Matkailua maailmalla

Norja osa 2: Flåm ja Bergen

Flåm ja Bergen

Junamatka Oslosta Flåmiin

Aamusta nappasimme junan, suuntana Flåm. Yhdeksi maailman kauneimmista rautatiepätkistä mainostettu matka Oslosta Bergeniin ja maisemajunaosuus Flåmiin maksoi 2660 NOK. Kai se sitten pitää yhdestä maailman kauneimmasta junaosuudesta pulittaa melkoinen summa, harmaasta säästä huolimatta.

Koska olimme osaksi liikkeellä junalla, vertailimme junalippujen hintoja junapassiin.

Lopputulos oli, että yksittäisliput tulivat halvemmaksi kuin yhdenmaan junapassi.

Matka Oslosta Myrdaliin kesti 4½ tuntia.  

Heti aamun alkajaisiksi, juna oli 40 minuuttia myöhässä. Myöhässä lähteminen hieman huolestutti, koska vaihtoaika Myrdalissa maisemajunaan ei tulisi onnistumaan ja lautan lähtöaika Flåmistakin menisi tiukoille. Konnari lohdutteli, että ei huolta, vaihtojuna kyllä odottaa. Niinhän se juna odotteli, sillä puolet junan matkustajista jäi Myrdalin asemalla suuntana Flåm, kuten meilläkin.

Myrdal sijaitsee Oslo-Bergen junareitin varrella.

Maisemat olivat sen verran hienoja, että perinteinen Scrabble peli jäi tällä junaosuudella pelaamatta.

Junareitti Oslosta Flåmiin on hyvin suosittu ja juna olikin aivan täynnä.

Olimme varanneet ensimmäiselle pätkälle istuinpaikat junan vasemmalta puolelta, jossa maisemat olivat selvästikin paremmat kuin oikealla puolella. Hyvä valinta. Junassa oli myös hyvätasoinen ravintolavaunu.

Saavuimme alkupäivästä Myrdaalin vuoristoasemalle.

Asema sijaitsee 867 metrissä, jossa oli noin 20 minuutin junavaihto Flåmsbanan maisemajunaan, sillä valtavan määrän turisteja ahtautuminen maisemajunaan hieman kesti.

Mieleen tuli, että mitenköhän ruuhkaisimpaan turistiaikaan kaikki mahtuvat laukkuineen kyytiin. Laukuille, kun ei ollut kovin kummoisia säilytystiloja.

Mitä korkeammalle juna kapusi, sitä lumisemmiksi maisemat muuttuivat. Korkealla vuorilla oli vielä täysi talvi. Korkein asema reitillä sijaitsi 1200 metrissä. Osa kesämökeistä oli tiukasti hautautuneena lumeen. Kevääseen näillä hoodeilla olisi vielä matkaa.

Flåmsbana Myrdaalista Flåmiin kulkee jyrkkää 20 kilometriä pitkää maisemarataa pitkin, joka esittelee Norjan luonnon kauneimmillaan ja upeimmillaan.

Flåm rautatie on yksi maailman jyrkimmistä rautateistä normaaleille raiteille, ja se tunnetaan upeista vuoristoon ja niistä ulos kääntyvistä tunneleistaan. Flåmin rautatien 20 tunnelista 18 rakennettiin käsin.

Syvien rotkojen halki leikkaavien jokien, jyrkkiä vuorenrinteitä alas laskevien vesiputousten, jyrkkiin rinteisiin takertuvien valkoisten huippujen ja pienten maatilojen ansiosta matka Flåmin rautateillä on mieleenpainuva.

Juna pysähtyi Kjosfossenin vesiputouksella, jotta matkustajat pääsivät kuvaamaan vesiputousta.

Koska lumien sulaminen täydellä vauhdilla näissä korkeuksissa ei vielä ollut alkanut, ei vesiputouskaan kovin kummoinen ollut.

Junamatka Myrdalista Flåmiin kestää tunnin verran.

Matkan varrelle mahtuu maisemat talvesta kevääseen.

Jos mahdollista, niin ota junasta vasemman puolen istumapaikat, sillä näköalat siltä puolelta ovat paremmat.

