Matkailua maailmalla

Norja osa 1: Oslo

Pieni kierros Norjaa

Matkajalka oli jo menossa. Pitkään haaveenani ollut Hurtigruten risteily, tosin miniversiona oli toteutumassa. Olemme aiemmilla Norjan reissuilla korona-aikaan kiertäneet Pohjois-Norjan ja Lofootin alueet, joten nyt tarkoituksena oli pyöriä parhaat vuonot ja Trondheimista alaspäin olevat kaupungit. Oslosta Flåmiin menimme junalla ja siitä lautalla Bergeniin.

Bergenistä hyppäsimme Hurtigruten laivaan, jolla menimme ensin Ålesundiin ja jäimme siihen pariksi päiväksi.

Hyppäsimme uudelleen laivaan ja jatkoimme Trondheimiin.

Sieltä tulimme takaisin Osloon junalla, pysähtyen matkalla Lillehamariin ja Hamariin. Tämä seikkailu oli taas niitä, joissa lentolippu oli se matkan halvin osuus. Kaikki muu sitten maksoi, joten tulipa taas todettua, että ihan halpa maa Norja ei ole.

Oslo

Oslo-Gardermoenin lentoasema sijaitsee noin 50 kilometrin päässä Oslosta. Lentokentältä pääsee kätevästi Oslon keskustaan joko junalla tai linja-autolla.

Taksillakin pääsee, mutta hinta on moninkertainen 230 NOK maksavaan junalippuun.

Flytogetin matka kestää noin 20 minuuttia ja junia Oslon ja lentokentän välillä kulkee kymmenen minuutin välein. 

Oslon päärautatien kautta kulkevat kaikki kuusi metrolinjaa ja lukuisat muut liikennevälineet ympäri Osloa.

Olemme vierailleet Oslossa aiemmin ja osa kuvista on siltä reissulta.

Kurja sateinen ja pilvinen sää saapui kaveriksi, joten mieluummin laittaa edelliseltä reissulta kivat kesäkuvat näytille.

Tällä reissulla Osloon oli varattu vain päivä ja yksi yö.  Pohjoismaiden vanhimassa pääkaupungissa riittää nähtävää ja koettavaa useammalle päivälle, töppöstä siis toisen eteen.

Sateisen harmaa kaupunki tuntui kääntyneen sisäänpäin.

Elämää ja melua kaupunkiin toi turistien lisäksi Palestiinaa puoltanut iso mielenosoitus, jonka sitten kiersimmekin kaukaa.

Oslossa on kattava bussien, metron ja ratikoiden sekä paikallislauttojen joukkoliikennejärjestelmä, joka kattaa koko kaupungin ja sen lähialueet. 

Kätevimmin matkan maksaa puhelimeen ladattavan Ruter sovelluksen kautta.

Lippuja saa ostaa myös Oslon vierailukeskuksesta, Oslon päärautatieasemalta, Ruterin asiakaspalvelukes-kuksesta ja useimmista Narvesen- ja 7-Eleven-myymälöistä. Etukäteen ostettu kertalippu maksaa 42 NOK. Yksittäislipun hinta bussikuskilta tai lautalta ostettuna maksaakin sitten parikymppiä lisää. Lippu on voimassa tunnin.

Toki Oslossakin voi liikkua vuokrattavilla kaupunkipyörillä tai skooteilla ja ainahan nähtävyydet pääsee kiertämään takuuvarmalla Hop on Hop off bussilla.

Oslo passin hankkiminen voi olla hyvinkin kannattavaa. Melko kohtuullinen vuorokauden hinta 520 NOK ja parisataan kalliimpi kahden vuorokauden passin hinta, maksaa helposti kalliissa kaupungissa itsensä takaisin, varsinkin kun siihen kuuluu joukkoliikennelippu mukaan.

Akershusin linnaa alettiin rakentamaan vuonna 1299 kuningas Håkon V:n johdolla.

1300-luvulla valmistunut keskiaikainen linna sijaitsi strategisella paikalla aivan niemen päässä, ja se on kestänyt lukuisia piirityksiä kautta aikojen.

Linnalta onkin upeat näkymät Oslon satamaan.

