Browsing Category

Matkailua maailmalla

Matkailua maailmalla

Junailua Italia osa 3: Rimini – San Marino – Bologna – Padova

Milano – Torino – Genova – Pisa – Firenze – Rimini – San Marino – Bologna – Padova – Venetsia – Verona – Bergamo – Como

 

Rimini

Riminiin eksyimme San Marinon takia.  Firenzestä ei mene suoraa junaa Riminille, vaan matka täytyy tehdä Bolognan kautta. Ensimmäinen junaosuus tehtiin Firenze Santa Maria Novella- asemalta Bolognan keskusasemalle, jossa vaihdettiin junaa. Odotusajan junanvaihtoon piti olla n. 20 min. Ensimmäinen juna oli myöhässä 15 minuuttia, joten vaihto missattiin ja seuraava odotusaika oli melkein tunnin.

Italian junia mollataan ehkä syyttä, sillä aseman kuulutukset ja info pelasi hienosti, samoin palvelu ja uuden junalipun saanti.

Trenitalia hoiti asian varsin mallikkaasti, iso kiitos.

Hintaa ensimmäiselle matkaosuudelle tuli 18,90 €/ 2 henkilöä. Toinen matkaosuus tehtiin Bologna- Rimini.

Matka-aika oli 1,15 h ja hintaa tälle siirtymälle kahdelta matkustajalta tuli 9,90 €. Riminin juna-asema sijaitsee vanhan kaupungin kupeessa.

Riminin kaupungin jakaa kahtia rautatie, joka kulkee keskustan kohdalla reilun puolen kilometrin päässä Adrianmeren rannikosta. Juna-asemalta ei siis ole pitkälti rannan alueelle.

Aseman edustalla oleva Piazzale Battisti aukio on joukkoliikenteen keskus, jossa voi nousta linja-autoihin, juniin ja taksiin. Rimini on Adrianmeren suosituin rantapaikka.

Rimini on pieni kaupunki, jonka keskusta on tiivis. Kaikki tarvittava löytyy melkeinpä poikkeuksetta kävelymatkan päästä.

La Marina ranta-alue onkin Riminin pääpaikka ja sen on varsinainen hotellien ja palveluiden keskus.

Nyt syyskuun lopussa turistikausi on jo loppunut ja meno alueella oli rauhaisaa. Olotila muuttui hyvinkin turvalliseksi ja hidastempoiseksi…..

Riminin paras nähtävyys ja nautinto onkin juuri rannan alue – kesällä ja aurinkoisessa säässä. Toki Riminissä on muutakin kuin ranta. Riminin varsinainen keskusta alkaa rautatieaseman edustalta.

Juna-aseman toisella puolella on Vanhakaupunki, jossa sijaitseva Tempio Malatestiano eli Malatestianon temppeli on Riminin tärkein kirkko. Sen vieressä on aamusta iltaan avoinna oleva Mercado Coperto eli kauppahalli.

Vanhan kaupunkiin kuljetaan Arco di Augustus – Augustuksen portista, joka on vanhan kaupungin pääkadun päässä aivan vanhan kaupungin rajalla oleva vanha roomalainen muistomerkki.

Piazza Cavour aukion lähellä on kauniita rakennuksia ja kaikenlaista tutustumisen arvoista.

Palazzo del Podestà on kaunis goottilaistyylinen palatsi, joka on nykyisin kaupungintalo, ja sen vieressä olevassa rakennuksessa on taide- ja valokuvanäyttelyitä.

Lähellä sijaitseva linnake Castel Sismondo – Rocca Malatestiano on kahdesta nimestään huolimatta paikka, jonka valtaosa turisteista jättää tietämättään huomiotta. Paikka ei ole avoinna yleisölle, paitsi erityistilaisuuksien aikana. Ulkoapäinkin se on komeaa katsottavaa, vaikkakin oli juuri osittaisen korjauksen alla.

Matkalla aukiolta linnakkeelle on paljon ravintoloita ja keskiviikkoisin sekä lauantaisin alueella on torikojuja.

 

Vanha Ponte di Tiberio silta ylittää Portocanalen.

Sillan yli kulkee normaali liikenne, vaikka silta näyttää ulkoisesti melkoisen ränsistyneeltä.

Sillan lähellä on kaupunginmuseo ja Piazza Ferrarin kirurgin talo eli Domus del Chirurgo.

Alueella on kuulemma hyviä kalaruokaravintoloita ja pizzerioita, joita emme tällä kertaa ehtineet kokeilla.

Riminin rannan yhteydessä on maailmanpyörä, josta on upeat näkymät Riminiin ja pitkin merenrantaa johtavaa 15 km pitkää valkoista hiekkarantaa.  Rannalla on myös majakka, jonka vieressä on delfinaario.

Harvoin laitan hotellikommentteja blogiini, mutta iso plussa pitää antaa hotelli Card Internationalille, joka oli aivan juna-aseman lähellä. Sijainti ja itse hotelli oli mainio, samoin erittäin hyvä aamiainen ja palvelu.

15 minuutin päässä Riministä on mini Italia puisto, jossa on kaikki tärkeät Italian nähtävyydet esillä. Esitteiden ja kehujen mukaan paikka olisi voinut olla käymisen arvoinen, mutta meillä aikataulu ei siihen antanut nyt mahdollisuutta.

 

 

San Marino

Kun kerran huudeilla huideltiin, niin pitihän se mennä käymään myös Italian ympäröimässä Euroopan pienimmässä tasavallassa San Marinossa.

San Marino sijaitsee Titano vuoren rinteillä melko lähellä Riminiä.

Junaa ei San Marinoon mene, joten matkasimme sinne linja-autolla. San Marinoon pääsee kätevimmin bussilla Riministä.

Helpointa on hypätä bussiin Riminin juna-asemalta tai Augustuksen portilta. Kesäaikaan bussi kulkee myös Piazza Tripolin kautta. Bussilipun hinta edestakaisin oli 10 € ja sen saa kätevimmin ostettua esim. Riminin juna-asemalta tai sitten Burger King-ravintolan viereisessä olevasta kioskista.

Bussit kulkevat Rimini – San Marino väliä talviaikaan 75 minuutin välein. Tunnin bussimatkan aikana voi ihailla maisemia. Matkan loppuosa kuljetaan kapeita, jyrkkiä ja hyvin kiemuraisia teitä.

San Marinossa päätepysäkki on aivan vanhankaupungin kupeeseen. Linja-autopysäkiltä on lyhyt, mutta jyrkähkö matka ylös keskustaan.

Paikka ei kaikilta osin sovi lastenrattaille tai liikuntarajoitteisille.

San Marinon keskustaan pääsee myös köysihissillä. Borgo Maggioren linnalta lähtevä köysihissi maksaa 4,50 € / edestakainen matka ja yhdensuuntainen matka 2,80 €. Matka kestää 2 minuuttia ja siinä voi ihailla upeita maisemia.

San Marino on niin pieni, että sen on kiertänyt helposti puolessa päivässä.

San Marinossa käytetään euroja, vaikka maa ei EU:hun kuulukaan. San Marinosta on helppo löytää ravintoloita ja ruokakulttuuri on samanlainen kuin Italiassa. Siellä myös puhutaan italiaa.

Monet näistä ravintoloista sijaitsevat huikeilla näköalapaikoilla ja niistä kannattaa totta tosiaan nauttia.

Näkymät veivät kiireen pois ja toivat tilalle hetken…. Paikka oli syyskuussa rauhallisuuden tyyssija.

Erityisesti ravintoloita on vanhassa kaupungissa, joka itsessään on myös  kaupungin suurin nähtävyys. San Marinon pääkaupunki San Marino onkin UNESCOn maailmanperintökohde.

Vanhassa kaupungissa on tornia, muuria ja museota sekä myös kaupallisempaa matkailutarjontaa. San Marino on keskihintainen vierailupaikka. Juoma ja syömä on ravintoloissa halvempaa kuin Suomessa.

San Marinon päänähtävyyksiä ovat, vanhankaupungin lisäksi, Titano vuoren päällä sijaitsevat kolme tornia; Rocca eli Guaita- torni 1, Cesta- torni 2 ja Montale –torni 3.

Tornit ovat valtakunnan tärkein symboli ja ne näkyvätkin lilliputtimaan moneen kolkkaan.

Kaksi ensimmäistä tornia ovat itse asiassa pieniä linnoja.” Linnoihin” pääsee tutustumaan maksua vastaan. Ensimmäinen torni sijaitsee suoraan vanhankaupungin edessä. Tornilta on hyvät maisemat merelle asti.

Torni kakkosessa toimii asemuseo, jossa on esillä jousia, miekkoja, haarniskoita, tuliaseita ja muta aseistusta. Tästä tornista näkee hyvin kaksi muuta tornia ja lisäksi pääsee tornin huipulle, josta on valokuvauksellinen näköala vanhaan kaupunkiin ja muualle ympäristöön. Portaat ylös torniin ovat kapeat ja jyrkät, joten liikuntarajoitteisille ne eivät sovi.

Kolmas torni seisoo hieman kauempana kivetetyn metsäpolun päässä. Torni on vaatimattomampi kuin muut tornit ja sinne ei pääse sisälle. Tornit sijaitsevat lähellä toisiaan, ja niiden välinen vaellusreitti on kaunis mutta siinä on jyrkkiäkin korkeuseroja.

Kaupungissa on tornien lisäksi myös muitakin nähtävyyksiä. Palazzo Publico eli San Marinon kaupungintalo sijaitsee hienolla paikalla Vapaudenaukiolla. Kaupungintalossa voi myös vierailla.

Kaupungintalon edessä tapahtuu kerran tunnissa vahdinvaihto, jota on hauska seurata.

Aukiolla on myös pieni vapaudenpatsas.

Paikasta aukeaa komeat näkymät ympäristöön.

Moni turisti haluaa myös passiinsa San Marinon leiman. Tyypillistä onkin ostaa pari postimerkkiä, jotka leimataan passin sivuille. Leiman passiin saa turisti-infosta.

Keräilijät ostavat myös mielellään San Marinosta kolikoita ja postimerkkejä.

San Marino on Tax Free alue ja se onkin himoshoppailijan taivas. Meiltä jäi Tax Free edut tällä kerralla käyttämättä.

San Marinon vanhassa kaupungissa kapeat kadut mutkittelevat ylös ja alas. Talot on rakennettu toisiinsa kiinni jyrkän vuoren rinteille.

Paikka on kaikkineen erittäin siisti ja turvallinen. Rakennukset ovat erityisen hyvässä kunnossa ja ihmiset olivat hyvin ystävällisiä. Tänne tulevat vain turistit.

San Marinossa ei ole kovin paljon muita nähtävyyksiä, kuin upeat maisemat.

Paikassa on kaksi turisteille avoinna olevaa kirkkoa, joista Pyhän Marinuksen basilika on kirkoista suurin ja tärkein.

Toinen nähtävyys on Pyhän Franciksen kirkko, joka on puolestaan maan vanhin kirkko.

Toisin kuin Italian puolella olevat koristeelliset kirkot, nämä kirkot olivat kovin vaatimattomia.

San Marinon lilliputti valtion muut alueet sijaitsevat, Superstradan varrella ja maaseudulla, eikä niissä ole juurikaan nähtävää.

 

 

Bologna

Back to Bologna….. Saavuimme Bolognan keskusasemalle illalla noin yhden tunnin junamatkan jälkeen.  Rimini-Bologna junamatkan hinta meiltä kahdelta oli 12,90 €. Juna-asemalta suuntasimme suoraan hotelille. Bologna on keskeisen sijaintinsa ja hyvien junayhteyksien takia mainio paikka siirtyä moneen muuhun kohteeseen Italiassa.

Bologna tunnetaan Italiassa ruoan ja kulttuurin keskuksena. Kaupungissa olikin maistettava nimikkoruokaa, Pasta alla bolognesea – hyvää oli.

Vaikka Bologna itsessään on suuri kaupunki, ovat kaikki turistinähtävyydet pienellä alueella ydinkeskustassa.

Julkisia kulkuneuvoja ei Bolognassa tarvitse. Linja-autoa tai taksia tarvitsee ainoastaan jos matkaa lentokentälle.

Mikäli haluaa kuitenkin kiertää nähtävyydet muutoin kuin jalkaisin, hyvä vaihtoehto on Hop on Hop off bussi. Hintaa kaupunkikierrokselle tulee 15-22 €, riippuen linjasta.

Bolognan ydinkeskustassa eli vanhoissa kortteleissa pääaukioiden ympäristössä sijaitsevat lähes kaikki nähtävät kohteet.

Kannattaa myös katsoa, mitkä käyntikohteet sisältyvät 25- 40 € Bologna Cardiin.

Aukioiden Piazza Maggiore ja Piazza del Nettuno välissä on palatseja, joissa nykyään on museoita ja muuta katsottavaa. Alueella on myös paljon kahviloita ja ravintoloita.

Piazza Maggioren laidalla on yksi maailman suurimmista kirkoista, Basilica di San Petronio. Itse kirkkoon on ilmainen sisäänpääsy, sen sijaan panoramaterassille ja kappeliin on kumpaankin erikseen 3 € maksu.

Jotta kirkossa saa kuvata, pitää maksaa kolmen euron kuvausmaksu.

Merkiksi maksusta saa ranteeseen keltaisen rannekkeen.

Maksu kannattaa todellakin maksaa.

Bologna welcome sivuilta voi ladata ilmaisen audioguiden useimpiin Bolognan kirkkoihin.

Bolognassa on myös muitakin upeita ja käymisen arvoisia kirkkoja. Santa Maria Della Vita, jonne sisäänpääsymaksu on 4 €, jos lisäksi haluaa käydä kirkon museossa maksaa yhdistelmälippu 8 €.

San Domenicon kirkko kannattaa myös käydä katsomassa. Tämä melko vaatimattoman näköinen kirkko kätkee sisäänsä loistoa ja kauneutta.

Kirkkoon on ilmainen sisäänpääsy.

San Giacomo Maggioren kirkkoa pidetään yhtenä Bolognan kauneimmista kirkoista. Kirkossa on lähes jatkuvasti kirkollisia toimituksia ja kuvaaminen siellä on kielletty. Myös Santo Stefanon kirkko on pistäytymisen arvoinen.

Piazza di Porta Ravegnana aukiolla on kaksi tornia – Le Due Torri.

Ansinellin tornit ovat Bolognan maamerkki.

Torre degli Asinelli on korkea ja kapea torni. Sen huipulle pääsee kiipeämällä 498 askelmaa. Portaat ovat osittain melkoisen jyrkät ja kapeat.

Hintaa kapuamiselle tulee 3 euroa.

Nykyään tornin katetussa porraskäytävässä on pieniä käsitöitä myyviä paikkoja.

Toinen torni, Torre Garisenda on pienempi ja se on Pisan tornin tavoin kalteva.

Bolognassa kuten monessa muussakin Italian vanhoissa kaupungeissa on paljon katettuja jalkakäytäviä eli I Porticeja.

Ehdottomasti kauneimmat Bolognan nähtävyydet ovat nämä käytäväkadut ja katujen varsien rakennukset, jotka hehkuvat punaisen ja keltaisen eri sävyissä.

Kaupungista puhutaankin punaisena kaupunkina. Ylhäältä käsin katsottuna kaupunki tosiaan näyttääkin punaiselta.

Yksi käymisen arvoinen paikka on Teatro Comunale, eli Bolognan oopperatalo. Sinne tehdään 8 € hintaisia opastettuja kierroksia.

Kierrokset tehdään italiaksi ja englanniksi ja niitä on vain kerran tiettyinä päivinä.

Ajankohdat ja ennakkovaraukset kannattaa tehdä etukäteen netin kautta.

Taiteen ystäville Bolognasta löytyy useita hyviä museoita.

 

Kaupungin ylpeys on tuhat vuotta vanha yliopisto, joka on maailman vanhin olemassa oleva yliopisto.

Yliopisto käsittää kymmeniä rakennuksia, joista osa on jopa 500 vuotta vanhoja.

Yliopiston museoihin kannattaakin tutustua.

Nähtävä oli Arkeologisen museon, Museo Civico Archeologico vieressä oleva Teatro Anatomico, jossa keskiajalla opetettiin, ja havainnollistettiin ihmiskehoa ja sen leikkelyä.

Paikka on sisäpihalla ja sinne mennään porttikongista.

 

Tämä yliopiston entinen päärakennus toimii nykyään Bolognan kirjastona sekä anatomian teatterin kotipaikkana. Paikka on kerrassaan upea.

Anatomian teatteriin on 3 euron pääsymaksu, ja se on avoinna ma–pe klo 10–18, la klo 10–19 ja su klo 10–14.

Hieman kaupungin ulkopuolella on Santuario Madonna di San Luca.

Kirkko sijaitsee kukkulan päällä, noin 3,5 kilometrin päässä keskustasta ja parhaiten sinne pääsee Piazza Maggiorelta lähtevällä San Luca Express kaupunkijunalla.

Hinta sen kyydissä kulkemiseen on 10 €/henkilö. Toki kukkulalle voi myös nousta yli 600 rappusta kiipeämällä.

Ylhäältä kukkulalta on upeat näkymät Bolognaan. Itse kirkkoon on ilmainen sisäänpääsy, mutta näköalaterassille on erillinen 3 € maksu.

Kirkkokukkulalle  johtaneesta katetusta jalkakäytävästä on vielä pylväitä olemassa ja parhaiten niihin pääsee tutustumaan jalkaisin.

Bologna oli rento, rauhallinen ja turvallisen oloinen kaupunki.

Siellä ei myöskään ollut kiusaksi asti kaduilla kaupittelevia krääsänmyyjiä ja pummeja, eikä kerjäläisiä, kuten monessa aiemmassa kohteessamme.

Italiassa on tapahtunut valtava siistiytymismuutos. Kaikissa käymissämme kohteissa on roskapussit ja katujen törkyisyys  kadonnut, mikä oli isosti positiivista.

 

 

Padova

Matkustimme illaksi Padovaan. Junamatka Bolognasta Padovaan maksoi kahdelta 19,80 € ja matkaan meni aikaa noin tunti. Padova on Venetsian lähin kaupunki. Venetsiaan on Padovasta n. ½ h junamatka, miksi valitsimmekin sen yöpaikaksi.  Hotellien hinnat Padovassa ovat kohtuulliset ja hinta-laatusuhde parempi kuin Venetsiassa.

Padovan juna-asema sijaitsee aivan kävelyetäisyydellä keskustasta ja siellä on helppo liikkua matkatavaroiden kanssa, toisin kuin Venetsiassa.

Padovan asemalta on reilu kilometrin matka Padovan vanhaan kaupunkiin, jossa kaikki nähtävyydet ovat.

Kävellen sinne menee n. 20 minuuttia, mutta juna-aseman edestä menee myös raitiovaunu vanhaan kaupunkiin.

Lipun voi ostaa raitiovaunupysäkeillä olevista automaateista 1,20 € / kertalippu, jolla voi matkustaa 75 minuutin ajan tai sitten esim. päivälippu jolla voi matkustaa 4 x 75 minuutin ajan. Lipun hinta on 4,80 €.

Padovassa oli paljon pyöräilijöitä, mikä ei ole se tavallisin liikkumismuoto Italiassa. Lieneekö suuri pyöräilijöiden määrä johtunut siitä, että kaupunki on yliopistokaupunki, jossa nuoret näyttivät suosivan erityisesti pyöräilyä. Kaupunkipyöriä on myös mahdollisuus vuokrata Padovassa.

Padovan vanhan kaupungin alueella kulkee kaupunkijuna, jolla voi kiertää eri nähtävyydet.

Padovan keskusta on pieni. Kaikki oleellinen onkin kaupungissa nopeasti kierretty.

Prato della Valle on iso aukio, jossa on puistoalueita ja erilaisia nähtävyyksiä. Lauantaisin Prato della Valle aukiolla on suuret markkinat, joita juuri purettiin kun saavuimme sinne.

Puiston ympäri menevä vesikanava patsaineen ja siltoineen oli kaunis ja kuvauksellinen.

Muutakin nähtävää kaupungissa on, kuten Rooman aikaisia raunioita, lisää kirkkoja, kasvitieteellinen puutarha, juutalaiskorttelisto ja museoita, joista Gioton ja Tintoreton töitä esittelevä taidemuseo on suosituimpia vierailukohteita.

Padovassa kannattaa käydä Sant’Antonio di Padova kirkossa, joka sijaitsee Piazza del Santo aukiolla. Kirkko on hieno ja varsinaisena pyhiinvaelluspaikkana kirkossa on Sant’Antonin hautakammio, jonka sisustaa koristavat Donatellon veistokset. Kirkkoon on ilmainen sisäänpääsy.

Toinen hieno kirkko vierailla on Cattedrale di Santa Maria Assunta, joka tunnetaan myös Padovan katedraalina.

Upeita seinämaalauksia voi ihastella kirkon Oratorio di San Giorgio sekä Cappella degli Scrovegni kappelissa, jonne sisäänpääsy on 8 €.

Cappella degli Scrovegni on kovin vaatimattoman ja pienen näköinen rakennus ulkoapäin. Sisäänsä tämä melko pieni kappeli kätkee upeat seiniä ja kattoja koristavat Gioton freskot.

Jos haluaa välttyä jonottamiselta, kannattaa lippu hankkia ennakkoon netin kautta. Harmillisesti tässä kappelissa on kuvauskielto.

Vanhan kaupungin kadut ja kujat ovat aika tyypillisiä italialaisia.

Vanha kaupunki on myös suurelta osin kävelykaupunkialuetta. Isoja aukioita reunustavat upeat rakennukset ja monet eri kahvilat ja ruokapaikat.

Hieno aukio on Plazza della Regiane. Plazza della Signorissa pidetään ulkomarkkinoita, joissa myydään kaikenlaista tavaraa.

Piazza delle Erbe, Piazza della Frutta markkinat sijaitsevat kuninkaallisen palatsin edessä olevalla aukiolla. Kummatkin markkinat ovat avoinna ma-la aamupäivisin ja illasta markkinakojut vaihtuvat ravintoloiden ulkoalueiksi.

Padovan  yliopisto piti käydä katsomassa, jo ihan sen kuuluisten oppilaidensa takia. Galileo opetti Padovan yliopistossa ja Copernicus opiskeli siellä. Vuonna 1678 yliopistossa myönnettiin naiselle maailman ensimmäinen korkeakoulututkinto.

Padovassa ei ole kovin paljon nähtävää, enkä ole aivan varma kannattaako 42 h tai 72 h Padova card hankkia, vaikkakin hinta on melko edullinen, 16-21 €. Jos kortin hankkii kannattaa huomioida, että esim. Giotton freskoihin on tehtävä ilmaisen sisäänpääsyn lisäksi erillinen vierailuvaraus, jonka hinta on 1 €. Padovaa kiertää myös Hop on Hop off bussi, jonka hinta on 15 €. Nähtävää on sen verran vähän, että bussikyytiä niiden kiertämiseen ja katsomiseen ei välttämättä tarvitse.

Matkailua maailmalla

Junailua Italia osa 2: Genova – Pisa – Firenze

Milano – Torino – Genova – Pisa – Firenze – Rimini – San Marino – Bologna – Padova – Venetsia – Verona – Bergamo – Como

 

Genova

Genovassa on kaksi rautatieasemaa Principen tai Brignolen. Saavuimme aamulla Torinosta Genovaan Piazza Principen juna-asemalle. Kahden tunnin junamatka sujui mukavasti, eikä hintakaan tälle junaosuudelle ollut hirmuinen. Hintaa tuli kahdelta henkilöltä 12,40 €.

Genovaan pääsee hyvin niin junalla, bussilla kuin laivallakin muualta Italiasta, kuin myös muualta Euroopastakin.

Genova on satamakaupunki, jonka sijainti on ainutlaatuinen ja jossa on täysin omanlaisensa tunnelma.

Genova oli huomattavasti likaisempi kaupunki kuin edelliset Milano ja Torino. Kaupunkikuvassa liikkui myös monenlaista haahuilijaa ja tavaroista piti automaattisesti huolta  hieman tarkemmin.

Genovan satama-alueet ovat Euroopan suurimpia ja Genova onkin Italian suurin satamakaupunki.

Genovan satamassa on Palazzo San Giorgio, joka on kuuluisa siitä, että Marco Polon matkakirjat on saneltu tuolla aukiolla.

Porto Antico eli vanha satama on kaupungin turistimagneetti, jossa on ravintoloita, merenkulkumuseo ja muita museoita. Satama kilpaileekin turisteista vanhan kaupungin nähtävyyksien kanssa.

Satamassa on Bigo-hissi, jolla voi nousta 4 € hinnalla ylös korkeuksiin ihailemaan maisemia. Ylösnostettava näköalatasanne pyörii 360 astetta ympäri ja sieltä voi ihailla koko Genovan aluetta.

Rantapromenadilla on mukava vaan kuljeskella ja ihailla maisemia sekä upeaa vanhaa majakkaa, jossa on nykyään museo ja jonka huipulle voi nousta 172 askelmaa sataman maisemia ihailemaan.

Sisäänpääsy majakkaan maksaa 6 €, mutta se on avoinna vain lauantaisin ja sunnuntaisin. Majakan vieressä sijaitseva Maritone-torni on sekin huomionarvoinen, sillä se edustaa postmodernia arkkitehtuuria ja sen lempinimi genovalaisten keskuudessa onkin ”suuri kynä”, erikoisen kattonsa takia.

Satamasta on myös mahdollista napata sopiva risteily lähemmäksi tai kauemmaksi. Jos haluaa vierailla esimerkiksi Peglissä, pääsee sinne Navebuss venebussilla. Hinta on 4 € ja lippu ostetaan alukselta.

Kuten monessa muussakin isossa kaupungissa on metro kätevin liikkumismuoto. Yksilinjainen metro kulkee keskustan tärkeiden alueiden läpi. Myös taxilla liikkuminen on melko edullista.

Genova on iso kaupunki ja siellä paikasta toiseen liikkumiseen kannattaa käyttää julkisia liikennevälineitä tai skootteria … ja noita skoottereita oli ja PALJON. Miten ne saa omansa pois tuolta välistä?

Julkinen liikenne, eli bussit toimivat Genovassa hyvin ja niillä pääsee helposti joka puolelle kaupunkia. Liikkuminen on myös edullista, sillä Genovapass päivälippu maksaa 4,50 €.

Isommalle porukalle on myös tarjolla 9 € porukkalippu, jolla voi matkustaa 1-4 henkilöä. Kertalippu maksaa 1,50 € ja sillä voi matkustaa 100 minuuttia sen leimaamisesta. Lippuja voi ostaa T-merkillä varustetuista kioskeista ja kahviloista sekä metroasemilta olevista automaateista.

