Split

Olimme ostanee liput Dubrovnikista Splittiin Kapetan Luka – Krilon katamaraanialuksella.
Alus oli oikein mukava ja siellä oli hyvät säilytystilat matkalaukuille sekä pieni kahvio.
Merimatka oli kaikkineen mainio ja kyyti tasaista.
Kun ilmakin vielä suosi, niin matkustusvaihtoehto oli nappivalinta. Vinkkinä, parhaimmat nähtävyydet merimatkalla ovat aluksen vasemmalla puolella.

Kroatian uskomattoman kaunis rannikko ihanalla auringonpaisteella tarjosi parastaan.
Katamaraanin pysähdykset Bracin, Hvarin, Korsulan ja Visin saarille eivät yhtään haitanneet matkan tekoa, vaan päinvastoin toivat mainion kurkistuksen myös näiden saarten satamiin.
Saarille pääseekin helposti vierailemaan Splitistä käsin. Saarilla oli paljon päiväturisteja, jotka sitten iltapäivän viimeisellä lautalla palasivat takaisin Splittiin. Katamaraanikyyti Splittiin maksoi 50 € ja matka kesti noin 5 h. Splitin ja Dubrovnikin välillä kulkee päivittäin useita lauttoja sekä isompia laivoja, ainakin vielä näin lokakuussa.


Saavuimme illasta Splittiin. Olimme varanneet eväitä mukaan lauttamatkalle, sillä tiesimme, että illasta ei jaksaisi enää etsiä ruokapaikkaa. Hyvä niin, sillä aluksella oli vain pieni kioski, josta sai lähinnä virvokkeita.

Viisi tuntia kestävä matka kului nopeasti.
Kaunis sää, upeat maisemat ja hetki rentoutua aamuisen stressiajon jälkeen Montenegrosta sopivat juuri tähän kohtaan.
Kun vielä upea auringonlasku kruunasi lauttamatkan, voikin sanoa, että hyvä päivän lopetus siinä kohtaa.

Ainahan me vissiin johonkin härdelliin joudutaan.
Myöhästä illasta otimme satamasta taksin lähelle, tosin pienen kumpareen päällä olevalle hotelille, sillä ei huvittanut vetää laukkuja ylämäkeen pimeässä.
Tiesin, että matka ei ole pitkä max. 500 m. Hintaa kysyttäessä taksi sanoi, että mennään mittarin mukaan.
Hieman matkalla kyselin, miksi kierämme, kun kartasta tiesin suunnilleen reitin. Sitä sitten selitettiin yksisuuntaisilla teillä. Lopputulos oli pyyntö 98 € noin 5 minuutin taksimatkasta. Ei mennyt läpi ei. Melkoinen älämölö perillä, pari kuvaa kuskista ja autosta sekä uhkaus julkaistaa ne ja käydä poliisin juttusilla.

Emme todellakaan maksaneet pyydettyä summaa, kuski aneli, että kuvaa ei jukaista ja pakeni paikalta.
Onneksi nokkela mieheni ehti napata matkalaukut tavaratilasta siinä kohtaa kun minä ärventelin kuskille.
Myöhemmin paikalliset, viereisessä baarissa ja kaupassa olleet, tilanteesta huvittuneina kertoivat, että noin summa tuolla matkalla olisi max. 10 € ja että vain keltaisiin takseihin ja Uberiin kannattaa luottaa…
Ja taas opittiin jotain. Jatkossa käytimme vain Uberia ja se toimi moitteettomasti.

Kroatian upealla Dalmatian rannikolla sijaitseva Split on maan toiseksi suurin kaupunki ja eloisa paikka.
Splitin Vanha kaupunki on autoton. Paikasta toiseen selviää kävellen, sillä sen verran pienellä ja kompaktilla alueella sijaitsevat lähes kaikki nähtävyydet .
Muurin ulkopuolella olevat nähtävyydet voi myös kiertää Trg Gaje Bulata aukiolta lähtevällä pyörillä kulkevalla kaupunkijunalla tai Hop on Hop off bussilla tai monilla muilla turisteille tarjottavilla kyydeillä.