Akershusin linna on yksi Norjan merkittävimmistä linnoituksista ja nykyisin siellä toimii sotamuseo sekä Toisen maailmansodan aikaisesta miehityksestä kertova Vastarintaliikkeen museo.

Jossakin historian vaiheessa linna on toiminut myös kuninkaan hovin kotina.

Akerhusin linnassa kerrotaan kummittelevan. Yksi kummituksista on legendan mukaan Malcanisten, vihainen musta koira, joka vahtii linnan sisäänkäyntiä. Myös hevosen kavioiden kopsetta on kuultu tyhjältä linnanpihalta. Hevosta ei kannata yrittää etsiä, sillä sen näkeminen tietää erittäin huonoa onnea.

Vaikka linnan sisäänpääsy onkin ilmainen, museoissa vieraileminen maksaa erikseen 100 NOK museota kohden. Museoiden aukioloajat kannattaa tarkistaa etukäteen netistä, mutta ainakin näin ei vielä kuumimpaan turistiaikaan huhtikuun lopussa ne näyttivät olevan auki päivittäin klo 10-16.

Linnan lähellä satamassa on vuonna 2008 avattu Oslon oopperatalo, joka onkin nykyään yksi kaupungin ikoninen maamerkki.

Erikoinen rakennelma ei jää keneltäkään huomaamatta.

Se on suunniteltu muistuttamaan vuonosta nousevaa jäätikköä. Vain osa Oopperatalosta on näkyvissä, sillä rakennuksen sisätilat ovat merenpinnan alla.

Kesäisin talon katolla on paljon ihmisiä nauttimassa omia retkieväitä ja paistattelemassa päivää.

Oopperatalon aulaan pääsee tutustumaan päivittäin klo 11-20.

Lisäksi on mahdollista osallistua päivittäisille opastetuille kiertokäynneille.

Jos haluaa varata lipun esityksiin, on se tehtävä etukäteen ja hyvissä ajoin.

Oopperatalon ja Munc museon edessä on erikoinen lasihökötys, joka tuo mieleen kelluvan jääkimpaleen.

Vanhan telakan ympärille rakennettu Oslon Aker Bryggen alue on kaupungin sydän ja sielu.

Paikka tunnetaan ravintoloistaan ja terasseistaan sekä erilaisista pienistä putiikeista, joista tarttuu helposti mukaan jotain kotiin tuotavaksi.

Alue on eloisa ja sen upea arkkitehtuuri on sekoitus uutta ja vanhaa. Yhdessä upean vuonomaiseman kanssa paikka saa kävijän viihtymään.

Vippa sijaitsee vanhan teollisuusrakennuk-sen sisällä.

Vipan eri myyntikojuilla ja ulkoalueella on tarjolla sekoitus edullisia kansainvälisiä ruokia, kuten pulled porkia, tacoja ja rapuvoileipiä.

Alue on suosittu paikallisten keskuudessa, jotka nauttivat Oslon ruokakulttuurien monipuolisesta sekoituksesta rennossa ilmapiirissä ja upeissa merimaisemissa. Turistit eivät useinkaan tajua eksyä paikkaan, koska se sijaitsee hieman syrjässä turistireitiltä.

8 kilometriä pitkä Akerselva joki alkaa Maridalsvannet järvestä ja virtaa suoraan Oslon keskustaan ​​jakaen kaupungin itä- ja länsipuoleen.

Joen varrella kulkevat reitit sopivat erinomaisesti patikointiin ja pyöräilyyn.

Vigelandin patsaspuisto eli Vigelandsparken on kesäisin erittäin suosittu retkipaikka.

Isossa puistossa on esillä 212 kuvanveistäjä Gustav Vigelandin tekemää alastonpatsasta.

Puisto on maailman suurin yhden taiteilijan suunnittelema veistospuisto. Vigelandin teokset hämmentävät ja ihastuttavat. Pronssista, graniitista ja raudasta veistetyt patsaat ovat ihmisen kokoisia ja kuvaavat inhimillistä elämänkaarta.

Puistoon on vapaa pääsy ja se on avoinna ympäri vuoden.

