudesta laivat lähetettiin viemään apua sinne.

Kaupungissa on Jugendstilsenteret, jossa voi tutustua jugend tyyliin aitojen sisätilojen ja esineiden sekä vaihtuvien näyttelyiden avulla.

Jugend keskuksen lisäksi rakennuksessa voi pistäytyä kahvilla sekä taidemuseo KUBEssa.

Avoinna paikka on tiistaista perjantaihin klo 11-17 ja viikonloppuina se sulkee ovensa jo klo 16. Sisäänpääsymaksu paikkaan on 120 NOK.

Ålesundin nähtävyydet ja liikkuminen kaupungissa hoituu helposti kävellen. Sähköskuutteja tai pyöriä ei tässä kaupungissa näkynyt. Jos kuitenkin tarvitsee paikallisliikennettä, niin yksittäisen bussilipun hinta on 46 NOK. Opastetut kävelykierrokset kaupungin nähtävyyksille ovat päivittäin sekä norjaksi että englanniksi.

Lisäksi kaupunkia voi kiertää pyörillä kulkevalla kaupunkijunalla. 70 minuutin nähtävyyskierroksella pääsee myös Aksla vuorella olevalle Fjellstuan näköalapaikalle. Kyyti maksaa 320 NOK.

Vaihtoehtoisesti voi hypätä tutun ja aina turvallisen 450 NOK maksavan Hop on hop off bussin kyytiin, jonka yksi pysähdyspaikka on myös vuoren näköalapaikalla. Hop on hof off bussin palvelut tosin toimivat vain risteilysatamassa olevien alusten aikataulun mukaan.

Fjellstuan näköalapaikalta on upeat näkymät kaupunkiin ja sen ympäristöön, kannattaa siis poiketa.

Paikka on myös erittäin suosittu patikointikohde.

Vuorelle pääsee kapuamalla 418 askelmaa ja kiipeilijöitähän riitti.

Näytti siltä, että moni oli aliarvioinut askelmien määrän ja kivuttavan matkan jyrkän kulman, sillä matkan hapokkuus näkyi kiipeilijöissä.

Mielettömän maiseman lisäksi itsensä saa palkittua ylhäällä olevassa kahvilassa, jos se on auki.

Nyt se oli kiinni ja moni kapuaja noitui tilannetta oikein urakalla.

Ålesundissa sijaitsee myös Norjan tärkein kalasatama.

Valtavan kokoiset avomeren kalastusalukset hallitsivatkin osaa satamasta.

Ålesund on myös pysähdyspaikka Hurtigruten reitillä ja siitä on tullut myös suosittu kohde risteilyaluksille.

Satama-alueella voi ihailla kauniita veneitä ja nauttia merituulen raikkaudesta. Satama onkin kaupungin sydän ja se tarjoaa upean mahdollisuuden kokea kaupungin merenkulun merkityksen kaupungille.

Sataman alueella on myös lukuisia ravintoloita ja kahviloita, joissa pääsee maistelemaan paikallisia mereneläviä ja muita herkkuja.

Satamasta lähtee myös veneitä, jotka tarjoavat veneretkiä Ålesundin upeille vuonoille, kuten Geirangerfjordille ja Hjørundfjordille. Myös yhteysalukset vuonoalueen eri kyliin lähtevät satamasta.

Ålesundin kirkko rakennettiin uudestaan vuonna 1909, kun vanha 1854 rakennettu kirkko tuhoutui suuressa palossa.

Kirkko on rakennettu betonista ja norjalaisesta marmorista, ja se on kauniisti koristeltu lasimaalauksilla ja freskoilla.

Ålesundin kirkko on pieni ja hyvin vaatimaton. Se on avoinna niinä päivinä, kun isot risteilyalukset ovat kaupungin satamassa. Hurtigrutenin aluksia ei lasketa isoiksi risteilyaluksiksi.

Kaupungin melko verkkainen elämä vilkastuikin kerralla, kun suuri risteilyalus saapui kaupunkiin. Parina edellisenä päivänä kaupunki oli ollut hyvin rauhallinen, kuin talviunestaan heräilevä pikkukaupunki, jossa ei tarvinnut varoa sähköpotkulautailijoita tai pyörillä ohi sujahtelevia, saati pitkäkyntisiä.

Kaupunki vaikuttikin hyvin hoidetulta ja varakkaalta, eikä silmiin sattunut yhtäkään laitapuolenkulkijaa.

Se, mikä pisti silmään oli, että kaupungissa olevien vierastyöläisten määrä oli suuri.

Osa ei puhunut norjaa taikka ruotsia, vaan kieli ja palvelu tapahtui ainoastaan englanniksi.

Viikonloppuna sattui olemaan nuorten konfirmaatiopäivä ja kaupunki vilisi kansaa, joilla oli kansallispuvut päällään. Tapana kuulemma on, että naispuolisilla henkilöillä on päällään kansallispuku ja miespuolisilla tavallinen puku tai kansallisasu. Mitä upeampia asusteita olikaan liikkeellä.