Jos kuitenkin haluaa mennä kauemmas keskustasta kannattaa valita taxi, Uber tai 2 € maksava bussikyyti.
Linja-autolipun voi ostaa kuskilta, mutta silloin on hyvä olla mukana pikku rahaa.
Lipun voi ostaa myös erillisistä kioskeista, joita on paikallisasemilla ja bussipysäkkien läheisyydessä.
Myynnissä on myös 24h lippuja.
Paikalliseen tapaan myös taxit ja Uberit tekevät erilaisia pidempiä retkiä lähialueelle, joihin heillä on omat kiinteät hinnat. Bussilinjat kaupunkien välillä toimivat myös hyvin.

Splittiä voi myös pitää tukikohtana jos haluaa tutustua alueen kauniisiin saariin.
Muun muassa Brac, Hvar, Vis ja Korcula sijaitsevat melko lähellä ja niihin on hyvät lauttayhteydet kesäaikaan.
Splitin lähellä on myös muutamia ihastuttavia pikkukyliä, joissa kannattaa ehdottomasti vierailla. Olimme Splitissä neljä päivää ja teimme siitä sateliittimatkoja alueen kaupunkeihin ja Krakan luonnonpuistoon.
Paikkoihin olisi päässyt julkisillakin kulkuvälineillä, mutta aikaa olisi kulunut tuhottaman paljon verrattuna siihen, että vuokrasimme auton jolla, huruttelimme itsellemme sopivalla aikataululla paikasta toiseen.

Split on kesäaikaan hyvin vilkas turistikaupunki.
Itselleni tuli yllätyksenä, että myös näin lokakuussa paikka oli kovin kansoitettu.
Split on myös vilkas satamakaupunki ja sinnekin tuli useita isoja risteilijöitä päivittäin. Risteilijöiden väkimäärä näkyikin sitten heti klo 11 jälkeen kaupungilla.

Jos haluaa nähdä paikkoja rauhassa, kannattaakin olla aikaisin aamusta liikkeellä.
Splitissä on paljon katsottavaa ja voi hyvin sanoa, että kaupunki on kuin ulkoilmamuseo.
On palatseja, museoita ja kirkkoja sekä upea rantabulevardi.
Valtaosa nähtävyyksistä on muurin sisällä olevalla alueella tai aivan sen lähellä.

Riva on rannassa oleva rantabulevardi.
Kävelykadun edessä sijaitsevat laiturit ovat täynnä hienoja veneitä.
Iltaisin Rivalla on vipinää, kun sekä turistit, että paikalliset ovat iltakävelyllä tai istahtavat drinkille sekä ruokailemaan rannan monille terasseille.

Splitin Vanha kaupunki eli Sveti Gradin syntyi turistimagneettina toimivan Dioclecijanova palača Diocletianuksen palatsin ympärille.
Palatsi rakennettiin 300 jKr eläkkeelle jääneelle Rooman valtakunnan keisari Diocletianukselle.
Palatsin yhteydessä on egyptiläisiä veistoksia 3500 vuoden takaa, ja rakennuksiin on tehty lisäyksiä vuosisatojen aikana, joten nykyään se on paremminkin näyttelytila, jossa on piirteitä monilta eri aikakausilta.
Keisari Diocletianuksen kuoleman jälkeen palatsilla oli edelleen tärkeä rooli hallinnollisena keskuksena ja kuvernöörin asuinpaikkana.


Palatsin alueella oli valtava määrä ihmisiä ja kun on ihmisiä, on myös myynnissä kaikenlaista turistikrääsää. Moneen paikkaan joutui jopa hieman jonottamaan.

Diocletianus on haudattu palatsin alueella sijaitsevaan mausoleumiin.
Liekö kohtalon ivaa, että mausoleumi muutettiin 600-luvun vaihteessa kristityksi kirkoksi.
Nyt kristittyjen vainoajan keisari Diocletianuksen viimeinen leposija on Pyhän Roomalaiskatolisessa Dominiuksen katedraalissa, Katedrala Sveti Dujessa.
UNESCOn maailmanperintölistalla oleva kirkko on yksi maailman vanhimmista lähes alkuperäisessä asussaan olevista kirkkorakennuksista.

Katedraalia pidetään maailman vanhimpana katolisena katedraalina, joka on edelleen käytössä alkuperäisessä rakenteessaan.
Katedraali rakennettiin vuonna 305 jKr , mutta kellotorni on peräisin 1100-luvulta.
Kellotorniin pääsee kiipeämän 200 porrasta ja sieltä onkin hienot näkymät ympäröivään Splitiin.
Palatsialueelle on saatavilla neljä erilaista lippua riippuen siitä, kuinka monessa katedraalikompleksin paikassa haluaa vierailla.
Kaiken kattava combolippu katedraaliin, kryptaan, aarrekammioon ja Jupiterin temppeliin eli kastekappeliin maksaa 15 €.
Liput ostetaan lippukaupasta, joka sijaitsee Peristil aukiolla.
Paikat ovat avoinna päivittäin klo 8-20.




Peristilin eteläpäässä
kellarin portaiden yläpuolella on eteinen eli vestibule, suuri ja luolamainen kupolihuone, joka avautuu taivaalle.
Paikka oli aikoinaan keisarillisten asuntojen virallinen sisäänkäynti.
Vestibule toimi keisarin vastaanottohuoneena tärkeille vieraille.
Katossa olevassa aukossa oli aikoinaan valtava kupoli ja valkoinen Vestibule oli koristeltu mosaiikein sekä marmorilaatoin.

Nyt pyöreä kupoli yhdistettynä paksuun kiveen luo mainion akustiikan kuunnella kuorojen esittämää perinteistä klapa musiikkia.
Klapa laulu on Etelä-Kroatian Dalmatian moniosainen lauluperinne, jossa on neljä puoliympyrässä seisovaa mieslaulajaa.
Laulun tavoitteena on saada aikaan paras mahdollinen ääniyhdistelmä ilman nuottikirjoituksia.
Klapa laulujen aiheet käsittelevät yleensä rakkautta, elämäntilanteita ja ympäristöä, jossa laulajat elävät.
Nytkin paikalla oli kuoro, jonka taidokas laulu olikin kivaa kuunneltavaa.
Vestibulen lähettyviltä löytyy sisäänkäynti Diolectianuksen palatsin kellareihin, joissa pidettiin lohikäärmeitä Game of Thrones televisiosarjassa. Fantasiasarjan fanit kiertävätkin opastetuilla teemakierroksilla Splitissä sijaitsevia kuvauspaikkoja aivan yhtä ahkerasti kuin Dubrovnikissakin .


Kellareissa järjestetään erilaisia tapahtumia taidenäyttelyistä teatteriesityksiin ja gastronomisiin messuihin. Keskushallissa on turisteille myynnissä matkamuistoja ja taideteoksia.
Splitissä on myös Game of Thrones museo, joka on jokaisen fanin must käyntipaikka. Sisäänpääsymaksu museoon on 14 € ja paikka on avoinna päivittäin aamusta iltaan. Ja kävijöitähän tässä museossa riitti.



Splitin historia, kuten alueen muidenkin kaupunkien historia on ollut melkoisen myrskyinen ennen itsenäistymistä.
Keskiajalla Split kuului Kroatiaan, myöhemmin Kroatia-Unkarin kuningaskuntaan.
Venetsialaisten vallattua kaupungin 1420 sen virallinen kieli vaihtui italiaksi, vaikka väestö oli pääosin kroaatteja.
Kaupungissa onkin upeita venetsialaiskaupungin aikaisia rakennuksia, aivan kuten muissakin rannikon kaupungeissa.
Venetsian vallan romahtaessa 1797 kaupunki siirtyi Napoleonille ja sitten Itävalta-Unkarille.
Toisessa maailmansodassa kaupunki oli Italiais-Saksalaisen liittouman hallussa. Maailmansodan jälkeen Split oli vastamuodostuneen Jugoslavian tärkein satama Adrianmeren rannikolla, josta se yhdistettiin rautatiellä muuhun Jugoslaviaan.