Junalippu kannattaa ehdottomasti ostaa etukäteen, mutta istumapaikkavarauksia tälle historialliselle junamatkalle ei voi tehdä. Kannattaakin siis olla nopeajalkainen ja pitää huoli paikastaan junalaiturin jonossa, sillä noita ryysijäkiilareitahan taas riitti.

Flåmin kylä

Flåmin kylä sijaitsee Aurland vuonon pohjukassa. Aurlandsfjord on yksi Norjan viehättävimmistä vuonoista. 17 kilometriä pitkä ja kapea Sognefjordin haaraa ympäröivät yli 1 400 metriä korkeat jyrkät vuoret.

Kauneutensa vuoksi Aurlandsfjord on päässyt UNESCOn maailmanperintöluet-teloon yhdessä muiden Sognefjordin luonnonkauniiden vuonohaarojen ohella.

Flåmin kylän jokainen osa näyttää joko satukirjalta tai elävältä museolta.

Sanotaankin, että talvinen Flåm ja Nærøyfjorden toimivat inspiraationa suositulle Disney elokuvalle Frozen.

Flåm on yksi Norjan vilkkaimmista risteilyalusten satamista, vaikka itse kylässä asuu vain muutama sata vakituista asukasta. Mahtaa kylä pursuta liitoksistaan, kun risteilyalukset saapuvat satamaan yhdessä maisemajunailijoiden kanssa. Useat risteilyturistit myös ajavat maisemajunareitin edestakaisin risteilyalusten maissaoloaikana, miksi junat ovat ruuhkaisia.

Kylässä on pieni rautatiemuseo, joka valottaa rautatien rakentamista ja sen aikaisia teknisiä haasteita. Flåmin rautatiemuseo on avoinna ympäri vuoden ja sinne on vapaa sisäänpääsy.

Flåmissa on myös panimoravintola, joka vie vierailijan viikinkiaikaan. Useita kansainvälisiä palkintoja käsintehdyistä oluistaan ​​saanut paikallinen panimoravintola on sisustettu viikinkiajan juomahalliksi. Flåmissa on myös mahdollista yöpyä, sillä pikku kylässä on hotelli ja muuta majoitustoimintaa.  Paikka oli melkoinen turistirysä.

Risteilymatkustajien lisäksi myös useimmat junamatkaajat varaavat edestakaiset liput maisemajunaan, palatakseen Myrdaliin ja jatkaakseen siitä junalla Bergeniin. Me ja muutama muukin turisti emme tehneet niin, vaan nappasimme Flåmista yhteysaluksen, jolla jatkoimme kauniissa vuonomaisemissa kohti Bergeniä. Lauttalipun hinnaksi tuli yhteensä 1539 NOK, eli taas keveni kukkaro kivasti.

Norledin lauttareitti on osa julkista liikennettä edestakaisin tai yhteen suuntaan.

Turistit hyödyntävät reittiä enimmäkseen Sognefjordin risteilynä, jossa yhdistetään siirtyminen Bergeniin.

Laiva pysähtyy vuonon kylissä ja kaupungeissa, joista moni on myös turistikohde.

Lippuja lauttaan voi ostaa verkosta, laivalta tai Bergenin matkailutoimistosta. Sen verran porukkaa oli nytkin kyydissä, että kesän turistisesonkina varminta on hankkia lippu ennakkoon netistä, jos kyytiin mielii. Lauttoja kun ei mene kuin kerran päivässä suuntaansa.

Kauneimmat maisemat on lähellä Flåmia Aurlandin vuonossa ja Sogne vuonon liittymäkohdassa.

Upeat vesiputoukset ja lumivuoriset vuorenhuiput loivat maagisen vaikutelman matalalla roikkuneista pilvistä huolimatta. Onneksi ei satanut.

Räpsintä kävi verkkokalvoilla, kun upeita maisemia ja kokemusta piti tallentaa muistin sopukoihin.

Alus oli tilava ja siinä oli pieni kahvila, josta sai ostaa virvokkeita ja pikku purtavaa. Vuonomatka kesti melkein viisi tuntia ja alus poikkesi matkalla useamassa satamassa ottamassa ja jättämässä kyyditettäviä.

Lähestyttäessä Bergeniä maisema muuttui saaristomaisem-maksi.

