Zagreb

Saavuimme Zagrebiin junalla Splitistä.

Olisimme kovin mielellämme matkustaneet yöjunassa, mutta nyt sesongin loppuessa yöjunamatka olisi ollut saatavilla vain perjantai illasta.

Junamatkan piti kestää reilun 6 h ja kun siihen lisättiin vielä puolitoista tuntia hidastelua matkalla, niin olihan siinä istumista.

Melkoisen vaiheikkaasta junamatkasta voi lukea Splitin blogistani.

Saavuimme iltapäivästä Zagrebiin, joten ei kun laukut kantoon ja kohti hotellia.

Tämä päivä menikin sitten ihan vaan matkusteluun.

Olimme saapuneet isompaan kaupunkiin.

Zagrebin metropolialueella on yli miljoona ihmistä, joten erilaisen pöhinän ja ison kaupungin vilkkauden aisti heti.

Alue, jolla Zagreb nykyään sijaitsee, on ollut asuttu esihistoriallisista ajoista lähtien.

Itse Zagrebin kaupunki juontaa juurensa kuitenkin keskiajalle, jolloin perustettiin hiippakunta Kaptol kukkulalle.

Toiselle kukkulalle muodostui Gradecen linnoitettu kaupunki.

Nämä Zagrebin kaksi osaa olivat vuosisatojen ajan erillisiä kokonaisuuksia, joilla oli eri hallinto ja usein ristiriitaiset intressit. Yhteiset puolustuspyrkimykset ottomaaneja vastaan yhdistivät lopulta heidät.  Noista ajoista on jokin aikaa, mutta edelleen näiden kahden kukkulan välillä kulkee Gradecin  ja  Kaptolin Krvavi most eli Verisilta, joka on saanut nimensä näiden kahden alueen  verisistä kiistoista. Kadunpätkä onkin hyvä reitti, jos haluaa oikotietä pitkin kulkea Gradecin ja Kaptolin välisen matkan.

Zagreb nousi Kroatian valtion pääkaupungiksi 1500-luvulla.

Kaupungin kehitys kuitenkin pysähtyi sodankäynnin takia sekä kaupunkia tuhonneen neljän tulipalon aikana.

Tilannetta ei helpottanut heti perään iskenyt rutto, miksi vuonna 1756 Kroatian hallituksen kotipaikka siirrettiin hetkellisesti Varazdiniin.

Vuonna 1776 Zagrebista tuli Habsburgien monarkiaan kuuluvan Kroatian kuningaskunnan hallinnollinen pääkaupunki.

Kaupunki kehittyikin merkittävästi Itävalta-Unkarin valtakunnan aikana, erityisesti 1800-luvulla rautateiden, nykyaikaisten rakennusten ja infrastruktuurin rakentamisen myötä.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Zagrebista tuli osa vastikään muodostettua serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskuntaa.

Kaupunki oli tänä aikana Kroatian kulttuurin ja politiikan keskus.

Toisen maailmansodan aikana Zagreb oli natsi-Saksan kanssa liittoutuneen Kroatian itsenäisenä valtiona tunnetun fasistisen nukkevaltion pääkaupunki. Sodan jälkeen Kroatiasta tuli osa sosialistista Jugoslaviaa, ja Zagrebista tuli sen Kroatian osan tasavallan pääkaupunki. Jugoslavian hajottua 1990-luvun alussa Zagrebista tuli itsenäisen Kroatian pääkaupunki.

Nykyään Zagreb tunnetaan historiallisesta arkkitehtuuristaan, vilkkaista katumarkkinoistaan ​​ja porttina Kroatian upealle Adrianmeren rannikolle.

Zagrebin nähtävyydet on keskittyneet keskustan ja juna-aseman väliin ja niiden kiertäminen onnistuu helposti kävellen.

Zagrebin joukkoliikenne koostuu pääasiassa linja-autoista ja raitiovaunuista, jotka kulkevat ympäri kaupunkia.

Lipun raitiovaunuun tai linja-autoon saa parhaiten pysäkkien yhteydessä olevilta Tisak kioskeista. Kuljettajaltakin voi ostaa kertalipun, mutta sen hinta on kalliimpi. Muistaa kannattaa, että lipun ostoon on hyvä varata pikkurahaa. Lippuja on useita eri hintaisia, mutta sen voi sanoa, että liput ovat edullisia. Esimerkiksi ½ h kertalippu maksaa alle euron.

Lisäksi joukkoliikenteeseen kuuluvat Sljemeen köysirata ja Gornji gradin funikulaari. Jos siis haluaa nähdä kaupungin läheiseltä Medvednica vuoren huipulta, kannattaa hyödyntää Žičara Sljemen köysirataa.

ZET-funikulaari toimii kaupungin keskustassa ja yhdistää Donji gradin Alakaupungin ja Gornji gradin Yläkaupungin toisiinsa.

Funikulaari kulkee 10 minuutin välein.

Matka 66 metrin radalla kestää vain 65 sekuntia, mikä tekee siitä maailman lyhimmän funikulaarin.

Köysiradan alkuperäinen ulkonäkö, rakenne ja suurin osa alkuperäisistä teknisistä ominaisuuksista on säilytetty, ja se on suojeltu kulttuurimuistomerkki.

Hieman pisti miettimään, onkohan Turun 132 m pitkä Kakolanmäen funikulaari saanut vaikutteita tästä?

Zagreb on yksi viimeisiä kaupunkeja Euroopassa, jotka pitävät yllä perinnettä kaasulla sytytettävistä katulampuista.

Joka ilta ennen pimeää Nažigačit sytyttävät numeroidut kaasuvalot ja nousevat hyvissä ajoin ennen auringon nousua sammuttamaan ne.

Operaatio ei olekaan mikään ihan pieni, sillä sytys- ja sammutuskierros kestää reilun parituntia suuntaansa.

Zagrebin näyttävin maamerkki ja tunnus on kaksitorninen katedraali Zagrebačka katedrala.

Uusgoottilainen katedraali on omistettu Neitsyt Marialle.

Nyt katedraalin kaksoistornit olivat tiukasti rakennustelineiden ympäröimiä ja kirkon pihamaa oli yhtä arkeologisen tarkasti numeroitua kivivarastoa.

Huono-onninen katedraali on joutunut historiansa aikana usein tuhon kohteeksi.

Tuomiokirkon historia voidaan jäljittää vuoteen 1093, jolloin kuningas Ladislav perusti Zagrebin hiippakunnan ja nosti olemassa olevan kirkon katedraaliksi.

Katedraalin laajennustyöt valmistuivat vuonna 1217, mutta jo heti kohta mongolit tuhosivat sen vuonna 1242.

Korjaustöiden jälkeen katedraali sai goottilaisen tyylinsä, josta se nykyään tunnetaan.

Uusi hyökkäysuhka saapui 1400-luvun lopulla tunkeutuvan ottomaanien valtakunnan myötä, miksi linnoitusmuureja aloitettiin rakentamaan katedraalin ympärille.

Vuonna 1624 salamanisku aiheutti tulipalon, joka poltti katedraalin katon ja tuhosi holvin.

1646 tulipalo poltti katedraalin katon uudestaan aiheuttaen valtavia vaurioita.

Kun katedraali oli taas korjattu, iski 1880 maanjäristys, joka koetteli kaltoin katedraalia, mutta myös ympäröivää kaupunkia.

Vuoden 2020 maanjäristys Zagrebissa aiheutti katedraalille jälleen kerran merkittäviä vahinkoja, erityisesti sen tornit kärsivät pahoin.

Nyt koko katedraalissa on käynnissä mittava peruskorjaus, joka kestää vielä pitkään.

Eipä ollut ainut kirkko, jota ei tällä kertaa Pyhäkäsi suojellut.

Pyhän Katariinan jesuiittakirkko eli Crkva Sv. Katarine rakennettiin 1600-luvun ensimmäisellä puoliskolla ja sitä pidettiin yhtenä Zagrebin hienoimmista kirkoista.

Tähänkään kirkkoon ei ollut asiaa, sillä vuoden 2020 tuhoisa maanjäristys vaurioitti myös tätä kirkkoa pahoin ja se on tilapäisesti suljettu.

Maanjäristyksen tuhoja korjattiin kaupungissa siellä sun täällä.

Oli aika moni rakennus saanut vaurioita tuossa viimeisimmässä maanjäristyksessä.

Yläkaupungissa sijaitsee suurin osa kaupungin tunnetuimmista nähtävyyksistä.

Katarina-aukiolla on heinä-elokuussa ulkoilma elokuvateatteri Ljetno Kino Gradec, jonka näytöksiin on ilmainen sisäänpääsy. Me olimme Zagrebissa lokakuun puolessa välissä, joten hot season oli jo vaihtumassa syksyyn noillakin hoodeilla ja osa kesätarjonnasta alkoi rajautua pois.

Ehdottoman hyvä mahdollisuus tutustua yläkaupunkiin on osallistua joko maksullisille tai ilmaisille kahden tunnin kiertokävelyille.

Kannattaakin hyödyntää noita opastettuja kierroksia, sillä niissä kuulee hauskoja tarinoita ja tietoa alueen historiasta.

Suosittuja ovat myös erilaiset päiväretket naapurimaan Ljubljanaan.

Yläkaupunki ottaa tulijat vastaan Varkaiden tornilla eli Kula Lotrščakilla.

Tornin nimettiin Lotrščakiksi vuonna 1646, kun siihen asetettiin kello.

Torni on ollut osa Vanhan kaupungin suojamuuria.

Legendan mukaan kello soi aikoinaan tornissa illalla merkiksi porttien sulkemisesta ja ilmoitti porttien ulkopuolella oleville hetken palata, jotteivat joutuisi jäämään ilman muurien suojaa yöksi.

Nykyisin tornissa oleva tykki laukaistaan puolenpäivän aikaan ja silloin paikalla on usein paljon ihmisiä.

Perinne on ollut olemassa jo yli sata vuotta ja se muistuttaa Zagrebin 1877 voittoa ottomaaneista.

Tykinjysäys lienee  paikallisille merkki alkavasta lounasajasta, koska heti kohta sen jälkeen alkoivat kahvilat ja ruokapaikat täyttyä. 

Torniin pääsee kiipeämään ja sen huipulta on parhaat näkymät Zagrebiin.

Torni on avoinna arkipäivisin paitsi maanantaisin klo 9–19 ja viikonloppuisin klo 11-19. Pääsymaksu aikuisilta on 3 €.

Zagrebin yläkaupunki on myös ylpeä Popin tornista, joka Lotrščakin tornin tavoin oli osa vanhan Gradecin puolustusjärjestelmää.

Tornin rakentaminen Opatička kadun huipulle aloitettiin 1200-luvulla tataarien hyökkäyksen jälkeen.

Torni oli Zagrebin piispan omistuksessa pitkään ja siitä myös sen nimi. Tornin rooli muuttui, kun vihollisen hyökkäysten vaara väheni.

1600-luvulla tornissa toimi alakoulu ja 1900-luvun alussa observatorio.

Observatorio on toiminut kyseisessä paikassa 1903 lähtien.

Pyhän Markuksen kirkko eli Crkva svetog Marka on yksi Zagrebin kauneimpia ja vanhimpia rakennuksia ja sitä voikin pitää kaupungin ikonina.

Kirkko on myös erittäin suosittu vierailukohde.

Kirkko herättää huomiota kauniilla ja värikkäillä kattotiilillään.

Kattoon on taidokkaasti maalattu Kroatian, Dalmatian ja Slavonian alueiden vaakunat sekä Zagrebin kaupungin tunnus. Kirkko on avoinna ympäri vuorokauden.

Satuimme paikalle, kun Zagrebin kunniakaartin Cravat rykmentti piti esityksenä ja vahdinvaihdon alakaupungin torilla.

Aikoinaan kroatialaiset sotilaat sitoivat punaisen liinan solmuun kaulaansa osana univormuaan.

Liinan solmiosolmu herätti huomioita muiden maiden sotilaissa.