Myös rannassa oli esillä vanhojen autojen näyttely, joka keräsi runsaasti ihailijoita.

Iltapäivästä hyppäsimme bussiin numero 1 ja hurautimme sillä Sunnmøren ulkoilmamuseoon. Paikka on helpon ajomatkan päässä Ålesundin keskustasta. Museo on avoinna päivisin klo 10-17. Ulkoilmamuseossa on esillä vanhoja taloja ja muita näyttelyitä alueen norjalaisesta kulttuurista.

Veneenrakennuksella on Sunnmøressä pitkät perinteet. Meren rannalla venehalleissa ja museolaiturissa oli esillä suuri kokoelma Sunnmøren perinteisiä veneitä sekä jäljennöksiä viikinkiajan laivoista ja pienistä veneistä.

Tutustumisen arvoinen on myös kalastusmuseo.

Museossa on esillä näyttelyitä kalastuksen vaikutuksesta ja merkityksestä alueella ja kalankäsittelyn historiasta.

Museossa on myös näyttely kalanmaksaöljyn tuotannosta sekä mahdollisuus ostaa tätä norjalaista perusherkkua. Kalanmaksaöljyä olikin tarjolla jokaisella aamiaisella. Tuo jokapojan herkku jäi ostamatta ja ottamatta, sen verran makumuistoa oli vielä jäljellä lapsuudesta.

Museo sijaitsee yhdessä harvoista tuhoisassa palossa säästyneessä rakennuksessa. Kesäaikaan paikka on avoinna päivittäin, muina ajankohtina se on avoinna ainoastaan viikonloppuisin klo 11-16. Sisäänpääsy museoon maksaa 80 NOK.

Geiranger vuono

Koska Ålesundista ei mene Geirangeriin julkisia yhteyslauttoja ainoaksi vaihtoehdoksi jäi osallistua järjestetylle vuonoristeilylle.

Matkan tarjoajia oli useita ja kesää kohti niiden määrä varmaankin lisääntyy.

Vaikka olin varaukseni kanssa omasta mielestäni hyvissä ajoin ennakkoon liikkeellä, jouduin huomaamaan, että useampi risteily meille sopivana ajankohtana oli jo loppuunmyyty.

Jihuu ja kaikenlaiset emojit 😊. Optio isoille vuonoille ja vuonoristeilyille tuli kuitenkin lunastettua. Otimme Ålesundista yhdeksän tuntia kestävän vuonoristeilyn Geirangerin vuonolle.

Laivamatka kesti kolme tuntia suuntaansa, mutta maisemia ihaillessa se kului kuin siivillä.

Ilma oli kuin morsian, meri tyyni ja aurinko paistoi.

Vuonot ovat jäätiköiden muovaamia.

Ne syntyivät paikkoihin, joissa jäämassojen uurtamat laaksot täyttyivät sulamisvesistä jään vetäytymisen jälkeen.

Norjan kauniista maisemista löytyy yli sata vuonoa.

Isojen syvänsinisten vuonojen laitoja ympäröivät henkeäsalpaavat jyrkät lumihuippuiset vuorenseinämät, upeat vesiputoukset ja pikkuruiset vuoristokylät.

Nämä postikorttimaisemat ovat maagisen vangitsevia, varsinkin kun ilmakin meitä suosi.

15 kilometriä pitkä Geirangerin vuono eli Geirangerfjorden on Norjan legendaarisin vuono, joka on postikorteista ja matkailumainoksista tuttu UNESCOn maailmanperintö-kohde.

National Geographic Traveler lehti on valinnut sen koko maailman kauneimmaksi UNESCOn maailmanperintöluettelon kohteeksi. Toinen UNESCOn maailmanperintökohteisiin listattu vuono on Nærøyfjord.

Yksi upeimmista vuonon nähtävyyksistä on De syv søstrene eli Seitsemän sisarta vesiputous, joka ryöppyää vuonoon vauhdilla, ainakin näin keväällä lumien sulamisaikaan.

Kaksi muuta upeaa vesiputousta Friaren eli Kosija ja Brudesløret eli Morsiamen huntu ovat myös näkemisen arvoisia. Lisäksi matkalla oli useita kymmeniä muitakin vesiputouksia.

Laivan kannella olikin kuhinaa, kun kaikki halusivat ikuistaa upeita vuonomaisemia ja vesiputouksia.

Laivamatkalle kannattaa pukeutua lämpimästi, sillä tuuli ja kylmä vuonovesi tekevät ilmasta viileän, varsinkin kun siihen yhdistää reilun 20 solmua kulkevan aluksen vauhdin.

Vuonon pohjukassa oleva Geirangerin alle 300 asukkaan kylä on monen luksusristeilijän vakiopysäkki.

Myös Hurtigruten laivat tekevät kesäaikaan Ålesundin pysähdyksen aikana ylimääräisen koukun vuonolle.