Uimakopit, pienet mökit ja upeat asuintalot reunustivat saaristoväylää.

Hämärtyvässä illassa Bergen näytti mereltä päin todella kauniilta.

Bergen

Bergen oli aikoinaan Pohjoismaiden suurin kaupunki.

Nyt Bergen on Norjan toiseksi suurin kaupunki.

Reilun 280 000 asukkaan Bergen on ollut historiansa aikana muutamaan otteeseen myös Norjan pääkaupunki.

Bergenissä sijaitsee Norjan länsirannikon suurin satama ja yksi Skandinavian vilkkaimmista risteilyalusten pysähdyspaikoista. Kaupunki sijaitsee seitsemän vuoren välissä vuonojen rannoilla.

Bergenin ilmasto on leuto ja suureksi osaksi sateinen.

Bergen onkin kuuluisa siitä, että siellä sataa usein ja paljon.

Sadetta saadaan keskimäärin kahtena päivänä kolmesta ja vuotuinen sademäärä on 2 250 millimetriä.

Onneksi reissumme aikana kaupungissa ei satanut ja aurinkokin helli meitä keväisellä lämmöllä useamman päivän ajan. Bergen vaikutti rauhalliselta kaupungilta, jossa olan yli ei tarvinnut vilkuilla.

Bergenin keskustaan on helppo tutustua kävellen, sillä monet suosituimmista nähtävyyksistä ovat lyhyen matkan päässä toisistaan.

Kaupungin muille alueille liikkuessa kannattaa hyödyntää Bergenin toimivaa joukkoliikennettä, joka koostuu busseista ja raitiovaunuista.

Raitiovaunulinja kulkee keskustasta Lagunen ostoskeskukselle asti ja se on kätevä erityisesti matkailijoille, sillä reitti kulkee ohi monien tunnettujen nähtävyyksien.

Lippuja saa ostettua esimerkiksi lippuautomaateista tai kioskeista.

Jos julkista liikennettä aikoo käyttää paljon kannattaa ostaa 44 NOK maksavien yksittäisten lippujen sijaan esimerkiksi sarjalippu.

Bergen Card kortilla voi käyttää ilmaiseksi bussia ja ratikkaa. Kortti on voimassa 24, 48 tai 72 tuntia oman valinnan mukaan. 380 NOK maksava 24 h kortti voi hyvinkin olla hintansa väärtti.

Ilmeisesti suurten risteilyalusten sesonki ei ole tuhatpäisine matkustajineen vielä alkanut, koska Hop on Hop off busseja ei näkynyt missään.

Bergen on yksi Pohjois-Euroopan vanhimmista satamakaupungeista.

Bryggenin alue on ollut osa Hansakaupunkia ja se kuuluu UNESCOn maailmanperintö-luetteloon.

Viehättävät kapeat kujat ja vanhat puiset 1700-luvun kauppiastalot on rakennettu tuhoisan tulipalon jälkeen. Itse asiassa historiansa aikana Bergen on tuhoutunut tulipaloissa säännöllisen tasaisesti aina sadan vuoden välein.

Bryggenin alue on varsinaista silmänruokaa ja pienet kujat vanhoine rakennuksineen saavat kulkijan viihtymään alueella.

Alue on täynnä ravintoloita, studioita, työpajoja ja putiikkeja. Bryggen on aina ollut kaupungin sydän ja nykyään se onkin värikkäine rakennuksineen Bergenin suosituimpia nähtävyyksiä.

Bryggenin alueella on myös Bryggens Museum, jossa on monia näyttelyitä ja esineitä, jotka ovat peräisin 1300-luvulta ja kaupungin varhaisista uudisasukkaista.

Bryggens Museum on rakennettu Bergenin vanhimpien 1100-luvun alkupuoliskolta peräisin olevien rakennusten jäänteiden päälle.

Nämä arkkitehtoniset jäännökset ovat edelleen tärkeä osa museon pysyvää näyttelyä ja antavat vierailijoille kokemuksia elämästä Bergenissä keskiajalla.

Museo on avoinna päivittäin klo 11-15 ja sisäänpääsy sinne maksaa 160 NOK.