Vigeland sijaitsee hieman keskustan ulkopuolella ja jos ei halua kuluttaa kengänpohjia tai keli on kelju, pääsee paikalle helposti ratikalla 12 tai bussilla 20. Puiston lähellä oleva Vigelandin museo on avoinna kesäaikaan klo 10-17 ja se on avoinna muina päivinä paitsi maanantaisin. Lipun hinta museoon on 100 NOK. Lisäksi alueella on Oslo Bymuseum, jossa on laaja taidekokoelma ja näyttelyitä Oslon historiasta. Sinne emme ole eksyneet, muuten kuin juomatauolle piha-alueelle.

Norja ja viikingit kuuluvat yhteen.

Hieman kauempana Oslon vuonon pohjukassa Bygdøyn niemellä sijaitsi aiemmin viikinkilaivamuseo eli Vikingskipshusetissa, jossa oli esillä norjalaisia ​​viikinkiaikaisia ​​aluksia, joista osa on kaivettu esiin eri puolilta Norjaa löydetyistä viikinkihaudoista.

Nähtävillä oli edellisellä reissulla kolme aitoa, upeaa viikinkilaivaa, jotka ovat peräisin 800-luvulta. Nyt Viikinkilaivatalo on suljettu ja avaa ovensa uudessa rakenteilla olevassa Viikinkiajan museona vuosina 2026/2027. Osa Viikinkilaivamuseon viikinkiesineistä on rakennustöiden ajan nähtävissä Oslon keskustassa sijaitsevassa historiallisessa museossa, jonne me emme kuitenkaan tällä kerralla eksyneet.

Bygdøyn niemellä sijaitsee myös Frammuseet eli Fram museo, jossa on näytteillä esineitä ja tarinoita pohjoisten alueiden tutkimusmatkailijoi-den Fridtjof Nansenin ja Roald Amundsenin reissuilta.

Museo on nimetty ensimmäinen laivan Framin mukaan, joka purjehti sekä Pohjois- että Etelämantereelle. Laiva on esillä museossa. Lisäksi museossa on nähtävänä muitakin aluksia ja esineitä, jotka kertovat tarinaa norjalaisten tutkimusmatkoista.

Museon näyttelyissä on tietoa matkoista sekä laitteista ja välineistä, joita matkoilla käytettiin.

Paikka on avoinna päivittäin klo 10-17 ja sisäänpääsynhinta on 150 NOK.

Fram museon viereisessä rakennuksessa sijaitsee Kon -Tiki museo, jonka näyttelyt on omistettu Thor Heyerdahlille.

Norjalainen merimies, tutkimusmatkailija ja seikkailija valloitti maailman sydämet ja mielet, kun hän vuonna 1947 purjehti Perusta Itä-Polynesiaan lautalla, joka oli valmistettu kokonaan balsapuusta. Tarkoituksena hänellä oli osoittaa, miten Tyynenmeren alue asutettiin ja miten siellä elettiin ja asuttiin.

Kuuluisan Kon-Tikin läheltä näkemisen lisäksi esillä on myös muita legendaarisen norjalaisen käyttämiä aluksia, mukaan lukien 14 metriä pitkä papyruksesta valmistettu Ra II, jolla hän purjehti Atlantin valtameren yli vuonna 1970.

Paikan aukioloajat vaihtelevat eri kuukausina ja ne kannattaakin tarkistaa etukäteen netistä. Sisäänpääsymaksu museoon 140 NOK.

Lähellä on myös Norsk Folkemuseumin hieno ulkoilmamuseo, joka tarjoaa välähdyksen Norjan kulttuurihistoriasta.

Paikassa on 160 historiallista rakennusta.

Museon rakennukset on jaettu useisiin alueisiin, jotka korostavat eri aikajaksoja ja ympäristöjä.  Vanhojen rakennusten lisäksi paikassa pääsee tutustumaan entisaikojen elintapoihin ja esineistöön, jotka on kerätty ympäri Norjaa vuosisatojen ajalta, aina keskiajalta näihin päiviin asti.

Paikka on avoinna kesäkuukausina klo 10-17 ja silloin sisäänpääsyn hinta on 180 NOK. Muulloin museoon pääsee 40 NOK halvemmalla.

Bygdøyn niemen museokeskittymässä on myöskin Norjan merimuseo Norsk Maritimt Museum, jossa on kaiken ikäisille suunnattuja näyttelyitä, jotka vievät vierailijan ajassa taaksepäin.

Museossa on laaja näyttely viikingeistä, miksi emme sinne menneet viime kerralla, emmekä nytkään. Museossa toki on esillä Norjan merenkulun historiaa antiikista nykypäivään. Tutustua voi myös laivanrakennuksen, merenkulun ja meripelastuksen historiaan. Lisäksi esillä on vanhoja merikarttoja ja tietoutta norjalaisesta kalastuskulttuurista ja merirosvouksesta.

Kun kerran sadetta piti pakoilla, niin miksipä ei tekisi museokierrosta.

Monissa kaupungeissa on joku must to see paikka ja Oslossa se on Edvard Munchin taulu Huuto. 

Munch maalasi taulusta useita versioita ja monet niistä on nähtävissä Oslossa.

Norjan kansallismuseossa on nähtävillä niistä yksi.

Kansallisgalleriassa on nähtävissä muutakin taidetta kuin Muncia.

Avoinna museo on tiistaista keskiviikkoon klo 10-20. Maanantaisin paikka on suljettua ja muina päivinä se on avoinna vain klo 17 saakka. Samalla 200 NOK maksavalla lipulla pääsee tutustumaan arkkitehtuuri- ja design museoiden kokoelmiin.

Edvard Munch museo on melko uusi rakennus ja se on rakennettu sen jälkeen kun viimeksi Oslossa on käyty.

Munch museon neljännessä kerroksessa on aina esillä yksi kuuluisan Huuto teoksen monista versioista.

Kiistelty ja kiitetty museo on omistettu Norjan tunnetuimmalle taiteilijalle, ja se sisältää suuren kokoelman hänen töitään. Paikka on avoinna sunnuntaista tiistaihin klo 10–18 ja muina päivinä klo 10-21. Sisäänpääsyn hinta museoon on 180 NOK.

Nobelista ja hänen mukaansa nimetystä palkinnosta kerrotaan lisää ainutlaatuisessa Nobels Fredssenterissä eli rauhankeskuksessa.

Paikassa on inspiroivia tarinoita Nobelin rauhanpalkinnosta ja ihmisten pyrkimyksistä luoda parempi maailma.

Rauhankeskus tarjoaa kiehtovan katsauksen rauhanpalkinnon merkitykseen sekä sotaan, rauhaan ja konfliktien ratkaisemiseen liittyviin kysymyksiin.

Aihe on juurikin nyt erittäin ajankohtainen ja rauhantahtoon olisi tarvetta.

Pysyvä näyttely kertoo voittajista. Esille oli päässyt myös edesmennyt presidenttimme Ahtisaari. Lisäksi esillä on myös useita vaihtuvia näyttelyitä. Kesäaikaan paikka on avoinna päivittäin klo 10-17. Talviaikaan rauhankeskus on suljettu maanantaisin. Sisäänpääsystä joutuu pulittamaan 160 NOK.

Oslo Rådhus eli kaupungintalo on yksi kaupungin maamerkki.

Tämä näyttävä, vaiko kauhea neliörakennus on rakennettu betonista, joka on päällystetty punatiillä.

Kaupungintalossa jaetaan vuosittain Nobel palkinnot ja esillä on myös runsaasti taidetta.  Jokaisen kuukauden ensimmäinen keskiviikko kellotornista voi kuulla musiikkia. Kaupungintalon aukioloajat ovat joka päivä klo 9-16. Kaikkien vierailijoiden on läpäistävä turvatarkastus päästäkseen kaupungintaloon. Kaupungintaloon järjestetään myös maksullisia tutustumiskierroksia.

Oslo Domkirke eli Oslon katedraali vihittiin käyttöön vuonna 1697.

Katedraalia on rakennettu uudelleen ja kunnostettu useita kertoja.

Sen torni rakennettiin uudelleen vuonna 1850, ja viimeisempänä kunnostettiin katedraalin sisätilat pian Toisen maailmansodan päättymisen jälkeen.