Vaikka kylä on melko pieni, on sen palvelut varsin kattavat. Itse kylän kiertämisessä ei kauaa nokka kuitenkaan tuhise.

Tiet ja infrastruktuuri Geirangerin kylään rakennettiin 1900-luvun alussa, mikä mahdollistaa asukkaiden ja turistien helpon pääsyn kylään ja sieltä pois. Sen kyllä huomasi, sillä autovirta kumpaankin suuntaan oli melkoinen, vaikka turistisesonki ei ollut vielä alkanutkaan.

Risteilyyn kuului kevyt leipälounas, mainio paikallisista raaka-aineista tarjottu tapas ateria paluumatkalla, vierailu Norjan vuonokeskuksessa ja vesiputouskävely upeaa Norsk Fjordsenterin joenvartta pitkin.

Alaspäin matkan teko vesiputouskävelyllä oli ihan ok, mutta kuntoa tarvitaan, jos matkan aikoo tehdä toisinpäin. 327 jyrkässä kulmassa olevaa rappusta takaavat, että tavallisen tallaajan jalat saa hapoille, minkä näki vastaantulevien kasvoista.

Pakettiin kuului myös kahden oppaan opastukset ja mahtava tietopaketti vuonoista, alueesta ja elämästä siellä. Lisäksi pakettiin kuului bussikyyti ylös Flydalsjuvetin näköalapaikalle.

Vuonoristeily oli melko kallis noin 220 € henkilöltä, mutta näistä once in life kokemuksista joutunee maksamaan, ainakin Norjassa.

Hienosti hoidetusta kokonaisuudesta kiitos, mutta taas keveni kukkaro.

Mietin itsekseni, että lentoliput olivat todellakin tämän matkan halvin osuus.

Yksi Geirangerin valttikortti on näköalapaikkojen helppo saavutettavuus.

Autoilijan ei postikorttimaisemia nähdäkseen tarvitse patikoida metriäkään, sillä kuuluisimmat ja suosituimmat näköalapaikat ovat maantien varrella.

Vaikka ei liikkuisi omalla autolla, voi kylän keskustasta vuokrata yhden tai kahden hengen sähkökäyttöisen mopoauton, jolla pääsee ajelemaan serpentiiniteitä pitkin näköalapaikoille.

Auch, täälläkin oli Hop on Hop off bussi, joka suhasi kylän ja näköalapaikan väliä. Kait se kannattaa, kun päivittäin parkkiin saapuu ainakin yksi risteilyalus ja näin keväälläkin alueen leirintäalue kuhisi jo kummoisesti.

Iltapäivästä olikin aika lähteä kohti Ålesundia. Auriko jaksoi paistaa ja mikä siinä oli kannella olla ihailemassa maisemia, pieniä kyliä ja korkealla rinteillä olevia maalaistaloja, jonne pääsi ainoastaan veneellä ja kipuamalla polkuja pitkin.

Illasta ei jaksanut enää lähteä etsimään ruokapaikkaa, joten kehiin heitettiin hotellin kulmakaupan tarjonta.

Perinteinen hotellipäivällinen maistui tässä kohtaa oikein hyvältä.

Pitkän päivän jälkeen ei tarvinnut kauaa keikkua hereillä, kun uni tuli silmään. Huomenna olisi vielä päivä Ålesundissa ja sitten suuntana Trondheim.

Koska Hurtigruten laiva viipyy koko päivän satamassa pääsi sinne sisään jo hyvissä ajoin ennen laivan lähtöä.

Suuntasimmekin laivalle jo iltapäivästä.

Satamassa ei odottanutkaan sama sujuvasti hoidettu lähtöselvitys, matkatavaroiden tsekkaus ja turvallisuusinfo. Itseasiassa satamassa ei ole mitään satamarakennusta, vaan laivasta poistutaan ja siihen mennään suoraan laiturilta pientä ramppia pitkin. Painelimme siis suoraan laivaan, jossa sisään tsekkaus tapahtui. Sitten kohti hyttiä. Koska laivoja Bergenistä Kirkniemeen kulkee päivittäin, oli meillä nyt liput eri alukseen, kuin millä tänne tultuamme.

Alusten koko, taso ja saatavilla olevat palvelut vaihtelevat aluksittain. Jos aikoo tehdä pidemmän risteilyn kannattaa tutustua laivojen palveluihin yms. tarkkaan, jotta saa valittua parhaan tarjonnan. Viisi päivää yhteen suuntaan laivalla on pitkä aika ja on vain plussaa, jos laiva on mieluisa.

Ennen laivan lähtöä kävimme syömässä laivan bistrossa ja ehdimmepä vielä nauttia loppuiltapäivän auringosta laivan kannella.

Ålesundista lähdön jälkeen maisemat rupesivat muuttumaan. Korkeat lumihuippuiset vuoret jäivät taakse ja ennen ulappaa maisema muuttui matalammaksi. Joissakin matalilla kallioisilla saarilla näkyi muutama mökki.