Kävellen kannattaa liikkua ainoastaan vanhankaupungin ja sataman alueella.

Genovan Hop on Hop off bussi maksaa 1 päivältä 15 €. Genovan museokortti voi olla hyvä vaihtoehto, jos aikoo kierrellä Genovan monia korkeatasoisia museoita. Tärkeimmät kohteet eivät kuulu kortin vapaaseen sisäänpääsyyn, mutta kortilla saa niihin alennuksia. 1 päivän kortin hinta on 12 € ja maksamalla 3 € lisää, oikeuttaa kortti myös linja-autolla liikkumisen.

Genova on  melko sokkeloinen kaupunki ja kunnon kaupunkikartan hankkiminen onkin suositeltavaa.

Kaupungin korkeuserot ovat myös paikoin aika isot, mikä voi tuoda haastetta liikuntarajoitteisille ja lastenrattaiden kanssa liikkuville.

Genovassa ollessa kannattaa tutustua myös Spianata Castelettoon, jonne pääsee hyvin Piazza del Portello -aukiolta vanhankaupungin pohjoisosista.

Sieltä on hyvä ihailla satamaan ja merelle avautuvia näkymiä.

Kukkulalle voi nousta joko suoraan hissillä tai sitten menemällä ensin funikulaarilla Sant’Annaan ja kävelemällä sieltä alle vartissa Castellettoon.

Julkisten liikennevälineiden vuorokausilippu kelpaa myös hisseihin ja funikulaareihin tai sitten niihin voi ostaa irrallisia kertalippuja.

Alueelle on käytössä myös portaat, mutta nousu on jyrkkä ja matka on pitkä.

Piazza de Ferrari on Genovan vanhojen ja uusien osien välissä oleva keskusaukio. Sen huomattavimpia rakennuksia ovat Carlo Felice oopperatalo ja Palazzo della Nuova Borsa sekä lähistöllä oleva Mercato Orientale –kauppahalli.

 

Vanhakaupunki on kävelyaluetta. Siellä on monta paikkaa joihin kannattaa tutustua.

Alueella kulkee myös perinteinen kaupunkijuna, jonka kyydistä voi ihastella kaikki tärkeät paikat.

Palazzo Reale eli kuninkaallinen palatsi tarjoaa 6 € maksua vastaan tilaisuuden tutustua Genovan loiston aikaisiin kuninkaallisten asuintapoihin.

Palazzo Rosso on yksi kauneimmista palatseista Genovassa. Siellä on taiteen lisäksi ihailtavana upeita tiloja. Sisäänpääsy tähän palatsiin on 9 € ja audioguide maksaa lisäksi 5 €.

Ehdottomasti kannattaa kävellä Via Garibaldin palatsikadulla ja ihailla rikkaiden patriisisukujen rakennuttamia komeita palatseja, joita on vieri vieressä.

Via Garibaldin palatsit ovat muodostaneet museokompleksin, jossa voi tarkastella taidetta ja historiallisesti merkittäviä esineitä kuten Paganinin käyttämiä viuluja. Tämä 250 m pitkä kadunpätkä on UNESCOn maailman perintölistalla. Genovaa voidaankin kutsua taidekaupungiksi.

Piazza della Vittoria puistoaukiolla on riemukaari. Riemukaaren lähellä on kauppahalli, joka on myös kiinnostava paikka vierailla. Unohtaa ei myöskään kannata porttia kahdella tornilla, josta käydään vanhaan kaupunkiin.

Piazza Matteotti aukion edessä on upea Palazzo Ducale palatsi, joka toimii galleriana. Alueella on myös Matteo perheen palatseja, jotka nekin ovat kirkon fasadien tavoin mustavalkoisia sekä San Matteo kirkko.

Pieni vaatimattoman näköinen kirkko kätkee sisäänsä mielettömän kauneuden. Yhdistelmälippu palatsiin, Museo Correraan, arkeologiseen museoon sekä kirjasto Nazionale Marcianaan maksaa 25 €.

Cattedrale di San Lorenzo – Genovan tuomiokirkkoa pidetään yhtenä Italian kauneimpana ja sen epätyypilliset mustavalkoiset fasadit tekevät siitä myös ulkomuodoltaan erilaisen.

Kirkko ei ole ulkoapäin koristeellinen, mutta sen marmori vaihtaa väriä valon mukaan.

Kirkon torniin pääsee kipuamaan 5 €  hinnalla ja sieltä voikin ihailla edessä avautuvaa Genovaa. Museo del Teseorossa, joka sijaitsee kirkon hautaholvissa, kuten myös Museo Diocesanossa on nähtävänä paljon kirkkoon liittyviä uskonnollisia esineitä ja aarteita. Yhden aarteen kerrotaan olevan pyhä Garlin malja.  Näihin museoihin on erillinen sisäänpääsymaksu.

Genovassa on muitakin käymisen arvoisia kirkkoja; Santa Maria di Castellon kirkko,  Chiesa del Gesu jesuiittakirkko sekä pieni San Pietro in Banchi kirkko, jota ei kannata myöskään ohittaa. Kirkko kätkee sisäänsä upean koristelun.

Castello d’Albertis tai D’Albertisin linnassa toimii tällä hetkellä Museo delle Culture del Mondo, joka on maailman kulttuurien museo. Museo on kukkulalla, jonne pääsee hissillä. Museoon on 6 € sisäänpääsy. Linnasta on myös hienot näkymät alas satamaan. Linna sijaitsee lähellä Principen juna-asemaa.

Jos vaan on aikaa, voi hauska puolen päivän retki ympäristöön olla Reto Ferrovia Genova-Casella. Vanhalla junalla mennään ylös kukkulalle pieneen Casellan kylään. Matka suuntaansa kestää n. tunnin. Maisemat junasta ovat komeat, riippumatta kummalla puolella junaa istutkaan. Hinta menopaluu lipulle on 4,50 €/ suunta / hlö.

Hieman kauempana sijaitseva Staglieno Cimitero Monumentale hautausmaa on hyvin kaunis ja käymisen arvoinen paikka. Hautausmaalla on upeita monumentteja, jotka muistuttavat historian, kulttuurin ja taiteen suurista nimistä. Hautausmaalle järjestetään myös opastettuja kierroksia. Lisäksi se on suosittu kuvauspaikka ja kuvauksille on määritelty ehdot ja hinnat riippuen kuvien käyttötarkoituksesta, sekä kuvien ottamisen ajankohdan mukaan. Tänne emme valitettavasti ehtineet.

 

Pisa

Saavuimme Pisaan Genovasta. Mukavasti sujunut aamuinen junamatka kesti n. 2 h ja hintaa sille tuli 10,90 € kahdelta henkilöltä. Pisaan pääsee hyvin junalla eri puolilta Italiaa.

Jätimme matkalaukut juna-asemalle, jossa on matkatavaroiden säilytyspalvelu. Hintaa kahden laukun säilytyksestä tuli 10 €.

Pisa on suosittu päivä- ja kauttakulkukohde ja aseman tavarasäilytykseen olikin jono.

Myös juna-aseman läheisyydessä on muutama muukin paikka, jonne voi jättää matkalaukut säilytykseen.

Kaupunki on kompakti ja melko pieni. Kaikki merkittävimmät nähtävyydet sijaitsevat melko lähekkäin toisiaan.

Pisa on tunnettu kaltevasta tornistaan ja torni onkin ehdoton päänähtävyys.  Olimme varanneet vierailuun reilun puoli päivää ja se riitti hyvin tälle vierailulle.

Pisa Centrale juna-asema on melko kaukana Pisan tornista ja vanhasta kaupungista. Parhaiten tornille pääsee juna-asemalta menevillä linja-autoilla, joita kulkee n. 10 minuutin välein. Lipun hinta on paikallismaksu 1,50 €. Lippuja ostetaan poikkeuksellisesti joko linja-autosta tai aseman sivussa olevasta lippuautomaatista. Lippu on voimassa 70 minuuttia.

Toinen vaihtoehto on ottaa taxi, tai vuokrata juna-asemalta polkupyörä. Hyvä vaihtoehto liikkumiseen vanhankaupungin ulkopuolella onkin pyöräily. Pyörällä liikkuminen on kaupungissa yleistä, ja Pisassa onkin paljon pyörävuokraamoita.

Kaupungin keskustassa ei ole paljon liikennettä, mutta vanhankaupungin muurien takana etäisyydet ovat pitkiä ja liikennettä on enemmän.

Pisassa on mahdollista osallistua 15 € maksavaan Hop on Hop off kierrokseen, mutta kaupunki on sen verran pieni, että sen kiertää helposti kävellenkin.

Pisan keskustan jakaa kahtia Arno joki. Juna-asema ja uusi keskusta on joen toisella puolella ja toisella puolella on sitten vanhakaupunki ja tuomikirkko sekä kuuluisa Pisan torni.

Joen vastarannalla sijaitsee erittäin kaunis ja erikoinen, melko pieni Chiesa di Santa Maria della Spina kirkko.

Kirkon sisään kannattaa mennä katsomaan Pisanon Madonna ja lapsi veistosta. Kirkkoon on pieni 1,50 € sisäänpääsymaksu. Kirkko ei ole yhtä häikäisevä sisältä kuin se on ulkoapäin.

Uudella puolella jokea sijaitsee  Palazzo Agostinia vastapäätä Palazzo Blu, joka toimii tällä hetkellä taidegalleriana.

 

Ihmeiden aukio eli Campo dei Miracoli on tärkein turistikohde Pisassa.

Sinne kuljetaan kauniin portin kautta. Siellä on mm. Pisan kuuluisa kalteva torni. Kuvista katsottuna ei todellakaan saa käsitystä, miten vinossa kuuluisa torni oikeasti on.

Toriniin pääsee vierailemaan, mutta vain 40 henkilöä kerrallaan. Alle 8-vuotiailta on pääsy evätty torniin ja alle 18-vuotiaat pääsevät sinne ainoastaan aikuisen seurassa.

Torniin täytyy kavuta 294 askelmaa spiraalinmuotoisessa portaikossa. Torniin kannattaa ehdottomasti hankkia lippu etukäteen netistä tai sitten täytyy varautua jonottamaan tosi pitkään.

Torniin ei saa ottaa mukaan laukkuja tai kasseja, vaan ne jätetään tornin alla olevaan säilytykseen. Sisäänpääsy Pisan kaltevaan torniin maksaa 18 € ja sisäänpääsyt ovat aina ½ tunnin välein.

Kaltevan tornin lisäksi Pisassa on myös paljon muutakin katsottavaa.

Aukiolla on Baptistery di San Giovanni eli kastekappeli, joka on mielenkiintoinen erikoisen pyöreän muotonsa takia.

Jos sattuu onnistamaan, voi kuulla kuoroharjoitukset upeassa akustiikassa. Meitä ei onnistanut tällä kertaa. Sisältä kappeli oli melkoisen mitäänsanomaton.

Aukiolla on Cattedrale Pisa eli tuomiokirkko.  Kirkkoon ei ole pääsymaksua, mutta jos haluaa lainata audioguiden, on sen hinta 2 €. Kirkon ulkopuoli on koristeltu vaaleanpunaisella, valkoisella ja vihreällä marmorilla.

Katedraali on erikoinen, koska siinä on vaikutteita arabialaisesta kulttuurista. Kirkossa on myös upea Giorgio Vasarin fresko viimeisestä tuomiosta.

Lisäksi kirkossa on Galileon lamppu, joka antoi hänelle oivalluksen Galilei-invarianssi periaatteesta.

Yhteen kirkon kupoleista on mahdollista kiivetä, mutta sinne on 463 askelta. Paikasta on upeat näkymät Pisaan. Kiipeäminen torniin on ilmaista.

Näkemisen arvoinen on myös Camposanto eli pyhä hautausmaa, jossa kerrotaan olevan maata Golgatalta. Kuuluisia ja kauniita ovat hautakammiot, johon ylhäiset pisalaiset aikoinaan haudattiin. Sivulla on myös kolme kappelia.

Aukiolla on myös kaksi museota. Museo delle Sinopie eli freskomuseo, joka esittelee Camposanton seiniä aiemmin koristaneita maalauksia.

Samalla sivustalla on Museo dell’Opera del Duomo eli tuomiokirkon museo, jossa on tuomiokirkon taidetta näytillä.

Näihin myydään lippuja erikseen tai sitten yhdistelmälippuna. Lippu yhteen kohteeseen maksaa 5 €, 2 kohteeseen 7 €, 3 kohteeseen 8 € ja kaikkiin neljään kohteeseen 9 €.

Noin 400 metrin päässä Ihmeiden aukiosta kohoavat muinaisen Terme di Neronen rauniot.

Kylpylän jäännökset ovat ensimmäiseltä vuosisadalta. Se on Pisan ainoa Rooman valtakunnan ajoilta säilynyt monumentti.

Vanhassa keskustassa voi vierailla markkinoilla, jossa on myynnissä kaikenlaista matkamuistokrääsää. 

Museo Nazionale di San Matteossa on merkittävä kokoelma pisalaista veistostaidetta, sekä Pisan alueen uskonnollista esineistöä.

Vanhassa kaupungissa Piazza dei Cavalier eli Ritariaukiolla on kauniita kirkkoja ja muita rakennuksia. Aukion rakennuksista edukseen erottuvat Palazzo dell’Orologio ja Palazzo dei Cavalier, jossa toimii osia Pisan yliopistosta sekä Chiesa di San Michele in Borgo kirkko.

Aukiolla on myös Santo Stefano dei Cavalieri eli pyhän Tapanin kirkko, jonka sisustus on hieno. Lisäksi aukiolla on  Santa Maria del Fiore -katedraalin tornit, jotka on yhdistetty holvikaarella toisiinsa.

 

Firenze

Iltapäivällä jatkoimme matkaa kohti Firenzeä. Junamatka Pisasta Firenzeen kesti hieman reilun tunnin. Matka sujui mukavasti, vaikka emme tunnin matkalla Scrablea ehtineet pelatakkaan. Junamatkan hintakaan ei ollut kovin suuri, vain 8,70 €/ kaksi henkilöä.

Firenzen juna-asema on aivan kaupungin sydämessä.

Nopeimmin ja kätevimmin Firenzessä liikkuu jalkaisin.

Jos hotelli on joen toisella puolella Oltarnossa, on paras ottaa taxi tai sitten käyttää Firenzen kattavaa bussiverkostoa, johon saa lippuja T-kioskeista.

Kertalipun hinta on 1,50 € ja se leimataan bussiin noustessa. Kertalippu on voimassa 1½h.  Lisäksi on myynnissä 10 kerran lippusarja.  Yöbusseihin on erilliset liput, jotka maksavat 5 euroa per matka. Firenzessä on käytössä myös 2 raitiovaunulinjaa, jotka kulkevat juna-asemalta kaupungin ulkopuolelle. Toisella linjalla pääsee myös lentokentälle.

Kuten monessa muussakin Italian kaupungissa taxin saa tolpilta ja asemilta tai ne pitää tilata puhelimella, lennosta ei juurikaan saa taxeja. Firenzessä ei suositella pyöräilyä, mutta kaupungista on mahdollista vuokrata kaupunkipyörä.

Firenze ei ole kovin suuri kaupunki, mutta sokkeloinen se on. Kannattaakin hankkia kunnon kartta ja pysyä ns. turistireiteillä.

Olemme vierailleet Firenzessä aiemminkin, mutta paikassa on niin paljon nähtävää, että yhdellä kertaa ei millään ehdi nähdä kaikkea.

Edellisellä kerralla matka oli lyhyempi, joten nyt meillä oli aikaa paneutua kaupunkiin hieman tarkemmin.

Firenzen nähtävyystarjonta/ niihin lippuja sekä palveluita myyviä tahoja on useita. Kannattaakin siis vertailla eri nettilippujen myyjien sivuja.

Koska nähtävyyksistä voi joutua helposti maksamaan useita euroja ylimääräistä. Valitse aina käyntikohteiden Official web sitet, joista saa oikeimman tiedon ja edullisimman hinnan.

Firenze on suosittu vierailukohde kaikkina vuodenaikoina, joten varaudu jonottamaan nähtävyyksiin tai hanki liput etukäteen.

Aivan juna-aseman lähellä on Santa Maria Novella kirkko.

Vaatimattoman oloinen kirkko kätkee sisäänsä monia mestareiden töitä. Sisäänpääsy kirkkoon on 7,50 € henkilöltä.

Firenzessä on myös muita upeita kirkkoja.

Oltrarnassa on Santa Maria della Carmine kirkko, jossa on kuulemma kauniita freskoja. Toinen kirkko, joka voisi olla näkemisen arvoinen, on San Miniato al Monte. Näihin ei vain aikataulumme tällä vierailulla taipunut.

Hieman turistireittien ulkopuolella sijaitsee Basilica di Santa Croce kirkko, joka on upea ulkopuolelta, mutta sisäpuolelta se on muihin Italian kirkkoihin nähden kovin vaatimaton.

Merkittäväksi tämän kirkon tekee sen kuuluisat haudat. Kirkosta löytyy mm. Michelangelon, Galileon ja Machiavellin hautapaikat  sekä Giotton näyttävät freskomaalaukset. Santa Croce on monumentaalikompleksi, joka sisältää kirkon, Pazzin kappelin, oopperamuseon, Cenaclen sekä kolme luostaria. Hintaa vierailulle tulee 8 € + 1,50 € audioguide.

Samalla suunnalla sijaitsevalta Piazza Lorenzo Ghiberti aukiolta löytyy Sant Ambrogion kauppahalli ja tori, joissa vierailee ja käy ostoksilla paljon paikallisia ja siellä myös hinnat ovat turistialueita selkeästi halvempia.

Firenzessä on toinenkin kauppahalli  Mercato Centrale di Firenze, joka on selvästi suunnattu enemmän turisteille.

Samalla alueella oleva Mercato nuove on täynnä pieniä nahka- ja matkamuistokojuja.

Kauniin alueen päänähtävyys on Fontana del Porcellino eli villisikaa esittävä pieni suihkulähde. Villisian kärsä on kulunut ihmisten kosketuksista.

Koskettamalla villisian kärsää matkailijat palaavat uudelleen Firenzeen. Näin tein viimme kerralla, mutta nyt se jäi väliin.

Toinen siihen liittyvä, onnea tuottava rituaali on kolikon asettaminen sian suuhun. Tarkoituksena on, että kolikko putoaa ritilöiden välistä suihkulähteen pohjalle.

Aivan läheisellä Piazza dei Ciompi aukiolla on myös Mercato dei Pulci kirpputori, jossa on kaupan antiikki- ja keräilytavaroita.

Piazza della Duomolla sijaitseva Firenzen tuomiokirkkoa,  Santa Maria del Fiore kirkkoa pidetään yhtenä maailman upeimmista kirkoista, eikä turhaan.

Kirkko on ulkoapäin upea, mutta sisältäpäin se jää melko vaisuksi, komeaa kupolin sisämaalausta luukuun ottamatta.

Kirkon ympärillä onkin valtava kuhina ympäri vuoden. Itse kirkkoon on ilmainen sisäänpääsy, mutta jos haluaa kiivetä 463 askelmaa kupoliin, täytyy siitä maksaa erikseen. Kerrallaan kupoliin pääsee vain 16 ihmistä, joten liput kannattaa hankkia etukäteen.

Alle 12-vuotiaat eivät pääse kiipeämään kupoliin. Kupolista on upeat panoraamanäkymät ympäri Firenzeä, mutta sinne kiipeäminen ahtaita portaita ja kulku kapeilla käytävillä käy työstä.

Samoin tuomiokirkon kellotorniin Campanile di Giottoon on mahdollista kiivetä ja ihailla sieltä ympärillä olevaa kaupunkia.

Askelmia on 414. Torniin on erillinen pääsymaksu.

Kirkon yhteydessä on muutama muu maksullinen osa, kuten Museo dell’Opera del Duomo –museo, joka sijaitsee aukion toisella puolella. Siellä voi tutustua katedraalin alkuperäisiin taideteoksiin, jotka on yleisissä tiloissa nykyään korvattu kopioilla.

Kirkkokompleksiin kuuluu myös  San Giovannin battisterosta eli kastekappeli, joka sijaitsee viereisellä aukiolla. Yhteislipulla 18 € pääsee kaikkiin kirkon maksullisiin osiin.

Piazza della Repubblican ympärillä on useita kahviloita ja ravintoloita, mutta niissä hinnat ovat melkoisen suolaisia.

Kannattaa siis katsoa hinnat ennekuin tilaa mitään. Aukion ympärillä on myös useita kauppoja ja torilla on viikonloppuisin markkinat.

Palazzo Mwdici Riccardi on myös käymisen arvoinen kohde. Palatsissa voi tutustua Medici perheen elämään. Kannattaa osallistua englannin kieliseen opastettuun kierrokseen, sillä silloin pääsee moneen sellaiseen paikkaan, jonne peruslipulla ei pääse.

Palatsissa on mieletön määrä erilaisia taideteoksia  ja Medici suvun aarteita.

Palatsin sisällä on Cappella di Benozzo, joka on täynnä renessanssiajan mestariteoksia, etenkin freskoja.

Kappeliin päästetään vain 10 ihmistä kerrallaan viideksi minuutiksi, ja tarkan ajan voi varata palatsin lippukassalla.

Palatsi on kesäkuukausina avoinna kaikkina muina päivinä aamusta keskiyölle, paitsi torstaisin.  Lippuja on saatavana erilaisina komboina palatsiin, mutta kaikenkattava lippu maksaa 18 €/henkilö.

Ehdottomasti kannattaa tutustua myös Cappelle Medicee eli Medici suvun hautapaikkaan. Kappeli on todella upea sisältä ja siellä on useita Michelangelon veistoksia. Sisäänpääsy kappeliin maksaa 7 €. Piazza San Lorenzo -aukion laidalla on myös upea San Lorenzon kirkkokompleksi, joka käsittää kirkon, museon ja Biblioteca Medicea Laurenziana kirjaston. Yhdistelmälippu näihin maksaa 8,50 € ja pelkkä sisäänpääsy kirkkoon maksaa 6 €.  Kirjasto on avoinna ainoastaan silloin kun siellä on esillä joku näyttely.

Piazza della Signoria on mainio paikka ihailla kopioita kuuluisista veistoksista. Samalla aukiolla sijaitsee Galleria degli Uffizi taidemuseo. Museossa on esillä useita renessanssitaiteen helmiä.

Aukiolla sijaitsee myös Palazzo Vecchio palatsi. Palatsin tornista – Torre di’Arnolfo on erinomaiset näkymät Firenzen kaikkiin osiin.

Taiteen lisäksi koko rakennus on sisältä kuin taideteos.

Lisäksi Museon korkeimmalta kohdalta on upea näköala Ponte Vecchion sillalle.

Tänne kannattaa suunnistaa heti aamusta, jotta pääsee ihailemaan paikkoja ennen päivän todella suurta yleisömassaa. Lipun hinta museoon on 20 €.

Galleria degli Uffiziin yhdistetty Palazzo Pittin palatsin ja Giardino di Bobolin puutarhan 38 € yhdistelmälippu voi olla järkevä hankinta, jos aikoo vierailla myös näissä paikoissa Firenzen vierailulla.

Firenzessä on tarjolla paljon laadukkaita museoita ja jos aikomus on kierrellä ja hyödyntää myös muuta Firenzen museotarjontaa, kannattaa laskea, josko Firenzen 85 €/ 72 h Firenzecardi olisi kannattava hankinta. Mikäli korttiin maksaa 7 € lisää voi kortilla käyttää myös julkisia liikennevälineitä.

Pyhän Markuksen kirkko – Basilica di San Marco sijaitsee Piazza San Marcon aukiolla. Sisäänpääsy kirkon museoon on 4 €. Samalla aukiolla on myös Galleria dell Accademia museo, jossa on nähtävänä alkuperäinen David patsas. Museoon sisäänpääsy on 8 €.

Ponte Vecchio on se kuuluisa ja kuvattu Arno joen ylittävä silta.

1500-luvulta lähtien sillalla on saanut myydä vain kultaa ja timantteja.

Vielä nykyäänkin kaikki siltaa reunustavat rakennukset ovat kulta- ja jalokiviliikkeitä. Paras paikka kuvata silta on viereiseltä Ponte Santa Trinita sillalta. Erityisen kaunis silta on ilta-aikaan.

Piazzale Michelangiolossa on näköalapaikka, josta voi ihastella Firenzeä. Paikka on suosittu auringonlaskun ihailijoiden keskuudessa.

Sinne pääsee parhaiten bussilla 12 tai 13.

Joen toisella puolella sijaitsevassa Oltrarnassa ei ole juurikaan mitään kummallista katsottavaa.

Alueena Oltrarna on turisteiltaan huomattavasti rauhallisempi kuin Arno joen toinen puoli. Tällä alueella on enimmäkseen kahviloita ja ruokapaikkoja, joiden hinnat ovat selvästi halvempia kuin turistialueiden hinnat.

Ainoat merkittävät nähtävyydet ovat Ponte Vecchio sillalta hieman eteenpäin oleva Palazzo Pitti palatsi, jossa on useita museoita ja paljon taidetta.

Vierailijoilla on mahdollisuus nähdä myös kuninkaalliset huoneistot sekä Museo delle Carozzessa olevan kokoelma kuninkaallisia vaunuja. Harmillisesti vaunumuseo oli juurikin remontissa vierailuajankohtanamme. Yhteislipunhinta museoihin on 16 €. Palatsia ympäröi kaunis puutarha, jonne on erillinen 10 € pääsymaksu.

Jos ei halua kuluttaa aikaa ja jalkoja, hyvä vaihtoehto on Firenzen Hop on Hop of bussi, joka maksaa 23 €/ hlö / vuorokausi. Lisäksi on ostettavissa 2 ja kolmenpäivän Hop on Hop off lippuja.

Ihana Firenze ja niin paljon ihailtavaa. Nyt nukkumaan ja kohti Riminiä.

Matkailua maailmalla

Junailua Italia osa 1: Milano – Torino

Milano – Torino – Genova – Pisa – Firenze – Rimini – San Marino – Bologna – Padova – Venetsia – Verona – Bergamo – Como

Junamatkailua Pohjois-Italiassa

Olimme ostaneet menopaluulennot Helsingistä Milanoon. Tällä kertaa halvimmaksi tuli tehdä 13 päivän pituinen rengasmatka: Milano-Torino-Genova-Pisa-Firenze-Rimini-San Marino-Bologna-Padova-Venetsia-Verona-Bergamo-Como-Milano.