Kirkko on avoinna joka päivä alkaen klo 10-16, paitsi perjantaisin, jolloin kirkko on avoinna illasta aina seuraavaan aamuun, toimien yökirkkona.

Katedraalista löytyy upea alttaritaulu ja saarnastuoli sekä huikeat puukattomaalaukset.

Katedraalia käytetään nykyisin myös kuninkaallisten kirkollisissa tapahtumissa.

Oslon basaari sijaitsee vanhojen kirkon muurien varrella.

Vuodelta 1841 peräisin olevat kiehtovat hallit ovat nyt gallerioiden, kahviloiden ja antiikkikauppiaiden käytössä.

Siellä on myös ruokapaikkoja, jotka ovat varsin suosittuja.

Yksi hämmentävistä asioista Oslossa on eri kokoiset ja muotoiset kaupunkisaunat, jotka ovat melko outoja virityksiä näin suomalaisesta vinkkelistä katsottuna.

Satamassa on useita paikkoja, joissa voi saunoa ennen virkistävään ja kylmään vuonoveteen sukeltamista. Varsinaisia turistirysiä, extreme elämyksellä. Rahan saa helpoilla nikseillä pois turisteilta.

1800-luvulla rakennettu Det kongelige slott eli Kuninkaallinen linna on Oslon nähtävyyksistä kuuluisin.

Keskellä kaupunkia oleva komea linna hallitsee itseoikeutetusti kaupunkikuvaa.

Linna on Norjan hallitsijan virallinen asuinpaikka. Linnan pihalla on vahdinvaihto joka päivä klo 13.30. Linnan hulppeisiin huoneisiin ja käytäviin pääsee tutustumaan kesäisin, opastetuilla kierroksilla.

Oslon vuono yhdistää Oslon kaupungin Pohjanmereen.

Vuonolle on tarjolla laaja valikoima erilaisia risteilyvaihtoehtoja.

Risteily kauniina päivänä on huippujuttu, voin suositella. 

Teimme vuonoristeilyn edellisellä Oslon vierailulla.  Vuonon rannoilla olevat pienet värikkäät mökit, upeat asuinrakennukset, uimavajat ja laiturit yhdessä kimaltavan veden kanssa saivat hymyn huulille.

Kaupunkia voi ihailla mereltä käsin myös hyppäämällä johonkin monista lautoista, jotka kulkevat säännöllisesti useisiin ympäröiviin kaupunginosiin. Lautalla tehty saarihyppely onkin halpa ja mainio vaihtoehto melko kalliille vuonoristeilyille.

Norjalaiset väittävät keksineensä hiihtämisen.

Niin tai näin, Holmenkollen on heille pyhä paikka ja tuttu myös suomalaisille.

Siellä pidettiin 1952 talvi Olympiakisat ja joka talvi siellä ratkotaan hiihtolajien mestaruuksista.

Parhaiten Holmenkollenille pääsee metrolla 1, joka on lippualueen 1 sisällä. Edestakainen matka kertalipulla maksaa 84 NOK. Matkaan keskustasta Holmenkollenille menee noin 20 minuuttia.

Maailman vanhimmassa hiihtomuseossa Holmenkollenissa on esillä 4000 vuotta hiihdon historiaa ja mäkihyppysimulaat-tori.

Hiihtomuseo on avoinna muina päivinä klo 10-16 paisti torstaina se on avoinna aina klo 20 asti. Sisäänpääsy museoon maksaa 190 NOK. Tässä kohtaa voikin todeta, että Oslo Pass vähentää kivasti kukkaron tyhjentymistä.

Holmenkollenilla pääsee käymään myös mäkihyppytornin ylätasanteelta, josta varmasti avautuu upea näkymä kaupungin yli Oslon vuonolle asti. Meille riitti mäkihyppytornin kuvaaminen ihan maan tasalta.

Kun Oslokin nyt kahdella erillisellä käynnillä on paketoitu oli hyvä siirtyä hotelille, sillä aikaisin aamusta olisi edessä junamatka Myrdalin kautta Flåmiin.

Aiemmista Norjan reissuista voit lukea Lofoottien blogin täältä ja Pohjois-Norjan kierroksen täältä.

Takaisin alkuun

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply