Burgas
Bulgaria on kuuluisa kauniista hiekkarannoistaan ja Mustanmeren rannikolla sijaitsevista lomakohteistaan, joten siis niitä kohti.
Aamusta matka jatkui junalla kohti Mustanmeren rannikkoa.
Junamatka kesti viisi tuntia ja hintaa sille tuli alle 20 BGN/ henkilö.
Junat Bulgariassa ovat halpoja, mutta siisteys ja mukavuus oli mitä oli.
Kulkivat kuitenkin melko ajallaan ja perille päästiin.
Junalippujen osto ei netin kautta onnistunut, ei sitten millään.
Kävimmekin pienellä jännityksellä ostamassa liput Plovidin asemalta heti ensimmäisenä vierailupäivänä, sillä junareittien laajojen korjaustöiden takia lippuja sai ostaa vain rajoitetun aikaikkunan sisällä.
Onneksi näin syysaikaan ei etelään suuntautuvissa junissa ollut ruuhkaa. Mitä sekoilua… onneksi olen opiskellut venäjää jonkin verran aikoinaan ja kyrilliset kirjaimet ja jokunen sanakin olivat jääneet päähän. Niillä sitten kommunikointiin, kohtuullisen ynseästi palvelleen kassaneidin kanssa. Liput saatiin ja eikun menoksi.
Tässä kohtaa tuli taas mieleen, että missäköhän kohtaa tätä matkaa kannattaisi ne maapisteet antaa, vai annetaanko ollenkaan?
Junamatka sujui pelaillen ja onneksi kahden pelin kierroksella kumpikin voitti, eli kaikki hyvin.
Joskus kauan sitten suunnittelimme menevämme perhelomalle Sunny Beachille, mutta se jäi tekemättä. Noh nyt voin todeta, että ehkäpä ihan hyvä, että aikoinaan matkat suuntautuivat muualle.
Nyt kuitenkin rannikolle ja koluamaan alueen menomestat, meidän tapauksessa nähtävyydet.
Ilmakin suosi ja aurinkoinen, lähelle + 20 C kavunnut lämpö ei haitannut ollenkaan. Kotona saisi taas pari kuukautta osakseen tuota lonkeronharmaata säätä.
Burgas valikoitui keskuspaikaksi sen sijainnin ja yhteyksien takia, joten parkkeerasimme itsemme sinne. Sieltä sitten tehtiin päiväreissu Sozopoliin ja samalla kierrettiin lähistöllä olleet muutkin nähtävyydet.
Burgasin kaupunki ei ole varsinaisesti turistien suosikkipaikka, merilokkien kylläkin.
Niiden kirkunat illan pimeydessä ja aamun varhaisessa toi mieleen menneen kesän ja nyt jo talveen valmistautuvan kotikaupungin Jokirannan.
Aaltojen loiske ja suolaisen meren tuoksu yhdessä auringon kanssa nosti hymyn huulille.
Burgas on historiallinen kaupunki ja sen tienoilla on ollut asutusta jo ainakin 3000 vuoden ajan eli pronssikaudelta lähtien. Burgasissa oli 300–400 eKr. lähtien kreikkalaisten siirtokunta, Roomalla oli alueella sotilastukikohta ja Bysantin aikaan kaupungista tuli merkittävä paikkakunta.
Ottomaanit pitivät siellä jöötä satoja vuosia, aina vuoteen 1878, jolloin venäläiset vapauttivat koko Bulgarian, mistä lähtien se on ollut itsenäinen valtio. Kaikki aluetta hallinneet ovat jättäneet kaupunkiin ja sen ympäristöön omat jälkensä. Sosialismin jäljet ovat edelleen vahvasti näkyvillä.
Vaikka alue on ollut asutettu jo vuosituhansien ajan, itse Burgas perustettiin 1600-luvulla kalastajakyläksi keskiaikaisen Pyrgosin paikalle. Bulgarian itsenäistyttyä 1878 kaupunki kasvoi ja kasvua vauhdittivat etenkin rautatieyhteys Sofiaan sekä sataman laajennus.