Pariisilaiset panivat merkille tämän kroatialaisen tavan tehdä solmu liinaan ja omaksuivat sen omaksi muotiyksityiskohdakseen. ’à la croate’, kravaatin maailmanvalloitus oli alkanut.

Pitkäaikaista rykmenttiperinnettä esitetään Markuksen aukiolla vartijoiden vaihtoseremonialla kesäviikonloppuisin huhtikuun lopusta lokakuuhun lauantaisin ja sunnuntaisin puolenpäivän aikaan.

Perinteisessä koko esityksessä on yleensä neljä hevosmiehestä, erikoistapauksissa jopa enemmän.

Lisäksi rykmenttiin kuuluu tavallisesti kymmenestä kahteentoista jalkasotilasta, jotka kaikki on aseistettu perinteisellä sapelilla.

Lisäksi ryhmään kuuluu kolme tai useampi rumpali, jotka ohjaavat koko rykmentin kävelyvauhtia.

Esitys nähdään kokonaisuudessaan Zagrebin kaupungin päivänä 31. 5 ja Cravat rykmenttipäivänä 18.10 sekä uudenvuodenpäivänä 1. tammikuuta. Kävipä meillä tuuri, kun olimme kaupungissa juurikin Cravat rykmentin vuosipäivänä.

Gradec eli Grič on Yläkaupungin keskusaukio, jonka ympäristöön sijoittuvat lukuisat museot, kirkot ja kujat. 

Zagrebissa on paljon hienoja ja mielenkiintoisia museoita.

Itse asiassa Kroatian pääkaupunki tunnetaankin siitä, että siellä on eniten museoita asukasta kohden maailmassa. Jos haluaa kierrellä museoita voi järkevä valinta olla Zagrebin kaupunkikortti. Päivän kortti maksaa 20 €. Myynnissä on myös useamman päivän kortteja.

Yksi mielenkiintoisin ja suosituin museo Zagrebissa on Särkyneiden sydänten museo eli maailmalla tunnettu Museum of Broken Relationships. Rikkoutuneiden suhteiden museo on ainutlaatuinen, sillä se esittelee monenlaisia ​​esineitä, kirjeitä, viestejä, valokuvia ja henkilökohtaisia ​​tarinoita suhteiden päättymisestä ja niissä mukana olevista tunteista. Esineet ja tarinat ovat samalla ​​hauskan hilpeitä, mutta myös koskettavan liikuttavia. Sisäänpääsy museoon on 7 €. Museo on auki päivittäin aamusta iltamyöhään.

Kroatian naiivin taiteen museo HMNU, eli Hrvatski muzej naivne umjetnosti sijaitsee koristeellisen Raffay palatsin 1. kerroksessa. Museo avattiin vuonna 1952 ja se on ensimmäinen museoinstituutio maailmassa, joka on perustettu edistämään ja säilyttämään naiivia taidetta. Sillä oli myös tärkeä tehtävä vahvistaa talonpoikaistaidetta, jota aiemmin kutsuttiin naiiviksi. Museossa on monipuolinen kokoelma taideteoksia Kroatiasta ja ympäri maailmaa. Kokoelma sisältää maalauksia, veistoksia, piirustuksia, printtejä ja multimediateoksia. Museo on avoinna yleisölle viikolla klo 9-17 ja lauantaisin klo 10-14. Sisäänpääsymaksu on 5,50 €.

Kaupunginmuseo Muzej Grada Zagreba koostuu St. Clairin luostarista, 1100-luvulta peräisin olevasta tornista ja 1600-luvun viljamakasiinista.

Itäisen kaupunginmuurin varrelle rakennettu museo on toiminut vuodesta 1907, ja siinä on 12 kokoelmaa, jotka kertovat kaupungin historiaa aina perustamisesta ja matkasta itsenäisen Kroatian pääkaupungiksi. Museo on avoinna tiistaista sunnuntaihin. Museo aukeaa klo 10 ja viikolla ovi menee säppiin klo 18 ja sunnuntaina klo 14. Sisäänpääsymaksu museoon on 5€.