Bergenin Fisketorget on merenelävien myyntiin keskittynyt tori Bergenin satama-alueella. Kalatori on ollut toiminnassa jo 1200-luvulta lähtien.

Merenelävien lisäksi torilla myydään esimerkiksi hedelmiä, vihanneksia ja matkamuistoja. Kesäisin tori on auki joka päivä aamusta iltaan, kun taas talviaikana torilla on mahdollista vierailla vain viikonloppuna. Nyt tori oli osittain auki ja osittain sitä valmisteltiin kesää varten.

Ruokahalli sen sijaan on avoinna ympärivuoden aamusta iltaan.

Merenrantakaupun-kina kala- ja äyriäisruoat ovat iso osa kaupungin ruokakulttuuria.

Kalatorilla ja ruokahallissa toimivat ravintolat valmistavat halutessasi ostoksesi saman tien ateriaksi. Vilkas ja värikäs tori sekä ruokahalli on paikka kokea Bergenin paikallista elämää ja kulttuuria. Se onkin edelleen kaupungin keskeinen kohtaamispaikka.

Kalaherkkujen lisäksi yhdeksi paikalliseksi herkuksi on noussut poromakkara hot dog. Kämäsen grillin edustalla parveili porukkaa jonoksi asti. Valtavan kokoinen poromakkara sullottiin sämpylän sisään lisukkeineen ja voi vaan arvata, miten suuta sai venyttää, että herkullisen hodarin sai syötyä.

Bryggenin 1700-luvun kauppiaskodeista parhaiten säilynyt Finnegården on toiminut Hansamuseona vuonna 1872 lähtien.

Talo tarjoaa erinomaisen katsauksen saksalaisten Hansaliiton kauppiaiden elämään.

Hansakauppiaat kokoontuivat näissä tiloissa jakamaan aterioita ja pitämään kokouksia ja tärkeitä keskusteluja.

Vuonna 1704 rakennetussa rakennuksessa on alkuperäinen sisustus, ja siellä on esillä aseita, kalusteita ja varusteita tuolta ajanjaksolta.

Schøtstuenen kokoushuoneet ja keittiö sijaitsevat Bryggenissä Pyhän Marian kirkon vieressä ja ovat osa Hansamuseota.

Museo on avoinna klo 11-15. Sisäänpääsy maksaa 150 NOK.

Mariakirkeniin pääsee huhtikuusta syyskuuhun tutustumaan viikolla klo 10-16 välisenä aikana, muina ajankohtina vierailuajat ovat rajalliset.

Sisäänpääsymaksu kirkkoon on 95 NOK.

Pyhän Marian kirkko on Bergenin vanhin olemassa oleva rakennus. Sen arkkitehtonisen tyylin perusteella se on todennäköisesti rakennettu vuosina 1130-1170.

Kivikirkkoa kutsutaan myös Tyskekirkeniksi, sillä saksalaiset kauppiaat käyttivät sitä keskiajalla omiin jumalanpalveluksiinsa.

Saksalaiskauppiaiden varoilla kirkko sai huomattavasti koristeellisemman sisustuksen, kuin kaupungin muut silloiset kirkot.

Muun muassa kirkon arvokkain aarre alttarikaappi tuotiin Lyypekistä.

Ulriken on Bergenin korkein vuori, jonne pääsee kätevästi Ulriken643 köysiradalla.

Vuorelta on varmasti upeat näkymät alas kaupunkiin ja vuonoille.

Me skippasimme tämän kokemuksen, koska paikka sijaitsee hieman kaupungin laitamalla ja kyllä kaupunkia kohden yksi vuorikokemus näköalalla riittää, eikö vaan?

Me menimme Fløyen vuorelle ihailemaan maisemia.

Vuoren 319-metrinen huippu, tunnetaan nimellä Fløyfjell.

Huipulta on upeat näkymät kaupunkiin ja sitä ympäröiville alueille.

Funikulaari Fløibanen lähtee läheltä kaupungin keskustaa Fløyenin huipulle.

Fløibanen on toiminnassa aamusta iltaan, vuoden jokaisena päivänä.

Menopaluulippu maksaa kesäaikaan 180 NOK.

Jos haluaa reippailla voi vuorelle myös kävellä.

Jotkut myös pyöräilivät sinne.