Kaupungin vilkas satama kertoo sen merkittävästä roolista kaupankäynnissä ja taloudessa. Burgasin historia liittyy vahvasti merenkulkuun.
Burgas on Bulgarian Mustanmeren rannikon toiseksi suurin kaupunki ja koko Bulgarian neljänneksi suurin kaupunki.
Siellä on asukkaita noin 200 000, eli ihan isosta kaupungista on kysymys.
Burgas on rantakaupungin lisäksi tärkeä satamakaupunki, kauppa- ja teollisuuskaupunki ja Mustanmeren rannikon eteläosien keskus.
Välillä kaupungissa tuli tunne, että joo, jossain paikoissa näkyi edistys, mutta sitten kurjuus kurkki jo kulman takaa. Hyvin ristiriitainen kaupunki.
Burgas on pinta-alaltaan laaja kaupunki, mutta nähtävyydet kaupungissa kiertää ihan hyvin kävellen.
Burgasin keskusranta, jolla on lähes kaksi kilometriä kultaista hiekkaa, sopii täydellisesti uimiseen, auringonottoon tai vain nauttimiseen turistiajan eloisasta tunnelmasta lähellä Meripuutarhaa ja Burgasin ikonista majakkaa.
Rannalla järjestetään myös merkittäviä tapahtumia, kuten vuosittainen Spirit of Burgas musiikkifestivaali ja useita kansallisia urheiluturnauksia.
Ranta oli siisti, ja siellä on ilmaisia aurinkovarjoja ja -tuoleja, joten se on loistava paikka viettää päivä, myös näin syksyllä.
Sen verran aurinko vielä lämmitti, että tässä kohtaa oli hyvä istahtaa juomatauolle.
Tunkua rannalla ei ollut , vaikkakin muutama rohkelikko oli uskaltautunut myös uimaan.
Talveen valmistautuminen näkyi myös rannalla, jossa kaiken irrallisen paketoiminen elmukelmuun oli käynnissä.
Ihan vaan mietin itsekseni, että joo, muovi suojaa vedeltä ja suolalta, mutta miten on tuon hengittävyyden laita, onko keväällä paketteja aukoessa edessä homepommi?
Arkeologinen museo ei nyt kovin kummoinen ollut, mutta siellä oli esillä esineitä muinaisten traakialaisten, kreikkalaisten ja Roomalaisen Deltumin siirtokunnan ajoilta. Lisäksi siellä voi tutustua Bysantin ja ottomaanien vaikutukseen alueella.
Jos ei Arkeologinen museo ollut kummoinen, niin ei ollut historiankaan museo.
Museossa on esillä ikoneita, vanhoja kirjoja ja erilaista kirkoista pelastettua esineistöä.
Museossa on myös taidegalleria, jossa on esillä posliini- ja kristalliesineitä.
Luonnontieteellinen museo skipattiin jo ihan sillä olettamuksella, että se on yhtä suppea kuin nuo kaksi edellistä.
Etnografinen museoon sen sijaan eksyimme.
Museossa oli esillä 1800-luvun asuja, joita oli tullut kreikkalaisten ja turkkilaisten tulessa kaupunkiin sekä tietoa Burgasin vanhoista ajoista ja etenkin ihmisten arkielämästä 1800-luvun Mustanmeren rannikolla.
Museo sijaitsee viehättävässä 1900-luvun kartanossa, jolla on itsessään huomattava historiallinen ja kulttuurinen arvo.
Näyttelyssä oli lisäksi esillä käsitöitä, kansallispukuja ja muuta mielenkiintoista. Museo on avoinna klo 10-18 ja sisäänpääsymaksu on 6 BGN.
Meripuisto on kaupungin sykkivä sydän ja sen laaja puistoalue kulkee 7 km:n matkan rannikkoa pitkin ja tarjoaa upeat näkymät Mustallemerelle.
Puiston alueella on näköalatasanteita, hyvin hoidettuja kukkapenkkejä, kävelyreittejä ja suihkulähteitä.
Puiston pyörätiet, penkit, leikkikentät, kahvilat, kesäteatteri, mini-eläintarha ja jopa kasino saavat kesäkävijän viihtymään. Ei ole ollenkaan vaikea kuvitella Meripuistoa kesäkaudella yhdeksi turistien suosikkipaikaksi. Puistossa järjestetään usein konsertteja ja kulttuuritapahtumia.
Taas yksi Aljoša. Meripuistossa sijaitsee vuonna 1953 pystytetty 18 metriä korkea Aljošan muistomerkki, joka on kunnianosoitus Toisessa maailmansodassa taistelleille neuvostosotilaille.
Se on myös suosittu kokoontumispaikka paikallisille.
Puistossa oleva Merikasino vihittiin käyttöön vuonna 1938 mutta sen annettiin mennä niin huonoon kuntoon, että sitä ei pariin kymmeneen vuoteen käytetty ollenkaan, nyttemmin rakennus on entisöity.
2008 lähtien on vuosittain järjestetty Burgasin hiekkaveistosfestivaali.
Festivaali järjestetään Burgasin Ezeroton puistossa ja sillä on joka vuosi eri teema.
Upeat taideteokset ovat nähtävissä heinäkuun ja syyskuun välisenä aikana.
Nyt niistä oli jäljellä vain kasat hiekkaa. Aiempien festivaalien veistosten pienoismallit ovat esillä puiston Flora-näyttelykeskuksessa.
Kaupungin ikoninen symboli on Mustallemerelle työntyvä 300 metriä pitkä laituri.
Burgasin alkuperäinen teräksestä ja puusta tehty laituri rakennettiin vuonna 1936, mutta nykyinen betonirakenne korvasi sen 1980-luvulla.
Laituri ja sen näköalatasanne on loistava paikka nauttia merituulesta, katsella paikallisia kalastajia tai vain nauttia aaltojen rauhoittavasta äänestä.
Näköalatasanteelta on näkymät kohti Pyhän Anastasian saarta ja aavaa Mustaamerta. Laiturilla on tärkeä virka loppiaisena, jolloin ortodoksipappi heittää krusifiksin hyiseen veteen, mikä saa osan paikalla olevista sukeltamaan sen perään. Sanotaan nimittäin, että se, joka löytää krusifiksin ensimmäisenä, nauttii terveydestä ja menestyksestä koko vuoden.
Pyhien Kyrilloksen ja Methodiuksen kirkko rakennettiin vanhan puukirkon tilalle.
Rakentaminen rahoitettiin kaupungin asukkaiden lahjoituksilla.
Rakennuksessa on joitakin katolisille kirkoille tyypillisiä elementtejä, mikä lienee johtuvan siitä, että sen suunnittelijana toimi italiainen arkkitehti. Kupolin ääriviivat osoittavat kuitenkin selvästi bysanttilaistyylisiä piirteitä. Avoinna paikka on klo 7-18.
2011 kaupungin maantieteelliseen keskustaan asennettu kompassin muotoisesta maamerkistä tuli heti kaupunkilaisten suosikki.
He antoivat sille lempinimen kaupunginnapa.
Kaikki etäisyydet, mihin tahansa paikkaan Burgasissa lasketaankin Kaupungin navasta. Kompassissa on kaupungin symboleja, kuten kolmikärki, kala, laakeriseppele ja laiva.
Toinen tärkeä kohtaamispaikka kaupungissa on Burgasin kaupunginkello, joka on yksi ikoninen maamerkki sekä symboli.
Vähän kuin Stockan kello – ”nähdään kellon alla!” – paitsi, että tämän kellon alla oli kovin hiljaista.
Kaupunki tuntui muutenkin jo kovasti uinuvalta, liekö kesäsesonki imenyt voimat?
Mainio retkikohde Burgasissa on puolen tunnin venematkan päässä oleva Anastasian saari. Saari sijaitsee Burgasin lahdella 6 km:n päässä rannikosta. Vulkaanisesta kivestä muodostunut saari on 12 metriä merenpinnan yläpuolella, joillakin alueilla jopa 17 metriä. Pyhä Anastasia on Bulgarian ainoa asuttu Mustanmeren saari.
Turistiaikaan Anastasiaan kulkee monenlaisia ja monen kokoisia aluksia.
Anastasia on myös paikallisten asukkaiden suosiossa.
Saarella on mielenkiintoinen menneisyys, ja sitä ympäröi mysteerit, myytit ja legendat.
Useammat tarinat liittyvät merirosvoihin.
Yksi niistä kertoo merirosvoista, jotka hyökkäsivät saarelle ja halusivat ryöstää luostarin aarteet.
Munkit sulkeutuivat pyhään luostariin ja alkoivat rukoilla pelastusta ja apua Pyhältä Anastasialta.
Pyhä Anastasia kuuli munkkien rukoukset ja lähetti kauhean myrskyn merelle, jolloin merirosvolaiva upposi vieden mukanaan koko merirosvojoukon.
Kirkon takana olevalta terassilta voi , meren matalikossa nähdä mielenkiintoisia laivan jäänteiden muodossa olevia kiviä.
Voisivatko nämä olla kivettyneen merirosvolaivan jäännökset?
Toisen legendan mukaan kultaisen aarteen sanotaan olevan haudattuna saaren tulivuorikallioihin, jota mustasukkaisesti vartioi merirosvon haamu.
Saaren tärkeimpiä nähtävyyksiä ovat 1400-luvulla rakennettu kirkko ja luostari sekä kukkulan laella sijaitseva puutarha, jossa kasvatetaan teetä ja yrttejä pientä hotellia varten.
Saaren keskiosassa sijaitsee Pyhän Anastasia Pharmacolithian luostarin uskotaan olleen olemassa 1400-luvulta lähtien.
Luostari toimi vuoteen 1923 asti, minkä jälkeen se muutettiin vankilaksi useiksi vuosiksi. Sen jälkeen tilat toimivat museona, joka on omistettu 43 vangille, jotka pakenivat sieltä vuonna 1925.
Roomalaisen siirtokunnan Deultumin rauniot sijaitsevat 17 kilometrin päässä Burgasista, mutta ne nyt skipattiin. Aika paljon on noita roomalaisia raunioita tullut tällä reissulla nähtyä.
Vain lyhyen matkan päässä Burgasista sijaitseva Atanasovsko järvi.
Ylisuolainen Atanasovsko järvi on Bulgarian kuuluisa vaaleanpunainen järvi.
Järven suolapitoisuus on niin suuri, että siellä voi kellua helposti.
Atanasovsko järven vesi ja muta ovat täynnä mineraaleja, suolaa, bromia, jodia ja muita ainesosia, kuin suoraan keskiaikaisesta alkemian kirjasta.
Lilluminen vaaleanpunaisessa suolavedessä ja itsensä hierominen pohjanmudalla, kuulemma auttaa reumatismiin, ihosairauksiin, tuki- ja liikuntaelimistön sairauksiin, gynekologisiin- ja urologisiin ongelmiin, stressiin ja ties mihin. Jätimme kuitenkin väliin tämän luonnonmukaisen kylpyläkokemuksen, mutta ohi ajoimme useammankin kerran.
Järvi on lintubongareiden paratiisi, erityisesti niiden, jotka toivovat näkevänsä kuuluisia flamingoja. Juu noita nähtiin, mutta vain auton ikkunasta. Järvi on osa suurempaa luonnonsuojelualuetta ja tunnetaan myös suolantuotannostaan. Järven ympäri pääsee kulkemalla polkuja pitkin.
Hmm, miten tämän nyt sanoisi, noh matka jatkuu. Huomenna Sozopoliin autolla ja sitten kohti Varnaa.
Sozopol
Ajatuksena oli ottaa bussi, jolla menisimme Sozopoliin, sillä paikallisbusseja kulkee melkoisen tiheään kaupunkien välillä. Suunnitelma kuitenkin muuttui, kun matkalle Varnaan ilmaantui vaikka mitä mielenkiintoisia kohteita, jonne ei muulla, kun autolla olisi aikatehokkaasti tai muutenkaan päässyt. Niinpä vuokrasimme auton kahdeksi päiväksi ja menimme sillä Sozopoliin. Samalla kiertelimme Burgasin ympäristössä.
Sozopol sijaitsee alle tunnin matkan päässä Burgasista.
Kallioiden reunustamilla rannikoilla, kullankeltaisilla hiekkarannoillaan sekä kristallinkirkkailla vesillään kaupungin väitetään tekevän vaikutuksen – tällä kertaa ei osunut, eikä uponnut.
Sozopoli on ikivanha rantakaupunki ja se on yksi vanhimpia Mustanmeren lomapaikkoja.
Nyt syksyllä kaupunki oli muuttunut hiljaiseksi aavekaupungiksi, jossa vain muutama paikallinen haahuili.
Tässäkin kaupungissa oli jo paikkoja paketoitu muoviin.
Osa rantojen rakennuksista ja koriste-esineistä sekä valoista oli kirjaimellisesti pussitettu suojaan talven sateilta.
Kuusihenkinen puisto-osasto keräsi syksyn lehtiä ja katkoi oksia niin pensaista, kuin puistakin. Työvälineet olivat mitä olivat ja työ näytti etenevän verkkaisesti.
Sozopolilla on takanaan pitkä ja värikäs tuhansien vuosien historia.
Se oli kreikkalaisten siirtokunta 2500 vuotta sitten.
Antiikin aikoina paikassa sijaitsi vauras kreikkalainen siirtokunta nimeltä Antheia, joka myöhemmin nimettiin Apolloniaksi, antiikin kreikkalaisen jumalan mukaisesti.
Alueen varhaisin asutus perustettiin 400-luvulla eKr.
Alun perin alueella asuivat kalastajat, maanviljelijät, karjankasvattajat ja metallityöläiset, jotka louhivat läheiseltä kukkulalta malmia. Keskiajalla kaupunki oli Bulgarian Mustanmeren rannikon suurin kalastuskaupunki.
Kalastajia kaupungissa oli edelleen ja sataman kalanhaju olikin melkoinen. Myös nuo paatit ja kalamiesten taukotupa olivat epäilemättä nähneet monenlaista kalasaalista.
200-luvulla jKr. kaupungin nimeksi tuli Sozopolis, mistä juontaa kaupungin nykyinen nimi. Sozopolin sijainti takasi vahvat siteet muinaiseen Kreikkaan ja siitä tuli nopeasti tärkeä satama ja kauppakeskus, joka kävi kauppaa helleenien suurimpien kauppakeskusten, kuten Korintin, Ateenan, Lesboksen- ja Rodoksen saarten kanssa.
Apollonia nimi kulkee edelleen kaupunginhistoriassa, sillä lähes 40 vuoden ajan kesän lopussa järjestetään vuosittaiset Apollonia taidefestivaalit, jossa esitellään parhaat vuosittaiset teatteri- ja musiikkiesitykset sekä kirjallisuuden ensi-illat.
Viiden vuosisadan kestäneen ottomaanien hallinnon aikana kaupungin kristitty väestö joutui ankaran uskonnollisen, taloudellisen ja kulttuurisen sorron kohteeksi.
Monet kirkot ja rakennukset tuhoutuivat ja kaupunki koki taloudellisen sekä väestörakenteen taantuman.
Sozopol on niitä kaupunkeja, joiden reilun 5 000 asukkaan väkiluku kymmenkertaistuu kesäaikaan. Kaupunki hiljenee totaalisesti turistikauden jälkeen ja nytkin lokakuun loppupuolella vain muutama ravintola ja baari oli enää auki.
Sozopolin kaupunki ei ole kovin suuri, joten siellä selviää oikein hyvin jalkapatikalla.
Sozopolin parhaisiin puoliin kuuluu ainutlaatuinen Vanha kaupunki, jonka kapeita kivikatuja reunustaa pääasiallisesti 1800-luvulta peräisin olevat puutalot, joiden seiniä kiipeävät muratit, kukat ja viiniköynnökset.
Vanhassa kaupungissa olevasta muinaisesta kaupunginmuurista ja vartiotornista osa on kunnostettu.
Osittain entisöityä kaupunginmuuria pitkin pääsee kävelemään.
Sozopolin ja Mustanmeren rannikon historiaan pääsee tutustumaan paikallisessa arkeologisessa museossa. Museossa on pieni mutta kiehtova kokoelma esineitä Apollonian loiston ajoilta.
Tärkein nähtävyys on alabasteriarkku, joka on vuosisatojen ajan sisältänyt Johannes Kastajan pyhäinjäännöksiä, sekä pieni rasia, jossa on kreikkalainen kaiverrus, joka kertoo pyhäinjäännösten matkasta Pyhän Ivanin saarelle.
Museossa on esillä myös Sozopolin vampyyri.
Kesällä 2012 arkeologit löysivät epätavallisen löydön Sozopolin Vanhasta kaupungista. Monien hautojen joukosta löytyi kaksi yli 800 vuotta vanhempaa hautaa, joissa oli selviä merkkejä vampyyrejä vastaan tehdyistä rituaaleista.
Ruumiiden rintakehät oli lävistetty rautatangoilla.
Paikallisten legendojen mukaan vampyyreillä oli monia muotoja, ja niiden uskottiin tappavan ihmisiä tai karjaa, juomalla verta tai muuten imemällä uhriensa hengen.
Jotta epäilty vampyyri ei nousisi kuolleista hänen rintaansa tai sydämeensä lyötiin rauta- tai puinen seiväs ennen hautaamista. Vampyyriluuranko on nähtävissä Sozopolin arkeologisessa museossa. Keskiaikaista vampyyrilöytöä seurasivat samankaltaiset löydöt Perpirikonin ja Veliko Tarnovon läheltä.
Paikka on talviaikaan avoinna viikolla klo 8.30- 17.15. Päivällä se on kiinni tunnin ruokatauon aikana. Lippu museoon maksaa 7 BGN.
Pyhän Kyrilloksen ja Methodiuksen kirkko toimii Sozopolin kesäkatedraalina.
Kirkko rakennettiin vuonna 1889 sen jälkeen, kun Sozopolin bulgarialaiset olivat saaneet kerättyä rahaa saadakseen oman itsenäisen kirkon.
Kirkon viimeisimmän restauroinnin yhteydessä löydettiin lahjoittajien luettelo pyhän alttaripöydän jalustan alle sijoitetusta kapselista. Ennen Pyhän Kyrilloksen ja Methodiuksen kirkon rakentamista kaupungin kaikki kirkot olivat kreikkalaisia ortodoksikirkkoja.
Kuten muuallakin kommunistimaissa, kirkko suljettiin ja muutettiin kaupunginmuseoksi, sitten vedenalaisen arkeologian museoksi ja lopuksi konserttisaliksi Apollonia-taidefestivaalin aikaan. Nykyisin kirkko on taas palveluskäytössä, mutta se toimii myös yhteisötapahtumien ja kirkollisten juhlien keskuksena.
Kesäaikaan kirkossa säilytetään Johannes Kastajan pyhäinjäännöksiä. Pyhimyksen jäännökset löydettiin arkeologisten kaivausten aikana läheiseltä Pyhän Ivanin saarelta kesällä 2010.
Talveksi pyhäinjäännökset siirretään Pyhän Yrjön Kirkkoon, joka on Sozopolin suurin toiminnassa oleva ortodoksinen kirkko.
Se rakennettiin vuonna 1860 ja nimettiin yhden ortodoksisen kirkon kunnioitetuimmista pyhimyksistä mukaan.
Vuonna 1953 kirkkoon rakennettiin massiivinen kellotorni, joka korvasi vanhan puisen kellotornin, joka oli olemassa vuoteen 1948 asti. Kirkossa säilytetään muutamia kristillisiä pyhäinjäännöksiä, kuten pala Pyhää Ristiä, osa Pyhän Andreaksen pyhäinjäännöksistä ja Pyhän Nikolaoksen omalla kuvalla varustettu mirhapurkki.
Etnografisessa museossa olisi varmaankin ollut kaikenlaista mielenkiintoista, josta osa on peräisin Varnan muinaisilta hautausmailta. Museossa on esillä myös arvokasta Bulgarian kultaa Borovosta.
Museo on avoinna kesäkauden aikana päivittäin klo 9–18.
Etnografinen museo ei ole kovinkaan suuri.
Museo sijaitsee 1800-luvun arkkitehtonisessa kulttuurimonumentissa Kurtidi-talossa, jolla on paikallista merkitystä. Nyt paikka oli kiinni, joten tyytyminen oli ihailla vanhaa rakennusta ulkoapäin.
Sozopolin keskusranta sijaitsee vanhan ja uuden kaupungin välisessä lahdessa, ja siellä on 500 metrin pituinen hiekkaranta.
Nyt ranta oli aivan autio ja kaikki paikat olivat kiinni.
Ajatuksena oli käydä myös Nessebarissa, mutta se skipattiin, sillä oletusarvo ei tämän jälkeen ollut kovin korkealla.
Jos kesäajan lautat olisivat edelleen kulkeneet, olisimme voineet harkita meriretkeä Sozopolista Nessebariin. Fast Ferry katamaraanilla matka olisi kestänyt 50–60 minuuttia. Lautat kulkevat kesäkuun puolivälin ja syyskuun toisen viikon välisenä aikana, mutta niitä liikkuu satunnaisesti myös toukokuun puolivälin tienoilta aina lokakuun toiselle viikolle.
Vain 10 minuutin ajomatkan päässä Sozopolista sijaitseva Ravadinovon linna tunnetaan myös nimellä Rakastunut tuuleen.
Todennäköisesti se on ainoa linna Euroopassa, jonka kukaan on rakentanut yksinään.
Keskellä peltoa, aivan moottoritien vieressä oleva linna on todiste luovuudesta ja kunnianhimosta. Kun upeaa luomusta katsoo, on vaikea ymmärtää, miten Georgi Kostadinov Tumpalovin rakensi kivi kiveltä lapsuuden unelmaansa.
Linna ei ole aito historiallinen rakennus, mutta se on rakennettu pienimmät yksityiskohdat huomioiden, joten se näyttää aidolta keskiaikaiselta linnalta.
Marmorilla ja kullalla koristellut kahvila ja wc-tilat olivat odottamattomia ylellisyyksiä, jotka lisäsivät linnan viehätysvoimaa.
Linnaan upposi 20 000 tonnia kiveä, joka on louhittu erityisesti Strandža vuorten uumenista. Kivi on marmoria, jossa on mikrotimanttien jäämiä, miksi linnan väri vaihtuu vuorokauden mukaan. Aamulla siinä on vaaleanpunaisia vivahteita, päivällä se muuttuu valkoiseksi ja illalla täysikuun aikaan se hehkuu.
Linnan alueella on monia puutarhoja, maisemoituja kujia ja viheralueita, joilla voi vain kävellä. Linnan alueella on myös järvi, kappeli, runsaasti hienoja suihkulähteitä, puutarhapatsaita, ja baari.
Ravadinovon linna on rohkea yhdistelmä erilaisia rakennus- ja sisustustyylejä ja -materiaaleja. 40 BGN maksavan lipun hintaan sisältyy kaunis puutarhapuisto järvineen, kappeli, marmori- ja pronssisommitelmia, huvimajoja, eläintarha, toiveiden suihkulähde, kappeli, valtaistuinsalit kompleksin maanalaisessa osassa ja pysäköinti.
Jos haluaa vierailla taidegalleriassa ja Rakentajakamarit salissa, täytyy niihin ostaa erilliset liput. Paikka on avoinna päivittäin klo 8-20.
Ravadinovon linnan lähellä vain 5 km:n päässä Sozopolista sijaitseva Neptun Aqua Park tarjoaa hauskan päivän koko perheelle lukuisine vesiliukumäkineen, baareineen, ravintoloineen ja kylpyläpalveluineen, mikä tekee päiväretkestä alueelle lapsiperheiden varman suosikin. Nyt sekin oli kiinni ja talvisuojaukset sielläkin käynnissä.
Kun päivä oli naputeltu, oli aika pakata tavarat.
Burgasin tukikohta jäisi huomenna aamusta taakse, kun matka jatkuisi vuokra-autolla Chudnite Skalille, Historialliseen puistoon, Pobitit Kamynin kivimetsään, Aladzhan luostariin sekä Euxinogradin palatsin kautta kohti Varnaa.
No Comments