Kaupungin aukioiden ja katujen säihkyvinä kiiltävät, tuhansien jalkojen alla hioutuneet kivet näyttävät jopa liukkailta. Sateella saattavatkin olla liukkaat?
Kenkävalintaa liikuttaessa Vanhassa kaupungissa kannattaakin miettiä.
Vanhan kaupungin Perestil aukiolta lähtee ihania pikku kujia joka suuntaan.
Kujat ovat täynnä putiikkeja, gallerioita ja kahviloita. Sokkeloiset kujat luovat melkoisen labyrintin.

Kaupungissa on neljä porttia, yksi muurien jokaisella sivulla.
Srebrena Vrata eli Hopeaportti on hieno portti, kuten myös Rivan eli rantabulevardin puolella oleva Pronssiportti.

Kultaisen portin eli Zlatna vratan kautta pääsee kulkemaan Jugoslavian suuren kuvanveistäjän ja arkkitehdin, Ivan Meštrovićin veistämälle Grgur Ninski patsaalle, joka sijaitsee Narodni Trg Pjacassa eli Kansojen aukiolla.
Patsas esittää 10. vuosisadalla elänyttä kroatialaista piispaa, joka taisteli oikeudesta käyttää vanhaa kroatiaa liturgisissa jumalanpalveluksissa latinan sijaan.
Patsaan suuret varpaat herättivät heti huomion.
Kiillottuneen isovarpaan hieromisen uskotaan tuovan onnea ja unelmien täyttymystä henkilön elämään – ei siis muuta kuin varpaita hipelöimään.
Kiillotettua varvasta oli näemmä käynnyt hipelöimässä moni muukin.

Ivan Mestrovicin muitakin töitä on esillä Splitissä ja yksi vierailun arvoinen paikka on Ivan Mestrovic galleria, joka oli alun perin hänen asuinpaikkansa 1930-luvulla.
Galleria perustettiin vuonna 1952 taidelahjoituksien jälkeen, johon kuului 86 marmorista, kivestä, pronssista, puusta ja kipsistä valmistetua patsasta sekä lukuisia piirustuksia.
Näkemisen arvoisia ovat myös gallerian viihtyisissä puutarhoissa olevat kahdeksan suurta pronssista patsasta.
Galleriaan pääsee 12 € maksavalla pääsylipulla päivittäin klo 9-19.

Kansojen aukiolla sijaitsevat myös venetsialais-goottilainen Cambi palatsi sekä renessanssityylinen vanha kaupungintalo, jossa nykyään sijaitsee Splitin etnografinen museo.
Kiehtova museo on näkemisen arvoinen.
Paikka on avoinna maanantaista lauantaihin klo 9.30 ja sisäänpääsymaksu sinne on 3 €.
Mainita kannattaa myös Split card, jonka saa ilmaiseksi, jos yöpyy Splitissä kesäkuukausina 5 yötä tai enemmän. Talviakaan kortin saa ilmaiseksi, jos yöpyy kaupungissa vähintään kaksi yötä. Kortti toimii lähinnä alennuskorttina. Myös Split city cardin voi hankkia ilmaiseksi rekisteröitymällä. Tosin tällä kortilla saa vain alennuksia tietyistä paikoista.

Historian ystävät tykkäävät varmasti Kroatian arkeologisten muistomerkkien museosta.
Muzej Hrvatskih Arheoloških Spomenika ei ole kovin suuri, mutta mielenkiintoinen.
Paikkaan on vapaa sisäänpääsy. Museo on avoinna maanantaista lauantaihin.
Aukioloajat sijoittuvat aamupäivään ja iltapäivään, sillä keskellä päivää on parin tunnin lounastauko.

Kävelymatkan päässä Vanhasta kaupungista on Marjan niemimaa.
Mäntymetsäiselle kukkulalle sijoittuva ulkoilualue on aivan kaupungin keskustan vieressä.
Paikka on suosittu, ja kapuamalla 314 porrasta pääsee Telegrinin näköalapaikalle, josta on näkymät merelle ja kaupunkiin.
Aivan Marjanin puistoalueen läheltä löytyy myös vanhimmat nähtävyydet Splitissä, eli Veli Varosin kaupunginosa. Näköalapaikalle emme menneet, koska kiertelimme rannikkoa vuokra-autolla ja Splittia tuli nähtyä monesta eri kulmasta.
Pakko oli vierailla pienessä rokkia soittavassa suklaapuoti Nadalinassa. Kaupan omistajan punk-bänd yhtyeen suklaasta tehty levy pyörii levysoittimessa usko tai älä.

Noin kahdeksan kilometriä Splitistä pohjoiseen on Salonan eli Solinin vanha kaupunki, joka on suosittu kohde historian ystäville.
Illyrialaisten, kreikkalaisten ja lopulta roomalaisten miehittämä muinainen kaupunki sisältää monia historiallisia nähtävyyksiä muinaisten kaupunginmuurien sisällä, mukaan lukien sen amfiteatterin, akveduktin, piispan kompleksin ja foorumin jäänteet.

Roomalaisten toisella vuosisadalla rakentama vaikuttava Salonan amfiteatteriin mahtui jopa 20 000 ihmistä kerrallaan, ja se on kuuluisa maanalaisista kanavistaan, joita uskotaan käytetyn laivastotaistelunäytösten järjestämiseen.
Ensimmäisellä vuosisadalla rakennettu Salonan akvedukti on ollut joskus vaikuttava nähtävyys, joka kuljetti vettä Jadro joesta Splitiin ja päättyi Diocletianuksen palatsiin.
Splitissäkin riitti katseltavaa moneksi päiväksi. Oli vilkas kalatori, jonka katolla uskolliset lokit päivystivät mahdollisia rippeitä ja helppoa saalista. Ennen satamaa oli paikallisten suosima torialue, jossa oli kiva pyörähtää ja nauttia syksyn antimien väriloistosta.


Split oli kaikkineen mukava paikka vierailla. Vaikka kaupungissa oli paljon ihmisiä, ei se tuntunut mitenkään liian ruuhkaiselta tai turvattomalta. Kun vielä syksyinen aurinkokin meitä helli, oli mukavaa laittaa Split pakettiin ja mennä vuokraamaan auto pariksi päiväksi ja lähteä kiertämään lähialueiden kaupunkeja ja Krkan luonnonpuistoa.


Junamatka Zagrebiin
Tästä junamatkasta on pakko kirjoittaa erikseen, sillä olihan se taas seikkailu. Junamatka Splitistä Zagrebiin jäi ainoaksi tällä tourneella, kun matkanteko Sarajevosta Mostariin jäi haaveeksi maanvyörymän takia. Olin ostanut Zagrebin junaliput netistä ennakkoon ajatuksella, että varmistamme hyvät istumapaikat pitkälle junamatkalle.

Olisimme kovin mielellämme matkustaneet yöjunassa, mutta nyt, ei turistien sesonkiaikaan yöjunamatka olisi ollut saatavilla vain perjantai-illasta.
Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi reilun 6 h junamatka päiväaikaan tai yhtä pitkä bussimatka.
Autonvuokra eri paikkaan jätettynä olisi tullut kohtuullisen kalliiksi, joten valitsimme junamatkan.