Ylhäällä Fløyenilla on näköalapaikka, ravintola, pieni kauppa ja erilaisia aktiviteetteja myyvä pieni toimisto sekä kahvila ja leikkipaikka lapsille.

Funikulaari vie maisemanihailijat ylös ja alas arkipäivisin klo 7.30-23. Viikonloppuna pitää odotella kyydin alkua klo 8 saakka.

Kode museot ovat yksi Bergenin suurimmista kulttuurinähtävyyksis-tä ja ne käsittävät neljä erillistä rakennusta.

Museokompleksi sijaitsee pienen Lille Lungegårdsvannet lammen ympärillä Bergenin keskustassa.

Kode museot on kekseliäästi nimetty Kode 1, Kode 2, Kode 3 ja Kode 4. Kaikki kohteet sijaitsevat keskeisellä paikalla Bergenin keskustassa. Kode museot tarjoavat monipuolisen ja laajan katsauksen taiteesta ja kulttuurista kiinnostuneille.

Museot ovat kiinni maanataisin ja tiistaisin. Aukiolopäivinä ne aukeavat klo 11 ja sulkeutuvat klo 18, viikonloppuna jo klo 16. Lipun hinta Kode museoihin on 175 NOK.

Kode 1 tunnettiin aiemmin nimellä Permanenten.

Museossa on useita pysyviä kokoelmia, mukaan lukien hopea-aarre, joka sisältää paikallisesti luotuja hopea- ja kultateoksia.

Museo on omistettu Käsityölle ja designille, jonka Singer kokoelma sisältää vanhojen mestareiden teoksia sekä antiikkia Aasiasta ja Euroopasta. Tähän museoon olisin halunut tutustua, mutta koska se oli kiinni maanantaina ja tiistaina ja sitten vielä vapun takia keskiviikonkin, niin sinne ei sitten ollutkaan asiaa.

Kode 2 pitää sisällään useita vaihtuvia näyttelyitä ja installaatioita sekä kattavan taidekirjakaupan. Museossa on monia merkittäviä teoksia norjalaisilta ja kansainvälisiltä taiteilijoilta, kuten Pablo Picassolta ja Paul Kleeltä. Kode 3 tunnetaan myös Rasmus Meyer kokoelmana. Museo on omistettu norjalaiselle taiteelle 1800- ja 1900-luvulta. Museossa on myös nähtävillä laaja valikoima Edvard Munchin teoksia. Kode 4 keskittyy lähinnä nykytaiteeseen ja museo sisältää sekä pysyviä että väliaikaisia näyttelyitä. Kiinni olivat nämäkin museot.

Lagunen Storsenter on yksi Norjan suurimmista ostoskeskuksista, jossa on yli 150 liikettä, ravintoloita ja kahviloita. Onneksi matkalaukkuihin ei mahtunut mitään ja toisekseen kukkaron kevenemien huimien hintojen takia ei houkuttanut.

Bergenin katedraali on peräisin vuodelta 1181, jolloin se aloitti toimintansa luostarikirkkona.

Ensimmäinen kirkko oli omistettu Olavi Pyhälle, Norjan suojeluspyhimykselle.

Bergenin katedraali eli Bergen domkirke on rakennettu uudelleen useita kertoja kuuden sitä turmelleen tulipalon jälkeen.

Katedraali on avoinna vierailijoille arkipäivisin turistikauden aikana kesäkuun alusta elokuun loppuun.

Tänä aikana on saatavilla englanninkielisiä opastettuja kierroksia.

Sesongin ulkopuolella katedraali on avoinna vain perjantaisin, joten kirkkoon ei siis ollut asiaa.

Katedraalin seinässä oleva tykinkuula on ilmeisesti peräisin hollantilaisten ja englantilaisten välisestä meritaistelussa elokuussa 1665. 

Vuolukiven sisään porautunut rautakuula on edelleen melkoinen mysteeri, sillä sitä, miten se on seinään joutunut ei ole voitu varmuudella selvittää.