Arheološki muzej u Zagrebu eli argeolinen museo oli listalla ja siellä kyllä kannatti käydä. Paikka on suljettu maanantaisin ja sunnuntaisin, mutta muina päivinä se on auki klo 10-18. 5 € sisäänpääsylipulla pääsee katsomaan kolmessa eri kerroksessa olevia vaihtuvia ja pysyviä näyttelyitä.

Yksi Zagrebin uusimmista museoista ja Kroatian suurin ja nykyaikaisin museo on Nykytaiteen museo MSU eli Muzej suvremene umjetnosti, jonne emme tällä kertaa ehtineet. Keltaisessa Vraniczanyn palatsissa sijaitseva Zagrebin modernin taiteen galleria Moderna Galerija on tilapäisesti suljettu, koska myös tämä rakennus vaurioitui pahoin maanjäristyksessä.

Kamenita Vrata Kiviportin kautta pääsee yläkaupunkiin.

Kiviportti on yksi Zagrebin vanhojen linnoitusten ainoa jäljellä oleva sisäänkäynti.

Tämä lähellä Pyhän Markuksen aukiota sijaitseva 1200-luvun rakennelma toimi keskiajalla muurien ympäröimän kaupungin pääsisäänkäyntiporttina.

Kiviporttiin liitetään ihme, joka tapahtui 31.5.1731.

Yläkaupungissa syttyi suuri tulipalo, mutta 1200-luvulla rakennettu rakennus selviytyi tulipalosta, samoin kuin sen maalaus Mariasta ja Jeesuksesta.

Tuhkasta löydettiin vahingoittumaton 1500-luvulta peräisin oleva Neitsyt Marian – Jumalan äidin maalaus.

Palon jälkeen tärkeän pyhäinjäännöksen muistoksi ja kiitokseksi ihmeestä rakennettiin kappeli, jossa maalaus on edelleen nähtävänä.

Neitsyt Marian on Zagrebin kaupungin suojelija ja maalaus on tärkeä pyhiinvaelluksen kohde.

Kiviportissa löytyy myös toinen mielenkiintoinen asia.

Kun kurkkaa ylös kiviportin kattoon näkee piikkisen nuijan, jonka uskottiin estävän noitia pääsemästä kaupungin muurien sisälle.

Ajatuksen oli, että lentävät noidat jäisivät kiinni piikkiin ja hyvät kaupunkilaiset säästyisivät pahuudelta.

Zagrebissa oli joitakin tunnetuimpia noitaoikeudenkäyntejä Euroopassa, 1400-luvulta lähtien.

Yli 325 naista syytettiin noituudesta ja 106 poltettiin roviolla, kunnes Maria Theresan lopetti sen 1700-luvun puolivälissä.

Kirja Gričin noita eli Grička vještica on Marija Jurić Zagorkan rikkaan mielikuvituksen tuote ja siitä tuli kansan suosikki.

Luodakseen mestariteoksensa kirjailija käytti hyväkseen 1700-luvulta peräisin olevia noitia koskevia käsikirjoituksia.

Reiluuden nimissä ennen noidaksi julistamista epäilyille tehtiin kuitenkin ennakkotesti, josta saattoi, jopa päästä läpi.

Punnitustestissä syyllinen punnittiin ja arvioitiin hänen vartaloaan ja jos epäilty oli kevyt, hän oli noita, koska noidan oli oltava kevyt voidakseen lentää.

Itkukokeessa syytetyn piti itkeä käskystä. Jos oikeaa itkua ei saanut aikaan hän oli ehdottomasti noita. Noidathan eivät kyenneet tunteisiin.

Herran rukouskokeessa seurattiin, miten sujuvasti syytetty pystyi lausumaan rukouksen 6-7 kertaa nopeasti ja tekemättä virheitä. Jos tehtävässä onnistui oli kyseessä selvä noita.

Nenäkokeessa naista lyötiin nenään puumailalla. Vertavuotavasta nenästä otettiin verenvärinäyte, jolla arvioitiin, oliko hän noita. ???? Minkäköhän lainen on ollut veren värierotteluanalyysi?

Kylmävesikokeessa syytetty sidottiin ja heitettiin jokeen, jonka jälkeen katsottiin, kelluiko syytetty pinnalla. Jos kellui, oli noita ja jatkotoimenpiteet olivatkin jo tiedossa. Jos upposi, voi voi, olikin liian myöhäistä todeta syytetty syyttömäksi.

Paholaisen merkkikokeessa syytetty riisuttiin oikeudessa ja tutkittiin syntymämerkkien varalta, joiden uskottiin olevan paholaisen merkkejä. Jos paholaisen merkki löytyi syytetyn iholla, hänelle annettiin armollisesti mahdollisuus tunnustaa rikoksensa.

Pistinkin sitten oman syntymämerkkini visusti piiloon.

Opastettu Yläkaupungin noidat yökierros avaa Zagrebin pimeää puolta keskiajalla sekä näyttää spookeimmat paikat. Ainakin on erilainen turistikierros.

Aivan Kiviportin vieressä on Zagrebin vanhin apteekki K Crnom Orlu.

Sen toiminta alkoi vuonna 1355, jolloin Zagreb oli kuuluisa käsityöläisistään ja killoistaan.

Apteekkarit organisoitiin yhdeksi rikkaimmista killoista, ja useimmat heistä olivat italialaista alkuperää.

Apteekki sai nimensä aivan vieressä sijaitsevasta majatalosta, joka tarjosi majoitusta monille matkailijoille. Ei ole sattumaa, että apteekki olisi myös niin lähellä kaupungin porttia, sillä matkailijat usein etsivät niitä pitkän matkan rasituksen jälkeen.

Apteekki sai pitkään pitää monopoliasemassa ja rikastua, sillä seuraava Zagrebin apteekki avattiin lähes 200 vuotta K Crnom Orlun jälkeen.

Leipomokauppojen ja tavernan lisäksi vanhat zagrebilaiset tapasivat apteekissa vaihtamassa kuulumisiaan.

Apteekit olivat tärkeitä myös siksi, että niistä sai ostaa paperia ja mustetta.

K Crnom Orlu apteekki toimii apteekkina tänäkin päivänä, mutta myös eräänlaisena paikallisena apteekkimuseona. Apteekin sisätilat on säilytetty mahdollisimman alkuperäisessä muodossaan 1800-luvun silloisten uudistustöiden jäljiltä.

Täynnä pieniä putiikkeja, perinteisiä kauppoja, ravintoloita ja kahviloita oleva Tkalčićeva katu on Zagrebin kaunein katu.

Vuosina 1899–1941 lähes jokainen talo kadulla oli laillinen bordelli.

Bordellit eivät saaneet mainostaa läsnäoloaan, mutta punaisen lyhdyn sai sijoittaa ikkunalle tai ulkopuolelle.

Tästä syystä Zagreb oli ensimmäinen kaupunki Euroopassa, jossa oli oikea punaisten lyhtyjen alue. Toinen maailmansota lopetti aikoinaan kaupungille merkittävää vaurautta tuoneen bisneksen. 

Trg Bana Jelačića, joka tunnetaan myös nimellä Ban Jelačić aukio, on historiallinen aukio Alakaupungissa.

Aukion ympärillä on upeita historiallisia rakennuksia.

Hevosen selässä oleva Jelačić patsas sekä Manduševacin suihkulähde löytyvät tältä aukiolta.

Zagrebissa kannattaa pistäytyä lähellä olevalle Dolacin torilla ja kauppahallissa.

Torilla ja kauppahallissa kiertelyn ohessa voi istahtaa hetkeksi ja nauttia vaikka lasillisen jossakin alueen monista kahviloista ja ravintoloista.

Kauppahalli on moniosainen, ja siellä on erillinen kalahalli.

Kauppahalli ja tori ovat avoinna päivittäin aamunaikaisesta lähtien.

Keskustan toinen varsinainen tori Britanski trg on hieman kauempana Ilican varrella. Tämä tori on paikallisten suosiossa. Toriaukiolla on usein myös kirpputorikojuja, etenkin sunnuntaisin.

Kroatian kansallisteatteri Hrvatsko Narodno Kazaliste sijaitsee Zagrebin niin kutsutun Vihreän hevosenkengän puistoalueella.

Itävalta-Unkarin keisari Franz Joseph I avasi sen virallisesti vuonna 1894.

Tämä vaikuttava keltainen rakennelma on Alakaupungin maamerkki.

Uusbarokki- ja rokokootyyliin rakennetussa rakennuksessa on kaksi pientä kupolia edessä ja suurempi kupoli takana. Eihän sinne tietenkään enää viimehetkellä saanut lippuja, sillä ainut mahdollisuus päästä ihailemaan rakennusta myös sisäpuolelta on osallistua johonkin ooppera-, baletti- tai draamaesitykseen.

Vihreässä hevosenkengässä sijaitsee myös kasvitieteellinen puutarha Botanicki Vrt, joka rakennettiin alun perin Zagrebin yliopiston kasvitieteellisen tiedekunnan tutkimusalueeksi.  2 €  maksava sisäänpääsylippu Kasvitieteelliseen puutarhaan kannattaa ehdottomasti maksaa.

Zagrebin lähimenneisyyden tärkeimmistä tapahtumista, väliin ei voi jättää Balkanin alueella riehunutta Jugoslavian hajoamissotaa, jossa maa joutui 1990-luvulla vastakkain Serbian armeijan kanssa.

Kroatialaiset itse kutsuvat sitä itsenäistymissodaksi ja eri puolilla kaupunkia on aiheesta näyttelyitä.

Vaikka traagisimmat tapahtumat eivät juuri vaikuttaneet Zagrebiin, sai se silti osansa sodan todellisuudesta.

Zagrebin 1991 ja 1995 raketti-iskujen tapahtumiin ja seurauksiin pääsee tutustumaan Muistomerkkikeskuksessa. Myös Sotavalokuvamuseo esittää 1990-luvun sodan todellisuutta Kroatiassa. Nämä jätettiin väliin, koska jokaisessa vierailemassamme paikassa on ollut sotamuseo, joissa useammassakin olimme vierailleet, joten No more war!

Tunel Gričia mainostetaan nähtävyytenä, mutta todellisuudessa se on mitään sanomaton kaksi katua yhdistävä 350 m pitkä siirtymätunneli. Aikoinaan se rakennettiin suojaamaan Toisen maailmansodan pommeilta kaupunkilaisia, mutta nyt se toimii tavallisena alikulkutunnelina. Ehkä siellä pidettävät joulumarkkinat ja muut kausittaiset tapahtumat tekevät paikasta kiinnostavamman. On siellä kuulemma pidetty ravikilpailutkin?

Zagreb 360 oli suosittu näköalapaikka.

Kuudennessatoista kerroksessa sijaitsevalle tasanteelle pääsi aiemmin kätevästi hissikyydillä ja siellä oli myös suosittu baari.

Paikka kuitenkin suljettiin 2020 Covidin takia, eikä sitä ole avattu uudestaan.

Kukaan ei tuntunut tietävän avataanko sitä enää koskaan ja mikä on sulkemisen todellinen syy?

Onneksi kaupungissa on useita muitakin paikkoja tiirailla kaupunkia korkeuksista.

Yksi koukuttava juttu on seurata Zagrebin kaupungin alueelle piilotettua aurinkokuntaa.

Vuonna 1971 paikallinen taiteilija Ivan Kozaric loi veistoksen Auringosta ja muutamaa vuotta myöhemmin, vuonna 2004 suunnittelija Davor Preis teki installaation yhdeksän planeetan malleilla.

Planeettojen mallit löytyvät sieltä sun täältä ympäri kaupunkia. 

Niiden sijainti suhteessa toisiinsa ei ole satunnainen, vaan ne ovat aurinkokunnan skaalausmalli auringon ja planeettojen väliseen etäisyyteen ja kokoeroihin.

Noin 2 metriä halkaisijaltaan olevan auringon löytää helposti Bogovićeva kadulta, mutta sitten onkin geokätköilyn kaltaista etsimistä löytää muut planeetat. Osa on todella kaukana ja ne ovat myös todella pieniä. Osa nupin kokoisista auringon kiertolaisista löytyy seinissä olevissa kiinnitetyistä metallilaatoista.

Piilotettu aurinkokunta löytyy näistä paikoista. Merkurius – Margaretska ulica 3, Venus – Trg bana Josipa Jelačića 3, Maa – Varšavska ulica 9, Mars – Tkalčićeva ulica 21, Jupiter – Voćarska ulica 71, Saturnus – Račićeva ulica 1, Uranus – Siget 9. Neptunus – Kozari 17 ja mukaan on päässyt vielä pikkuinen planeettalistalta nyttemmin poistettu Pluto – Bologna Alleyn alikulusta.

Nikola Tesla on yksi Kroatian tai Serbian tuhlaajapojista.

Hän eli vaiheikkaan elämän tyyliin rikkauksista rääsyihin.

Tesla kärsi bakteerikammosta ja pelkäsi helmikoruja käyttäviä naisia.

Elämänsä loppupuolella hän vietti mielellään aikaa pulujen kanssa.

Elinaikanaan Tesla patentoi noin 300 keksintöä maailmanlaajuisesti.

Nikola Tesla teknologia museo on yksi Zagrebin suosituimmista museoista, jossa voi tutustua hänen keksintöihinsä, kokeiluihinsa ja löytöihinsä, jotka muuttivat yhteiskuntaa ja raivasivat tietä sähkön nykyaikaiselle aikakaudelle.

Museo myös kunnioittaa Kroatiassa syntyneen serbialaisen vallankumouksellista panosta vaihtovirran, radion ja sähkötekniikan kehityksessä. Esillä on koneiden pienoismalleja sekä rekonstruktioita hänen laboratorioistaan ja työhuoneistaan. Paikassa on myös paljon muuta nähtävää teknologian osa-alueelta. Paikka on avoinna muina päivinä paitsi maanantaisin ja sisäänpääsy sinne maksaa 4 €.

Zagrebin taidepaviljonki Umjetnicki Paviljon on Kroatian vanhin näyttelyhalli.

Se rakennettiin ensin Budapestin kansainvälistä näyttelyä varten vuonna 1896.

Zagrebiin se siirtyi, kun alkuperäinen rautarunko kuljetettiin ja rakennettiin uudelleen nykyiselle paikalleen. Taidepaviljonki, joka on tunnettu värikkäästä keltaisesta jugendtyylisestä ulkopinnastaan, vaurioitui pahoin 2020 tapahtuneessa voimakkaassa maanjäristyksessä. Paikka on edelleen suljettu, joten sinnekään ei tarvinnut mennä. Näitä mielenkiintoisia korjaustöiden alla olevia, käymättä jääneitä paikkoja rupesi olemaan todella paljon.

Oktogon lasitettu kauppakäytävä sijaitsee aivan Zagrebin keskustassa ja se on yksi kaupungin piilotetuista helmistä.

Käytävä yhdistää Ilica kadun ja Cvjetni Trg:n ja kulkee entisen Kroatian ensimmäisen säästöpankin rakennuksen läpi.

Hieman nuhruinen sää ja se, että maanjäristyksen takia monet nähtävyyspaikat ja upeat rakennukset olivat pussitettuina ja taitavat olla vielä muutaman vuoden, latistivat hieman tätä kaupunkivierailua.

Näillä meriiteillä ei kaupunki kiidä jatkoon vierailukohteena, eikä ehkä myöskään paikkana, jonne tulisimme uudestaan tsekkaamaan korjauksien alla olevat paikat.

Zagrebissa on myös oma Zagreb City tourin Hop on Hop off bussi, mutta se kulkee kaupungissa vain kesäkuusta syyskuun loppuun. No eipä me noita olla juurikaan missään käytetty, joten eipä tuo haitannut.

Reissun viimeinen päivä oli käsillä ja oli aika laittaa Zagreb pakettiin. Aamulla vuokrasimme auton, jolla sitten hurautimme Varaždiin ja sieltä lentokentälle. Suunta oli jo vahvasti kohti kotia.