Aamulla reipastelimme juna-asemalle, joka oli parhaat päivänsä nähnyt jo vuosia sitten.
Kävimme vielä ostamassa syötävää junaan, koska ostettaessa lippuja junakartassa ei ollut ravintolavaunua.
Muutenkin näissä paikoissa on hyvä varautua kaikenlaiseen vessapapereista lähtien.
Junamatkan piti kestää reilun 6 h ja kun siihen lisättiin vielä puolitoista tuntia hidastelua matkalla, niin olihan siinä istumista.

Olimme varanneet istumapaikat 1. luokasta, mutta sitä, kuten ei varattuja paikkojakaan ollut koko junassa.
Junassa oli vain näitä kuuden istuttavia loosseja, joiden valtaamisessa nopeat söivät hitaat.
Istumaloossit alkoivat täyttyä, joten selväksi kävi, että kauaa emme istuisi siinä keskenämme.
Ilmastointikaan ei oikein tuntunut höögivän, joten joten… Konnari pahoitteli tilannetta huonolla englannilla ja selitti, että korvauksen maksetuista paikoista saa kuulemma takaisin?
Lähtiessä panin merkille, että kas kummaa junassa olikin ravintolavaunu. Junan lähdettyä meninkin sitten katsomaan, mistä oikein oli kysymys. Ravintolavaunu oli aivan tyhjä, eikä siellä ollut myyntiä. Kaikki luukut oli kiinni.

Hulppeat tilat ja pöytä houkuttivat ja niinpä siirryimme kimpsuinemme ja kampsuinemme sinne.
Se, että siellä ei ollut myyntiä ei haitannut ollenkaan, sillä olihan meillä omat eväät mukana.
Jossain vaiheessa konnari tuli ravintolavaunuun ja selvästi yritti selittää, että siellä ei saisi istua.
Meillä oli Scrabble peli kesken, joten ajatuksena oli pelata se loppuun ja painella takaisin ahtaaseen kuuden hengen istumaloossiin.

Jostain syystä konnari meni yhteen ravintolavaunun varastoista ja onnistui lukitsemaan itsensä sinne.
Avaimet roikkuivat ulkopuolella lukossa ja hetkessä alkoi mieletön mekastus, kun paniikissa oleva konnari hakkasi ovea ja huuteli.
Oli varmaan pelästynyt, että olimme jo poistuneet ravintolavaunusta antamiensa ohjeiden mukaisesti.
Oveen hakkaaminen ja huutelu muuttui paniikinomaiseksi. Hetken mekastusta ihmeteltyämme ymmärsimme tilanteen ja kävin päästämässä tärisevän ja pelästyneen konnarin ulos lukitusta varastosta.

Eipä tarvinnut enää sen jälkeen keskustella luvasta istua yksinään hulppeissa ravintolavaunun tiloissa.
Kerran kävi matkan aikana konnari kurkkaamassa ravintolavaunua, kääntyi kannoillaan suupieli pienessä hymyssä, lisäeleenä kiitoksen omainen nyökkäys.
Onneksi oli omaat eväät ja tuo varsin mainio tasku wifi taas mukana. Matkan teko sujuikin mainiosti pelaillen. Olin taas päässyt voittokantaan kiinni.

Kroatian oma maansisäinen rautatieverkosto sijoittuu pääasiassa maan pohjoisosaan.
Eteläsuunnassa junalla pääse Splittiin asti.
Pätkä Splitistä Zagrebiin oli maisemaltaan todella tylsä ja hidastelusta päätellen myös radan kunto kehno.
Välillä juna mateli eteenpäin todella hitaasti.
Melkein 8 h matkaksi muuttuneella pätkällä maisema vaihtui syksyiseksi. Hyvästi aurinko, lämpimät plusasteet ja palmujen reunustamat rantabulevardit. Puiden ruska ja aleneva lämpötila hiipi metri metriltä kohti totuttelua Suomessa kohta alkavaan lonkeron väriseen harmaaseen vuodenaikaan.


Saavuimme iltapäivästä Zagrebiin, joten ei kun laukut kantoon ja kohti hotellia. Tämä päivä menikin sitten ihan vaan matkusteluun.
No Comments