Italiassa siirtyminen paikasta toiseen on kätevintä junilla. Niillä liikkuminen kaikkialla maassa on varsin edullisesta ja nopeaa.

Italiassa on kaksi junayhtiötä, joten junia kulkee hyvinkin tiheään eri paikkojen välillä. Tarjolla on myös hyvin erihintaisia lippuja. Lippuja saa joko asemien lipunmyynnistä tai sitten lippuautomaateista.

Olimme ostaneet suurimman osan lipuista etukäteen netistä. Varsinkin suurnopeusjunien paikat kannattaa varata hyvissä ajoin.  Junalippujen osto netistä on kätevää. Junaliput täytyy leimata lähes aina ennen junaan menemistä, asemalla olevissa automaateissa. Kannattaa myös katsoa, onko etukäteen ostettu lippu sellainen, joka täytyy koodilla vielä lunastaa aseman automaatista.

Italian junapassin hinta on 127-240 €/hlö riippuen matkustuspäivien määrästä. 8 pv lippu olisi maksanut tuon 240 € tai  Global Interrail passi 15 pv 339 €.

Nyt me saimme yksittäin ja tarjouksista sekä eri alennukset hyödyntäen ostettua kahden hengen kaikki junaliput yhteensä 266,40 €. Eli kannattaa katsoa etukäteen reitti ja laskea eri lippu- ja reittivaihtoehdot, koska niissä on hurjia hintaeroja. Junapasseihin joutuu myös usein ostamaan ja varaamaan istumapaikat erikseen, mikä nostaa vielä niiden kokonaishintaa.

Italian rautateillä on käytössä useita eri junatyyppejä. Regional junissa ei ole mitään tarjoiluja, eikä nettiyhteyttä, joten varaa omat eväät ja juomaa mukaan. Sen sijaan Intercity, Eurocity ja Italon junissa on tarjoilukärry ja usein myös nettiyhteys.

Matka-aikaa ja hintaa kannattaa vertailla ennen lippujen ostoa, koska vaikka Regional junat ovat ”hitaita junia”, eivät ne välttämättä lyhyillä matkaväleillä häviä nopeille ja kalliimmille Intercity ja Eurocity junille juurikaan.

Jos matka-aikaa tulee 10 minuuttia enemmän ja hintaa säästää  kymmeniä euroja, ei se lomalla haittaa. Lisäksi kummallakin junayhtiöllä on omat suurnopeusjunat, joilla matka taittuu isojen kaupunkien välissä nopeasti ja vaivattomasti. Matkustusmukavuus näissä junissa on erinomainen.

Löysin myös hyvän Appin käyttöön. Visitacity App on oikeasti hyvä ja informatiivinen. Sillä voi suunnitella ja suunnistaa hyvin eri kohteissa ja kaupungeissa. Ohjelmassa valitset kaupungin ja suunnittelet matkareitit ja käyntikohteet sillä. Ohjelma antaa aikataulun, reittiohjeet, tiedot nähtävyyksistä yms…. Ainakin matkallamme kaikkiin kaupunkeihin oli saatavissa tuo App ja hyvin toimi.

Julkisenliikenteen- lippuja saa yleisesti Italiasta kaikista T-merkillä (Tabaccherie) varustetuista kioskeista ja kahviloista, ja niitä myydään usein rautatie- ja linja-autoasemilla ja joidenkin raitiovaunupysäkkien edessä olevista automaateista.

Liput on muistettava leimata liikennevälineisiin mennessä. Italiassa myös tarkastetaan lippuja melko usein, joten matkaa ei kannata pilata pummilla matkustamiseen.

Pienenä vinkkinä myös; käteistä kannattaa olla mukana, sillä jotkut pienemmät kaupat ja taxit operoivat vain rahalla.

 

Milano

Lensimme Helsingistä Milanoon Maipensan lentokentälle. Lentoasemalta pääsee melko nopeasti ja vaivattomasti keskustaan rautateitse, linja-autolla tai taxilla. Junalla on helppo tulla keskustaan, sillä päärautatieasema sijaitsee aivan keskustassa.

Malpensa Express juna kulkee noin puolen tunnin välein ja matka kentältä keskustaan kestää n. 50 minuuttia ja maksaa 13 euroa suuntaansa.

Bussi on halvempi, mutta hitaampi vaihtoehto kuin juna. Yhdensuuntainen lippu maksaa 8 € ja menopaluu 14 €. Taxi sen sijaan on kallis ja ruuhkien takia se voi olla myös hidas vaihtoehto. Kiinteähintainen taximaksu Malpensan ja keskustan välillä on noin 95 €.

Tietysti juurikin meidän matkustuspäivänä oli lentokenttäjunan pistelakko ja jonot busseihin mielettömät.

Milanon keskusrautatie- asemalta Milano Centrale F.S on hyvä metroyhteys kaikkialle kaupunkiin.

Juna-asema on valtava ja sen ympärillä pyörii kaikenlaista porukkaa. Ei siis mitenkään mukavan oloinen paikka. Tavaroista kannattaakin pitää hyvä huoli.

Positiivisena kommenttina Milanosta täytyy sanoa, että se on todella siistiytynyt edellisestä käynnistämme siellä.

Milanossa, jos missä kannattaa hankkia päivän, kahden tai kolmen Milano Card tai Milano Pass. Milano Pass on voimassa 48 h ja sen hinta on 69 €. Hinta sisältää Hop on Hop off kyydin sekä paljon alennuksia ja sisäänpääsyt kaikkiin tärkeisiin kohteisiin opastuksella. Milano Card päivän kortti maksaa 11 € ja 2 päivän kortti 17 €. Kortin voi ladata etukäteen kännykkään. Kortti mahdollistaa liikkumisen julkisilla ja kyydin lentokentältä Milanoon + pääsyn moniin nähtävyyksiin sekä useita etuja myös lentokentällä.

Milano on iso miljoonakaupunki,  jossa liikkuu parhaiten metrolla.

Milanon keskusta on suhteellisen pieni ja siellä voikin hyvin liikkua kävellen. Myös keskustan alueella raitiovaunu on kätevä tapa liikkua.

Kauemmaksi mentäessä kannattaa turvautua metroon tai bussiin.

Julkisenliikenteen lippuja saa metroasemilta ja niitä voi ostaa automaatista tai luukulta. Kertamatka maksaa 2 € ja vuorokausilippu 7 € myynnissä on 48 tuntia voimassa oleva lippu ja iltalippu. Huomioida kuitenkin kannattaa, että matkalaukuille tulee ostaa oma erillinen lippunsa, jos se on isompi kuin lentolaukku. Matkalaukun lipun hinta on 1,50 €.

Milanossa taxit eivät italialaiseen tyyliin ota matkustajia kyytiin kadulta, vaan sellaiseen noustakseen on mentävä tolpalle tai tilattava taksi paikalle. Taxit ovat Milanossa myös aika kalliita. Taxi alkaa laskuttaa matkasta heti tilauksesta. Viiden kilometrin matkalle hintaa tulee n. 13 €, ja 10 kilometrin matka maksaa noin 20 €. Milanossa kannattaa myös varmistaa, että taksi on virallinen. Nykyisen trendin mukaan myös Milanossa voi vuokrata kaupunkipolkupyörän tai sähköpotkulaudan. Sähköpotkulautoja oli yllättävän vähän liikenteessä, verrattuna Euroopan muihin isoihin kaupunkeihin.

Duomo di Milano eli Milanon tuomiokirkko hallitsee komealla ulkomuodollaan Piazza del Duomo aukiota.

Tuomiokirkko on erittäin suosittu vierailupaikka. Komeampi ulkoa, kuin sisältä.

Vierailuhinta kirkkoon vaihtelee 8-17 € välillä, riippuen minkälaisen lippukombinaation hankkii.

Kirkon katolle on mahdollista päästä ihailemaan Milanoa. Hinta sinne on 17 € yhdessä kirkkovierailun kanssa, hissikyydillä. Portaita kavuten katolle pääsee hieman edullisimmin.

Toinen vaihtoehto ihailla toria ja maisemia on vierailla Tuomiokirkon vieressä olevan Galleria Vittorio Emanuele II –ostoskeskuksen jollakin terassilla, josta on myös hyvät näkymät aukiolle. Vieressä sijaitsee tuomiokirkon museo, jossa vierailu sisältyy kaikkien tuomiokirkon lippujen hintaan.

Milanossa on myös toinen näkemisen arvoinen kirkko Santa Maria Presso di San Satiro. Kirkko on aivan Duomon lähellä. Itse kirkko on pieni, mutta sen upea optinen illuusio, joka näkyy alttarin takana, tekee siitä mielenkiintoisen vierailukohteen.

Tuomiokirkon aukiolta pääsee helposti tutustumaan ydinkeskustan muihin osiin. Hyvä reitti on ostoskeskuksen läpi kulkeva reitti, joka vie La Scala Milanoon eli Milanon oopperataloon. Mikäli haluaa vierailla oopperassa ja sen museossa kannattaa katsoa aukioajat ja mahdolliset vierailupäivät etukäteen oopperan sivuilta. Lipun hinta on  9,75 € / hlö.

Vaikka shoppailuihmisiä emme olekaan piti ihan vaan uteliaisuutta käydä katsomassa Quadrilatero della Moda ja erityisesti Via Monte Napoleonel, joka on Milanon ja maailman muodin mekka.

Kauppakatuja oli myös muualla Tuomiokirkon ympäristössä. Myös Galleria Vittorio Emanuel II tavaratalon upea lasikatto ja käytävä piti käydä kurkkaamassa.

Kauppakeskuksen lattiassa oleva mosaiikkinen härkä vetää ihmisiä luokseen.

Uskomuksen mukaan pyörimällä sen sukuelinten kohdalla oikealla kantapäällä, hävittää se pahat henget. Pyörijöitä paikalla riitti jonoksi asti.

Kannattaa myös vierailla Palazzo Realessa eli kuninkaallisessa palatsissa, jossa on upeiden tilojen lisäksi esillä paljon taidetta. Hinta palatsiin on 14 €/ hlö.

Jos haluaa käydä katsomassa Leonardon Viimeistä ehtoollista Santa Maria delle Graziessa kannattaa sinne mennä joko bussilla tai metrolla.

Kuuluisaa Il Cenacolo tai L’Ultima Cena  maalausta ei kannata lähteä katsomaan ilman ennakkoon ostettua lippua.

Sisäänpääsyä rajoitetaan ja lippu pitää olla hankittuna etukäteen. Maalaus oli todellakin näkemisen arvoinen.

Milano on niin iso kaupunki, että sieltä löytyy vaikka mitä. Siellä on myös museoita ja taidetta tarjolla sitä kaipaaville.

Naviglin pääpaikat ovat kanavan rannoilla ja muutamalla sivukadulla, ja eniten täällä on turisteja ja paikallisia kuukauden viimeisen sunnuntain antiikki- ja keräilymarkkinoiden aikaan.

50 minuutin veneajelu Milanon kanaaleissa maksaa 15 €/ henkilö. Se voi olla myös erilainen kulma nähdä ja tutustua Milanoon. Kanaalien varsilla on paljon ravintoloita ja kahviloita. Erityisessä suosiossa ne ovat iltaisin, jolloin voi nauttia melko edullisen 9 € italialaisen bufeen viineineen. Kuuluisaa Panserotti Luini leipomoa ei myöskään kannata ohittaa. Sieltä saa kuulemma Milanon parhaat pikkusyötävät. Milanossa on myös paljon katutaidetta nähtävillä.

San Lorenzo -nimiset pylväät ovat hyvä paikka levähtää hetkinen. Näiden takana sijaitsevat pizzeriat ovat eräitä kaupungin parhaita, ja kadun varrella on myös runsaasti drinkkipaikkoja, joiden hinnat ovat yleensä huokeampia kuin aivan keskustassa.

Sforza Castel linnakkeelle on ilmainen sisäänpääsy. 10 € sisäänpääsy veloitetaan erikseen, mikäli mielii katsomaan linnan monia museoita, joissa nähtävänä on laajasti erilaista taidetta.

Jos haluaa tutustua Milanon muihin, hieman erilaisiin kaupungin osiin voi olla järkevää hypätä Hop on Hop off bussin kyytiin, jonka hinta on 22 €/1 päivä.

Bussi kiertää perus turistipaikkojen lisäksi myös Milanon uudempia osia.

Milano on melko keskeinen paikka, josta on nopeaa ja helppoa singahtaa lähistön tai vaikka hieman kauempanakin oleviin paikkoihin päiväretkelle.

 

Torino

Otimme aamusta  Milano Centralesta junan kohti Torinoa. Matka-aika oli 1 h ja sen hinnaksi tuli 19,80 € yhteensä. Saavuimme Torinoon Porta Nuovan juna-asemalle, joka on todella iso asema ja keskeinen liikenteen solmukohta. Se sijaitsee aivan keskustassa ja useat keskeiset paikat ovatkin sen läheisyydessä.

Torinossa on myös toinen juna-asema Porta Susan, joka on myös vilkas asema ennen keskustassa olevaa Porta Nuovan asemaa.

Koska Italiassa junalla liikkuminen on kätevää ja edullista, käyttää sitä liikkumiseen valtava määrä ihmisiä, eli kaikki juna-asemat ovat hyvin vilkkaita.

Torinon julkinen liikenneverkosto on hyvin toimiva ja se muodostuu raitiovaunuista, linja-autoista ja yksilinjaisesta metrosta. Lippuja saa kaikista T-merkillä varustetuista kioskeista ja kahviloista, ja niitä on myynnissä myös rautatieasemilla. Yksi 100 minuuttia voimassa oleva lippu maksaa 1,70 €. Päivälippu maksaa 4 € ja lisäksi on tarjolla myös erilaisia sarjalippuja.

Torinossa ei ehkä kannata vuokrata kaupunkipyörää, sillä osa vanhankaupungin kaduista on niin kapeita ja kansoitettuja, että siellä ei kannata pyörällä yrittää kulkea.

Taksilla liikkuminen on Torinossa edullisempaa kuin Suomessa. Taksiasemia on suurilla keskustan aukioilla ja rautatieasemien yhteydessä.

Piazza Castello aukion ympäristössä on Torinon merkittävimmät nähtävyydet.

Palazzo Madama on Torinon yksi hienoimmista rakennuksista jonka sisällä on museo ja loisteliaita palatsin huoneita. Sisäänpääsynhinta on 10 €/hlö.

Museo on osa Musei Reali di Torinoa, johon kuuluvat kuninkaallinen palatsi, Sabaudan galleria, arkeologinen museo ja kuninkaallinen kirjasto. Koko museokompleksi kuuluu UNESCOn maailmanperintöluetteloon.

Palazzo Reale di Torino on kuninkaallisten palatsi, jota hallitsi aikoinaan Savoyn suku.

Kuninkaallisessa palatsissa riitti katsottavaa ja kuvattavaa. Paikka oli kerrassaan häikäisevä.

Olimme myös aikaisin liikenteessä, joten saimme kuvata ja kierellä rauhassa, ilman suurempaa turistiryysistä.

Muutenkin meno Torinossa oli paljon verkkaisempaa ja turvallisemman oloista kuin Milanossa. Toki porukkaa pyöri joka paikassa sen verran, että tavaroista kannatti täälläkin pitää huoli.

 

Torinon Armeria Reale on yksi maailman tärkeimmistä entisaikaisten aseiden ja haarniskojen kokoelmista.

Tämä pitää varmasti paikkansa, sillä olemme vierailleet useiden linnojen vastaavissa ja kyllähän tämä oli huikea. Kokoelma on todella kattava ja laaja.

Myös puitteet näyttelylle olivat upeat.

Lisäksi vieressä oleva kirkko Real Chiesa di San Lorenzo on upea sisältä. Sinne kannattaa ehdottomasti mennä, eikä hintakaan 12 €/ hlö ole kohtuuton kaikkeen näkemiseen.

Palatsin yhteydessä on myös kaikille avoinna oleva puutarha.

Palazzo Realen vieressä sijaitsee Duomo di Torino tuomiokirkko, jossa Torinon kuuluisa käärinliina on silloin tällöin nähtävissä – viimeksi 2015.

Itse kirkko on kyllä ilman käärinliinojakin ihan ok nähtävyys.

Piazza Vittoria Veneto aukion katettujen käytävien alla on sunnuntaisin antiikkia ja keräilytavaraa myyviä kojuja.

Valtavalla Piazza della Repubblica toriaukion vieressä on kauppahalli Antica Tettoia dell’Orologio, joka on mielenkiintoinen vierailupaikka.

Jos haluaa vierailla tasokkaissa kauppahalleissa kannattaa suunnata Torinon kahteen Eataly brändin kauppahalliin.

Torino on iso kaupunki ja sen tarjonnasta löytyy varmasti jokaiselle jotakin.

Torinossa on paljon erilaisia museoita ja hyvät shoppailumah- dollisuudet ja vielä lisää palatseja sekä kirkkoja.

Siellä on Milanon tapaan paljon kuuluisten ketjuliikkeiden kauppoja, tunnettujen merkkivaatteiden suuria myymälöitä ja tavarataloja.

Torinossa on ihmisiä liikkeellä aamusta iltaan ja myös täällä voi nähdä paikallisia passeggiata iltakävelyllä.

Yksi mielenkiintoinen nähtävyys on Torinon vanhan kaupungin laidalla, lähellä markkina-aluetta, Rooman valtakunnan ajalta peräisin oleva Porta Palatina.

Torinon läpi virtaa Po joki. Joelle tehdään myös risteilyitä. Joen toisella puolella ei ole paljon muuta nähtävää, kuin Monte dei Cappuccini kukkulalla oleva upea kirkko ja pieni museo.

Joen toisella puolella on myös ylhäällä kukkulalla oleva Parco della Rimembranza puisto, missä on Basilica di Superga kirkko. Kukkulalle pääsee  Stazione di Sassi asemalta kerran tunnissa.

Viikonloppuisin voi myös hypätä historiallisen linjan 7 raitiovaunuun, joka tekee aiemmin käytössä olleen Circula G reitin kaupungin nähtävyyksille. Historiallinen reitti alkaa Gran Madresta ja maksaa 1,50 €  tai kyytiin voi nousta normaalilla päivälipulla.

Stazione di Sassi asemalta voi kerran tunnissa nousta ylös Parco della Rimembranza puistoon  historiallisella Sassi Superga raitiovaunulla. Kyyti ylös maksaa 6 €/hlö ja matka kestää n. 20 min.

Puistossa on Basilica di Superga kirkko, joka on muistopaikka Italian lentoturmassa 1949 kuolleelle jalkapallomaajoukkueelle. Sisäänpääsy kirkkoon on 3 €.

Ylhäältä kukkulalta on upeat näkymät ympäristöön, muuten paikka ja kirkko ovat melko mitäänsanomattomia.

Lähellä Torinoa, Lingottossa sijaitsee automuseo, Museo Nazionale dell’Automobile. Museoon on sisäänpääsymaksu 12 €/ hlö. Katsoimme netistä etukäteen museon tarjonnan, joka oli huomattavasti heikompi, kuin juuri käymässämme Coventryn automuseossa Englannissa, joten jätimme tämän väliin.

Parco del Valentino puisto on suosittu puisto viettää aikaa ja käydä piknikillä. Siellä sijaitsee kasvitieteellinen puutarha, keskiaikainen kylä linnoineen sekä Castello del Valentino. Valentinon linna on historiallinen rakennus, joka oli yksi Savoy’n kuninkaallisen talon asunnoista. Castello del Valentino on listattu UNESCOn maailmanperintöluetteloon. Nykyään siellä toimii Torinon ammattikorkeakoulun arkkitehtuurin tiedekunta.

Kansallinen elokuvamuseo – Museo Nazionale del Cinema/  Mole Antonelliana on suosittu vierailupaikka.

Vaikka museossa ei haluaisikaan vierailla, kannattaa ainakin mennä museon kupoliin, jossa on upeat näköalat Torinoon.

Hintaa hissikyydille ja vierailulle näköalatasanteella tulee 9,50 €/ hlö.

Al Bicerin on Torinon vanhin caffe ja confeteria, jossa voi vierailla maistamassa perinteistä kahvin ja suklaan sekä kerman juomasekoitusta.

Torinon kaupungin symboli on härkä. Piazza San Carlosin katetun kävelykadun alta löytyy pronssinen härkä, jonka ympärillä pyöri myös paljon onnenkerääjiä.

Myös tätä härkää piti pyöriä ympäri oikealla kantapäällä.

Torinon nähtävyyspassi, joka oikeuttaa Torinon lisäksi Piemonten nähtävyydet 1- 5 päivää voi olla järkevä hankinta, jos ehtii ja haluaa kiertää kaupungin monet kulttuuri- ja taidepaikat.

Kahden päivän kortin hinta on 27-51 €. Tähän korttiin ei sisälly liikkuminen julkisilla liikennevälineillä, mutta maksamalla 5,50 € lisää voi Torino Cardiin liittää julkisten kulkuvälineiden käyttöoikeuden.

Torinoon voi myös hankkia Royal Cardin ja taidekortin, joilla saa etuja museoihin tai kuninkaallisiin nähtävyyksiin. Torinon Hop on Hop off bussikierros on melko edullinen, vain 18 € /henkilö. Siihen on mahdollista hankkia erilaisia kombinaatiolippuja joiden yhteishinta voi olla hyvinkin järkevä valinta.

Torino oli kaikkineen mainio vierailukohde ja lisäksi sieltä sai super hyvää tattirisottoa!

 

Matkailua maailmalla

Junailua Iso-Britannia osa 3: Windsor – Lontoo

Edinburgh – York – Cambridge- Birmingham- Warwick – Coventry – Oxford – Bristol – Bath – Windsor – Lontoo

Windsor

Saavuimme Bathista Reading ja Slougenin kautta Windsoriin. Puolen tunnin junamatkan päässä Lontoosta sijaitseva Windsorin linna on mainio paikka vierailla. Lontoosta pääsee Windsoriin nopeinten junalla Paddingtonin asemalta. Windsoriin menijät jäävät pois Sloughin asemalla, ja hyppäävät pieneen jatkoyhteysjunaan, joka menee noin kuudessa minuutissa Windsoriin. Jatkojunayhteys on ilmainen.

Windsor Royal Station juna-asema on viehättävä ja siihen onkin selvästi panostettu.

Asemalla on vain yksi raide, joten tällä asemalla ei voi nousta väärään junaan.

Asemalla on paljon kauppoja ja ruokapaikkoja.

Windsorin linna sijaitsee aivan kaupungin ytimessä, heti juna-aseman edessä.

Kukkulalla seisova Windsorin linna on vanhin Englannin linnoista.

Windsorissa on tuhat huonetta, mikä tekee siitä maailman suurimman linnan.

Tärkeä se on myös siksi, että Englannin kuningatar asuu linnassa ison osan ajastaan.

Olimme varanneet majoituksen Alma House BB, joka oli todella mainio yöpymispaikka. Yleisesti ottaen hotellit Windsorissa ovat melko kalliita.

Hieman tunnelmaa koko Windsorissa häiritsi melkoinen, matalalla lentävien ja laskeutuvien lentokoneiden jatkuva melu. Öin ja päivin.

Niinä päivinä, kun Kuningatar on linnassa, kulkee lentoreitti Heatrowille kaukana kaupungista.

Vierailu Windsorin linnaan kannattaa ajoittaa niin, että näkee kuninkaallisen vartion ohimarssin ja vahdinvaihdon linnan pihalla.

Vahdinvaihto on yleensä kello 11 tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin.

Noin klo 10.50 tapahtuvaa ohimarssia saapuu katsomaan tuhatpäinen turistijoukko, mutta myös paikallisia.

Linnalle johtava kadunvarsi onkin aivan kansoitettu. Kuten arvata saattaa ohimarssin jälkeen linnaan johtava sisäänkäynti ruuhkautuu.

Myös ennakkoon varatut liput pitää vaihtaa lippupisteessä, jonka jälkeen linnaan pyrkivä ihmismassa ohjataan turvatarkastukseen.

Linnan sisällä on monenlaista kiehtovaa nähtävää. On upeita huoneita, saleja ja portaikkoja.

Erikoisimpia huoneita on kuninkaan makuuhuone, jossa kuningas ei tosin oikeasti nukkunut, vaan huone oli varattu seremoniallisiin heräämisiin.

Mieletön paikka on linnan pihalla oleva Pyhän Yrjön kappeli eli St. George’s Chapel, jonne on haudattu useita Englannin kuninkaita.

Kuninkaalliset ovat käyttäneet kirkkoa hääkirkkona ja osallistuvat vuosittain siellä pidettävään pääsiäisjumalanpalvelukseen sekä sukkanauharitareiden vuosittaiseen tapaamiseen.

Yksi merkittävä nähtävyys linnassa on maailman hienoin nukkekoti Queen Mary’s Dolls’ House, joka juuri vierailumme aikana oli suljettu remontointitöiden takia – pahus.

Olin jo ehtinyt innostua sen näkemisestä, sillä nukkekoti on pienintäkin yksityiskohtaa myöten aitoa, mutta miniatyyrikokoista.

Jopa esillä olevan miniatyyrihaulikon voi kuulemma ladata ja laukaista. Nukkekodin kirjastokin on täytetty Rudyard Kiplingin ja muiden kuuluisien kirjailijoiden varta vasten kirjoittamilla miniatyyriteoksilla.

Nukkekotia ei todellakaan suunniteltu lasten leikkimistä varten, vaan se oli lahja kuningas Yrjö V:n vaimolle Marylle, joka keräsi miniatyyreja. Nyt jouduin tyytymään muiden ottamiin kuviin.

Windsorin linnan reunalla sijaitseva Great Park on olennainen osa Windsorin maisemaa. Windsorista on myös mahdollista toteuttaa useita erilaisia veneretkiä Thames joella. Tarjolla on pidempiä risteilyjä kaupungista toiseen tai sitten vaan lyhyitä sightseeing risteilyjä. Myös erilaisia illallis-, lounas- ja teehetkiristeilyjä järjestetään.

Windsorin kaupungissa pääsee Alexandra Gardensissa olevalla Royal Windsor maailmanpyörällä ihailemaan kaupunkia.

Ylhäältä maailmanpyörästä saakin hyvän käsityksen historiallisesta kaupungista mutta myös linnasta ja sen tiluksista.

Linnan lisäksi Windsorin kaupungissa on paljon ruokapaikkoja ja kauppoja, joiden tarjonta on pitkälti kohdistettu kaupungissa vieraileville turisteille.