Onkin epäilty, että se olisi upotettu myöhemmin seinään tehtyyn koloon, muistona 1665 käydystä meritaistelussa, jossa Tanskan kuningas Fredrik III ja Englannin kuningas Kaarle II tekivät salaisen sopimuksen, jonka mukaan englantilaiset saisivat hyökätä Bergenin satamassa oleskelevien hollantilaisten Itä-Intiasta tulleiden kauppalaivojen kimppuun ilman, että tanskalais-norjalaiset joukot puuttuisivat asiaan.

Tarkoituksena oli, että tanskalaiset olisivat saaneet osan ryöstösaaliista. Kuriiri kuitenkin myöhästyi tuodessaan vahvistusta solmitusta sopimuksesta ja tanskalaiset puolustivat vapaakauppasatamaansa hyökkääviä englantilaisia vastaan. Verinen taistelu päättyi englantilaisten tappioon. Bergenin kaupunki sai taistelussa kuitenkin siipeensä, mutta säästyi täydelliseltä tuholta osin siksi, että sade auttoi sammuttamaan syttyneet tulipalot.

Bergenhusin linnoitus eli Bergenhus festning on ​​hallinnut Bergenin sataman sisäänkäyntiä 1500-luvun lopulta lähtien, ja se on edelleen yksi vaikuttavimmista linnoitusrakenteista Pohjoismaissa.

Linnoitusalueella oli keskeinen asema maan historiassa sotilaallisena, hallinnollisena ja poliittisena keskuksena useiden satojen vuosien ajan.

Portit ovat avoinna innoitusalueella joka päivä ympäri vuoden klo 6-23. Linnoitusalueelle on vapaa pääsy, mutta museoihin on omat liput ja hinnat.

Linnoituksen Rosenkrantztårnet rakennettiin 1500-luvulla vanhemman 1270-luvun rakennuksen päälle.

Tornissa asuivat kaksi viimeistä kuningasta, jotka hallitsivat pääasiassa Norjaa Bergenistä, kuningas Magnus Lagabøte ja hänen vanhin poikansa kuningas Eirik Magnusson.

Torni edustaa myös Norjan kukistumista.

Uusin osa, joka on rakennettu sheriffi Erik Rosenkrantzille 1560-luvulta, edustaa Tanskan valtaa Norjassa.

Vuonna 1944 Rosenkrantzin torni vaurioitui pahoin, kun räjähteillä ladattu rahtilaiva räjähti satamassa aivan sen ulkopuolella.

Yläkerta romahti. Jälleenrakennus valmistui 1960-luvulla. Nykyään tornit toimii ensisijaisesti museona, mutta joissain tapauksissa täällä on järjestetty konsertteja ja esityksiä. Paikka on kesäaikaan avoinna päivittäin klo 10-16. Sisäänpääsy museoon maksaa 150 NOK.

Alueella on Sverresborgin aidattu rauniolinnoitus, joka rakennettiin noin vuonna 1660 vieläkin vanhemman 1100-luvun linnan jäänteisiin.

Bergenhusin vierailun kohokohta on keskiaikainen juhlasali ja kuninkaallinen asuinpaikka Håkonshallen.

Sali valmistui Norjan kuninkaalle Håkon Håkonssonille kruunajaisia varten vuonna 1247.

Kunnostettu sali on avoinna yleisölle ympäri vuoden. Kesäaikaan paikka on avoinna klo 10-16. Sisäänpääsymaksu 120 NOK. Linnoituksen puisto on iso ja kaunis. Alueella on myös iso ulkoilmaravintola.

1800-luvulla Bergen oli Euroopan suurin puukaupunki, tiheine puutaloineen, vilkkaine katuineen, aukioineen ja kujineen.

Vanhan Bergenin museo Gamle Bergen sijaitsee Sandvikenin vanhassa kaupunginosassa.

Ulkoilmamuseo avattiin vuonna 1946, tarkoituksena pelastaa Bergenin historialliset rakennukset.

Ulkoilmamuseo tarjoaa matkailijoille kurkistuksen 1800-luvun alkuun.

Paikka on täynnä mielenkiintoisia rakennuksia, joita pääsee ihailemaan ympäri vuoden. Museoalueen talot ovat avoinna toukokuun loppupuolelta syyskuun alkupuolelle, jolloin niissä työskentelee ajankuvaan pukeutuneita hahmoja, jotka myös kertovat kaupungin historiasta ja aikalaisten elämästä kaupungissa. Paikkaan pääsee busseilla 3, 4, 12, 19, 16E.