Alueeseen voi tutustua myös Sightseeing bussilla. Tosin paikka on sen verran pieni, että siellä liikkuu helposti jalkaisin.

Illalla, turistien lähdettyä takaisin Lontooseen, paikka muuttui hyvin hiljaiseksi ja uinuvaksi.

Windsorin nähtävyydet on lyhyellä matkalla pääkadun varrella, juna-aseman ympäristössä ja linna-alueen välittömässä läheisyydessä. Olimme varanneet linnavierailuun koko päivän, mutta linnan kiertää parissa tunnissa. Jos päättää syödä vielä Windsorissa ennen paluuta, riittää vierailuun hyvinkin ½ päivää.

Jos kuitenkin haluaa viettää pidemmälti aikaa alueella, niin naapurikaupunki Eton tarjoaa nähtäväksi yhden Ison-Britannian kuuluisimmista yksityiskouluista.

Toinen lähialueen merkkipaikka on Englannin kuuluisin kilparata Ascot. Se sijaitsee melko lähellä Windsoria ja voikin olla mielenkiintoinen paikka hevosurheilusta kiinnostuneille. Itse emme näihin paikkoihin kuitenkaan menneet tutustumaan.

Matkustimme kolme tuntia suunniteltua aiemmin Lontooseen ja matka kulki yhdellä vaihdolla Sloughin kautta Paddingtonin juna-asemalle. Hintaa tälle viimeiselle siirtymälle tuli n. 12 €/ hlö.

Lontoo

Jälleen kerran Lontoo…Lontoossa on niin paljon nähtävää, että yhdellä vierailulla niitä ei varmasti pysty ottamaan haltuun.  Riippuen matkan tarkoituksesta ja omista mieltymyksistä voi London Pass olla hintansa väärtti. Hintaa passille tulee melkein 90 € / päivä tai 2 päivän passille hieman yli 115 €.

Passilla saa ilmaisen sisäänpääsyn yli 80 huippunähtävyyteen, kierroksille ja museoihin sekä fast track- sisäänpääsyn jonon ohi valittuihin kohteisiin. Passin hinta on aika korkea ja voi tehdä tiukkaa kiertää isossa kaupungissa niin paljon kohteita, että passi on kannattava hankinta. Ainakin sen maksimaalinen hyödyntäminen vaatii hyvää ennakkosuunnittelua.

Lontoossa olimme tällä kertaa suunnitelleet käyvämme Towerissa, Westmister Abbyssä sekä Kensingtonin palatsissa.

Illalla otimme öisen sightseeingin  Lontooseen, mikä olikin mainio 90 minuutin kierros iltavalaistussa Lontoossa.

Kierroksemme alkoi klo 21.45 ja pimeys ehti kuin ehtikin laskeutua Lontoon ylle. Kesäaikaan myös Lontoon illat pimenevät myöhemmin, mikä on hyvä huomioida.

Öinen Lontoo näyttäytyikin aivan toisenlaisessa muodossa. Sightseeing tuli maksamaan n. 20 €/ hlö.

Kierros lähti Green Parkista aivan metroaseman edestä.

Kivana lisänä matkaa speakkasi hauskasti Lontoota esittelevä vanhempi herrasmies sekä kirkas ja lämmin kesäilta.

Öinen sightseeing kiersi kaikki merkittävimmät turistinähtävyydet, jotka olivatkin kauniisti valaistuja.

Vaikka Lontoo sykkii öin ja päivin oli meno liikenteessä huomattavasti rauhallisempaa kuin päivisin. Sen sijaan ihmisiä oli paljon liikkeellä jalkaisin.

Olimme varanneet hotellin Paddingtonin juna-aseman vierestä, jotta meidän ei tarvinnut raahata matkalaukkuja metrossa paikasta toiseen.

Myös Heatrowille lähtevä Heatrow express sekä tavallinen juna lähtee Paddingtonin asemalta,

mikä sujuvoitti ja nopeutti melkoisesti matkatekoa. Paddington on myös mainio paikka hyvien kulkuyhteyksien ja sijainnin takia, sekä kukkarolle sopivien hotellien hintojen suhteen.

Lontoo Tower

Tower of London eli Lontoon Tower on varsinainen kassakaappi. Siellä säilytetään Ison-Britannian kruununkalleuksia, jotka kuuluvat maailman arvokkaimpiin aarteisiin.

Tower kuuluu myös UNESCOn  maailman- perintölistalle.

Paikka on tosi suosittu ja sisäänpääsyyn täyttyykin varautua jonottamaan, jos ei ole ostanut lippua netistä ennakkoon.

Lipun hinta on n. 28 €. Lippujonon lisäksi jonoa syntyy turvatarkastukseen, jossa laukut tsekataan ennen linnaan pääsyä.

Linnassa on muutakin nähtävää kuin kruununjalokivet.

Tower on ollut vuosisatojen aikana niin teloituspaikka kuin kuninkaallisten kotikin.

Towerin veriseen historiaan voi tutustua joko interaktiivisten esitysten kautta tai sitten nappaamalla audio guiden, joka kertoo samat tarinat.

Paikalle kannattaa mennä heti aamusta, jolloin ihmisiä on vähiten. Silloin on myös helpompi ihastella esillä olevaa aarteistoa sekä välttyy pitkiltä jonoilta eri näyttelytiloihin.

Towerissa ei voi unohtaa pihan puolikesyjä korppeja, jotka ovat oma nähtävyytensä.

Nimikoiduista linnuista pidetään hyvää huolta, sillä legendan mukaan koko kuningaskunta ja Tower kukistuvat, jos linnoituksen kuusi korppia päättävät jonain päivänä jättää Towerin.

Niinpä korppeja lellitään joka päivä tuoreilla lihakimpaleilla ja vereen kastetuilla kekseillä.

Myös niiden siivet on typistetty, etteivät ne lennä pois.

Jos joku linnuista kuolee tai päättää hävitä on Towerissa kaiken varalta aina varalla uusi korppi.

Hauskaa on myös kuunnella Yeomen Wardersien eli beefeatereiden tarinoita ja opastusta alueella.

Vaikka linnaan ei pääsekään enää iltapäivän sulkemisajan jälkeen, on yksi merkittävä spektaakkeli linnan sulkeminen klo 21.53. Näin on tehty yli 700 vuoden ajan.

Tapahtumaan on ilmainen sisäänpääsy, mutta liput pitää varata etukäteen netistä. Paikkoja on nimittäin rajoitetusti.

Tower ei sovi liikuntarajoitteisille ja pikkulapsiperheille.

Eri näyttelytilat sijaitsevat torneissa ja linnan muurilla ja niihin joutuu kapuamaan ylös ja alas kapeita portaikkoja.

Eri tiloissa on näyttävästi esillä linnan historiaa eri aikakausilta.

Näyttelyt on rakennettu erittäin taidokkaasti ja linnan alueella kuluukin helposti aikaa puoli päivää.

Towerin varsinaiseen aarrekammioon, eli kruununjalokivien näyttelyyn on valtaisat jonot. Jonot eivät juurikaan hälvene päivän aikana.

Jos ulkopuolella joutuu jonottamaan sisäänpääsyä ½ h, niin saman verran on jonoa sisätiloissa, joissa jono kiemurtelee erilaisten jonotustilojen kautta kassaholvin näyttelytilaan.

Näyttelytilassa ei saa kuvata ja kruunut + muut aarteet ohitetaan rullamatolla seisten vartioiden valvoessa tilannetta.

Onneksi linnan myymälässä myydään hienoja kortteja myös niistä tiloista, joissa ei saa kuvata.

Parhaiten Toweriin pääsee metrolla ja jäämällä pois Tower Hillin asemalla, josta on lyhyt kävelymatka sekä Towerin sillalle, että itse linnaan.

Linnaan mennään aukion laidalta vaikka aika moni pyrkiikin sinne Thames joen puolelta. Tältä puolelta pääsee vain ulos linnasta.

Westminster Abbey

Lontoon toinen huippuluokan historiallinen nähtävyys on keskiaikainen kirkko Westminster Abbey. Westminster Abbey sijaitsee keskellä Lontoota Big Benin ja parlamenttitalon vieressä.

Parhaiten paikalle pääsee metrolla. Lähimmät metroasemat ovat St. James’s Park ja Westminster.

Kirkko on avoinna kävijöille kaikkina muina päivinä paitsi sunnuntaina, jolloin kirkossa järjestetään jumalanpalveluksia.

Kirkko on britteille tärkeä paikka. Westminster Abbeyssa on vietetty 26 kuninkaalliset häät ja 38 kruunajaiset ja lisäksi se on usean Britannian legendaarisen merkkihenkilön viimeinen leposija.

Westminster Abbey on ulkoapäin jykevä ja iso katedraali, kaksine keskiaikaisine torneineen.

Sisäänpääsy kirkkoon maksaa melkein 25 €. Opastettu kierros pitää varata erikseen ja siihen tulee lisämaksu. Samoin pääsy The Queen’s Diamond Jubilee Galleriaan maksaa erikseen noin viisi puntaa.

Lippu kannattaa todellakin hankkia etukäteen koska paikalla on todella pitkät jonot lippuluukulle, mutta myös itse kirkkoon.

Kirkossa on paljon nähtävää ja melko korkeasta sisäänpääsymaksusta huolimatta siellä kannattaa ehdottomasti vierailla.

Kirkkoon kuljettaessa on turvatarkastus, josta vierailijat ohjataan joko lippujonoon tai ennakkoon ostetuiden lippujen sisäänpääsyjonoon.

Harmillisesti valokuvaaminen ei ole sallittua kirkossa, joten nämä  kirkossa otetut sisäkuvat ovat kirkon virallisesta kuvagalleriasta © Dean and Chapter of Westminster.

Kirkossa olisi ollut niin paljon kuvattavaa, että hiukan harmitti tuo kuvauskielto.

St. Peterin holvikellari on yksi kirkon vanhimmista osista ja toimii nykyään museona, jossa on näytteillä kuninkaallisia nukkeja, kuolinnaamioita ja asusteita.

Vierailulla kannattaa ehdottomasti käydä myös College Gardens -puistossa.

Kensingtonin palatsi

Kiertomatkamme teeman mukaisesti Lontoossa piti käydä Kensingtonin palatsissa, jonne pääsymaksu on n. 20,50 €.

Hyde Parkin länsilaidalla sijaitseva Kensington tunnetaan myös kuningatar Viktorian lapsuudenkotina ja tällä kertaa siellä olikin juuri auennut uusi Viktoriaan liittyvä näyttely.

Kensingtonin palatsi on tullut kuuluisaksi muun muassa siitä, että se oli Walesin prinsessa Dianan koti. Näytteillä olikin myös Dianan edustamaa pukeutumista. Nyt sen kuuluisia asukkaita ovat William ja Catherine lapsineen.

Lontoon Kensingtonin palatsi on toiminut useiden kuninkaallisen perheen jäsenten asuntona aina 1600-luvulta saakka.

Kuten monet muutkin Britannian kuninkaallisten kodit, myös Kensingtonin palatsi on avoinna yleisölle.

Palatsi on jaettu aiheen mukaan neljään erilliseen osaan.  Kussakin niistä, mielellään tarinoita kertovat oppaat ja taidokkaasti toteutetut multimediaesitykset herättävät mielenkiintoisella tavalla palatsin historian eloon.

Itse palatsi näyttelyineen oli melko pliisu ja kovin vaatimaton moneen muuhun palatsiin ja linnaan verrattuna.

Huoneissa, saleissa ja käytävissä ei ole  juurikaan kalusteita ja esineitä. Tosin ne jotka siellä ovat, ovatkin sitten kaikki Palatsin historiaan kiinteästi kuuluvia.

Kivana lisänä esillä oli kuningatar Viktorian tiarrat sekä hänen kruunajaisviittansa.

Palatsin puutarhat ovat tutustumisen arvoisia etenkin lämpiminä kuukausina.

Palatsin vieressä on Kensington Palace Pavilion, jossa on tarjolla aamiainen, lounas ja englantilainen perinteinen iltapäivätee.

Palatsin puutarhat yhdistyvät Kensington Gardens -puistoon ja Hyde Parkiin.

Kensington palatsin edessä olevat alueet ovat suuren puistoalueen suosituimpia paikkoja viettää aikaa ympäri vuoden, ja etenkin Round Pond -tekojärven laidalla on mukava kauniina päivänä ihailla maisemia ja rentoutua hetkisen.

Puistossa sijaitsevat mm. prinsessaDianan muistoksi pystytetty suihkulähde ja upea Albert Memorial.

Puiston pääosille ja palatsille pääsee hyvin Queenswayn tai sitten High Street Kensington metro asemilta.

Buckinghamin palatsiin ei edes kannattanut suunnata. Vahdinvaihto on jo aiemmin nähty ja itse palatsiin ei pääse tutustumaan kuin muutamana kuukautena vuodessa. Palatsi on avoinna yleisölle elo-syyskuussa, jolloin kuningatar Elisabet asuu Balmoralin linnassa.

Meillä kävi melkoinen tuuri säiden suhteen. Iso-Britannian usein sateinen ja kolea sää ei kiusannut meitä kuin yhtenä päivänä.

Monena päivänä saimme nauttia lämpimistä ja aurinkoisista tai ainakin kuivista puolipilvisistä keleistä, mikä ei saarivaltiossa ole ollenkaan tavallista.

Junareissumme Briteissä päättyi Lontooseen.

Paddingtonin asemalta otimme junan kohti Heatrowia, josta me sitten lensimme kotiin suunnittelemaan uutta railmatkaa Pohjois-Italiaan.

Matkailua maailmalla

Junailua Iso-Britannia osa 2: Birmingham – Warwick – Coventry – Oxford – Bristol – Bath

Edinburgh – York – Cambridge- Birmingham- Warwick – Coventry – Oxford – Bristol – Bath – Windsor – Lontoo

 

Birmingham

Junamatka Cambridgesta Birminghamiin maksoi 30 € /hlö. Junassa oli hyvin tilaa, sillä sunnuntainen iltajuna tuohon suuntaan, ei selvästikään ollut suosituin matkareitti. Meille se sopi mainiosti.

Saavuimme Birminghamin modernille New Streetin juna-asemalle, joka on kaupungin keskusasema.

Sen yhteydessä on myös iso ostoskompleksi.

Birminghamissa on myös kaksi muuta juna-asemaa; Snow Hill ja Moor Street.

Hotelimme sijaitsi  Snow Hill juna-aseman vieressä, josta sitten sinkoilimme seuraaviin kohteisiin.

Birmingham on iso kaupunki, joskaan itse kaupunki ei ole silmänruokaa etsivän ihannepaikka. Tänne tulimme Warvick Castlen ja Coventryn automuseon takia.

Kaupunki on muuttunut paljon edellisestä käynnistäni siellä ja nytkin kaupungissa oli käynnissä useita mittavia rakennuskohteita.

Kaupungin keskusta on muutettu mukavaksi kävelyalueeksi, jossa on runsaasti shoppailu- mahdollisuuksia sekä pubeja ja klubeja.

Kaupungin muihin nähtävyyksiin kuuluvat laaja museotarjonta, mikä brittien tapaan on ilmaista.

Kannattaakin siis ehdottomasti hyödyntää Birmingham Museumia ja  Art Gallerya, jossa on nähtävillä paljon viktoriaanisen ajan taidetta.

Museovierailun aikana on mahdollisuus myös nauttia teehetkestä edvardiaanisen ajan teehuoneessa. Lontoossa ei näitä teehuoneita juurikaan samassa mittakaavassa ole, joten sellaisessa kannattaa käydä maakuntamatkalla.

Birminghamissa on kuulemma Venetsiaakin laajempi kanava-verkosto, ja laajan kanavaverkoston myötä myös sen varrella oleva runsas ravintolavalikoima.

Itse en ole noilla kanavilla risteillyt, mutta sinne tehdään kanavaristeilyjä joiden hinta on n. 9,50 €.

Oma näkemykseni on, että ei juuri nähtävää – voin olla väärässäkin.

Kuljeskelu alueella sen sijaan on mukavaa. Jos ei aio liikkua keskustaa kauemmaksi, Birminghamissa pärjää hyvin kävellen.

Linja-autoverkoston lisäksi kaupungissa on Metro-raitiovaunu- järjestelmä, jolle saattaa myös olla käyttöä.

Mikäli mielii matkustaa myös raitiovaunulla, kannattaa päivälippua ostaessa mainita tästä, ja näin saa lipun, joka oikeuttaa matkustamiseen niin busseilla kuin raitiovaunuillakin.

Kansallinen Sea Life Center sijaitsee myös Birminghamissa. Paikkaa ainakin mainostetaan hienoksi, mutta me emme siellä käyneet, joten en osaa sanoa siitä sen enempää. Sisäänpääsyn hinta olisi ollut n. 20 €. Sea life ja Warwickin linnaan on mahdollista hankkia yhdistelmälippu, jonka hinta on n. 35 €/ hlö.

 

Warwickin linna

Takaisin aiheeseen. Pääkohteemme täällä oli Warwickin linna.

Warwickin kaupunki itsessään on melko pieni ja vaatimaton – hurmaava tyypillinen pieni englantilaiskaupunki.

Birminghamista, Snow Hill asemalta kulkee junia Warwickiin n. ½ tunnin välein.

Lipun hinta edestakaisin on n.19 €/ hlö ja matkaan kuluu aikaa 40 min.

Warwickin juna-asema on ihana pieni maalaisasema.

Hetkeksi tulikin tunne, aivan kuin olisi tehnyt aikamatkan 50-luvulle.

Asemalta on matkaa linnalle noin 1,5 km. Matkan voi kävellä tai sitten ottaa linnataxin asemalta, joka maksoi n. 6 €.

 

Olisimme halunneet varata majoituksen linnan puistoalueelta olevista huoneistoista tai linnateltasta, mutta lähes 400 € vuorokausihinnat nousivat kyllä tässä kohtaa yli mahdollisen kokemuksen.

 

Tosin yöpymispakettiin olisi kuulunut lippu linnaan ja kaikenmaailman sivuohjelmaa, mutta silti….. Paikka olisi ollut varmasti mahtava ja siellä olisi väkisinkin nähnyt prinsessa ja linnanneitounia 😉

Warwickin linna oli ehdottomasti käymisen arvoinen paikka.

Linnassa vierailua varten kannattaa varata koko päivä ja eri hintaisilla lipuilla voi vierailla eri nähtävyyksissä.

The Dragon Tower ‑näyttelyssä voi elää kuningas Arthuria suojelleen velho Merlinin tarinan tai tutustua linnan tyrmän Castle Dungeon näyttelyn kauhutarinoihin. Interaktiivisessa näyttelyssä on mahdollista nähdä noita Moll Bloxham ja linnan muut kummitukset.

Linnan näyttelytilat olivat taidokkaasti rakennettu ja siellä riitti paljon katsottavaa.

Linnan kellariosassa oli laaja näyttely siitä, mitä tehtäviä linnassa palveluväellä oli.

Itse linnan eri kerroksiin oli luotu näyttelyitä, joissa oli kuvattu linnan toimintaa eri aikakausina sekä tuotu esiin linnassa vaikuttaneet ja sitä käyttäneet kuninkaalliset.

Näyttelyhuoneet oli taidokkaasti rakennettu ja linnassa riitti paljon katsottavaa.

Nauhoilta tuleva tai interaktiivinen tapahtumien kerronta oli mielekästä seurattavaa.

Tässä paikassa historia muuttui erittäin eläväksi.

 

Tilanteet eri huoneissa kuvasivat ajankuvaa oikeine henkilöineen, sisutuksineen ja asusteineen.

Eri kerrokset olivat hieman eri aikakausiin painottuneita.

Linnassa oli myös näytteillä paljon eri aikakausille kuuluvaa esineistöä.

Myös perheen pienimmät oli huomioitu erilaisilla linnanneito- ja ritaritapahtumilla.

Linnan ulkoalueilla oli kiva käyskennellä.

Linnan puistoalue on hyvin laaja ja näyttävä.

Alueelle oli rakennettu myös erilaisia alueita, joissa oli mahdollisuus seurata haukkojen lentoesitystä, ritareiden taisteluja ja katapulttiesityksiä.

Lisäksi linnassa järjestetään kesäisin erillisiä konsertteja, teatteriesityksiä, turnajaisia ja illallistapahtumia. Peruslipunhinta on alle 17 € / hlö.

 

Coventry

Coventry sijaitsee 20 minuutin junamatkan päässä Birminghamista. Junamatkan hinta edestakaisin maksoi n. 13 €/ henkilö. Junat Coventryyn lähtee Birminghamin New Streetin  asemalta. Tämä asema sijaitsee aivan Moor Streetin aseman vieressä, joten siirtymä asemalta toiselle onnistuu helposti kävellen.

Coventryn juna-asema ei ole kovin kaukana kaupungista, mutta taxilla mentäessä, joutuu kiertämään melkoisen lenkin pitkin kehätietä. Kaupungin reunaa, kun halkoo iso moottoritie.

Coventryn automuseoon kannattaa ehdottomasti mennä.

Se on yksi parhaista missä olen käynyt ja sinne suuntasimme nytkin.

Museo on ilmainen ja siellä saa hetkessä kulumaan useamman tunnin. Historia on onnistuttu tässäkin museossa tuomaan hyvin eläväksi.

Coventry Transport Museum tarjoaa kiehtovan kertomuksen tieliikenteen historiasta Britanniassa, mutta myös autojen kehityksestä maailmanlaajuisesti.

Museossa on näytillä autojen lisäksi polkupyörien ja moottoripyörien kehitys ja historia.

Coventry on muuttunut todella paljon viime käynnistäni, mutta onneksi muutama takuuvarma paikka oli edelleen olemassa.

Yksi must paikka Coventryssä on The Old Windmill, joka on paikan vanhin pubi.

Se on perustettu 1450-luvulla ja paikka huokuu historiaa ja mennyttä aikaa.

Sen tunnelma on kerrassaan mainio ja rakennuksessa voi myös nähdä minkälaisista looseista ja pikkuosista pubit ovat aikoinaan muodostuneet.

Huoneet ovat todella matalia ja jokaisessa huoneessa on tulisija.

Lattiat, seinät ja katto – kaikki ovat kallellaan johonkin suuntaan.

Coventryssä ei sitten juuri muuta nähtävää olekaan.

Pommitettu kirkko, joka on muutettu olutpaikaksi sekä Vanhan katedraalin rauniot. Kiva oli sielläkin käydä uudelleen ja näyttää nuo paikat miehelleni.

 

Stratford-upon-Avon, Cadbury, Dudley

Birminghamin lähellä on paljon muutakin nähtävää ja koettavaa kuin Warwick ja Coventry.

Lähellä on William Shakespearen syntymäkaupunki, Stratford-upon-Avon. Sinne pääsee kätevästi Moor Street ja Snow Hill -asemilta kulkevilla paikallisjunalla, joita lähtee noin tunnin välein.

Heinä- ja elokuussa Shakespeare Express -höyryjuna matkaa kaupunkien väliä, joten se voi myös olla mainio lisähauskuus matkaan.

Jos juna olisi kulkenut jo kesäkuussa, olisimme todennäköisesti tehneet tuon matkan, mutta nyt kesäkuussa me emme Stratford-upon-Avonissa vierailleet.

 

Olen käynyt siellä aikaisemmin ja paikalla ei ole muuta kuin ylikansoitettu Shakespearen syntymäkoti, pirusti turistikrääsää ja mahdollisuus osallistua puistoissa kuulemaan ja katsomaan osia mestarin tuotannosta.

Vältimme näin sadat turistit ja selfiekeppikiinalaiset.

Cadburyssa vain lyhyen ajomatkan päässä Birminghamista on Cadbury World. Se on yksi alueen suurimmista paikoista, joissa voi heittäytyä hauskanpitoon ja samalla kävijät pääsevät tutustumaan suklaan historiaan. Paikkaan ei pääse junalla vaan sinne on mentävä linja-autolla tai omalla autolla. Emme siis siellä käyneet.

Black Country Living museo, Dudleyn kaupungissa on noin kymmenen kilometrin päässä Birminghamista. Paikka kuulosti mielenkiintoiselta ja siellä olisi ollut kiva käydä, mutta aikataulusyistä jouduimme priorisoimaan käyntikohteita. Koko paikka on kulkuneuvoja ja oppaita myöten entisen ajanhengessä. Paikka huokuu historiaa, mutta myös turisteille tarjottavia ostosmahdollisuuksia. Hintaa vierailulle tulee reilu 21 €/ hlö. Alueella järjestetään myös erilaisia vaihtuvia teematapahtumia. Paikalle pääsee junalla tai bussilla.

 

Oxford

Oxford on myös erittäin suosittu päiväkohde vierailtaessa Lontoossa. Junalla Oxfordiin pääsee alle tunnissa ja edestakainen matka maksaan n. noin. +/- 25 €. Kuten Cambridgeenkin kannattaa junaan varata ruuhkaisina aikoina ehdottomasti ykkösluokan lippu, jolla saa istumapaikan. Me tulimme Oxfordiin  Birminghamista, joten vastaavaa ruuhkaa tuosta suunnasta junissa ei ole. Junamatka kesti n. tunnin ja hintaa sille tuli 24 €/hlö.

Myöskään Oxfordin juna-asemalla ei ollut matkatavaroiden säilytyspaikkaa.

Onneksi aivan aseman läheltä, parinsadan metrin päästä löytyi Central Backpackers hostelli, joka otti 6 punnan hinnasta/laukku tavarat säilöön päiväksi.

Oxford on pieni-iso kaupunki, ja siellä suuri osa nähtävyyksistä on keskustassa, kävelymatkan etäisyydellä toisistaan, joten tarvetta kaupunginsisäisille kyydeille tuskin tulee.

Mikäli kaupunkia haluaa nähdä enemmän, voi vuokrata polkupyörän.

Pyöräily onkin suosittua Oxfordissa ja turisti-infosta saa ilmaisen pyöräilykartan.

Kaupungin neljä pääkatua kohtaavat Carfax-risteyksessä, joka on hyvä kohtaamispaikka, mutta myös paikka mistä aloittaa kaupunkiin tutustuminen.

Risteyksessä olevaan Carfax-torniin voi kavuta n. 3 € hinnalla ihailemaan ympäristön rakennuksia. Vieressä on myös katettu markkina-alue.

Hyviä tapoja nähdä vaivattomasti nähtävyyksiä ovat kiertoajelut, joita Oxfordissa voi tehdä niin bussilla kuin laivallakin.

Hop on Hop off City Sightseeing kierros kestää tunnin ja sen hinta on n. 19 €.

Oxford River Cruises järjestää erilaisia risteilyjä Thames-joella. Perusristeily on hieman alle kympin. Noin 70 € illallisristeily on mainio tapa ihailla aluetta 2½ tunnin risteilyllä.

Oxfordissa on myös mahdollista osallistua 30 minuutin kiertokävelyyn ja tutustua sillä tavoin kaupunkiin ja sen tärkeimpiin nähtävyyksiin. Kiertokävelyn hinta on n. 7 €.

Oxfordin yliopisto muodostuu kampuksista, joita on 39. Kaikkiin ei ehdi millään tutustua, mutta suurin ja kaunein kampus, Christ Church College on vierailun arvoinen paikka.

Collegen komean ruokasalin kerrotaan toimineen Pottery Hogwart ruokasalin esikuvana.

Aulassa muuan Potteriksi muuntautunut japsimatkailija otatti itsestään kuvia ainakin tuon ½ tunnin vierailumme ajan.

Nuorehko mies oli pukeutunut päästä jalkoihin Potteriksi ja kaivoi kalliin näköisestä rasiasta taikasauvan vielä rekvisiitaksi tarkoin aseteltuun kuvaushetkeen.

Alueella oli mukava vaellella ja ihailla upeita rakennuksia ja näkymiä. Christ Churchin kampukseen voi tutustua n. 7 € pääsymaksua vastaan.

Myös muihin yliopiston kampuksiin pääsee tutustumaan pientä maksua vastaan.

Esim. Magdalen College ja sen hieno puutarha ovat näkemisen arvoisia.

Paikassa on myös tarjolla loma-aikoina bed – and -breakfast toimintaa.

Oxfordin keskustassa on paljon hienoja rakennuksia.

Pyöreä Radcliffe Camera, Radcliffe Squarella on hieno paikka ulkoapäin, vaikka sinne ei sisään pääsekään.

Se toimii  Bodleian kirjaston lukusalina.

Lähellä oleva Bodleianin kirjastotalo on yksi maailman vanhimmista ja näkemisen arvoinen paikka. Kirjasto toimi myös Potter elokuvien Tylypahkan kirjastona.

Kirjastoon tehdään opastettuja kierroksia, joiden hinta vaihtelee riippuen millaisen opastetun kierroksen haluaa tehdä. Harmillisesti valokuvaus on kirjastossa kielletty.

Oxfordissa on myös monta Harry Potter kauppaa ja kaupunki on Potter fanien suosiossa.

Kirjaston vieressä sijaitsee Sheldonian Theatre, jonne voi tutustua n. neljän euron pääsymaksua vastaan. Paikassa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota sen kauniisti koristeltuun kupoliin, jonne voi myös kiivetä ihailemaan maisemia ylhäältä päin.

Oxford Castlen ulkopuolella on usein markkinoita ja kaikenlaista toimintaa, joihin voi tutustua ilmaiseksi.

Oxford Castlessa on myös mahdollisuus kiivetä Sachsen St. George’s torniin ja nauttia upeista 360 asteen näkymistä tai laskeutua syvälle maan alle 900-vuotta vanhoihin cryptoihin. Sisäänpääsy on n. 15 €.

Oxfordissa on myös useita mainioita ja käymisen arvoisia museoita. Mainita tässä täytyy Museum of Oxford, joka kertoo kaupungin ja sen yliopistojen tarinan sekä Museum of the History of Science, josta löytyy mm. Einsteinin käyttämä liitutaulu.

Oxfordin edustalla Blenheimin palatsin puutarhalabyrintissa kannattaa vierailla, vaikka itse palatsiin ei pääsekään. Puutarhalabyrintti on yksi maailman suurimmista.

 

The Eagle and Child pubissa pitää myös käydä. Onhan se yksi maailman legendaarisimmista kirjailijakapakoista samoin kuin Lamb & Flag  pubikin.

Bear Inn pubiinkin pitää pistäytyä, jotta näkee seiniä koristavat opiskelijoiden kahtia leikatut kravatit.

 

Vielä ei uusia kravatin leikkaajia pubissa näkynyt, vaikka paljon valmistuneita opiskelijoita alueella liikkuikin.

Kuten Cambridgessäkin, oli juurikin valmistuvien ja lomaa lähtevien opiskelijoiden juhlat käsillä ja se näkyi kaupungilla.

Nuoret olivat pukeutuneet viittaan, jota koristi vaaleanpunainen neilikka.

Ruuhella eli Punt veneellä soutelu Cam-joella on, kuten Cambridgessäkin erittäin suosittua.

Veneissä voi matkata soutajan lisäksi neljä ihmistä kerrallaan.

Veneet saa vuokrattua sekä soutajan kera tai ilman.

 

Soutajan kanssa hintaa tulee n. 33 € / ½ h ja ilman soutajaa lähes 25 € / tunti. Nähdyn perusteella vuokraaminen soutajalla on parempi vaihtoehto.

Paras paikka vuokrata ruuhi on Magdalen Bridge –sillan alla, mistä löytyvät Howard C & Sons -yrityksen vuokraruuhet.

Tihkuisessa säässä selviydymme nopeammin kaupungista ja sen nähtävyyksistä, kuin olimme suunnitelleet ja niinpä vaihdoimme joustavasti liput hieman aiempaan Bristoliin menevään junaan.

Alunperin suunnitellusta junamatkasta olisi selvitty yhdellä vaihdolla, mutta nyt junaa piti vaihtaa kaksi kertaa. Tämä ei kuitenkaan lisännyt matka-aikaa merkittävästi.

Ensimmäinen vaihto oli Didcot Parkwayssä ja toinen vaihto ennen Bristolia, Bristol Parkwayssä. Junamatka kesti n.1½ h ja sen hinnaksi tuli 59 € kahdelta henkilöltä.

 

Bristol

Bristol on Avon-joen varrella oleva satamakaupunki, jonka katukuvaan kuuluvat vanhat teollisuushallit, Banksyn katutaide ja puistot. Bristol on rakennuksiltaan aika uusi kaupunki ja ns. vanhassa kaupungissa on vain jonkin verran keskiaikaisia rakennuksia.

Kaupungissa on kesäaikaan kaikenlaisia festivaaleja ja taidetapahtumia, niin nytkin. Satama-alueella oli isot valmistelut tulevaa Rock-tapahtumaa varten. Heinäkuun alussa Briteissä on paljon erilaisia festareita ja tapahtumia, koska silloin heillä alkaa lomakausi.

Bristol sijaitsee lyhyen juna- ja automatkan päässä Lontoosta, miksi siellä on paljon päivämatkailijoita sekä niitä, jotka yhdistävät käyntiinsä kylpyläkaupunki Bathiin.

Castle Park on mainio paikka pysähtyä ja seurata ihmisvilinää.

Kaupungin satama-aluetta pidetään kaupungin sydämenä.

Sieltä löytyy kauniita laivoja, tunnelmallisia ravintoloita ja kahviloita, jotka reunustavat satamaa.

Satamassa voi myös tuntea pienen tuulahduksen Englannin meriherruuden aikaista tunnelmaa.

Satamassa on merimuseo Bristol Museum ja paljon katsottavaa sekä upea purjelaiva SS Great Britain, jonne pääsee vierailemaan 20 € hinnalla.

Bristol ei ole kovin iso kaupunki, ja siihen kannattaakin tutustua kävellen.

Mikäli mielii Bristolin lähialueille kannattaa niihin mennä linja-autolla. Bristolissa on mahdollista liikkua myös lautalla. Kaupungin sisäinen lauttaliikenne on edullinen ja ehdottomasti kokemisen arvoinen juttu.

Bristolin symboli Clifton Suspension Bridge on komea silta, joka halkoo Avon-jokea.

Sillan toisella puolella on turisti-info, jossa kerrotaan sillan rakentamisesta.

Paikkaan on ilmainen pääsy. Lisäksi lauantaisin ja sunnuntaisin iltapäivällä on ilmainen opastettu kierron sillan yli Clifton Toll Boothin (Bristolin) puolelta.

Silta on kuitenkin sen verran kaukana kaupungista + ylämäkeen, että sinne kannattaa mennä joko bussilla tai taxilla. Itse otimme taxin, joka olisi maksanut yhteen suuntaan n. 8 puntaa.

Taxikuski odotteli, että otimme pakolliset  kuvat sillasta, kertoili alueesta ja ajelutti meitä ympäri aluetta 20 punnan hinnalla.

Ei paha hinta omasta n. tunnin kiertoajelusta.

St Mary Redcliffe kirkossa kannattaa myös piipahtaa. Bristol Katedraalikin on käymisen arvoinen paikka. Aika monesta muusta brittiläisestä katedraalista poiketen täällä oli enemmän katsottavaa ja värejä. Paikkaan oli ilmainen sisäänpääsy.

Cabot tower on Bristolin maamerkki, joka sijaitsee hieman kauempana Brandon Hillillä. Alue on suosittu picnic kohde ja siellä olevaan torniin pääsee kiipeämään ilmaiseksi. Tornista on hyvät näkymät koko kaupunkiin.

Yksi mielenkiintoinen käymisen kohde olisi ollut Aerospace Bristol, jossa olisi ollut näytillä erilaisia lentokoneita ja niiden historiaa. Paikan ylpeytenä on Concorde Alpha Foxtrot, joita Bristolissa suunniteltiin, tehtiin ja testattiin.  Sisäänpääsy aikuiselta paikkaan olisi ollut n. 20 €. Paikka on hieman Bristolin ulkopuolella ja siksi aikataulusyistä tämä paikka jäi nyt näkemättä.

Kiva paikka vierailla on myös St Nicolas Market, jossa on vaihtuva toriteema päivittäin. Sisämarkkinat ovat auki joka päivä.

Paikalla oli niin syötävää kuin muutakin ostettavaa.

Ilmapiiri oli hyvinkin monikansallinen.

Bristol ei loistanut käymiemme paikkojen listassa. Sen olisi hyvinkin voinut jättää pois käyntikohteista, mutta vieressä, vain n. 10 minuutin päässä olevassa Bathissa oli hotellit sen verran kalliimpia, että päätimme pyörähtää yön yli Bristolin kautta.

 

Bath

Bath sijaitsee 25 kilometrin päässä Bristolista. Parhaiten Bathin kylpyläkaupunkiin pääsee autolla tai junalla. Me menimme junalla ja lippujen hinta oli paikallisjunassa muutaman euron. Junamatka kesti reilut 10 minuuttia.

Bathin juna-asema on aivan kaupungin laidalla, kuitenkin ihan keskustan tuntumassa.

Asemalla ei ole matkalaukkusäilytystä, mutta asemaa vastapäätä olevaan parturiliikkeeseen voi jättää matkatavarat säilytykseen, 7€/laukku.

Näin teimme ja jatkoimme matkaa viehättävään Bathiin.

Bath on erittäin suosittu turistikaupunki ja tärkeitä vierailukohteita ovatkin Rooman-aikaiset kylpylät. Bath kuuluu UNESCOn maailmanperintökohdelistalle. Kaupunki on erittäin viehättävä ja siellä on myös paljon katseltavaa.

Bathin roomalaisissa kylpylöissä on sinivihreää, mineraalipitoista ja rikille tuoksuva vettä joka, virtaa edelleen vuorten kalkkikivi- kerrostumien läpi.

Roman Baths –museokompleksissa voi tutustua roomalaiseen kylpylätoimintaan.

 

Museosta löytyy temppelien raunioita, patsaita, uhrialttareita, kylmä- ja kuumavesialtaita sekä monia alueelta esiin kaivettuja esineitä, kuten ruukkuja ja kolikoita. Kylpylät koostuvat neljästä osasta; Pyhä Lähde, Roomalainen temppeli, Roomalainen kylpylä, sekä museo.

Hinta kylpylämuseoon on 20,50 € / hlö. Hintaan kuuluu audio guide opastus. Paikka oli mielenkiintoinen ja erittäin taidokkaasti interaktiivisesti toteutettu.

Mikäli haluaa itse päästä kylpemään täytyy mennä Thermae Bath Spa  kylpylään, joka on Britannian ainoa luonnonmukainen kuumavesikylpylä.

Kaupungin keskustassa, aivan roomalaisen kylpylän vieressä on komea Bath Abbey. Kirkon edustalla olevalla torilla parveilee turisteja ja kaikenlaisia taiteilijoita esityksineen. Tori on myös tärkeä kokoontumispiste erilaisille turistiryhmille.

Jos Bathissa haluaa syödä jotakin erikoista, kannattaa mennä Sally Lunn’sin museoravintolaan.

Paikasta saa 300 vuotta vanhan reseptin mukaan leivottuja suolaisia tai makeita pyöreitä Sally Lunn’s Buns leipiä.

Ja kuten arvata saattaa paikka oli aivan täynnä. Ulkopuolella olevassa infossa kehotettiinkin tekemään varaus, mikäli mielii tiettynä aikana herkkujen ääreen.

Paikka on sen verran pieni, että emme jääneet odottelemaan vapautuvia pöytiä, vaan jatkoimme matkaa eteenpäin.

Bath oli paljon isompi paikka, kuin olin kuvitellut. Vaikka kävellen siellä pystyykin liikkumaan paikasta toiseen, on matkat eri nähtävyyksiltä toisille n. 20 minuutin kävelyn takana.

 

Lähdimme kävelemään joenrantaa pitkin kohti lukuisista elokuvista tuttua Hotel Royal Crescentin puolikuun muotoista rakennelmaa.

Pulteney Bridge on todella kaunis ja kuvauksellinen.

Sillan vierestä lähtee myös jokiristeilyt. Jokiristeilyn hinta on n. 12 €. Joelta käsin saa hyvän käsityksen Bathista. Toki Bathiin voi myös tutustua perinteisellä Hop on-Hop off bussilla.

Hotel Royal Crescentin puolikuun muotoinen rakennelma on Britannian tunnetuimpia rakennuksia ja ”The must see” paikka, vaikkei kovin kummoinen kohde ollutkaan.

Myös tuolla olisi ollut tarjolla erilaisia ravintoloita ja teehuoneita tarjoiluineen. Paikan edessä oleva iso nurmikenttä näytti olevan erittäin suosittu piknic-  ja ajanviettopaikka.

Hauska vierailukohde olisi ollut Green Park Station eli maanviljelijöiden tori, jossa paikalliset jakavat lähiruokatietoutta ja maistiaisia lauantaisin. Oma matkamme suuntautui Bathiin viikolla, joten torialueella oli vain muutama myyntikoju.

Bathista otimme junan Windsoriin ja tämä matka pitikin sitten tehdä kahdella vaihdolla. Matka kesti melkein kaksi tuntia. Ensimmäinen vaihto oli Readingissä ja seuraava Sloughissa. Readingin oli iso ja moderni asema, mutta opasteiltaan melko sekava. Vaihtoaika oli myös melko tiukka, joten tarkkana sai tällä asemalla olla. Bath-Reading väli kesti 1 h.

Onneksi olimme varanneet paikkaliput, sillä Lontooseen menevä juna oli aivan täynnä. Vaihto Slougessa oli nopea, mutta onneksi tämä asema oli pieni maalaisasema. Viimeinen kuusi minuuttia perille menikin sitten iltapäivän melko tyhjässä paikallisjunassa.  Lipun hinta Bathista Windsoriin maksoi yhteensä 40 € kahdelta ihmiseltä.

Matkailua maailmalla

Junailua Iso-Britannia osa 1: Edinburgh – York – Cambridge

Edinburgh – York – Cambridge- Birmingham- Warwick – Coventry – Oxford – Bristol – Bath – Windsor – Lontoo

 

Railpassi Iso-Britannia

Teimme yhdeksän päivän junamatkan halki Iso-Britannian, pysähdellen aina välillä päiväksi-kahdeksi eri kaupunkeihin.

Railpassi voi olla hyvä vaihtoehto matkustettaessa Iso-Britanniassa. Railpassi käy useimpiin juniin, eikä paikkavarauksia tarvita, kuten monien muiden maiden railpasseissa tarvitaan.

Järkevää voi kuitenkin olla varata paikat viikonlopun juniin sekä pitkiin siirtymiin, jolloin junat voivat olla melko täysiä ja kaksinmatkaajien onkin melko mahdotonta saada ilman varausta vierekkäisiä paikkoja.

Paikkaliput voi helposti varata kaikilta juna-asemilta, joissa on lipputoimisto.

Interrailin One country pass Iso-Britanniaan maksaa 6 pv 498 €/ 2 aikuista ja 8 pv 564 €/ 2 henkilöä. Vastaavasti BritRailin oma BritRail Pass maksaa,  4 pv 311 €/2  hlö ja 8 pv 451 €/ 2 hlö. 6 päivän passia ei ole BritRaililla saatavana.

Laskeskelimme eri vaihtoehtoja. Vaihtoehtona oli hankkia, koko matkalle railpassi tai pelkkä Englannin railpassi, jonka hinta olisi tullut maksamaan 4 pv 295 €/ hlö tai 8 pv 472 €/  2 hlö ja matkustaa ensimmäinen Skotlanti-Englanti väli pelkällä kertalipulla. Kumpikin vaihtoehto tuli kalliimmaksi kuin ostaa kaikki liput erikseen ja hyödyntää tarjoukset. Passien hinnat kannattaa tarkistaa BritRailin sivuilta

Useimmat netistä erikseen ostetut liput pitää lunastaa lippukoodilla juna-aseman automaatista. Tässä vaiheessa on hyvä huomata, että automaatti vaatii ensin syötettäväksi ja tarkistettavaksi sen maksukortin, jolta lippu on maksettu ja vasta sitten lippukoodin.

Kaikissa junissa oli melko huono tarjoiluvalikoima. Ravintolavaunua ei ollut edes pitkänmatkan junissa ja kiertävissä kärryissä myynnissä oli melko suppea valikoima syötävää ja juotavaa. Monilla olikin omat juomat ja syötävät mukana.

Mielenkiintoista oli myös, että koskaan ei tiennyt alkoiko junan vaunut aakkosten etu- vai loppupäästä. Eivät edes asematyöntekijät osanneet sanoa sitä, joten turvallista oli seisoa puolessavälissä laituria ja singahtaa siitä junan saapuessa oikeaan suuntaan.

Positiivisena asiana kannattaa kuitenkin mainita, että kaikissa junissa oli ilmainen ja hyvin toimiva netti.

 

Edinburgh

Lensimme Helsinki-Vantaalta Edinburghiin Finnairin suoralla lennolla. Edinburghin lentokenttä sijaitsee noin 15 kilometrin päässä keskustasta. Paras ja helpoin tapa on ottaa Airlinkin linja-auto, joka kulkee keskustaan n. 10 minuutin välein terminaalin 19 edestä. Matka lentokentältä keskustaan kestää n. ½ h ja hintaa yhdelle suunnalle tulee n. 5 €.

Jos aikoo palata samalta kentältä, kannattaa ostaa jo heti edestakainen linja-autolippu jonka hinta on 8,50 €.

Lentokentältä pääsee keskustaan kätevästi myös raitiovaunulla ja matka-aikakin on suunnilleen sama kuin linja-autolla. Ratikkalippu pitää ostaa etukäteen laiturin automaatista tai netistä. Yksittäiset liput maksavat melkein 6 €. Ratikkapysäkki on lentokentän etuovista etuvasemmalla pussipysäkin takana.

Lentokentältä keskustaan pääsee myös taxilla. Taximatka kestää lähes yhtä kauan kuin linja-autolla ja hintaa taxikyydille tulee n. 30-35 € neljän hengen taxilla.

Edinburghin keskustassa nähtävyydet ovat sen verran lähellä toisiaan vanhankaupungin alueella, The Royal Milen varrella, että siellä pystyy hyvin liikkumaan jalkaisin. Tosin vanhan ja uuden kaupungin välissä on mäkistä, mikä voi vaikeuttaa liikuntarajoitteisten kulkemista.

Jos mielii kulkea kauemmas vanhasta kaupungista, kannattaa hypätä Briteistä tuttuihin kaksikerrosbusseihin. Busseilla matkustaessa pitää lippu ostaa kuljettajalta tasarahalla.

Edinburghissa on myös raitiovaunu, jolla pääsee kätevästi liikkumaan lentokentän ja kaupungin keskustan välissä oleviin paikkoihin.

Lippujen hinnat keskusta-alueella vaihtelevat 1,90 € kertalipusta 4,50 € päivälippuun.

Edinburghissa voi myös vuokrata kaupunkipyörän, jolla pääseekin hyvin liikkumaan paikasta toisen. Ainoana miinuksena on vasemmanpuoleinen liikenne. Taxilla kulkeminen kaupungin sisällä ei myöskään ole kovin kallista.

Hyvin nopeasti selvisi myös se, että eri nähtävyyksille on melkoisen kovat sisäänpääsyhinnat, verrattuna monen muun maailmankolkan nähtävyyksien hintoihin.

Edinburghissa voi olla järkevää hankkia Edinburgh City Pass, jonka yhden päivän hinta on reilut 50 € ja 2 päivän hinta on n. 65 €. Passiin kuuluu ilmainen kulkeminen julkisilla, myös lentokentälle sekä opastettu tarinakierros ja pääsy moneen turistikohteeseen.

Edinburghin linnaan ei tällä passilla pääse, vaan sitä varten pitää hankkia The Royal Edinburgh lippu, jolla pääsee linnaan, Holyrood Park puistossa olevaan Palace of Holyroodhouseen sekä kuuluisalle kuninkaalliselle Britannia jahdille. Hintaan sisältyy myös ilmainen sightseeing Hop on – Hop off  linja-auton käyttö sekä alennus monissa muissa nähtävyyksissä. Tämän yhdistelmälipun päivähinta on n. 65 €.

Tämän kiertomatkamme teeman oli Kuningaskunnan linnat ja niinpä me suuntasimmekin ensimmäisenä Edinburghissa olevalle Edinburgh Castleen. Linnakukkulalla oli paljon väkeä ja linnaan kannattaakin yrittää ehtiä heti aamusta ennen suurinta turistiaikaa.

Linna on auki 9.30-18.00 Linnan sisäänpääsymaksu on aika kova, mutta on linnassa myös paljon nähtävää. Aikuisten lippu maksaa n. 20 €. Online lipun saa hieman edullisemmin ja sen hankkiminen on suositeltavaa, jotta välttyy pitkältä jonottamiselta.

Aikaa linnassa kiertelyyn kannattaakin varata riittävästi, sillä linna koostuu monesta osasta ja alue on melko laaja. Klo 13.00 linnanmuurilta, aivan kahvion vierestä ammutaan tykinlaukaukset.  Seremoniaa pääsee katsomaan melko kapealta alueelta, joten alueelle kerääntyikin jo hyvissä ajoin ennen yhtä melkoisesti katsojia.

Yksi kiva paikka vaelteluun ja katseluun on Royal Mile.

Camera Obscura taloon kannattaa myös tutustua. Se on aivan Edinburgin linnan lähellä, Royal Milen alkupäässä. Talossa on erikoinen linssisysteemi, joka heijastaa kaupungin panoraaman suurelle valkokankaalle.

Talossa on myös muuta näyttelytoimintaa ja tekemistä. Talon torniin on mahdollista kavuta ja sieltä onkin erittäin hyvät näkymät kaikkialle kaupungin keskustaan. Paikka on auki aina iltamyöhään, joten sinne ehtii vaikka päivän päätteeksi. Lipun hinta on n. 18 €/hlö.

Viskin ystävien kannattaa suunnata Scottish Whisky Experiencelle, jossa voi tutustua viskin valmistukseen, sekä myös maistella niitä. Viskikauppoja oli Edinburghissa riittämiin.

Royal Mile marketin sisätiloissa olevassa kauppahallissa on myynnissä vaikka mitä. Sieltä voi ostaa vaikka kiltin.

Kaduilla oli useita kilttipukuisia pillipiipareita, joiden soittoa jaksoi kuunnella, vain hetken.

Edinburghissa on myös useita mainioita ulkomarkkinoita lauantaisin.

Mainita ehkä kannattaa perjantai-iltaisin auki oleva ruokamarkkinat Union kanaalin lähettyvillä.

Edinburghissa on mahdollista osallistua myös erilaisille kierroksille, jossa kerrotaan teemaan sopivasti paikan historiaan sekä moniin taruihin ja tosikertomuksiin, jotka liittyvät kaupunkiin. Kierroksiin kannattaa tutusta paremmin nettisivuilta. Lisäksi tarjolla on ilmaisia kävelykierroksia paikallisen kanssa, jossa kulee hauskasti kerrottua alueen ja kaupungin historiaa ja tapahtumia.

Edinburghissa kerrottavien tarujen mukaan St Mary’s Close –kujan alueella kummittelee. Vaikka kummituksiin ei uskoisikaan, kannattaa alueella tutustua maanalaisiin käytäviin, joita keskiajalla rakennettiin kaupunkiin valtava verkosto. Samalla kannattaa tutustua myös St Giles’ katedraaliin. Kierrokset tuntuivat olevan kovin suosittuja, me emme niihin kuitenkaan osallistuneet vaan kiertelimme paikkoja itseksemme.

Tutustumisen arvoinen on myös Holyrood Park puistossa oleva Palace of Holyroodhouse, joka on kuningattaren virallinen asunto Skotlannissa.

Palatsiin pääsee tutustumaan, ellei se ole kuninkaallisen perheen virallisessa käytössä.

 

Linnan sivuilta kannattaakin etukäteen tarkistaa sen aukioloajat. Meidän matkallamme palatsi oli avoinna ja pitihän sielläkin käydä.

Hinta palatsiin oli n. 17 €, jos haluaa tutustua samalla kertaa linna-alueen puistoon ja kuningattaren galleriaan yhteislipun hinta on n. 25 €.

Puistossa on myös kirkonraunio, jota mainostetaan kovasti, tosin siinä ei ole kovinkaan paljoa nähtävää.

Palatsi on melko vaatimaton, mutta kun aikajanalla osaa siirtyä oikeaan kohtaan muuttui se hyvinkin kiinnostavaksi.

Edinburgh on ylpeä satamastaan, joten jos on aikaa tutustua alueen reunoilla oleviin kohteisiin, kannattaa vierailla New Heaven Portin satama-alueella.

Edinburghissa on paljon erilaisia museoita, joista varmasti löytyy jokaiselle jotakin.

Kuninkaallisessa museossa voi nähdä kuuluisan kloonatun Dolly-lampaan. Old college yliopiston sisäpiha on myös näkemisen arvoinen.

Scott Monumentilla kannattaa myös vierailla. Rakennus sijaitsee aivan Edinburghin pääkadun varrella. Ohi ei voi oikeastaan edes kulkea.

Noin 6 € sisäänpääsymaksulla pääsee ihailemaan näkymiä Edinburghiin, vierailemaan museossa ja ylhäällä näköalatasanteella voi vielä ihastella 64 patsasta, jotka esittävät kirjailija Sir Walter Scottin tuotantoa.

Edinburghin Waverleyn juna-asema sijaitsee kaupungin keskustan uudessa osassa. Aamulla otimme junan kohti Yorkkia.

Junamatka kesti n. 2½ h ja se sujui oikein mukavasti, pientä ½ h myöhästymistä lukuun ottamatta.

Aamujunassa oli hyvä hetki nauttia kuppi kuumaa aamuteetä asemalta ostetun täyteleivän kanssa.  Junan ikkunasta saimme ihailla upeita nummimaisemia täynnä lampaita. Junan istuinmukavuus ei ollut kehumisen arvoinen, samoin hieman yllätti se, että Cross Country junassa, joka kulkee pohjoisen Skotlannin ja aivan eteläisen Englannin väliä ei ollut ravintolavaunua. Junassa kiersi melko suppeasti varusteltu myyntikärry. Matkan hinnaksi tuli 56 € / 2 henkilöä.

 

York

Aamun junassa oli tunnelmaa, kun useat polttariporukat valtasivat junan ja jatkoivat kukin määränpäihinsä juhlimaan. Muutama polttariporukka päätyi kanssamme Yorkin asemalle. 

Yorkin juna-asema on melko iso ja erittäin mielenkiintoiseksi sen tekee ylikulkusillat, joita joutuu käyttämään siirryttäessä aseman lähtöaulaan.

Hissistä ei ollut tietoakaan, ainakaan me emme sellaista löytäneet.

Olihan kokemus raahata portaita ylös ja alas matkalaukkuja.

Ajatuksenamme oli mennä suoraan juna-aseman vieressä olevaan junamuseoon, mutta paikan säilytyslokerot olivat liian pieniä matkalaukuille. Niinpä suuntasimme kohti hotellia, jonne veimme matkatavarat ja jatkoimme siitä sitten kohti kaupunkia.

Yorkin keskiaikainen kaupunki on täynnä historiaa. Yhden päivän nähtävyyspassi maksaa aikuiselta 53 €, kahden päivän passi noin 70 €. Passiin sisältyy sisäänpääsy yli 30 kohteeseen Yorkissa, sightseeing kyydit ym. Riippuen matkan kestosta ja omista kiinnostuksen kohteista, voi olla järkevää hankkia York passi.

York on vanha kaupunki ja kaikki sen nähtävyydet löytyy kävelyetäisyydeltä, joten muuta kulkuneuvoa kuin jalat tai vuokrapyörä ei siellä tarvita.

Kävely Englannin pisimmällä keskiaikaisella kaupunkimuurilla on ehdottomasti asia, joka pitää tehdä Yorkissa.

Kokonaisuudessaan muuri on 3,4 kilometrin mittainen, ja sinne pääsee kapuamaan jokaiselta vanhankaupungin portilta. Halutessaan voi kävellä koko muurikierroksen tai sitten vain pienen pätkän, kuten me teimme.

Kissojen ystäville ja miksi ei myös muillekin, hauska vaihtoehtoehto on tutustua kaupunkiin lataamalla Cat Trail map, jonka avulla voi bongata keskustan rakennuksiin kätkettyjä kissoja. Idea on hiukan kuin Pokemonin metsästyksestä tai Geokätkeilystä. Reitti alkaa Cat Gallery -kaupasta ja kestää tunnin. Samalla voi ihailla kaikki kaupungin tärkeimmät nähtävyydet.

Yksi koko Britannian kuuluisimmista kaduista, The Shambles sijaitsee Yorkissa.

Historiallisten rakennusten lisäksi The Shambles on tänä päivänä tulvillaan kodikkaita kahviloita, leipomoita, pieniä putiikkeja ja ravintoloita.

The Shambles Marketiin kannattaa myös ehdottomasti tutustua. Tori on avoinna heti aamusta ja siellä on kiva kuljeskella ja katsella ihmisvilinää ja miksei myös istahtaa syömään ja juomaan ostosten tekemisen lomassa. Vanhassa kaupungissa riitti muutenkin paljon katsottavaa.

Yorkin katedraali, York Minster on hienompi ulkoa kuin sisältä.

Sinne on sisäänpääsymaksu 13 € + lisämaksu n. 5 €, mikäli haluaa kavuta kirkon torniin.

Sisäänpääsy on aika kova jos miettii, ettei itse kirkossa ole juurikaan mitään erikoista.

Tornista on upeat näkymät yli Yorkin.  Sisäänpääsyyn sisältyy opastettu kierros katedraaliin tai sitten voi halutessaan kuunnella opastuksen audio guiden kautta.

Yorkin keskustassa on paljon muitakin kirkkoja, joiden sisätiloja voi käydä ihastelemassa ilmaiseksi. Yorkin vanhankaupungin useat ravintolat ja pubit kätkevät sisäänsä kauniin, vehreän sisäpihaterassin. Kannattaakin siis kurkistella pubien takapihoille.

 

Yorkin monet museot tarjoavat varmasti jokaiselle jotakin. Itse halusimme vierailla junalla matkaavina junamuseossa, joka olikin käymisen arvoinen paikka.

Saimme tutustua junien muodonmuutokseen, mutta myös niiden historiaan ja aivan ilmaiseksi, sillä museoon ei ole sisäänpääsymaksua. Museo oli kerrassa hieno ja todellakin käymisen arvoinen. Museossa oli pitkin päivää myös paljon erilaisia näytöksiä ja opastettuja kierroksia.

Toinen erityisen mainostettu ja jonoista päätellen myös ilmeisen suosittu museo on Jorvikin Viikinki keskus, joka sijaitsee vanhassa kaupungissa.

Sisäänpääsy sinne olisi ollut n. 14 €/ hlö.

Olemme vierailleet aiemmin aika monessa Viikinki museossa, joten jätimme tämän nyt väliin ja suuntasimme vanhan kaupungin toisella laidalla sijaitsevalle Clifford’s Towerlle, joka on suurin jäljellä oleva osa Yorkin linnakkeesta.

Clifford´s Towerin muurille pääsee kävelemään n. 6 € hinnalla ja ihailemaan kaupunkia sekä Yorkkia ympäröivää maaseutumaisemaa.

Kävimme aivan Clifford´s Towerin vieressä olevassa linnamuseossa.

Museo oli mainio paikka, jos ihailee mennyttä aikaa ja haluaa nähdä miten kaupungissa aikoinaan elettiin.

Paikka oli kerrassaan hieno ja monipuolinen. Hetkittäin tuli oikeasti sellainen tunne, että kävelee illalla mukulakivistä katua ja ihailee ohi kulkevia hevoskärryjä ja kaupan ikkunoita.

Sisäänpääsy museoon maksoi n. 12 €/hlö.

Yorkin kaupungin läpi virtaava Ouse-joki rantoineen ja jokiterasseineen on mainio kohde pysähtymiseen.

Joella voi nähdä soutuharrastajia ja joutsenryhmiä.

Ouse-joelle tehdään myös päivä- ja iltaristeilyjä, mutta ne me jätimme väliin.

Nautimme jokialueesta kävellen, tai oikeammin pujotellen alueen valloittaneiden hanhien välissä.

York oli kaikkineen oikein mukava paikka.

 

Cambridge

Matkareitti kohti etelää kulki sujuvasti Cambridgen kautta. Otimme aamusta junan ja matka kesti n.2½ h. Hintaa sille tuli 32 €/hlö. Junaa piti vaihtaa Stevenagessa.

Saavuimme Cambridgen uudelle isolle juna-asemalle aikaisin aamulla ja ajatuksenamme oli viedä tavaramme aseman tavarasäilöön. Yllättävää on, että niinkin uudella ja isolla asemalla ei ole tavarasäilöä, vaan sellaisia löytyy eri paikoista kaupunkia. Usein jonkun kaupan takahuoneesta.

Koska oli sunnuntai, osa säilytyspaikoista tai extra tienistinä tavaroita säilytykseen ottavista paikoista oli kiinni tai menivät kiinni sen verran aikaisin, että ainoaksi vaihtoehdoksi jäi jättää matkalaukut aivan King´s Collegen edessä olevaan kamerakauppaan.

Hintaa säilytyksestä kahdelle laukulle tuli 10 puntaa eli n. 11 €.

Tähän melko pieneen yliopistokaupunkiin on helppo ihastua. Sen vanha ja hyvin säilynyt keskusta on hieno ja ympärillä sijaitsevat yliopistojen rakennukset tarjoavat mainion mahdollisuuden vaelteluun.

Cambridge on helposti kierrettävissä päivän aikana. Parhaiten alueella liikkuu jalkaisin tai sitten vuokraamalla pyörän.

Cambridge on sen verran lähellä Lontoota, että sieltä tehdään paljon päiväretkiä, miksi lauantai- ja sunnuntai-iltapäivisin Cambridgessa on tosi paljon turisteja.

Tämä näkyy myös junien suuressa matkustajamäärissä, minkä takia istumapaikka, varsinkin kesäisin Lontoosta matkustettaessa kannattaa varmistaa ostamalla lippu ykkösluokkaan. Hintaero ei ole kovin suuri peruslippuun verrattuna, mutta näin varmistaa itselleen istumapaikan täyteen ahdettujen vaunujen sijasta, joissa suuri osa matkustajista joutuu seisomaan koko junamatkan.

Lontoosta Liverpool Street – ja Kings Cross –asemilta Cambridgeen pääsee noin tunnissa. Hintaa edestakaiselle matkalle tulee n. 30 €/ hlö, riippuen hieman matkustusajankohdasta.

Kuuluisten yliopistorakennusten sisäpihoille pääsee parin punnan sisäänpääsymaksulla ja ne ovatkin erittäin suosittuja picnic kohteita.

College rakennuksia Cambridgessä riittää.

Niitä on yhteensä 31, eikä kaikkia ehdi ja kannata kiertää läpi. Kannattaakin valita muutama college, joihin tutustuu paremmin.

Suurin nähtävyys Cambridgessä on King’s College ja King’s College Chapel. King´s Collegeen on kalliimpi sisäänpääsy kuin muille campuksille. Sisäänpääsy maksoi 9 puntaa eli n. 10 €. Hintaan toki sisältyi sisäänpääsy campuksen kuuluisaan kappeliin.

King’s Collegen kappeli on hieno ja siellä onkin paljon katsottavaa.

Jos hyvin käy, voi kuulla maailmankuulua King’s College -kuoroa harjoittelemassa.

Meille ei näin hyvä tuuri käynyt, sillä Collegeissa oli juuri ollut valmistujais- juhlallisuudet, joiden jälkiä vielä siivottiin ja siksi osaan Collegeista oli rajatut sisäänpääsyt.

Sen sijaan collegeiden opiskelijaviitoissa kulkevia, juhlivia opiskelijoita perheineen oli katukuvissa ja piha-alueilla kuvauttamassa itseään.

Yliopistoalueelta pääsee Kuninkaan sillalle, josta on ihastuttavat näkymät eri yliopistoille ja joelle.

Bridge of Sighs on todella kaunis silta,  jonka saa parhaiten ikuistettua veneestä. Kuuluisa silta sijaitsee St John’s Collegen alueella.

Toinen kaunis silta on Mathematical Bridge, joka on Queens’ Collegen alueella.

Vaihtoehtona on myös kävely Cam-joen the Backs-osassa, jolta on upeat jokinäkymät kuudelle eri yliopistolle ja jossa voi nähdä harjoittelevia soutujoukkueita, mutta myös punt veneitä.

 

Backs-osan kävely vaatii hieman viitseliäisyyttä, sillä kävelypolut ovat aina vain yhden pihan mittaisia ja sitten joutuu kiertämään melkoisen matkan päästäkseen seuraavalle jokitörmän kävelyosuudelle. Järkevintä on osallistuminen parin tunnin veneretkelle, jossa esitellään seitsemän collegen pihat, sillat ja rakennukset.

Kolmas College, jossa kannattaa vierailla, on Trinity College, missä sijaitsee kuuluisa kappeli ja upea tuomioistuin.

Paikka on avoinna yleisölle ja sinne on vapaa sisäänpääsy.

Newtonin omenapuu yliopistorakennusten edessä kerää ympärilleen paljon matkailijoita.

Great St Mary’s Kirkon torniin pääsee kapuamaan n. 6 € hinnalla ja sieltä voi hienosti nähdä koko kaupungin. Itse kirkkoon pääsee ilmaiseksi, mutta siellä ei ole juurikaan nähtävää.

Hauska ja erikoinen Church of the Holy Sepulchre, The Round Church eli pyöreä kirkko on Cambridgen toiseksi vanhin rakennus.

Sisäänpääsymaksu kirkkoon on n. 6 €.

Kaupungin keskustan kävelykadut ovat erinomaisia paikkoja shoppailulle, ja koko

Cambridgen keskusta onkin täynnä erilaisia liikkeitä.

Cambridgessa on useita puistoja ja museoita. Suosituin Cambridgen museoista on Fitzwilliam-museo. Museon rakennus on jo itsessään hieno nähtävyys.

Aika hassujakin tutustumispaikkoja Cambridgestä löytyy, kuten Kansallinen laukkahevosmuseo sekä Trinity’s Wren kirjasto, jossa on mahdollista lukea alkuperäistä A.A Milnen Nalle Puhia, sekä tutustua Isaac Newtonin kävelykeppiin ja hiustukkoon.

Punt risteily maksaa n. 17 €/hlö. Kannattaa valita tämä vaihtoehto, jolloin saa varmasti rahoilleen vastineen sen sijaan, että osaamattomana pyörii ympyrää punt veneellä ja parhaassa tapauksessa ottaa uimaharjoitukset siinä samassa. Näitäkin näimme jokusen.

Punt veneen vuokra on 40 €/h ja suurin osa itse kepillä venettä eteenpäin työntäviä turisteja, ei päässyt lähellekään nähtävyyksiä, vaan he tukkivat ensimmäisen sillan alusen ja järjestivät melkoisen hauskaa ajanvietettä touhua seuranneille ihmisille.

Hauska tieto tuli esiin matkaa suunnitellessa, että yliopistojen opiskelijahuoneet muutetaan kesäajaksi Bed & Breakfast -tilaksi, jolloin pääsee myös itse kokemaan yliopiston historiallista tunnelmaa yöpymällä siellä.

 

Corpus clock kello on myös näkemisen arvoinen, vaikka ei olekaan mitenkään kovin kaunis.

Seinässä olevassa kellossa pelottavannäköinen heinäsirkka kellon päällä syö aikaa. Kello sijaitsee aivan King´s collegen edessä ja kuten arvata saattaa, oli sen edessä koko ajan turistiryhmiä.

Käydä täytyi myös Our Lady katedraalissa, mikä  listataan hieman ylimainostettujen paikkojen joukkoon.

Katedraali sijaitsee kävelymatkalla juna-asemalta keskustaan. Matka on aika pitkä ja teimmekin sen mennentullen taxilla, koska meillä oli raahattavana mukana matkalaukut.

Taxi-maksut Cambridgessä olivat selvästi esim. Yorkkia kalliimpia. Ehkäpä sunnuntailisä nosti hintoja? Hinta/ suunta oli n. 10 €.

The Cambridge Gin Laboratory olisi voinut olla kiva paikka vierailla, mutta rajallisen aikataulun takia emme sinne ehtineet.

Söimme Cambridgen torialueella olevasta kojusta huikopalat.

Food Park on mainio ja elämää vilisevä paikka. Siellä pidettävät yömarkkinat tuovat eloa keskustaan ja varmasti ilahduttavat Cambridgessä yöpyviä matkailijoita.

The Eagle, kuuluisa pubi jäi myös osaltamme käymättä. Menimme toiseen pubiin nauttimaan lasilliset ja lepuuttelemaan jalkojamme ennen 2½ tunnin junamatkaa kohti Birminghamia.

Matkailua maailmalla

Pietari Allegro junalla

Pietari

 

Matkustimme Pietariin Allegro-junalla. Olemme tehneet matkan myös joskus aikaisemmin, mutta nyt oli aika tehdä se uudestaan. Junaan voi Helsingin päässä nousta joko keskustasta tai sitten Tikkurilan asemalta. Matka Pietariin taittuu junalla n. 3½  tunnissa.

Pietariin on saatavilla erilaisia lippuja suoraan VR:ltä tai sitten voi ostaa valmiin pakettimatkan matkanjärjestäjältä, joka maksua vastaan hoitaa myös viisumin.

Matkustusasiakirjojen hankkimiseen menee oma aikansa, joten matkasuunnitelma kannattaa tehdä hyvissä ajoin riippumatta siitä, tekeekö matkan matkatoimiston kautta vai itsenäisesti järjestettynä.

Raja- ja tullitarkastus suoritetaan liikkuvassa junassa, mikä sujuikin erittäin jouhevasti.

Kummankin maan rajavartiosto ja tulli kiertää peräkkäin junanvaunut ja tarkistaa matkustusasiakirjat.

Tarkastuksessa on esitettävä passi sekä viisumi ja täytetty maahantulokortti. Matkustajien tulee istua tarkastuksen ajan omilla paikoillaan. Matkustaja voi tehdä junassa tullille tulli-ilmoituksen, mikäli hänellä on tullattavaksi ilmoitettavaa tavaraa mukanaan.

Paluumatkalla Suomen tulli penkoi erään matkustajan tavarat erityisen huolella ja löysikin matkatavaroista useita ylimääräisiä tupakkakartonkeja.

Rahanvaihtajat kiertävät junassa matkan aikana Suomen puolella, joten junassa voi vaihtaa euroja rupliksi.

Junamatka oli kaikkineen erittäin mukava ja sujuva kokemus, hieman pomppoilevaa kyytiä lukuun ottamatta.

Ilmeisesti ratatöitä tullaan jossain vaiheessa tekemään.

Juna pysähtyi Helsingin ja Tikkurilan jälkeen vielä Lahdessa, Kouvolassa ja sitten Vaalimaalla ja Viipurissa ennen Pietariin saapumista.

Juna saapui sateisen Pietarin Finljandski juna-asemalle, joka on yksi Pietarin viidestä juna-asemasta.

Juna-aseman edessä oli paljon takseja. Taksien hinnat voivat vaihdella suurestikin eri taksien välillä, joten hinta on aina hyvä sopia etukäteen.

Me olimme varanneet hotellilta transfer kuljetuksen mikä osoittautui erittäin hyväksi valinnaksi. Juna-aseman yhteydessä on myös Ploshad Lenina metroasema, josta pääsee kätevästi kaupungille.

Pietarissa kannattaa ehdottomasti käydä metrotunneleissa vaikka ei metroa liikkumiseen muuten käyttäisikään. Metroasemat ovat niin upeita, että ne menevät jo nähtävyydestä.

Hieman kauempana sijaitseva Avtovo on Pietarin ja ehkä koko maailman kauneimpia metroasemia.

Ostimme tarvittavan määrän poletteja ja teimme aivan oman metroasemien kiertely- ja kuvauskierroksen.

Pysähdyimme mm. Ploshad Vosstanija ja Narvskaya sekä Kirovski Zavod metroasemilla, jotka ovat kauniita.

Jokainen metroasema on erilainen ja joissakin on esillä myös metroasemaan, sen sijaintiin tai historiaan liittyvä teema.

Kauneimmat asemat sijaitsevat punaisella linjalla. Pietarin metro toimii polettijärjestelmällä ja poletit ostetaan asemien lipunmyynnistä tai asemien automaateista. Yhden poletin hinta on n. 60 centtiä. Metrossa liikkumista on nykyään helpotettu sillä, että opaskyltit on kirjoitettu sekä kyrillisillä että latinalaisilla kirjaimilla.

Kannattaa myös joillakin asemilla nousta maanpinnalle, sillä alueet poikkeavat ydinkeskustan alueesta ja antavat pientä kuvaa Pietarin eri osista.

Paras ja nopein tapa Pietarissa on liikkua metrolla tai jalan. Liikennettä on paljon ja kadut ovat kovin ruuhkaisia.

Takseja kannattaa käyttää harkiten ja mieluiten siten, että hotelli tilaa sinulle taksin etukäteen.

Otimme sadekuuron sattuessa kohdallemme taksin Talvipalatsin läheltä ja se muuten maksoi.

Kysellessämme matkan hintaa etukäteen, kuski ei antanut hinta-arviota vaan kertoi veloittavansa mittarin mukaan. Kuulostaa hyvältä, paitsi jos mittari pyörii hirmuista turbovauhtia ja matkan hinnaksi tulee 2000 ruplaa.

Ilman kielitaitoa on melko vaikeaa ruveta kinaamaan hinnasta tai selkeästi ”hieman” nopeasta taksimittarin laskutusnopeudesta.

Maksettuamme ylihintaisen taksikyydin saimme vielä kaupan päälle vaihtorahana väärennetyn setelin. Jippii!! Kannattaa siis katsoa tarkkaan minkälaisen 1000 ruplan setelin saa takaisin.

Seuraavat samanpituiset matkat maksoivat 250 ruplaa, eli huijatuksi tultiin ja oikein kunnolla.

Kuten muissakin isoissa kaupungeissa, on Pietarissakin tarjolla oma kaupunkikortti. St. Petersburg Card sekä St. Petersburg City Pass, joilla on paljon erilaisia etuja eri kohteisiin.

Hinnat vaihtelevat haluttujen käyttöpäivien mukaan.

2 päivän kortti maksaa n. 60 €. Riippuen missä paikoissa aikoo ja ehtii käydä, voi kaupunkikortti olla hyvä ja edullinen vaihtoehto.

Perinteisellä Hop on ja Hop off bussilla voi kierrellä eri nähtävyyksiä.

Yhden päivän lippu maksaa n. 30 € ja jos ostaa yhdistelmälipun, johon kuuluu joki- ja kanaaliristeily hintaa lipulle kertyy n. 43 €.

Meidän kohdalla Hop off, ei vaan oikein toiminut, sillä bussit eivät pysähtynyt edes pyynnöstä kaikilla merkityillä pysäkeillä. Kuljettajilla oli omat ajatukset parhaista pysähdys- ja vierailupaikoista.

Pääsääntöisesti ihmiset puhuvat hyvin huonosti englantia, mutta ovat kohteliaita ja avuliaita. Pietarissa on paljon nähtävää ja jokaiselle löytyy varmasti jotakin. Muutamassa päivässä ehtii kiertää vain tärkeimmät nähtävyydet, jotka ovat kuitenkin aika laajalla alueella ympäri keskustaa.

Talvipalatsi on ehdottomasti käymisen arvoinen kohde.

Se on yksi Venäjän tunnetuimmista maamerkeistä.

Sateinen päivä sopikin hyvin sen kiertämiseen ja tutkimiseen.

Sisäänpääsy museoon on n. 10 €. Lippuja voi ostaa kassalta sisäänkäynnin yhteydessä tai ennakkoon netistä. Lippuja on myös myynnissä automaateissa, museon edessä. Automaatista lipun ostaminen on helppoa ja nopeaa.

Aarregallerian kulta- ja timanttihuoneet olisivat olleet mielenkiintoinen tutustumiskohde. Sinne pääsee vain opastetun kierroksen kautta ja ne olivat jo täynnä. Kumpikin kierros kestää 90 min ja niihin on aika kova sisäänpääsymaksu. Ehkä seuraavalla kerralla menemme sinne.

Kolmekerroksinen museo on itsessään niin valtava rakennuskompleksi, että sinne mahtuu vaikka mitä.

Jo sisääntuloaula museoon mykistää.

Me kiersimme tällä kertaa vain ensimmäisen kerroksen palatsin huoneet, jossa ovat valtiosalit, tanssisalit ja tsaariperheen yksityistilat.

Talvipalatsi oli keisariperheen sekä asuin- että edustuspalatsi yli 150 vuotta.

Palatsin sisustusta on muutettu monia kertoja vuosisatojen kuluessa.

Nykyään palatsi on taidokkaasti entisöity ja se pitää sisällään paljon eri aikakausien esineistöä ja taidetta.

Jos aikoo kiertää muut kerrokset ja niissä olevat Eremitaasin taidekokoelmat, kuluu siihen helposti kokonainen päivä.

Palatsissa on niin paljon katsottavaa ja ihmeteltävää, että siellä tulee helposti näköähky. Kulta kimaltaa joka paikassa ja prameudessa ei ole säästelty.

Talvipalatsin edessä on valtavan kokoinen Palatsiaukio, jossa on jatkuvasti massoittain ihmisiä sekä muutakin toimintaa aamusta iltaan.

Siellä on hevosia vaunuineen sekä tsaarinaikaisiin asuihin pukeutuneita miehiä ja naisia, jotka poseeraavat maksua vastaan turistien kanssa valokuvissa.

Pietari-Paavalin linnoitus, joka sijaitsee Jänissaarella Nevajoen rannalla Talvipalatsia vastapäätä, on myös yksi tärkeä nähtävyys Pietarin matkalla.

Linnoitusalue on melko laaja, ja siellä käydessä kannattaa myös tutustua sitä ympäröiviin muureihin.

Linnoituksessa on erilaisia rakennuksia ja museoita. Linnoituksen muurien sisälle pääsee ilman maksua, mutta alueen museoihin ja muihin rakennuksiin on pääsymaksu.

Linnoituksessa olevaan Pietari-Paavalin katedraaliin on haudattu kaikki tsaarit Pietari Suuren jälkeen. Katedraali on ehdottomasti käymisen arvoinen ja sisäänpääsy sinne on n. 7,50 €. Alueen yhdistelmälippu, jolla pääsee kaikkiin museoihin ja katedraaliin maksaa hieman yli 10 €.

Keskipäivällä linnoituksesta ammutaan tykillä päivittäinen merkkilaukaus. Unohtaa ei sovi pientä, mutta mielenkiintoista hiekkarantaa, jossa on auringonpalvojia huhtikuulta pitkälle syksyyn. Talvisin paikka on avantouimareiden suosiossa.

Toinen ehdottomasti käymisen arvoinen paikka on kultakupolinen Iisakin kirkko, joka on koko maailman suurimpia kirkkoja.

Kirkko on Pietarin kuuluisimpia maamerkkejä ja yksi kaupungin suosituimmista nähtävyyksistä.

Iisakin kirkko on museokokonaisuus ja osaksi toimiva kirkko. Kirkkoon on n. 5 € pääsymaksu, jolla pääsee ihailemaan kirkkoa sisältä päin.

Kirkko on sisältä todella upea ja suuri. Vaikka kirkossa oli paljon turisteja, oli siellä hyvin tilaa ja avaruuden tuntua.

Maksamalla 3 € lisää pääsee kiipeämään kupolin alaosassa olevalle näköalatasanteelle.

Tasanne on erittäin suosittu turistikohde ja sieltä aukeaa mahtavat näkymät historialliseen Pietariin.

Liput myydään kirkon toisella sivustalla olevasta lippupisteestä tai lippuautomaateista, jollaisia löytyy myös kirkon sisäänkäynnin edestä.

Iisakin kirkko, kuten monet muutkin museot ja kirkot ovat kiinni keskiviikkoisin.

 

 

Kristuksen ylösnousemuksen katedraali eli Verikirkko on upean kuvauksellinen jo ulkoapäin.

Verikirkossa on yhdeksän sipulinmuotoista kupolia, jotka hehkuvat eriväristen emalien koristamina.

Kirkko sijaitsee näyttävästi aivan Griboedovan kanavan rannalla, tarkasti tsaari Aleksanteri II:n murhapaikalla.

Kirkkoon kannattaa myös tutustua sisältäpäin, sillä sen sisätilat on koristeltu kauttaaltaan taidokkain mosaiikein.

Mosaiikkityöt kuvaavat raamatun tapahtumia ja sen tärkeitä henkilöitä.

Kirkko on niin upea ja siellä on niin paljon katsottavaa, että pää menee pyörryksiin.

Yhtään en ihmettele, että kirkko löytyy 25 maailman tunnetuimman nähtävyyden listalta sijalta 8. Verikirkkoa ei ole vihitty ortodoksisen perinteen mukaan uudelleen kirkoksi, vaan se toimii museona. Sisäänpääsymaksu kirkkoon on n. 5 € ja lippuja voi ostaa lippuautomaateista, joihin ei ehkä ole niin pitkä jono kuin lippuluukulle. Automaatit sijaitsevat lipunmyyntipisteen kummallakin sivulla.

Verikirkon takana ovat Pietarin suurimmat tuliaismarkkinat, jossa myyntikojuja on vierivieressä Griboedovan kanavan toisella rantabulevardilla.

Myös Kazanskin katedraali Nevski prospektin varrella on näyttävä rakennus.

Koska katedraali on toimiva ortodoksinen kirkko, ei sinne ole pääsymaksua.

Nevskin puoleisen julkisivun pylväskäytävä on kopioitu Berninin kolonnadista Rooman Pietarinaukiolla.

Pietari on täynnä toinen toistaan upeampia palatseja, joihin meillä ei tällä kertaa ollut mahdollisuutta tutustua.

Olemme käyneet aiemmalla kerralla n. 30 kilometrin päässä Pietarista sijaitsevassa Pietarhovissa.

Alueella on upea palatsien ja suihkulähteiden hallitsema puistoalue.

Suurimpaan osaan alueesta on pääsymaksu.

 

Mikäli haluaa välttyä jonottamiselta, kannattaa ehdottomasti hankkia lippu ennakkoon netin kautta. Tehty lippuvaraus pitää saapuessa vaihtaa lippuluukulla varsinaiseen lippuun, mikä hieman aiheuttaa hidastetta sisäänpääsyyn. Lippujen hinnat vaihtelevat sen mukaan minkälaisen lippukombinaation valitsee. Alapuistoon, jossa on näyttäviä suihkulähteitä, pääsymaksu on n. 12 €.

Jos haluaa lisäksi vierailla pääpalatsissa, niin yhdistelmälippu maksaa n. 30 €.

Erikseen on ostettava sitten vielä liput muihin erityiskohteisiin alueella.

Lippukombinaatioita on todella monia ja eri vaihtoehtoihin kannattaakin tutustua etukäteen.

Helpoin ja nopein tapa on matkustaa Pietarhoviin kantosiipialuksella, joka vie n. 30 minuutissa kyyditettävät aivan pääpalatsin lähelle.

Hintaa yhdensuuntaiselle lipulle tulee n. 13 € ja menopaluu lipulle n. 23 €. Kantosiipialuksen laiturilta on lyhyt kävelymatka puiston läpi palatsialueen takapuolelle. Koko puistoalue on laaja ja siellä täällä ympäri puistoa on mielenkiintoisia pysähdyskohteita.

Pietarhoviin pääsee myös metrolla tai junalla, mutta osa loppumatkasta täytyy kummassakin vaihtoehdossa kulkea bussilla tai minibussilla. Otimmekin takaisinpäin kyydin minibussilla Avtovon metroasemalle, josta loppumatkan taitoimme metrolla.

Pietarissa kannattaa myös säiden salliessa osallistua kanavaristeilyille.

Pietaria kutsutaankin Pohjolan Venetsiaksi.

Kanavaristeilyllä saa hyvän käsityksen kaupungista ja voi samalla ihailla upeita siltoja ja kanavien reunoilla olevia rakennuksia, joita on entisöity ahkerasti. Alukset lähtevät liikkeelle Nevski prospektilla olevien siltojen laitureista. Kanavaristeilyn hinta on reilun 10 € ja se kestää  hieman yli tunnin.

Yksi suosituimmista risteilyistä on yöaikaan tapahtuva risteily, jolloin näkee kaupungin siltojen avautuvan ja kaikki merkittävät rakennukset loistokkaasti valaistuna. Harmillisesti meidän matkustusajankohtana Pietarissa oli jo niin valoisat yöt, että tämä kokemus jää odottamaan seuraavaa Pietarin reissua.

Pietarissa on useita mielenkiintoisia museoita, kuten Kunstkameran antropologinen ja etnografinen museo, joka on myös Venäjän vanhin museo. Paikka on todella mielenkiintoinen. Museon pääasialliset kokoelmat muodostuvat Pietari Suuren ajan löydöistä, mutta on siellä uudempiakin esineitä näytillä. Paikka on kerrassaan mainio ja varsinkin isommat lapset innostuvat paikan eriskummallisista asioista aivan varmasti.

Pietarin sirkus on myös paikka jonne kannattaa mennä, jos vaan vierailuaikataulu sen sallii.

Sirkuksessa on paljon näytöksiä eri päivinä. Sirkus on hyvin suosittu ja lippujen hinnat vaihtelevat istumapaikan mukaan.

Sirkuksessa on paljon sellaisia esityksiä, joita ei perinteisissä kiertävissä sirkuksissa ole nähtävillä. Huippu kokemus, joka täytyy varata hyvissä ajoissa etukäteen.

Pietarin Fabergé museo ei ole mitenkään valtavan suuri, vaikkakin siellä on suurin esillä oleva kokoelma kuuluisia Fabergé munia.

Museossa on esillä myös muuta Fabergén tuotantoa.

Taidokkaasti tehdyt esineet saavat katseen kiinnittymään mitä upeimpiin ja pienimpiin yksityiskohtiin näytteillä olleissa esineissä.

 

Lipun hinta museoon on n. 5.50 €.

Museon alakerrassa on myymälä, jossa myydäänkin jo hieman tasokkaampia ja kalliimpia kopioita kuuluisista Fabergé munista ja koruista, kuin muualla Pietarin toreilla ja matkamuistomyymälöissä.

Olisin kovasti halunnut vierailla myös Puškinin esikaupunkialueella olevassa Katariinan palatsissa ja sen meripihkahuoneessa. Ne nyt vaan jäivät käymättä, koska aika ei riittänyt. Siis muutama hyvä syy palata Pietariin uudestaan.

Matkailua maailmalla

Junailua osa 3: Lille – Amiens – Rouen – Pariisi

Amsterdam – Harlem – Haag – Delft – Antwerpen – Brugge – Gent -Lille – Amiens – Rouen – Pariisi

 

Lille

Saavuimme Lillen toiselle juna-asemalle Lille-Flandresille, jonne kulkee muut kuin suurnopeusjunat. Hotellimme oli aivan juna-aseman vieressä, mikä oli sijainniltaan mainio paikka.

Olimme yön Lillessä ja nukuimme kerrankin pitkään, ennen kuin lähdimme tutustumaan Lillen nähtävyyksiin.

Joka tiistai, torstai ja sunnuntai järjestetään Lillessä ulkomarkkinat. Tori on täynnä kaikenlaista tavaraa sekä paikallisia ruokia ja paljon ihmisiä. Tori sijaitsee hieman kaupungin keskustan ulkopuolella ja sinne kannattaa mennä metrolla.

Vaikka Lille on Ranskan viidenneksi suurin kaupunki, ei se ole keskustaltaan aivan valtavan iso.

Lillessä voi hyvin liikkua jalan tai sitten käyttää kahta automaatti-metrolinjaa, ratikoita tai busseja. Julkisten hinnat vaihtelevat kertalipun 1.65 € päiväpassiin, jonka hinta on alle 5 €.

Lille oli melkoisen likainen kaupunki. Irtoroskaa oli pitkin katuja ja kadunvarsille kerätyissä jätesäkkiröykkiöissä.

Kaduilla oli myös säpinää ja kaikenlaista epämääräistä kulkijaa. Illan pimetessä tuntui hyvältä kulkea vilkkailla ihmisalueilla.

Jos joku paikka olisi pitänyt pudottaa pois matkareitiltämme, olisi se ollut ehdottomasti Lille. Mitään aivan häikäisevää, ei tässä kaupungissa ollut.

Lillen pääaukion ympärillä olevat korttelit ovat kuvauksellisia ja vierailun arvoisia kohteita. Mielenkiintoinen paikka on La Vieille Bourse , joka koostuu 24 pienestä talosta. Talokompleksin sisäpuolella on kaareva sisäpiha, jossa pidetään käytettyjen kirjojen markkinoita. Tässä ehkä kaupungin hienoimmassa rakennuksessa pelataan shakkia ja sisätiloissa on kesäisin erilaisia tanssiesityksiä.

Kaupungin vanha alue, Vieux Lille on myös kaunis ja siellä on jokseenkin paljon katsottavaa. Tosin juuri meidän vieraillessa siellä oli monet kadut revitty auki ja niihin tehtiin jotain parannustöitä. Ilmankin ollessa hieman sateinen, ei vanhakaupunkikaan onnistunut täysin vakuuttamaan meitä.

Vanhojen rakennusten lisäksi vanhasta kaupungista löytyy designer-kauppoja, erinomaisia ravintoloita sekä moderni katedraali, Cathédrale Notre Dame de la Treille.

Town hall ja Belfery torniin pääsee kiipeämään 400 rappusta pitkin tai sitten sen näköalapaikalle voi hurauttaa hissillä, kunhan on ensin kavunnut 100 ensimmäistä rappusta hissitasanteelle. Torniin päästäkseen pitää pulittaa 6 € maksu.

Erikoinen mutta mielenkiintoinen museo, La Piscine Museum sijaitsee vanhassa uimahallissa. Rakennus itsessään on jo nähtävyys ja käymisen arvoinen paikka.

Museolle kannattaa ottaa metro 2 ja jäädä pois Gare Jean Lebas asemalla. Sisäänpääsy museoon vaihtelee riippuen siitä, haluaako nähdä pysyvän vai vaihtuvan näyttelyn. Hinta jää kuitenkin kaikkineen alle 10 €.

Lilleen on saatavilla myös Citypassi, jonka hinta olisi ollut 25€/ hlö / päivä.

Kuten muidenkin isojen kaupunkien citypassiin, kuului tähänkin sisäänpääsy moniin nähtävyyksiin, julkisten liikennevälineiden käyttöoikeus maksutta  ja alennuksia kaupoista ja ravintoloista. Citypassin hinta oli ihan kohtuullinen, jos haluaa esim. vierailla Lillen monissa museoissa ja taidepaikoissa.

Lillestä jatkoimme matkaa Amienssiin, jonne IC-junalla pääsee puolessatoista tunnissa.

Gare de Lille-Europe asemalta liikennöivät pääasiassa Eurostar- ja TGV-suurnopeusjunat, mutta myös joitakin paikallisjunia.

Meidän juna lähti viereiseltä Lille-Flandresil asemalta. Olimme ostaneet lipun ennakkoon ja halusimme tiedustella voisiko lipun vaihtaa aikaisempaan junaan. Arvatkaapa vaan saimmeko apua englanniksi – emme.

Ongittuamme tiedon joltakin englantia osaavalta, vaihdoimme matkasuunnitelmaa. Aikaistetulla lipulla pääsimme Amienssiin ja  matka taittuikin mukavasti. Junalipuille tuli hintaa tälle siirtymälle 22 €/hlö.

 

Amiens

Otimme päiväjunan Amienssiin. Junamatka kesti vähän reilun tunnin ja maksoi kahdelta 44 €. Sää sattui myös tälle päivälle harmaan sateiseksi ja menimme syömään sadetta pakoon juustolautaset ja juomaan viinit. Sateen jatkuessa teimme uuden suunnitelman illalle ja jatkoimme matkaa hotellille. Ikääntyvien reilaajien jalat saivat lepoillan.  Ei kun perinteinen iltapala kehiin.

Aamulla sää oli edelleen harmaa, mutta onneksi ei sateinen.Ei kun kamera kantoon ja turisteiksi kadulle. Päivän kuluessa sää muuttuikin aurinkoiseksi ja välillä piti takki ottaa pois, kun tuli niin kuuma.

 

Amienssin kuuluisa katedraali, Cathédrale Notre Dame kuuluu UNESCOn maailman perintölistalle.

Katedraalissa kannattaa ehdottomasti vierailla. Katedraalin lattiassa on mustavalkoinen kahdeksan-kulmainen, 234 metrin pituinen labyrinttikuvio, jonka arvoitusta voi selvitellä, tai sitten vaan antaa olla. Valitsimme jälkimmäisen vaihtoehdon.

Jos haluaa tutustua paremmin katedraaliin, voi käydä vuokramaassa audioguiden neljällä eurolla läheisestä Amiensin matkailutoimistossa.

Katedraalin torniin johtaa 307 askelmaa ja sinne voi halutessaan kiivetä. Lippu torniin maksaa 6 € ja aarrekammioon 3,50 €. Itse katedraaliin pääsee ilmaiseksi. Aarrekammioon tehdään opastettuja kierroksia vain kahdesti päivässä. Aamulla kolo 11 ja iltapäivällä klo 14.30. Meidän aikatauluun nuo ajat eivät sopineet, joten aarteet jäivät näkemättä.

Katedraalilta lähtee kävelyreitti vanhaan kaupunkiin, jossa riittää ihasteltavaa.

Joella on aina lauantaisin markkinat, mikä olisi varmaankin ollut kiva kokemus. Perinteisesti pukeutuneet myyjät myyvät tuotteitaan veneistä ja paikalla on paljon ihmisiä.

Vanhassa kaupungissa söimme lounaan valitsemalla sen ilman yhteistä ymmärrettävää kieltä. Pienellä jännityksellä odottelimme liha- ja kala-annoksiamme. Google kääntäjälläkään ei aina tiedä, mitä saa.

Englantia ei oikein tahdota näissä paikoissa puhua ja kumma kyllä, edes ruokalistaa ei ole käännetty englanniksi. Ruoka oli ihan ok ja paikka viihtyisä.

Maison de Jules Verne museo on hieman perinteestä poikkeava museo. Ei ehkä niin mielenkiintoinen kuin olimme odottaneet. Pääsylippu sinne  maksoi 7,50 € ja audioguide maksoi erikseen 2 €.

Hauskuutta tuo myös vanhassa kaupungissa oleva marionettiteatteri Chés Cabotans d’Amiens, jonne aikuistenlippu maksaa 10 €.

Amiensissa on mahdollista myös mennä Sirque Jules Verneen joka on sirkuksen ja kansallisen katutaiteen varsinainen keskus.

Melkoisen vaatimattomaan Beffroi d’Amiens torniin ja kirkkoon maksaa yhteislippu 6 € ja pelkkään torniin pääsee kapuamaan neljällä eurolla. Aivan rautatieaseman vieressä kohosi Tour Perret, joka on yksi Euroopan ensimmäisistä pilvenpiirtäjistä. Rautatieaseman ympärillä pörräsi paljon epämääräisiä kulkijoita. Muutenkin paikka vaikutti melko kulahtaneelta.

Junalippukäytänteet vaihtelevat myös maiden sisällä. Täällä oli otettu käytäntöön systeemi, jossa konduktööri tsekkaa junaliput ja jos sitä ei ole, seuraavalla asemalla odottaa melkoinen joukko turvamiehiä, jotka nappaavat liputtomat kiinni ja aloittavat asian selvittelyn. Olihan melkoinen esitys tuokin.

 

Rouen

Saavuimme päivällä Rouenin Rive  Droite asemalle. Junia kulkee noin puolestatoista tunnista aina melkein neljään tuntiin Amienssin ja Rouenin väliä.

Kannattaa siis katsoa mihin junaa hyppää ja montako vaihtoa matkalle tulee. Myös suorat junat kulkevat tätä väliä hitaasti pysähdellen tai nopeasti ja suoraan.

Olimme varanneet lipun nopeaan 1½ h junaan. Junamatkan hinnaksi tuli 42 € kahdelta ihmiseltä.

Kävellessämme hotellille, jonne oli matkaa n. 600 m, vastaan kipitti rotta – jo toisen kerran Ranskassa ja keskellä päivää. Hyvä että slaagia en saanut, noh, askel taittui  ainakin ripeämmin ja jonkun tietty tutkakatse herkistyi jälleen.

Myös tämä kaupunki oli melkoisen paskainen. Jätteitä pusseissa siellä täällä kauppojen edessä ja asunnottomia parkkeerasi illaksi käytäväaukkoihin telttoineen ja pahvilaatikoineen. Ei tehnyt mieli mennä sivukujille ….

Rouenissa on paljon kirkkoja ja siellä puhutaankin kirkkokorttelista. Kaupungissa on kuulemma yli 50 uskonnollista rakennusta. Tämä on helppo uskoa kun katsoo kirkkoja, kirkkojen vieressä. Eikä mitään ihan pieniä pytinkejä.

Rouenin katedraali Cathédrale Notre-Dame on ehdottomasti kaupungin kaunein kirkko. Katedraaliin pääsee sisälle ilmaiseksi. Iltaisin sen julkisivuun heijastetaan valoshow, jossa on vaihtuva teema.

Toinen upea kirkko on St-Maclou Church ja Cathedral Squar. Kumpaankin kirkkoon pääsee sisään myös ilmaiseksi. Suurin osa Rouenin suosituimmista nähtävyyksistä sijaitsee kaupungin kävelyalueella, jossa on viehättäviä puurakennuksia sekä astronominen kello Gros Horloge. Rakennukseen pääsee vierailemaan 7 eurolla ja ylhäältä tornista on upea näköala kaupungin ylle.

Rouen on täynnä kahviloita ja ravintoloita, joissa on kiva istahtaa juomaan vaikkapa Normandian alueen paikallista omenasiideriä tai omena calvadosta.Rouen on myös sen verran pieni kaupunki,että siellä pystyy hyvin liikkumaan jalkaisin. Myös kaupunkipyörät näyttivät olevan suosiossa.

Seine- joki halkoo Rouenin kaupunkia jakaen sen kahteen osaan. Joenrannassa on bulevardi, jolla on myös ravintoloita ja baareja. Rantabulevardi on myös erityisesti ulkoilijoiden suosiossa ja siellä näkeekin paljon juoksijoita ja pyöräilijöitä. Itse rantabulevardi ei kylläkään ole kummoinen.

Rantabulevardilla sijaitsee näyttelytila, jossa on kuuluisa Panoraama XXL. Se on 35 metriä korkea panoraamakuva, jonka teema vaihtuu noin kerran vuodessa. Näyttelytilassa on useita eritasoisia korokkeita, joilta kuvaa voi ihailla.

Rouenissa oli paljon katseltavaa. Siellä oli upeita vanhoja rakennuksia ja kauniita kirkkoja, joissa oli esillä paljon erilaista taidetta.

Päiväsaikaan Rouen olikin oikein miellyttävä paikka. Katukuvassa näkyi myös paljon turisteja, vaikka varsinainen turistiaika ei olutkaan vielä alkanut.

 

Pariisi

Vuorossa oli viimeinen etappi, Pariisi.

Päivällä jatkoimme Paris Saint Lazare juna-asemalle, jonne matka kesti  1½ h. Hintaa matkalle tuli 20 € / 2 henkilöä.

Pariisissa olemmekin vierailleet aiemmin, joten nyt perinteiset nähtävyydet jäivät väliin. Olimme ottaneet hotellin läheltä Gare du Nord juna-asemaa, josta oli kätevä liikkua niihin paikkoihin, joihin olimme ajatelleet menevämme. Myös lentokentälle pääsee tältä asemalta kätevästi.

Ensimmäisenä päivänä suuntasimme Pariisin lähellä olevaan Chantilly linnaan. Linnaan pääsee junalla Gare du Nord asemalta.

Junalipun yhteydessä voi ostaa jo valmiiksi lipun linnaan. Lippu sisältää vierailun linnaan, linnan puistoon ja kuuluisille hevostalleille ja siellä pidettäviin esityksiin. Yhdistelmälipun hinta  oli 25 € / henkilö.

Isoin ja työläin homma koko päivän liikkumisessa oli hankkia tuo yhdistelmälippu, jota emme olleet ostaneet netistä ennakkoon. Testattua tuli useamminkin neuvontapisteen englannin kielentaito, kun sieltä tylysti vain ranskaa puhuen ohjattiin paikasta toiseen.

Yhdestä paikasta sai yhden tiedon ja toisesta ehkä toisen. Muutama muukin samalla asialla ollut turisti pudisteli päätään ja ihmetteli kielitaidottomia ja erittäin, ei palveluhenkisesti turisteja kohtelevia asematyöntekijöitä.

Juna kulkee Pariisista Chanttillyyn 25 minuutissa. Junasta jäädään Chantilly-Gouvieux asemalla, jonka sivusta bussiasemalta kulkee lyhyen väliajoin bussi no 15 linna-alueelle. Linnaan pääsee myös kävellen oikaisemalla puistoalueen poikki ja kulkemalla laukkaradan vierestä. Kävellen matka vie n. 20 min. Linna on auki yleisölle klo 10-18.

Paikka on muuten se missä 007 ja kuoleman katse on kuvattu. Bond vierailee linnassa konna Max Zorinin kutsuilla osallistuen laukkakilpailun katsomineen, pyiden metsästykseen ja nuuskimiseen noilla kuuluisilla hevostalleilla.

Linna ei ole kovin iso ja talleille ei ollut asiaa allergian takia. Linna oli kyllä hieno, mutta eihän mikään vedä vertoja Versaillesin jälkeen, jossa vierailimme muutama vuosi sitten.

Takasin tullessamme ajoimme läpi pienen Chanttilyn todetaksemme, että itse kaupungissa ei ole mitään katsottavaa.

Toinen kohteemme Pariissa oli Palais Garnierin vanha ooppera, joka oli kerrassaan upea vierailukohde.

Oopperarakennuksen ulkopuoliset portaat täyttyivät auringosta ja katutaiteesta nauttivista ihmisistä.

Mikäli mielii opastetuille kierroksille, kannattaa lippu ostaa ennakkoon. Kierroksia järjestetään rajoitetusti ja ovelta niitä on harvoin enää saatavilla.

Oopperassa myös harjoitellaan säännöllisesti ja siksi kannattaakin selvittää Oopperan omilta kotisivuilta mahdolliset poikkeamisajat vierailuun liittyen.

Sisäänpääsyn lippujonon voi ohittaa hakeutumalla suoraan kassa-alueen takana oleville automaateille, josta voi näppärästi ostaa itse sisäänpääsylipun.

Paikalla ei ollut mikään karmea ryysis, mutta paikalla oli taas muutama selfiekeppikiinalainen, joille selffieiden ottaminen mitä kummallisemmissa keikistelyasennoissa oli varsinainen aikasyöppö. He kun valloittivat kuvaukselliset kohteet todellakin itsensä kuvaamiseen. Kävivät muuten välillä veskissä vaihtamassa vaatteita ja palasivat uudestaan samoille kuvauspaikoille. ARGH…..

Vieraillessamme oopperassa siellä oli balettiharjoitukset, minkä takia sali oli aina välillä kiinni ja pimeänä. Kun salia pääsi harjoitustaukojen välissä kuvaamaan, ryysis oli melkoinen.

Rakennuksesta löytyy myös oopperamuseo, jossa näytillä on vaikuttava kokoelma esiintymisasuja, piirustuksia, sekä näyttämökulisseja.

Pakko oli pyöriä vielä kaupungilla ottamassa muutama iltakuva. Ihmisiä oli paljon liikkeellä, mutta silti meno oli rauhallista.

Seineä pitkin kulkee nauhana erilaisia jokiristeilyjä joista voi ottaa kuvia ja ihastella Pariisin nähtävyyksiä. Suosittuja ovat aina olleet myös erilaiset illallisristeilyt.

Uutuutena törmäsimme paranneltuun versioon tästä. Kaksikerroksisen Bustronome bussi, jonka yläosassa nautitaan illallinen samalla kun sen Hop on Hop off bussin tyyliin kiertää Pariisin nähtävyydet. Uutta innovaatiota:) Sen verran asia jäi minua kaivelemaan, että selvittelin illallisbussin hintatasoa. Hintataso on 100 €/ hlö illallispakettina, eli aika samaa luokkaa samantasoisen illallisristeilyn kanssa. Risteilyillä on toki valtava tarjontaero ja niitä saa myös huomattavasti huokeammin kuin sadalla eurolla.

Samalla selvityksellä ilmeni, että vastaavanlaista toimintaa on Busburgerilla, jonka bussissa voi nauttia kierroksen aikana herkullisia burgeraterioita.

Ajoimme vielä illan päätteeksi Trocaderon metroasemalle, jonka lähellä on paras Eifel tornin ihastelu- ja kuvauspaikka.

Paikka oli täynnä nuorisoa ja kuvia ottavia turisteja. Myös kaupustelijat olivat myymässä erilaista vilkkuvaa ja välkkyvää matkamuistoa. Uutuutena kadulle oli myytäväksi ilmestynyt  kankaan päälle levitettyjä juomia, kuten olutta, limua ja viinejä. Kätevästi ne virkavallan ilmaannuttua paikalle tungettiin ämpäriin ja riepu heitettiin ämpärin päälle.

Tähän kohtaan on pakko kirjoittaa, että tämä iltakuva Pariisin Notre Damesta on otettu vain kaksi päivää ennen sen kohtalokasta tulipaloa.

Kauniiseen keväiseen iltaan olikin hyvä päättää tämä kiertomatka ja suunnata hotellille, ennen seuraavan päivän kotiinpaluuta.

 

Matkailua maailmalla

Junailua osa 2: Antwerpen – Brugge – Gent

Amsterdam – Harlem – Haag – Delft – Antwerpen – Brugge – Gent -Lille – Amiens – Rouen – Pariisi

Antwerpen

Delfistä suuntasimme kohti Antwerpeniä ja samalla vaihdoimme tyylikkäästi Belgian puolelle. Junaa piti vaihtaa pienellä matkalla kahdesti. Ensimmäinen vaihto oli Bredassa ja toinen vaihto Antwerpen-Berchemissä.  Matka vaihtoineen kesti tunti 50 minuuttia.

Juna saapui Antwerpen Centraalin kuuluisalle juna-asemalle, joka komeilee useallakin listalla maailman kauneimmista juna-asemista, eikä turhaan. Hieno tuo juna-asema olikin.

Sen verran rupesi matka-askel painamaan, että, otimme juna-asemalta taxin hotelille. Viisas valinta tuossa kohden, sillä matkat ovat Anterwenpenissä pitkiä. Antwerpen on iso kaupunki. Jos liikkuu vain keskustan turistipaikoilla, selviää jalkapatikoinnilla. Jos taas tarvitsee liikkua kauemmaksi, täytyy turvautua joukkoliikennevälineisiin.

Lähdimme kuten tavallista, aamulla liikkeelle ja ihmettelimme vanhaan kaupunkiin liikkuvaa ihmisvirtaa. Asia selvisi pian.

Ihmiset valuivat alas Gote Markt aukiolle, jossa oli isot standit ja melkoinen hulina. Paikalla esiteltiin Belgian ympäriajoihin osallistuvat pyöräilytallit.

Ei mikään ihan pieni tapahtuma. Neljä helikopteria kiersi  aluetta ja kymmenisen kuvausryhmää lähetti suoraa tv-lähetystä ympäri Keski-Eurooppaa. Kaikki alueen kuppilat + pari erikseen pystytettyä juomapaikkaa olivat kiireisiä.

Ihmiset nauttivat aurinkoisesta aamusta ja hyvästä tunnelmasta. Me myös – muiden mukana.

Gote Markt -aukio on Antwerpenin sydän ja sitä ympäröivät useat historiallisesti arvokkaat ja kauniit rakennukset. Grote Marktissa pääsee myös suoraan Antwerpenin vanhaan kaupunkiin. Vanhassa kaupungissa on myös paljon mielenkiintoisia pikkuliikkeitä. Tärkeässä osassa on Antwerpenin kaupungintalo sekä Ornate Brabo suihkulähde. Tällä kertaa ne kuitenkin esittivät sivuosaa, sillä pyöräkisat varasti koko shown.

Antwerpenin katedraali Onze-Lieve-Vrouwekathedraal – Jumalaäidin katedraali on Benelux-maiden suurin goottilaistyylinen kirkko, jonka kirkontorni on Benelux-maiden korkein.

Katedraali näkyy jo kaukaa. Sisäänpääsy katedraaliin on 6 €.

Toinen näkemisen arvoinen kirkko on Sint-Pauluskerk joka on auki vain rajoitetun ajan päivästä. Kirkkoon on ilmainen sisäänpääsy. Saint James‘ Church sisäänpääsy on 3 €.

Museum aan de Stroom eli MAS on yksi Antwerpenin monista museoista.

Museon kattoterassilta on upeat näkymät koko kaupungin yli ja sinne on vapaa pääsy.

Yhdeksi merkittäväksi turistikohteeksi on tullut St. Annan alikulkutunneli, jota pitkin pääsee Schelde-joen toiselle puolelle. Joen alittavaan tunneliin pääsee joko hissillä tai alkuperäisiä puisia rullaportaita pitkin.

Rubenshuis piti käydä katsomassa, vaikka sisälle emme mennetkään.

1, 2 tai 3 päivän Antwerpenin City Card voi olla hyvä vaihtoehto, jos aikoo liikkua alueella paljon ja hyödyntää Antwerpenin museotarjonnan.

Kortilla pääsee liikkumaan ilmaiseksi myös julkisissa kulkuneuvoissa.

Antwerppenissä on myös useita paikallisia toreja, joissa on kiva vierailla. Theaterpleinin eksoottiset markkinat, Vrijdagmarktissa vintagemarkkinat ja tai luomutuotteiden Bio-markkinat tarjoavat jokaiselle jotakin.

Se, mitä pienestä Steenin linnasta on jäljellä, oli juurikin korjauksessa, joten sinne emme päässeet. Enemmän sitä olisi ehkä voinut ihailla ulkoa- kuin sisältäpäin, mutta nyt pussitettuna jäi tuo komistus kokonaan näkemättä.

 

Brugge

Aamupäivällä otimme paikallisjunan Bruggeen. Junia menee noin puolen tunnin välein ja junakyyti vie aikaa noin 1½ h. Lipun hinta asemalta ostettuna oli 15 €.

Hotelimme Martin’s Brugge sijaitsi todella hyvällä paikalla, aivan kaupungin vanhassa keskustassa. Juna-asemakin olisi ollut kävelyetäisyydellä, mutta koko päivän käveltyämme ajoimme hotellin ja juna-aseman välin taxilla. Hinta oli n. 8 €/suunta.

Bruggen kaunis keskusta ja keskustan kanavat ovat parasta Bruggea. Täällä kannattaakin ehdottomasti tehdä 10 € hintainen kanaaliristeily.

Kanaaliristeily kestää ½ h ja siinä saa hyvän kuvan kaupungista ja sen nähtävyyksistä.

Kaupungin keskusaukio on Markt. Aukolla on Belfort kellotorni, jonne pääsee kapuamalla 366 askelmaa. Matkalla voi ihastella pieniä huoneita, jossa on erilaisia näyttelyitä.

Torniin oli valtava jono, joten kannatta ehkä suunnitella ajankohta aikaiseen aamuun tai myöhempään päivää. Hintaa tornivierailulle tulee 12 € henkilö.

Bruggessa oli muutenkin paljon väkeä.  Paikalla oli kymmenittäin pelkkiä turistibusseja, jotka oli pysäköity hieman kaupungin ulkopuolelle.  Burg aukio on suosittu terassi, ravintola ja kahvila-alue.

Aukiolla sijaitsee Basiliek van het Heilig Bloed eli Heilig-Bloedbasiliek kirkko, joka on vierailun arvoinen paikka.

Itse kirkkoon on vapaa pääsy, mutta aarrekammioon päästäkseen pitää maksaa 2,50 € sisäänpääsy. Aarrekammio ei ollut kummoinen.

 

Kirkossa väitetään olevan Kristuksen verta.

Sitä pääsee ihailemaan luikertelevassa jonossa odotellen ja H-hetkellä vilaukselta, tarkasti valvottujen silmien alla ja lasin takaa. Kuvia verestä ei saa ottaa.

Aukion laidalla on myös Stadsbestuurin kaupungintalo, jossa kannattaa ehdottomasti vierailla. Vierailunhinta on 6 €.

Bruggessa on myös pari museota taiteenystäville kierrettävänä. Suosittu paikka käydä katsomassa taidetta on myös Onze Lieve Vrouwekerk kirkko, jonka yhteydessä on Michelangelon pieni Madonna ja lapsipatsas. Sisäänpääsy kirkkoon on 6 €.

Brugge on tunnettu suklaakaupunki, mikä näkyy myös kaupungissa. Suklaalla on kaupungissa oma museonsa Choco Story, jonne pääsee 9,50 € lipulla. Yhdistelmälipulla, jonka hinta on 14,50 € voi tutustua myös ranskismuseoon, jossa tuodaan hyvin esille ranskanperunoiden oikea kotimaa.

Unohtaa ei sovi belgialaisia vohveleita, joita oli pakko maistaa.

Brugge on olutkaupunki. Turistien on mahdollista vierailla De Halve Maan panimossa, jonne sisäänpääsy on 16 €. Hintaan sisältyy audioguide ja olutmaistiaiset.

Keskusaukiolla olevassa olutmuseossa voi myös halutessaan piipahtaa. Olutmuseossa annetaan tärkeää informaatiota oluen historiasta ja opitaan erilaisista panimotuotteista.

Bruggessa on paljon erilaisia museoita, jotka varmasti olisivat kiinnostavia, jos vaan olisi aikaa kierrellä joka paikassa.

Paras tapa liikkua Bruggessa on kävely. Kaupungin keskusta on kohtuullisen pieni joten julkisten liikennevälineiden käyttö ei ole tarpeellista. Kaupungin kadut ovat osittain mukulakiveä, joten kannattaa panostaa hyviin jalkineisiin.

Brugge oli kivan sympaattinen ja siisti kaupunki, jossa oli kylläkin paljon turisteja, mutta silti kaupunki oli onnistunut säilyttämään turvallisen ja leppoisan tunnelman. Iltavalaistuksessa kaupungin todellinen kauneus tuli hyvin esille.

 

Gent

Bruggesta jatkoimme pienellä 20 minuutin siirtymällä Genttiin. Gentin juna-asema Gent-Sint-Pieters oli hieman kauempana vanhasta historiallisesta keskustasta. Kätevästi keskustaan pääsee ratikalla 1, asemalta 2. Kertalipun hinta on 3 € ja jos takaisinpäin tekee saman matkan, ei 8 € päivälippua kannata hankkia.

Heti juna-asemalla selvisi, että tässä mestassa kannattaa pitää huoli tavaroistaan. Puolet matkatavaroiden säilytyslokeroista oli, rikki. Raha piti olla kolikkoina ja tyly asenne iski vastaan vaihdettaessa seteleitä kolikoiksi.

Raitiovaunua odotellessa lippuautomaattien edessä pyöri romanialaismies, joka näppärällä ”työkalulla” häpeilemättä putsasi automaatin tasaisin välein.

Muutenkin kaupunki oli täynnä kaikenmaailman haahuilijaa ja paikka oli paljon epäsiistimpi kuin esim. naapurikaupunki Brugge.

Gentin vanhakaupunki on sen verran pieni paikka ja keskusta on pääasiassa kävelykatuja, joten siellä selviää hyvin jalan.

Genttiin on saatavissa 48 h Citycard, jonka hinta on 30 €, mikä ei ole ihan kauhean arvokas, varsinkin, kun hintaan sisältyy julkiset kulkuneuvot ja mahdollinen pyörävuokra. Pyörästä tosin maksetaan lainattaessa pantti, mutta sen saa takaisin kun palauttaa pyörän. Citycardilla pääsee maksutta kaikkiin Gentin nähtävyyksiin ja saa käyttää vesibussia maksutta.

8,30 € kanaaliristeily antaa myös  aivan erilaisen kuvan kaupungista ja sen kanaalien varsille levittäytyneestä rakennuksista. Tosin kanaaliristeily ei ole niin hyvä kuin Bruggessa.

 

Tutustumisen arvoinen paikka on myös Gravensteenin linna, jonne sisäänpääsymaksu on 10 €.

Jos sisälle ei halua mennä voi komeaa linnaa ihailla ulkopuolelta, monesta eri suunnasta.

Saint Bavon katedraalissa kannattaa ehdottomasta käydä ihailemassa Van Eyckin veljesten maalaamaa alttaritaulua sekä muita sen taideaarteita. Kappeliin on erillinen lippu.

Alttaritaulun ulkopaneelit taitetaan sisäänpäin joka päivä klo 12.00 ja ne avataan taas klo 13.00, jolloin on mahdollista ihailla myös ulkopuolisia paneelin osia. Voitte vain arvata onko paikalla paljon ihmisiä.

Katedraalin ulkopuolella kohoaa 1300-luvulla rakennettu kellotorni, jonne pääsee kiipeämään muutaman euron pääsymaksulla.

Belfery torniin  pääsee myös kiipeämään ja ihailemaan Genttiä ylhäältäpäin. Hinta kirkkoon ja torniin on 8 €.

Gentissä on aivan ihana vaan vaellella ja katsoa ympärillä olevia kauniita rakennuksia. Vielä ihanampaa se olisi ollut, jos sää olisi meitä tuolla matkalla suosinut.

Nyt monet kauniina aurinkopäivänä  varmasti täynnä olevat terassit huokuivat tyhjyyttään.

Gent onkin melkoinen ulkoilmamuseo ja mikä käsittämätöntä keskustassa oli kirkkoja kirkon vieressä.

Gentissä oli myös paljon suklaapuoteja ja ihania erilaisia kojuja , autoja ja kärryjä, joista sai ostaa suklaata, karkkia ja ranskiksia sekä muuta syötävää.

Gent on myös yksi katutaiteen keskus ja kaikenlaista katutaidetta olikin esillä siellä sun täällä.

Myöhempään iltapäivästä otimme junan kohti Lilleä, jonne menimme yöksi.

Tämä oli taas yksi näistä matkan virhearvioista. Gent olisi ollut paljon kauniimpi iltakuvauskohde kuin Lille.

Junamatka Lilleen kesti 1½ h ja hintaa sille tuli alle 18 €. Olimme varanneet tälle matkaosuudelle junalipun erikseen, koska matkustimme työmatkalaisten kanssa ja halusimme varmistua siitä, että saisimme junakyydin sopivaan ajankohtaan. Junia kulkee Gentin ja Lillen väliä n. joka toinen tunti.

Päätimme lähteä Gentistä tuntia ennen suunniteltua ja varmistettua aikataulua. Emmepä huomanneet huomioida lipunvaihdossa sitä, että joka toinen juna on hitaampi ja siinä pitää tehdä vaihto. No se aikataulunnopeutus menikin sitten siinä, kun missasimme junanvaihdon ja ajelimme pari aseman väliä sivuun…. matkailu avartaa:)

Matkailua maailmalla

Junailua osa 1: Amsterdam – Harlem – Haag – Delft

Amsterdam – Harlem – Haag – Delft – Antwerpen – Brugge – Gent -Lille – Amiens – Rouen – Pariisi

Selvittelimme ennen matkaa, miten päässee helpoiten ja kustannustehokkaasti liikkumaan junalla Beneluxmaissa. Beneluxpassi osoittautui kalliiksi vaihtoehdoksi matkustaa junalla Belgiassa, Alankomaissa ja Luxemburgissa. Eurail Benelux-lippu on saatavilla 3, 4, 5 tai 8 matkapäiväksi yhden kuukauden sisällä kohteessa Benelux-maat.  3 pv maksaa 145 €, 4 pv  175€, 5 pv 203 €, mikä on kallista, sillä siirtymät alueella ovat todella lyhyitä ja paikallisjunat kulkevat sujuvasti ja tiheään sekä halvalla alueen sisällä.

Vaihtoehtona oli myöskin Eurail Pass Benelux-Ranska yhdistelmä, mutta sekään vaihtoehto ei meidän reittivalinnassa tullut halvemmaksi. 4 pv 2 kk sisällä olisi maksanut 257 €, 5 pv 2 kk sisällä 290 € ja 6 pv 319 €. Kaikki suurnopeusjunat kun vaativat vielä erillisen paikkavarausmaksun, joka sitten olisi vielä nostanut lipun hintaa merkittävästi. Lisäksi meillä oli käytössä +60 alennukset, jotka joillakin reittiosuuksilla laskivat yksittäisiä hintoja merkittävästi.

 

Harlem

Saavuimme Schipoin lentokentälle, josta ostimme liput suoraan jo Harlemiin sekä Haagiin saakka.

Huruttelimme ensin junalla Amsterdamin Centraal asemalle, jossa piipahdimme ulos asemalta tarkastamaan tutut maisemat ja juomaan yläkerran ihanaa ravintolaan matkan alkajaisviinit. Siitä sitten jatkoimme suoraan Harlemiin.

Amsterdamista Harlemiin pääsee paikallisjunilla, joita kulkee yhtenään paikkojen välissä. Junat lähtevät Amsterdamin juna-asemalta.

Yhdensuuntaisen lipun hinta on 4,50 €, mutta jos ottaa yhdistelmälipun, jonka hinta on 12,20 € voi matkustaa paikallisjunilla minne haluaa päivän aikana. Meille lipun hintaa tuli hieman tuon yli, koska ostimme lipun Schipolista suoraan Harlemiin ja siihen ei voinut yhdistää lippua Haagiin. Joka tapauksessa, koko pätkä Haagiiin saakka maksoi noin 16 €/ nenä.

Hollannissa kannattaa varata kolikoita mukaan, koska lippuautomaatit toimivat ainoastaan kolikoilla. Lippupisteistä voit toki ostaa myös liput ja silloin käy muutkin maksuvälineet.

Matka Harlemiin junalla kestää n. 20 min. Harlemin juna-asema sijaitsee kaupungin reunalla.

Harlem sijaitsee lähellä merta ja sieltä pääsee helposti Zandvoortin ja Bloemendaalin rannoille, minne emme suunnanneet huhtikuun alussa.

Harlemin kaupungin sydän on Grote Markt keskustori, jossa pidetään viikonloppuisin ruokamarkkinoita.

Aukiolla sijaitsee myös Grote Kerk, jonne sisäänpääsy maksaa 2,50 €. Kirkossa ei ollut juurikaan muuta hehkutuksen aihetta, kuin todella upeat urut.

Grote Marktin toria ympäröi muitakin merkittäviä historiallisia rakennuksia ja aurinkoisella säällä näytti kaikki terassitkin olevan täynnä.

Harlem on tunnettu ruokakaupunki, jossa löytyy useita Michelin tähti ravintoloita. Myös olutkulttuuri on Harlemissa vahvaa ja Jopenkerkin kotitekoista olutta voi maistella vanhaan kirkkoon pystytetyssä panimossa.

Harlemissa on myös useita hyviä museoita, jos on niitä ihmisiä, jotka tykkäävät kierrellä museoissa.

Yksi Harlemin ehdoton nähtävyys on Molen De Adriaan tuulimylly, joka sijaitsee ihan keskustan vieressä. Tuulimyllyyn tehdään opastettuja n. tunnin pituisia esittelykierroksia. Esittelykierros maksaa 3,50 €. Tuulimylly oli hieno näky.

Harlemissa on muutama kirkko, jotka kannattaa kiertää. Kathedrale Basiliek Sint Bavo sijaitsee hieman keskustan ulkopuolella, mutta on näkemisen arvoinen, jos sinnepäin suuntaa.

Tämän matkan alkuun sattui kaikenlaisia kommervenkkejä. Yhtenä niistä, toinen matkalaukuistamme lukkiutui juna-aseman säilytykseen. Varsinainen show oli saada se ulos lokerosta ja todistaa omaksi. Isona plussana voi kaikenlaiselle sähläykselle matkan alkuun antaa huumorintajuiset ja hyväntuuliset hollantilaiset ihmiset.

Olimme varanneet Harlemiin puolipäivää, josta sitten illaksi siirryimme alle puolen tunnin junamatkan päässä olevaan Haagiin. Harlem on sen verran pieni paikka, että sen nähtävyydet on kierretty helposti päivässä.

Harlem oli kiva ja leppoisan rauhallinen paikka. Ilmapiirin kiireettömyys tarttui, myös meihin.

 

Haag

Haarlemista jatkoimme matkaa läpi ihanien tulppaanipeltojen kohti Haagia. Olimme sopivasti liikkeellä huhtikuun alkupuolella – tulppaanien sesonkiaikaan. Junan ikkunasta oli ihanaa ihastella kukkameren moniväristä loistoa silmänkantamattomiin. Hauskaa oli myös seurata kukkien koneellista keräämistä pelloilta.

Tulimme Haagiin iltapäivästä ja veimme tavaramme hotelliin, josta sitten lähdimme nauttimaan iltapäivän keväisestä auringosta.

Haag Centraal on Haagin keskusasema ja sen läheisyydessä sijaitsevat kaikki merkittävät nähtävyydet, paitasi Rauhan palatsi, joka on hieman kauempana.

Haagissa on myös useita museoita sekä kuuluisa Scheveningenin hiekkaranta, jonne pääsee raitiovaunulla 1 reilussa vartissa. Huhtikuussa, siellä ei paikallisten mukaan ole muita, kuin surffaajia ja purjelautailijoita, joten emme sinne siis menneet.

Haagin keskustassa on Chinatown, pieni aasialainen kaupunginosa, jonka alueelta löytyy hyvä valikoima eksoottisia ruokapaikkoja.

Hotellimme sijaitsi Chinatoweninssa, josta oli kätevää kulkea jalan, joka paikkaan. Hieno kokonaisuus on Hofvijver lammen vieressä oleva  Binnenhofin palatsialue. Paikka oli upea iltavalaistuksessa, mutta päivä näytti sen todellisen kauneuden.  Alueelta löytyy Mauritshuis museo, joka on kooltaan pieni, mutta jonka kokoelmat ovat varsin häikäisevät. Voitte vaan arvata mitkä jonot paikalle on päivittäin. Kaupungintalo ja muut näyttävät rakennukset tekivät kävelyretkestä pimenevässä illassa miellyttävän. Aamulla päivänvalaistuksessa palatsialueen keskuspiha Ridderzaal, tuli esiin upeana historiallisena rakennuksena, jota käytetään edelleen valtion vastaanottoihin ja parlamentin avajaisiin syyskuussa.

Alkuillasta kierrellessämme Haagin katuja tapasimme Haagissa työskentelevän ulkosuomalaisen jonka kanssa hieman ehdimme turista ja hän antoi ”paikallisen” vinkin hyvään pasta/pitza paikkaan. Suositus oli mainio, kiitos siitä. Jaan sen nyt tässä, eli kannattaa mennä.

Statenkwartierin alue on tunnettu 1800-luvun huviloistaan ja siellä sijaitsee näyttävä Rauhan Palatsi, Vredespalais.

Paikalle voi toki kävellä, mutta sen verran kaukana se on, että kannattaa ottaa joko bussi 24 tai ratikka 1.

Rauhanpalatsi-Vredespaleis toimii kansainvälisenä tuomioistuimena. Sen ympärillä on tiukat turvatoimet. Viikonloppuisin on mahdollista päästä opastetuille kierroksille. Varaukset pitää tehdä vierailukeskuksen kautta.

Louwmanin automuseo Haagin kupeessa, on ehkä yksi maailman hienoimmista yksityiskokoelmista. Museosta löytyy todellisia helmiä, tavallisempia autoja sekä myös runsaasti autourheilun legendoja. Paikka kannattaa ehdottomasti bongata, vaikka se onkin hieman kauempana turistien liikkuma-alueelta.

Penthouse skybariin kannattaa myös eksyä, jos haluaa ihailla Haagia ylhäältäpäin ja antaa jaloille mahdollisuuden levätä.

 

Delft

Seuraavan päivän puoliltapäivin kiiruhdimme Den Haag Centraal juna-asemalle josta nappasimme junan Delftiin. Paikallisjunia kulkee yhtenään, joten otimme aikatauluumme sopivan junan ja maksoimme alle 3 € maksavan paikallisjunan hinnan.

Delftin juna-asema on keskustan laidalla, mutta sieltä kipittää nopeasti kaupungin nähtävyyksille.

Delft oli täynnä turisteja. Vaikka kaupunki ja sen kadut tuntuivat pursuavan ihmisiä, oli vaikutelma paikasta leppoisan kiireetön.

Hollannissa kannattaa huomioida, että kirkot eivät ole avoinna yleisölle sunnuntaisin.

Onneksi olimme liikenteessä lauantaina ja pääsimme käymään sekä Nieuwe Kerkissä, että  Oude Kerkissä. Oude Kerkiin on haudattu lukuisia tunnettuja hollantilaisia. Kirkot olivat komeampia ulkoapäin kuin sisältä. Niihin pääsee tutustumaan 7 € hintaisella yhdistelmälipulla. Nieuwe kerkkiin sisäänpääsy on myös 3,50 € ja siellä pääse kapuamaan kirkontorniin, josta onkin upeat näköalat Delftiin. Pienellä alueella oli valtavasti kirkkoja. Oli melkoisen hämmentävää miettiä ja ajatella sitä, että kuka on ne aikoinaan rakentanut ja maksanut. Yksi kirkon torneista olikin ihanasti hieman kallellaan.

Delftissä ei todellakaan ole pulaa ruokapaikoista. Kaupungista löytyy jokaisen makuun jotakin. Söimmekin perinteiset bitterballenit ja ihan kohtuu hintaan. Olisin tarjonnut miehelleni (kamalaa) hollantilaista perinteistä sinapinsiemensoppaa, mutta sitä ei valitettavasti ollut tässä paikassa tarjolla.

Delftin ilmapiiri on rauhallisen ja turvallisen leppoisa. Paikka oli kaikenpuolin siisti ja hyvä valinta vierailukohteeksi.

Tosin kuin monessa muussa Hollantilaisessa kaupungissa, Delftissä kanavia käytetään niiden alkuperäiseen tarkoitukseen. Niissä kulkee paljon proomuja, jotka kuljettavat tavaroita paikasta toiseen sekä taxi veneitä.

Harmillisesti emme päässeet Delfitissä torstaina pidetyille markkinoille, joissa olisi ollut myös kukkamarkkinat. Juustokaupan ihanaan tarjontaan pääsimme kuitenkin tutustumaan.

Het Prinsenhof museossa voi tutustua Alankomaiden tasavallan syntyhistoriaan, jos se kiinnostaa. Kuten monissa muissakin Hollantilaisissa kaupungeissa, voi kaupungissa tehdä kanaaliristeilyn. Hinta tälle olisi ollut 6,50 € / henkilö, mutta me jätimme sen tällä kertaa väliin.

Delftin kuninkaallinen porsliinin valmistus on myös kiinnostava tutustumiskohde. Royal Delftin blue Delftiin ja sen valmistukseen pääsee tutustumaan alle 13 €. Turistiaikaan voi olla järkevää hankkia lippu etukäteen netistä.

Delftissä meni reilu puolipäivää, jonka jälkeen otimme junan Antwerpeniin. Junia kulkee tunnin välein Antwerpeniin, joten sen voi kätevästi napata itselleen sopivaan aikatauluun. Junalipun hinnaksi tuli 21 €/hlö.

Juna-asemalla oli mainio pyöräparkki – eikä noita pyöriä muuten ollut ihan vähän. Pyörät ajettiin sinne, kuten autot autopakkiin, saatiin paikkalappu ja maksettiin pyörän ”parkkimaksu”. Monet kuljettivat myös pyöriä mukanaan. Junissa oli erikseen vaunuja jonne sai mukaan pyörän. Suosittuja tuntui olevan myös erilaiset kokoontaitettavat pyörät.