Bergen on kuuluisa yliopistostaan, joka puolestaan ​​on kuuluisa maailmankuuluista museokokoelmistaan.

Bergenin yliopistomuseossa eli Universitetsmuseet i Bergenissä kannattaa pyörähtää.

Sateisena päivänä voi tutustua sen luonnonhistorialliseen kokoelmaan, kulttuurihistorialliseen kokoelmaan ja merenkulkumuseoon. Kulttuurihistoriallinen museo oli korjaustöiden takia suljettuna, mutta sen esineitä pääsee näkemään luonnonhistoriallisessa museossa.

Museot ovat avoinna tiistaista lauantaisin klo 10-16 ja sunnuntaina tunnin pidempään. Sisäänpääsymaksu on 150 NOK. Yliopistonyliopistolla on myös kasvitieteellinen puutarha.

Bergen on myös Norjan tunnetuimman säveltäjän Edvard Griegin kotikaupunki.

Hiukan Bergenin ulkopuolella sijaitsee Edward Griegin kotitalo Troldhaugen, joka toimii nykyisin Griegin elämää ja teoksia esittelevänä museona, jossa myös välillä pidetään konsertteja.

Troldhaugeniin pääsee parhaiten omalla autolla tai sitten voi hypätä raitiovaunun kyytiin.

Tämä kohde jäi tällä reissulla väliin.

Bergenin sijainti on ihanteellinen paikka tutustua moniin maan upeisiin luonnollisiin vesistöihin.

Kaupunkia kutsutaankin Norjan vuonopääkaupungiksi.

Bergenin sijainti kahden Norjan suurimman vuonon, Hardangerfjordin ja Sognefjordin, välissä tarjoavat mahdollisuuden ihailla unohtumattomia vuononäkymiä.

Bergenistä onkin mahdollista osallistua useille eri pituisille ja sisältöisille vuonoristeilyille.

Satuimme olemaan kaupungissa vappuna ja selvitettyä tuli, että norjalaiset eivät juurikaan juhli vappua.

Vapun aattona ihmiset liikkuivat perhe- ja kaveriporukoissa, istuivat drinkillä tai syömässä, ulkoilevat ja grillaavat.

Vappupäivänä vappumarssin ja suljettujen kauppojen lisäksi, ei sitten ollutkaan muuta vappumeininkiä.

Vappumarssi oli kaikkien mielenilmaisujen sekoitus. Marssimassa oli eri yhdistyksiä, järjestöjä ja tietenkin poliittisia kannanottoja Ukrainan puolesta Venäjää vastaan ja Palestiinan tilanne. Torin puhetapahtuman jälkeen paikalle kerääntynyt kansa katosi kuka minnekin. Mitään juhla- tai karnevaalimeininkiä ei näkynyt. Vapputunnelma piti hakea hotellin Suomen TV- uutisten juhlahumusta.

Iltapäivästä siirryimmekin sitten kohti Hurtigruten satamaa.

Laivaan pääsee 4 tuntia ennen sen lähtöä.

Satamarakennukses-sa sitten jonoon ja jonottomaan bookkausta muiden matkalaisten kanssa.

Jonossa olevista matkaajista suurin osa oli lähdössä kokopitkälle risteilylle Bergenistä Kirkniemeen ja takaisin. Toki laivaan ajoi autoja ja paikallisia, jotka matkasivat kaupunkien väliä. Myös rahtia lastattiin laivaan.

Liput saatiin lähtöselvityksestä, samoin kuin kaikki muutkin tarvittavat tiedot risteilyä varten.

Iso matkalaukku jätettiin lähtöselvitykseen, josta se sitten toimitettiin hytin oven eteen.

Ennen laivaan pääsyä piti osallistua turvaopastukseen, jonka jälkeen vasta pääsi laivalle.

Kiva aurinkoinen sää houkutteli matkustajia kannelle odottelemaan laivan lähtöä ja ravintoloiden aukeamista. Kävimme syömässä päivällisen ennen laivan lähtöä ja sitten uudestaan kannelle parkkiin ihastelemaan maisemia laivan suunnatessa kohti Ålesundia.

Takaisin alkuun

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply